Artiraaɓe : “kala ko min podananoo, laataaki !”

Seppo artiraaɓe
Seppo artiraaɓe

Ñalnde 20 settaambar 2014 Fedde artiraaɓe ummoraade Senegaal (UNRMS : Union Nationale des Rapatriés Mauritaniens du Sénégal) yaltinii bayyinaango ina hollita heen ngonka mooliiɓe artiraaɓe. So oɗon ciftora, kamɓe ndeeɗoo fedde, ɓe njuɓɓiniino seppo, ɓe njahri koyɗe gila Ɓoggee haa Nuwaasoot. 

Wuro Dooro : Faayre

Ebola
Ebola

Hol ko addi faayre? Addi faayre ko oo rafi peeñiroowo e neɗɗo reedu dogooru biyeteeɗo (Ebola). Rafi oo wiyetee e pulaar ko : “Eeh! bone nani kadi” sabu nde en nande oo rafi bonɗo, baroowo, waɗi haa ndutti-ɗen e deftere ganndo men Demmba Paate Caam, haa kollit-ɗen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji : ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji, eɗi tampina, eɗi mbara. 

Facciro sariya jeyi leydi 1983 (2) : Hol no o tabitiniraa ?

Ɗoftal
Ɗoftal

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. 

Ñawu suukara : Jabet

Alhuseyni sal
Alhuseyni sal

Ngardiindi

Mi yettii joomiraaɗo jom baɗe e baawɗe nde resndi mi wefƴannde e maayo mum yaajngo ganndal. O waɗdani mi heen katantaagal e yarlitaare feccude e mon oon seeɗa mo mi yawaani mo o anndini mi.

E nder ndee deftere ndook-mi e windude, mboɗo jogii faandaare siftinde ɓeen andunooɓe, ma walla famminde ɓeen ɓe paamaano tawo, ko feewti e ñawu mbiyeteengu jabet (diabète). 

Hiirde sukaaɓe Mbaañ to Suwoyraat

Hiirde pinal
Hiirde pinal

 

Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.

... Mahtaade Muritani e dow nuunɗal

Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo
Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo

Ngardinndi

Winndi ooɗoo dokimaa ko hoohooɓe e jagge sooninkooɓe, tawi faltaaki jeyaaɓe e pelle politik gonduɗe e laamu walla e luulndo, jiiduɓe miijooji ko faati e ɗawre leñol mum en ɗawaa ndee.

Kala neɗɗo goɗɗo, yo o won sooninke walla alaa, jaɓɗo loowdi ooɗoo dokimaa ina waawi yantude e fuɗɗuɓe ɓee, 

Diine : Jubbannde e nguurndam Baaba Aadama

Jumaa
Jumaa

Tagegol Baaba Aadama ko nii siforii : fawaade e no Diine Lislaam wiyiri ɗum e tuugnaade e ganndo lislaamiyaŋke gooto ina wiyee Saalabi e deftere mum, ɗo wiyi : “nde Alla yiɗi tagde Aadama ndee, o wahyii leydi, o wiyi ɗum : mbiɗo yiɗi tagde duumotooɓe e dow maa. Ina e ɓeen dewoowo mi, ina e ɓeen kadi goofoowo mi. oon mo rewi mi, mi naatna-ɗum Aljanna, oon mo woofi-mi, mi naatna ɗum jeynge.”

“Fedde saanga Moli Baaraaji” e hiirde pinal Suwoyraat

Fedde Saanga Moli Baraaji
Fedde Saanga Moli Baraaji

Hanki pinal men janngetenoo, huutertenoo, fammintenoo ko e nder dingere. Dingire Fuuta hanki laatinooɗe duɗe Pulaar, pinndinooje, nehooje, ɓamtooje leñol. Sabu dingiral e nder reedu Fuuta darinoo ko darnde duɗal jaaɓi-haaɗtirde darii e nder renndo hannde ngoo. Dingiral ko nokku janngirɗo, nehirɗo, pidinirɗo, paamnirɗo, nokku joljole coomɗe jeewte, duƴƴe, cifti e daari, njimri kam e ngamri.

Kuutorɗe ɗe ceertetaake, kono tunwuɗe

Coktirɗe
Coktirɗe

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji. 

Hol no paamru-ɗen “Sariya jeyi leydi 1983” ?

Natal remooɓe
Natal remooɓe

Yonta peeñgol makko, ko saabii ɗum e piɓle ɗe o tuugii.
Ciftoren daartol sariyaaji jowitiiɗi e juɓɓitingol jeyi leydi e Moritani

  • Sariya jeyi ganni

Sariya mo wonaa binndaaɗo, kono ko nanondiraaɗo gila dawa-dawi : ko sifaaji ganni no leydi jeyretenoo, so yiɗii noon wona to safalɓe walla to leƴƴi ɓaleeɓe.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience