Haawniinde : funeeɓe ɓe njiidaa baaba !

Funeeɓe ɓe njiidaa Baaba
Funeeɓe ɓe njiidaa Baaba

« Haɗi noppi mawnude ko ñalnde kala ina nana ko meeɗaa nande ! » : Ko Mammadu Mali, lollirɗo Kamarel wiyi noon.   Iih, jooni noon ko addi ɗum ɗoo? Ko addi ɗum koo, so mi haalii, on njaɓataa ! On meeɗii nande funeeɓe ɓe njiidaa baaba? Ahaa, ina waɗa, walla nii waɗii? Hol toon? To Amerik, wuro ina wiyee New Jersey. Wonaa minen kaali, haali ɗum ko jaaynde wiyeteende New York Times ñalnde 7 mee 2015.

Ganndal “sawru” (10) : Sawru ganndal

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Ko nduu tigi woni sawru ndu alaa ɗaalde, kala mo fiyaa ndu uumat. Seerenɓe joom binndi en (aayeeji) kam e wileeɓe huutortooɓe leɗɗe, cefi, piɓi e gallaaɗi ina ngolloroo ndu.
Ko ndu soowoore innde “Dabare”. Heewii e Fuutankooɓe fiyiraaɓe nduu sawru ndu batte mum njiyetaake dow, tawi tanaaji mum ina keewi nder ɓalndu piyaaɓo ndu oo. Ko ndu wari e yimɓe ina heewi, ko ndu garjini kadi gila e haangaaɓe haa eɓe terɗe telɓuɗe limotaako. 

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam)

Maandingol laana annabi Nuuhu
Maandingol laana annabi Nuuhu

E innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka,  ɓiyum Muta-wasila,  ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM). Ko kanko Nuuhu woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Alla neli mo feewde e winndere ko ngam yimɓe nattii anndude Alla,  ina woodi kadi yimɓe mbaɗtii ñaawreede majjere ngam alaa ko nganndi so wonaa rewde sanamuuji.

Aasma : kabaaru belɗo

Gonduɗo e aasma
Gonduɗo e aasma

Huunde mawnde yiytaama, waawnde wallitde 235 miliyoŋ neɗɗo, wonduɓe e aasma foofde no moƴƴi. Ko ndeen huunde woni ? Ndeen huunde ko annduɓe njiytii ko addata nguu ñawu foofaandu. Ɓurii ɗoon nii, sibu, e wiyde wiɗto waɗaango to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cardiff e Kings College to London, « ɓooyataa, ɗoo e duuɓi joy, aasma waɗta safreede ».

Dekere 2010 sariya jeyi leydi (Jokkere 6)

Remooɓe
Remooɓe

DAMAL VI – Jiilgol luure to bannge jeyi leydi laamu.

Taƴre VI.1 – Diiwgol jooɗiiɓe e dow leydi laamu tawa rewaani laawol.

Kuulal 99 – Hiisetee jooɗii e dow leydi laamu tawa rewaani laawol ko kuutoriiɗo e duumagol leydi laamu tawi heɓaani yamiroore hilifaaɓe taƴɓe sañ mum.

Daartol Ɓunndu (2)

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

En ngardiino e daartol Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Buubu Maalik Sih haa e garal Fadduɓe e nder nokku oo. E ngolɗoo laawol, njokkanten banndiraaɓe ko no Girooɓe ngardi, ɓe tawi e nokku oo e no ngondiri e ɓeen.
1. Garal Girooɓe e Ɓunndu
2. Girooɓe Mawnde haa Seleŋ

Kaawis : Moggere nder hoore funeere

Yamini Karaman
Yamini Karaman

Kuɗon (fuɗɗoode ñiiƴe) e ƴiye bagge e leeɓi. Ko ɗum woni ko doktoreeɓe seekooɓe tawi e nder hoore ceemeedo ameriknaajo jahroowo e 26 hitaande mo ɓe oppirnoo.

Kanko Yamini Karaman ko o keblatnooɗo doktoraa makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Indiana (Dental Dowlaaji Amerik). O fuuɗɗii faayde hoore makko ko nde o teskii o waɗtii dañde caɗeele faamde ko o tarata (janngata) walla ko o nanata koo. 

So sokaaɓe ena lutti e kasoo, IRA luttat e mbedda

Jibi Soh
Jibi Soh
Biraam Abeydi
Biraam Abeydi

Ñalnde 23 marse 2015, Dillere noddirteende IRA renndinii fotde 200 haa 300 neɗɗo, rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe, e yeeso damal Jaagorde Ñaawooje e nder Nuwaasot ngam jambitde goppitgol Biraama, Jibi Soh e denndaangal ɓe ɓeen cokdanoo. 

Garbaaji Maafoondu kawii Kummbu

Dokkirgol karaŋ
Dokkirgol karaŋ

 

Ñalnde dewo 10 lewru duujal hitaande 2015, sukaaɓe Maafoondu Lelnde Bani  e gardagol Mohammadu Mustafa Sih lollirɗo Garde Sih mbaɗii gollal maantiningal, ngal daartol jogori teskaade e nder njuuteendi nguurndam so hawde Kummbu e fijannde fuku koyɗe wattannde to Dingiral Nettek e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani. 

Mawningol ñalawma Deftere e Jojjanɗe wallifo

Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal
Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal

Ñalawma hakkunde leyɗeele deftere e jojjanɗe wallifo mawninaama e leydi Muritani ñalnde 23 abriil hitaande 2015 e gardagol Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, sokna Hinndu Mintu Ayniin e dow tiitoonde: deftere Muritani e cappanɗe karallaagal kesal.

Kewu nguu waɗaa ko e Nuwaasot, to Faawru Jaatiiji Ngenndi e nder Deftordu Ngenndiiru (Bibliothèque Nationale) e ballondiral e kalifu Pinal e Ñeeñe, 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience