Baaba Maal haa Siñcaan Jamaa !

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

Ena laaɓi, wonii, waɗii, woodii, yimɓe njiyrii gite mumen garal Baaba Maal haa nder Siñcaan Jamaa Alla-waali, diiri Usmaan Foodiye Dem, jatti Alwaali Aamadu Delo. Fedde Pellital Siñcaan Jamaa-Alla-waali e gardagol Aali Maamuudu Lih addii Baaba Maal e Daande Leñol ngam yuɓɓinande ɗum, ñalnde 31 lewru mbooy e ñalnde 1 lewru seeɗto hitaande 2015, kiirɗeeli ɗiɗi Pinal pattamlami e nder wuro mumen Siñcaan Jamaa. 

Toɓo allayel tokosel

Fowru
Fowru

Won ko wonnoo ɗoo. Ina wona wonataa ko tinndol. E sahaa mo mbarakon kaalata no yimɓe nii. Fow ru Demmba e Taamaake heyɗii, ɗomɗii. Balɗe jeeɗiɗi ndu ñaamaani hay dara. Andu ñaagoo Alla nde rokkata ndu ko ndu sonngi tawa noddaani doole mawɗe. Ngati mayru losde, ndu waawataa warde hay ɓotel. Ndu jokki laawol mayru nder dunndu sukkundu Pooɗe. Andu yaha andu fooftoo haa laawol mayru ɓadtini ndu wuro Ndormbos.

Seppo Selma : « Mbeelu añamnguraagu ina suddi en haa hannde »

Seppo Selmaa
Seppo Selmaa

Gila Barak Obama ardii leydi Amerik ko ngol woni go’o ko omo haala keertinka e leñol ɓaleeɓe to leydi makko. Ɗum waɗi ko to wuro ina wiyee Selma, ñalnde 7 marse 2015, to o yahnoo tawtoroyeede seppo maanditaare duuɓi 50 « Bloody Sunday », woni « Aset Ƴiiƴiiwo ». Oon aset bonɗo kewnoo ko ñalnde 7 marse 1965 nde Martin Luther King ardii seppo ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to leydi Amerik. 

Kure jeetati e keeci neɗɗo

Ɗo Thomas Slagger fellata Walter Scott
Ɗo Thomas Slagger fellata Walter Scott

Huunde hulɓiniinde nde aduna oo fof seedii e nder wideyooji yaltinaaɗi e internet e teleeji winndere ndee kala : ɗo polisee daneejo fellata ɓaleejo e keeci ko famɗi fof laabi jeetati. Oon ina ruŋtii ina doga, polisee oo jaj-jajtaani, loofi e teewu makko kure jeetati, ƴeŋƴaaki, no neɗɗo fellirta barogel ladde conngowel nii. Kala jiyɗo ɗum, ina faami kam, ooɗoo polisee ina joganii ɓaleeɓe ngañgu kulɓiniingu. 

Ɓorƴitgol Leyɗe daande mayo : Jom leyɗe en njaɓaani

Seppo remooɓe Daarel
Seppo remooɓe Daarel

Karalaat Wullu Njaay.  Ñalnde 17 abril 2015 fotde 600 neɗɗo (rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe) ceppii to Daarel Barka ngam salaade tottugol leyɗe mum IAIDA (Institution Arabe d’Investissement et de Développement Agricole) hono Njuɓɓudi Golle Aarabeeri ngam Ƴellitaare Faggudu.

Ndiwoowa Soyous yahii jipporde ISS

Soyouz ina diwa feewde ISS
Soyouz ina diwa feewde ISS

Laana weeyo Riisi mbiyeteeka Soyouz diwii ñalnde aljumaa 27 marse 2015 ina tiindii jipporde weeyo wiyeteende ISS (Station Spatiale Internationale : Jipporde Weeyo Hakkunde leyɗe) ina jolni weeyankooɓe ɗiɗo riisnaaɓe e weeyanke gooto ameriknaajo, tawi heen ɗiɗo ina poti wonde toon balɗe 342, woni hitaande huurnde, huunde nde meeɗaa waɗde. Ɓe mbaɗi ko waktuuji 5 e 51 hojom e laawol, ɗum woni ɓe njettii to jipporde weeyo (Station spatiale) too, ko weetndoogo aset 28 marse 2015.

Juutagol eɓɓaande jaŋde rewɓe : konngol hooreejo

Hooreeɓe FƁPM
Hooreeɓe FƁPM

E innde Alla, Jurumdeero, Joom moƴƴere huuɓtodinnde.
Banndiraaɓe rewɓe e worɓe, banndiraaɓe bismaaɓe.
On njaaraama nde nooti-ɗon e noddaango FƁPM. E nder duuɓi 39 humpito e golle jaŋde mawɓe, ko ngol woni go’o ko Fedde ndee ina ummanoo golle baaɗe nii, so eɓɓaande waɗanaande kam fof 300 debbo 

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

Leydi ndema
Leydi ndema

Kuulal 75 : Keɓal dokkal leydi dowri e mudda, keɓrangal coodgu, maa dokkal walla ngostiigu hiisetee ko rewaani laawol so wonaa tawo dokkirnooɗo leydi ndii yamirii ɗum etee tawa ɗum teskoraama kaayit noteer keɓtinaaɗo.

Noteer kala belsindiiɗo sarɗiiji cifaaɗi e nder ooɗoo dekere ko kañum deftotoo kaalis pawiiɗo e ɗum oo.

Woppere ruttinii ndiwoowa

Ndiwoowa
Ndiwoowa

Ɗum kay wonaa daarol nii, ko goonga. Ndiwoowa umminooka kanndaa Heathrow to Londres, laamorgo Angalteer, ñalnde alkamiisa 12 marse 2015 ina tiindii Dubay, nde yahi haa hakkunde yolnde, ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa.

Eɓɓaande ƴellitaare rewɓe : TINTINAANGO

Joɗnde heblo eɓɓaande ndee
Joɗnde heblo eɓɓaande ndee

E ballondiral e fedde nde wonaa laamuyankoore wiyeteende MANOS UNIDAS (leydi Espaañ), Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) ene hebli eɓɓaande jaŋde mawɓe e nder leeɗe jeegom nder Nuwaasoot (Arafat, Daar Nayim, Daar El Beyda, Marbat, Riyaad e Teyaaret). Faandaare eɓɓaande ndee ko wallitde e :

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience