Duunde Laaraf

Fatere Fooyre Ɓamtaare
Fatere Fooyre Ɓamtaare

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗoo deftere musiɗɗo Sileymaani Haaruuna Soh (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) wallifinoo, tiitoriinde “Duunde Laaraaf”.

- Kummba, sukaaɓe ɓee kirtiima ne ?
- Mi anndaa nii, ko galle taaniiɓe ɓe kiiroynoo, ɓe ngartu tan, ɓe ɗaanii.
- Hiraande ina woodi walla woodaani ?
- Iih, gosi tan woni ɗoo, kosam alaa, etee suukara ko ko gasi.
- Alla dey anndi ko mbaɗ+ɗen ɗum

Ganndal Sawru (5)

Gaynaako
Gaynaako

“Kala gaynaako pullo, pullaaɗo lamɗo lamɗam, daɗɗanaa pehe wileeɓe huutortooɓe cefi e daaɗe, piɓi, caawli e gallaaɗi, o lootii kiite, o moolii baasal, o ñawndii ɓayre yimɓe e jawdi ; o winndanaa kadi aayeeji moolorɗi hunuko e yitere, jinneeji e seyɗaneeji kam e kuulle ladde (barooɗe) conngooje o ɓuftii. Omo heewi jogitaade sawru (ŋalla - weduru)”.

Njillu Gelongal Fuutu to Ɓunndu

Ladde Ɓunndu
Ladde Ɓunndu

En njillinooma Ɓunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih e ballal Alla e ballal musiɗɗo men Abdullaay Baylaa Basiiru Giro lollirɗo Bilaali Giro mo sahre Girooɓe sara Kiidiira Senegaal. Ko ñalnde dewo, 17 lewru juko 2014, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ngar-ɗen Kayhayɗi, taw-ɗen laawol newaaki ɗoon sabu ñalde tufɗe keewɗe ko guddaaɗe sabu kabaaru rafi Ebolaa oo. Tufnde Sillaa ndee ne ko e ɗeen tufɗe guddaaɗe jeyaa. 

Mo kesi mum kaɗi kiiɗɗi mum haaleede

Persidaa Yaayaa Jaameh
Persidaa Yaayaa Jaameh

 

 

Waɗde ko ina haalee, ɗuum, persidaa Gammbi, hono Yayaa Jaame, ina waawi ɗum ! Hol ko o waɗi kadi ? Woɗnde ! O jaggii Senegaalnaaɓe ɗiɗo, o soki ɗum en, sabu njuulaani taaske ñalnde aset 4 no o wasiyirinoo nii, njuuli ko alet 5 oktoobar 2014. Ɓeen ne ina gasa tawa njiɗnoo juuldude ko e banndiraaɓe mum en, sibu Senegaal juuli ko ñalnde alet ndee.

Njeenaaje ganndal 2014

Ampulaaji LED
Ampulaaji LED

Njeenaari ɓurndi anndeende ndii ko njeenaari Nobel wonande ganndal fisik. Hikka, ndi rokkaa ko ñalnde talaata 7 oktoobar 2014. Rokkaa ndi ko Sapponnaaɓe tato, sosɓe ko wiyetee « diode électroluminescente », ɓurnde lollirde « ampoule LED ». Njeenaari ganndal ngoɗndi ndii, ko njeenaari wonande ganndal hiisa, hono “Galaŋ Fields”

Ñawu suukara : Jabet (2)

suukara
suukara
Pulaar.org | Eɗen njokka winndannde mon Jabet. Hol ko woni jabet ?

Ɓanndu kala ina sokli suukara mbele ina heɓa semmbe waawde dilluude. E kala no dillugol fotiri, hay sinno tan ko umminde feɗeendu joofo, laatotaako so suukara alaa e nder ɓalndu. Oon suukara ummurtoo en ko e ñameele ɗe ñaamaten ɗee.

Fannuuji suukara noon ina keewi. Kadi ina saɗi ñamri ndi soomaani suukara. Cafeeki oon sukara fawotoo ko e keeweendi makko maa walla pamɗugol makko e nder ñamri ndii, haa ɗemngal waawa tinde mo.

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi

Wooto e gure Fuuta
Wooto e gure Fuuta

Dekere toŋ. 2010-080 lomtiiɗo dekere mo toŋ. 2000/089 ƴettaaɗo  ñalnde 17 suliyee 2000 ciynoowo sariya 83 – 127 mo 5 suwee 1983 jowitiiɗo e juɓɓitingol jeyi leydi.
Ngalɗoo damal ngal uddit-ɗen caggal facciro sariya jeyi leydi toŋ 83-127 mo 5 suwee 1983, anniya men heen ko faccirde dekere mo toŋ 2010-080 (kuule ciinooje sariya oo),

Usel Fari Soh e pittol gorko mo nuunɗaani

Usel Fari
Usel Fari

So nguyka, so ñenngi, so jamfa, ko waawi heen wonde fof biyeteeɗo Usmaan Fari Soh lollirɗo Usel Fari Soh yanii e pittol gorko mo nuunɗaani walla mbiyen o jamfaama jamfa kaawniiɗo ñalnde alkamisa 26 siilto hitaande 2014 to gaaraas Ɗalhaya e nder wuro Kayhayɗi. Heedde midi gorko gooto ari e makko, naamndii mo so tawii ko kanko woni Usel Fari dognoowo oto hakkunde Ɗalhaya e Kayhayɗi e nder diiwaan Gorgol. Usel wiyi mo eey ko kañum.

Warngo Caaroy : moƴƴere yoɓraande bonannde

Tiraayeer en
Tiraayeer en

Mi naniino, ko adii ɗuum, e nder jeewte elewaaji kaɓantonooɗi wellitaare e kitaale 70, haala warngo Caaroy walla Jaambareeɓe Caaroy ɓe ɓe njeeɓatnoo, aɓe njima, ɓe ɓe njiɗatnoo ñemmbude. Kono mi meeɗaano anndude tigi rigi hol ko addunoo warngo Caaroy. Ko hikka, duuɓi 40 caggal ko mbaɗtu-mi nande ɗuum, keɗii-mi yeewtere e RFI ina siimta ɗum.

Le Pen e Ebolaa

Le Pen
Le Pen

Oɗon nana ndeeɗoo innde : Jean Marie le Pen ? Ko innde gardinooɗo parti añamngureeɓe to Farayse biyeteeɗo Front National (FN), mo ɓiyiiko Marine le Pen arditii hannde oo. Ooɗoo neɗɗo kaawniiɗo wiyiino ñalnde ndeen, wonde « Ebola ina waawi ñawndude gagga keeweendi yimɓe e nder winndere ndee ».

O fiytiima heen becce jooni, sibu o wiyi ko ɓooyaani koo, wonde ko o haalnoo koo woni ko e laataade, tee ko kanko tan « yiynoo ɗum »

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience