Hoorde balɗe 3 timmuɗe ina ɓeyda cellal sticky icon

Biige ƴiiƴam
Biige ƴiiƴam


Hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof. E wiyde annduɓe wiɗtooɓe wonɓe to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Karolin Worgo (Dental Dowlaaji Amerik), « hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof ». Ɗum woni, e no ɓe mbiyri “heyɗinde” ɓalndu 72 waktu (balɗe tati deggondirɗe) ina addana celule boofe (walla selilaaji boofi : cellules souches) fuɗɗitaade feewnude biige daneeje (globules blancs).

CRSM : Pour une redéfinition équitable du pacte fondateur de notre nation en construction

Mawɓe sooninkooɓe
Mawɓe sooninkooɓe

 

Préambule

Les initiateurs de ce document sont des personnalités et cadres sooninko qui appartiennent à des courants politiques de la majorité comme de l’opposition, et qui partagent les mêmes points de vue, sur les degrés divers d’exclusion de leur communauté.

Tunkara e Idiriisa Sek e “Reewmi”

Tunkara mo 2STV
Tunkara mo 2STV
Idiriisa Sek
Idiriisa Sek

Pulaar.org | Mammadu Sih Tunkara mo 2Stv  winndii Idiriisa Sek ngam wiyde ɗum wonde no innde parti mum, hono « Rewmi » winndiraa nii sellaani, sibu ndee helmere firataa ko Idiriisa Sek faanditii heen koo.

Sariya jeyi leydi 1983 e facciro mum

Leydi ndema
Leydi ndema

“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

Deentinol Departamaa-detaa Amerik paatungol e ñawu Ebola njolngu nguu

Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik
Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Uddo Ñaabina !

Manngaan Siidi Moy
Manngaan Siidi Moy

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Ebola Hol no haɓtortee ?

Ebola : ñawɗo e safrooɓe
Ebola : ñawɗo e safrooɓe

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

29 Mai 1968 : Sahodinɓe miferma (Snim) suwoyraat

Laawol laana njoorndi Suwoyraat-Nuwaadibu
Laawol laana njoorndi Suwoyraat-Nuwaadibu

pulaar.org | Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968, tuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum ... ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Mawɗo hilifaaɓe keso, guwarnama kiiɗɗo

Yahyaa wul Hademiin
Yahyaa wul Hademiin
Saamori wul Bey
Saamori wul Bey

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA

Ganndal “SAWRU” (3)

Sawru
Sawru

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience