Ina ŋata, ŋatataa fof, woɗɗinde koyngal mum ɓuri !

Batte telefoŋ cinndo e hoore
Batte telefoŋ cinndo e hoore

Gila telefoŋaaji cinnde njoli, annduɓe ina ngondi e ngoƴa laaɓeede  mbele ɗi ngalaanaa cellal yimɓe tanaa. Ko waɗaa heen e wiɗtooji ina heewi. Ina waɗi heen kollitɗi tanaaji koolkisaaɗi e puɗi (ƴeew fooyre ɓamtaare tonngoode ….), ina waɗi heen ɗi alaa ko njaltini ko laaɓti. Ko laaɓti heen tan, ko ina sikkaa no feewi ɗi moƴƴaani e ngaandi, haa teeŋti noon e ngaandi sukaaɓe.

Daartol Annabi Nuuhu (2)

E tonngoode men 147, en ngardiino e daartol ngol haa ɗo Annabi Nuuhu yalti ɓe, fayi ladde, darii e dow tulde ɗo darinoo adan ɗoo, noddi daande dow “eehey mon leñol am tinee mi arii e mon ummoraade e jom winndere mbiɗo nodda on nde ndewaton mo kanko gooto, mbiɗo haɗi on rewde sanamuuji”.

Eɓɓaaɗe 10 faggudu bonannde jawdi

Kanndaa Nuwaasoot
Kanndaa Nuwaasoot

Lowre internet wiyeteende Mauriweb ina waɗi winndannde yowitiinde e faggudu leydi Muritani, winndannde tiitoriinde « Les 10 éléphants blancs de la présidence de Aziz », woni, so en pirdii ɗum noon « Ñiibi daneeji 10 hooreleydaagu Asiis ». So a nanii « éléphant blanc », woni « ñiiwa ndaneewa », anndu ɗum firti ko huunde yaakoranoonde ko huunde mawnde heewoore nafoore, kono wontanoore yimɓe doŋngal ngal alaa nafoore so wonaa heewde lorla e bonannde.

Wolde Gaawol Suwees

natal wolde suees
natal wolde suees

Haa hannde en njaltaani Misra. E winndannde men yawtunde faatunde e Gaawol Suees, en njoopinooma heen wolde saabinoonde uddugol gaawol ngol fotde duuɓi …, nde Gamaal Abdel Naseer felliti waɗtude ngol jeyi leydi Misra. Jooni nduttano-ɗen wolde ndee, ngam ɓeydaade humpitaade sababuuji mayre, hol waddatnooɓe, hol nde yahri e hol batte mayre e gaawol hee e leyɗe kaɓatnooɗe ɗee.

“So sagata remaani, yaha ko ɓuri casol mum !”

Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan
Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan

Eɗen ciftina ɓesngu nguu ko Pulaar walla Fulfulde haali e ndema : « So neɗɗo wammbaani naange, woni turaaki remi, roondoo nge, woni yahde ina jiggoyoo ko wuurdi. So neɗɗo remaani, yaha ko ɓuri casol mum woni taƴde jolɗe ina ɗaɓɓoya ko wuurdi. Fitti, fottee woni so neɗɗo gaynii ko soñnoo alaa e sago ɗannoo ina yiyloo ko wuurdi. Ndema ɗeɓiino mettude, kono mettaade ɗalaani ».

Amerik : haa hannde paltoor ina lutti toon

Seppo ɗaɓɓugol jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to Amerik
Seppo ɗaɓɓugol jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to Amerik

Lowre internet wootere to Amerik ina waɗi wiɗto ngam anndude “hakkunde kitaale 60 (nde paltoor woodi toon ndee) e jooni, hol heen nde ɓaleeɓe ɓuri heewde wareede”. Najoore ! Wiɗto ngoo yaltinii wonde “jooni ɓe ɓuri heewde wareede e nde paltoor woodnoo toon ndee”.

Ɗaanaade e niɓɓere ɓuri !

natal jamma
natal jamma

Wonaa enen kaali, ko wiɗto kadi waɗaango to duɗal jaaɓihaaɗtirde wuro na wiyee Leyde to Pays-Bas wiyi noon. «Lomlomtondiral jamma e ñalawma » walla mbiyen « annoore e niɓɓere » wonande yimɓe e kullon, ko huunde fotnde ɗoofteede, nde ɓalndu kam e hoore mum hatojini. Ganndo gardiiɗo ngoon wiɗto oo wiyi « Min tawii so ngaal deggondiral ‘annoore / niɓɓere’ ɗooftaaka eɗum baɗtina no feewi e cellal.»

Angateer yaltii Dental Orop

Teresa May gardo guwarnama Biritaan
Teresa May gardo guwarnama Biritaan
Laamaandi Ndentundi
Laamaandi Ndentundi

David Cameron woppanii Theresa May, duuɓi 59, ngardiigu guwarnama Biritaan. Ngol woni ɗiɗmol ko debbo ina ardoo Laamaandi ndenndundi. Jogori ɓurde maantinde e golle makko ko termondireede no leydi makko yaltiri Dental Orop.

Joɗnde 27ɓiire Dental Afrik (UA) to Kigali : Maruk na yiɗi artude

Ardiiɓe leyɗe Afrik
Ardiiɓe leyɗe Afrik

Mawɓe leyɗe Afrik njooɗiima ñalnde 17 e 18 sulyee 2016 to Kigali (Ruwanndaa) e joɗnde mum 27ɓiire e gardagol Idiris Debi, gardiiɗo Dental Afrik e oo mudda kam e Nkosazana Dlamini-Zuma mawɗo Goomu Dental Afrik. 

Hol fof ko jaŋde nafata ?

Almudɓe waɗooɓe kawgel
Almudɓe waɗooɓe kawgel

“Hol no mbaawirten faamninirde sukaaɓe men wonde ko jaŋde woni coktirgal ɓamtaare ɗoon ɗo annduɓe ngoni waasɓe, warkoyeeɓe ngoni alɗuɓe ?” (konngol Robert Mughabe)

Ko aldi laamu Muritani e IRA ?

Natal amnesty.org
Natal amnesty.org

Ñalnde 29 suwee 2016, pelɓondiral muusngal waɗii hakkunde semmbeeji kisal (polis e sanndarmori) e hoɗnooɓe e « gasra » kuccitɗo e « Hopitaal Buammaatu » haa waɗi gaañiiɓe e semmbeeji kisal ɗii e hoɗnooɓe ɗoon ɓe yantude bonanndeeji goɗɗi (kaar polis duppaaɗo, barakuujikelaaɗiekn..). 

Laamu ñukkintoongu ɓiɓɓe leydi

Hoore lowre alakhbar.info
Hoore lowre alakhbar.info

Nduu lewru kadi sooynaani jikke, gajaaɗe na njokkondiri ndartaaki. Caggal haala Neema ngadduka coow e njiylawu kaŋŋe ɗo laamu ɓolata miskineeɓe jawkal mum en, e fitina ɗum waawi jibinde, jaaynde Al Akhbar, hono no heewnoo waɗde, saaktii ajaande woɗnde.

Daartol Annabi Nuuhu (1)

E Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Daartol Annabi Nuuhu mo yurmeende Alla e kisal ngoni e mum. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka, ɓiyum Muta-wasila, ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (JKM), ko kanko woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Eeraango Sileymaani Kan, hooreeje gadano FƁPM

Sileymaani Kan, hooreejo gadano FƁPM (1976-1980), gardo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije
Sileymaani Kan, hooreejo gadano FƁPM (1976-1980), gardo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije

Fedde Ɓamtaare pulaar heɓii duuɓi capanɗe nay (40) caggal nde laamu jaɓi goodal mayre e nder leydi ndi ; yamiri yo nde waɗ golle mayre e nder Muritani no diidorii. Ɗum ko hoolaare e jogaade jikke addi haa ɗuum heɓaa.

FƁPM: duuɓi 40 kaɓagol majjere

Hooreeɓe Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : tuggi ñaamo feewde nano, Umar Idiriisa Saawo (1985-2003), Aamadu Umaar Jah (gila 2003), Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan (1976-1980) e Mammadu Siley Bah (1980-1985).
Hooreeɓe Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : tuggi ñaamo feewde nano, Umar Idiriisa Saawo (1985-2003), Aamadu Umaar Jah (gila 2003), Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan (1976-1980) e Mammadu Siley Bah (1980-1985).

Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi