Lowre Pulaar, fulɓe e pulaagu (pulaaku)

ayaawo ɓeto

Kaalen ko fayti e yowitaare walla jowitagol huunde e huunde. Kaalen heen kaawisaaji. Ma en eto werlaade miijooji men e ngonka men e aduna he, e ngonka men e winndere nde.

Tageefo, ko ɗum tuubakooɓe mbiyata “kosmos”; eɗen mbaawi kadi wiyde ɗum “winndere” e sikke am. Sabu kosmos walla tageefo, ko leydi e denndaangal kuule ɗe njiyaten e nder asamaan oo : naange, lewru, koode, “laawol jeeri e waalo” (ko njiyaten ena niwɗa e dow asamaan, won wiyooɓe ɗum baawal, eɗen mbaawi wiyde ɗum “dental koode” walla jiiryiirle (galaksiiji)

Aspiriin

Aspiriin ina moƴƴi e kaaseer

Duumaade e ƴettugol aspiriin ñalnde kala, ina usta ñawgol kaaseer walla ina haɗa ɗum ɓeydaade layde. Habri ɗum ko jaaynde mawnde wiyeteende Lancet (Angalteer). Haali ɗum ko wiɗtooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde Oxford : so neɗɗo reggondirii duuɓi tati ina ƴetta ñalnde kala aspiriin, ɗuum ina faddanoo ɗum kaaseer fotde nayaɓal so ƴeewdaama e mo ƴettataa ɗum oo

Teewu mboɗeewu

Teewu mboɗeewu kala moƴƴaani e cellal, no ngu foti fof, e ko ngu waawi wonde fof. Maa wood wiyɓe « ɗum ko maayka, min njaɓaani, wonaa goonga ». Ɓe pelnaaki, sibu ko ɓuri heewde e nguura yimɓe ko teewu. Teewu mboɗeewu woni teewu ndariindi ko wayi no na’i e baali e be’i e gelooɗi ekn… Teewu ndiwri (gertogal ekn) walla liɗɗi wonaa teewu mboɗeewu.

unesco-langues-monde

Maayde ɗemɗe wonaa huunde hesere. E nder duuɓi 5 000 ɓennuɗi ɗii, fotde 30 000 ɗemngal njibinaama, maayii, majjii menndeŋ. Ɗum ɓeydiima no feewi gila tuubakooɓe mbaɗti yahde ina kalfa leyɗe goɗɗe e leƴƴi goɗɗi. E nder Afrik, fotde 200 ɗemngal ina ngoodi, tawi haalooɓe heen gootal kala ɓuraani 500 neɗɗo.

Aamadu Tumaani Tuure

Kabaaru cakkitiiɗo : Jaaynde Faraysenaare wootere wiyeteende "Le Nouvel Observateur"  (Ƴeew ɗoo) ina yaltini, e tonngoode mum 2475 ñalnde 12 abriil 2012, winndannde takkoore Sarkosi e Abdel Asiis wonde caggal dillere Tuwaareg en. Ndeen winndannde ina holliti wonde ko ɓe aanduɓe e ndeen feere, sibu mum yuumtude e ko ɓe njaakorinooka, so garditagol AQMI e njanngu mbaɗngu to rewo Mali nguu. Winndannde ndee ina holliti ngaanumma mawɗo keɓtiiɗo laamu Farayse,

Huunde e jaaynooɓe hebleteeɓe ɓee

Tuggi ñalnde 15 haa 26 lewru abriil 2012, capanɗe (40) jaaynoowo – tawi heen nayo ko rewɓe – maa keble e nder gollorɗi ɗiɗi e ko feewti e no sariya Muritani gollortoo, kam e karallaagal binndugol jaaynde jahdungal e sariya : ɗum toɗɗii ko jaaynooɓe Rajo e Tele e winndooɓe, ɓe laamu e ɓe ngonaa laamu. Ɗum yuɓɓintee e ko nder Eɓɓaande Tiiɗtingol e Peewnitgol Sariya, e dow ballal kaalisaaji Dental Orop feewde e Muritani.

Tijjaani Aan

Ñaam-golluuje

Gorko biyeteeɗo Alhajji Abuu Sammbooru Barka walla mbiyen mo Alhajji Tijjaani Aan sankii ko ñalnde aset 14 lewru seeɗto (abriil) hitaande 2001, caggal nde wuuri duuɓi 46. Yumma makko wiyetee ko Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan. Baaba makko ko Sammbooru Barka woni innde mum. Alhajji Tijjaani Aan ko kodda jinnaaɓe mum kadi ko Saajo nde tawnoo  rewi ko e funeeɓe ɗiɗo worɓe : Alasan e Aluseyni.

Aamadu Konaate

Ñalnde Aset 7 lewru mee (seeɗto) hitaande 2012, Njuɓɓudi Arafaat, taƴre 4 (secteur 4) mawninii belaa sosngo mum e gardagol hooreejo fedde ndee hono Konnaate Aamadu ganndiraaɗo Suleymaani Konnaate, gorko teskoraaɗo  muñal tabitngal, katantaagal ceedtinngal e nuunɗal laaɓtungal. O jeyaa ko to wiyetee Siiwi daande maayo, e nder diiwaan Ngenaar, bannge Muritani.