Waaju koorka

Lewru
Lewru

Pulaar.org - Diine | So koorka dariima, won ko koorɗo foti himmirande ko wonaa ɗoyngol ɓolol. Won ko njiy-ɗen e jumaaji e jamaaji so lewru koorka dariima ɗum feewaani ɗum yooɗaani : ko hol ɗum ? Ko hoorooɓe lelotooɓe e jamaaji tan ɗaanoo, ɓee paloo, ɓee cooroo, ɓee na kara, ɓee na kooƴa, ɓee na koyɗitoo. Tee ɗum fotaani wonde e jamaa sabu jamaa yiɗaa heen ko laaɓal, e softeende. Ɗaaniiɗo haa waɗti harde, oon kam seertii e laaɓal sabu so neɗɗo salliginiima, o leliima, ombo wonndi e sallige, o ɗaaniima ko juuti, 

Piilungal jaaltaaɓe tufnde Mboon

Alasan Hammadi Mbooc, jaltaabe tufnde
Alasan Hammadi Mbooc, jaltaabe tufnde

Ñalnde alkamiisa 19 suwee 2014 Mboon rewo e worgo yettinii faandaare mum e ballal Alla, so fiilde jaaltaaɓe mum tufnde. Fiilaa ko Alasan Hammadi Mbooc ɗiɗaɓo ganndiraaɗo Maalik Cillo jibinaaɗo e hitaande 1942 ɗo Ŋorel, e tawtoreede Elimaan Mboon Mammadu Muusaa Sih e Jaaltaaɓe kolongal Umar Aamadu Mbooc e Jaagaraf Mboon Baydi Sammba Sih e Farba Paate Muusaa Mboh e Ceerno Barooɓe, Jaandoogu Ceerno Yaal e Jaalaade e Jaagorga e Joom Bañnje Bah, e Joom Bañnje Soh, e Jaaltaaɓe Puri e Elimaan Puri e Jaaltaaɓe

Sankaare Juulde Layya : fulɓe ɓelsii ganndo ŋanaa

Juulde Layya
Juulde Layya

O yahii, oo mawɗo jom "ARƊO AU COEUR DE LION"  (tiitoonde defetre o winndunoo). Ceerno Juulde Layya, Ganndo Afriki, laatinooɗo Ɗowoowo CELTHO 1977 haa 1997, tergal timmungal « Goomu UNESCO Anndeyankaagal ngam binndol Daartol Kuuɓtinngol Afrik ». Oo gorko newiiɗo, moƴƴo, jiɗɗo pinal mum e ɗemngal mum, mo tampataa, saŋkiima ñalnde 27 Juliyee 2014 to wuro Ñaamee (Niijeer), ko ɗoon o wirnaa ñalnde 28 nder "Cimetière Musulman de Niamey". Yo Geno yurmo mo yaafoo mo, yarna mo e beeli Kawsara .... aamiin.

Gollordu FONADH yowitiindu e jeyi leydi

Remooɓe leydi
Remooɓe leydi

E ñalɗi 23, 24 e 25 suwee hitaande 2014, fedde FONADH (Mooɓondiral pelle ngenndiije daraniiɗe jojjanɗe aadee) yuɓɓinii ɗoo e Nuwaasoot, to Otel Tufeyla, gollordu yowitiindu e jeyi leydi e nder Muritani e dow gollondiral e UE (Dental Orop), e OXFAM, e gollidiiɓe Espaañ e PNUD (Tuugnorgal Ƴellitaare Fedde Ngenndiije Dentuɗe).

“Mandela day”, ñalawma windereejo Mandelaa

Mandela
Mandela

Ko UNESCO sosi « Ñalngu winndereewu ciftorgol Mandelaa », nganndiraangu e ɗemngal Engele « Mandela Day », ñalnde 10 noowambar 2009. Ñalngu nguu fiɓaa ko 18 sulyee hitaande kala, ngam mawninde golle Mandelaa, oon jaambaaro kaɓinooɗo Apartaayd, liɓi ɗum, woni ɓaleejo gidiiɗo wonde hooreejo leydi Afirik worgo. Ñalngu nguu waɗiraa kadi ko dowlinde deeƴre. 

Daartel leydi Almaañ

Kartal Almaañ
Kartal Almaañ

Innde mayri tigi-rigi, e ɗemngal mayri ko «Bundesrepublik Deutschland». Ndi woni ko e diiwaan Orop hakkundeejo. Heedi ndi bannge rewo ko «mer du nord» (maayo rewo) e leydi Danemark e «mer baltique», bannge fuɗnaange  mayri heedi toon ko Poloñ e Rippoobilik Cekoslowaki, heedi ndi bannge worgo ko Otris e Siwis, bannge hirnaange ko Farayse e Luksaambuur e Belsik e Pays-Bas. Yimɓe mayri tolnoyiima e 80 miliyoŋ aadee. Kayri woni leydi Dental Orop ɓurndi heewde yimɓe,

Jubbannde e daartol nokkuure Suwoyraat

Suwoyraat
Suwoyraat

Tiiris semuur (Tiris Zemour) ko diiwaan sappo e ɗiɗaɓo leydi Muritani (Mauritanie). Ko diiwaan ɓurɗo wonnde rewo leydi Muritani, etee o jeyaa ko e diiwanuuji ɓurɗi wulde, sabu makko wonnde e nder mbunndi-mbunndi ŋorol nguleeki (Tropique du cancer). O woni ko nder ɓernde saharaa, ɗo ŋakkeende ndiyam seedtini, sabu mawnugol jeereende saharaa ndee.

Sankaare Nadine Gordimer

Nadine Gordimer
Nadine Gordimer

Gooto e sagataaɓe rewɓe haɓatnooɓe e laamuyel paltoor Afrik worgo (Afrique du sud) sankiima ñalnde 4 sulyee 2014 ina yahra e duuɓi 90, to Johanesburg. Oo debbo jeyaa ko e yimɓe ɓe potaani yejjiteede e hare ndimaagu Afrik worgonaaɓe. O wiyetee ko Nadine Gordimer. Ko o binndoowo o wonnoo, binndoowo jom kuɗol tookangol, haa ko Apartaayd (Apartheid) salii huunde e binndanɗe makko caaktee e leydi hee. Ko ndeen darnde maantinde addani mo heɓde njeenaari Nobel e hitaande 1991.

Israayiil - Palestiin : hare nde siltataa...

Sukaaɓe e nder galle boomiiɗo
Sukaaɓe e nder galle boomiiɗo

So aɗa yiɗi faamde ɗum, maa ndutto-ɗaa ko ɓuri duuɓi 2 000 caggal. Ko e oon sahaa Roomnaaɓe (Romains en) keɓti Palestiin e wuro Jerisaalem ngoo. Ɓe ndiiwi yahuud en wuurnooɓe ɗoon ɓee. Yahuud en carii, caakii e jookli winndere ɗii kala. Ko laaɓi heen tan, nokku oo, ko nokku keewnooɗo kareeli gila daawaa-dawi. 

So korsa maayɗo waɗtii jibinde tanaaji

Oto barɗo ɓe oo
Oto barɗo ɓe oo
Hammaat Maamuudu Joop
Hammaat Maamuudu Joop

Aadee woni sellaa yiɗee, ñawa sannjanee, maaya woyee, sunanee, duusee haa hoɗorde mum sakkitere. Duusnooɓe ngartida e miijooji, tawta yunnginiiɓe no dute ena momta gite. Fotde balɗe, caaleeje ndarnee, kolce e ndammiri kirsee, maaro e nebam cumee ngam jaɓɓaade duwotooɓe e muññitooɓe jeyaaɓe e wuro walla ummoriiɓe e gure goɗɗe goɗɗuɗe maa ɓadtiiɓe.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji