Yarlitanaade banndum

Ceerno oo e almudɓe mum
Ceerno oo e almudɓe mum

To leydi Amerik, jannginoowo gooto yoɓanii almudɓe mum noogaas e njeegomo (26) yahrooɓe tawo e jaŋde gaggaaji, denndaangal fere duuɓi 4 jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, mbele janngo mbaawa jokkude jaŋde mum en, tee ko fereeji ɗii kala. 

Muhammadu Faliilu Sih waɗtii Ganndal hiisa toowngal e Pulaar

Muhammed Faliili Sih e jaaynoowo rajo RMI
Muhammed Faliili Sih e jaaynoowo rajo RMI

En meeɗaano sikkitaade wonde ɗemɗe Afrik ko ɗemɗe ganndal no ɗemɗe keddiiɗe ɗee fof nii, sibu, ɗoo e Muritani ɗe koolkisanooma e jaŋde lesre, tee denndaangal ɓetooji baɗanooɗi kollitii juumtugol ndeen jaŋde e ɗemɗe ngenndiije. Kono, wonande gannde toowɗe, haa arti noon e hiisa toowɗo, hono ganndal ɓurngal luggiɗde e mettude faamde, hay so tawii eɗen nganndunoo ina aaɓnoo, en cuwaano tawo yiyde ɗum, tee heewɓe ina cikkitinoo gaaɓnogol majjum.

Ɗanngal men fayde Itali (3) : Ñalawma Koolol Wicensa

Ñalnde koolol Wiensa
Ñalnde koolol Wiensa

 Koolol ngol waɗi, mbiy-ɗen, ko ñalnde 13 lewru korse 2015. Nii woni nde pindina-ɗen, looti-ɗen, njuul-ɗen, kawru-ɗen e dolokke men, tengaade gaalaande, paɗe mukke coraaɗe e makatuumru silmbaandu, cormiti-ɗen, cormitani-ɗen ñalawma mo Fedde Fulɓe Itali suɓii mawninde hikka e Wicensa. 

Koolol ngenndiwol keewal pine : yeewtere jaaynde

Huunde e tawtoraaɓe yeewtere ndee
Huunde e tawtoraaɓe yeewtere ndee

Ñalnde alarba 25 mee 2016, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Sifaa Hanki pinal hannde njuɓɓinii ɗo joɗnde FƁPM ɗoo, yeewtere jaaynde ngam hollitde ko fuɗɗii golleede e koolol keewal pine.

Misra ɓooyɗo : Dewe, aada, gannde

Dental konu
Dental konu

En ngardiino e daartol men Misra Ɓooyɗo haa ɗoo  : "... So tawii ko e ñalɗi mbelemma, ko sanngara e teewu. Liɗɗi ɗii e teewu nguu e ndiwri ndii moomete lamɗam, yoornee, caggal ɗum sahee walla juɗee. Kala baawɗo kadi ina waawi waɗde gaaci e ngamri e ñalɗi mbelemma. Kuutorɗe gaaci maɓɓe ko bayli caggal ɗum liite. Aɓe njoginoo kadi pijirlooji keewɗi. Alɗuɓe ɓee ina njahatnoo raddo wallo befagol."  Jooni njokken

Faatimata Mbay heɓii “Njeenaari Cuusal”

Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry
Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry

Ko ñalnde talaata 29 marse 2016 wonnoo, to Washington, leydi Amerik. Tee o heɓi njeenaari ndii ko e juuɗe John Kerry hono Kuuɓal Dental Dowlaaji Amerik. Njeenaari ndii ko njeenaari ndokketeendi Debbo Cuusɗo, mo Departemaa Detaa (Ministeer geɗe caggal leydi) Dowla Amerik rokkata hitaande kala rewɓe aduna oo ɓe darnde mum en teskini e nder hare jooltugol jojjanɗe aadee e nder leyɗe mum en.

Hol ko meerotoo Muritani ? Jarabi laamu

Galle laamorɗo Muritani
Galle laamorɗo Muritani

Ɗuum jiidaa e yeruuji bonannde goɗɗi keewɗi, gardooji e kaaɗi kaɓɓagol e laamu. Jooni ne, ko maa Alla faaboo Muritani, sibu ko ɗiin bawɗi bonɗi puɗɗii tunngeede ɗoo, nde ministeruuji tati kaali mbiyi yo hooreejo leydi ƴam manndaa tataɓo mo o fawnoo junngo makko e kaamiilu o wiyi o ƴamataa. 

Catal FƁPM Nuwaadibu : Ñalnde ciftorgol Aamadu Saydu Kan

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, yuɓɓinii ñalnde  Hoyre-biir 20/02/2016, Ñalngu Kan Aamadu Saydu, ngam siftorde e neldude  duwaawu oo musidɗo jaltuɗo aduna,  kanko e maayɓe juulɓe kala. 

Hol Kan Aamadu Saydu ?

Kan Aamadu Saydu yiyi aduna ko e hitaande 1949 to wuro Likseyba Gorgol. Kan Aamadu Saydu ko gorko ngenndiyanke, cuusɗo, katante jiɗɗo leñol, caliiɗo yawaare,

Daartol Annabi Yaaguuba (2)

Fitina Maleykaaji yurmeende. Hono winndiyankooɓe ɓee mbi’i : nde ɓe mberlii Yuusuf e nder ɓunndu nduu ndee, Maleykaaji yurmeende ngoyi. Alla neli Jibiril yo yaacco e faabade Yuusuf. Nde wonata majannde, tawi Jibiril wiyii mo teeɓ, hawri kadi Alla yaltinii haayre mawnde e nder ɓunndu nduu, Jibiril joɗɗini mo heen seesa hoto o gaañaade.

Kaawis : funeeɓe ɓe nanndaani ɓalli

Funeeɓe ɓee e jinnaaɓe mum en
Funeeɓe ɓee e jinnaaɓe mum en

Funeeɓe ɗiɗi njibinaama to Angalteer, heen gooto arti yumma mum, woni boɗeejo, oya arti baaba mum woni ɓaleejo, tawi noon ko funeeɓe goonga e goonga, woni funeeɓe fotnooɓe nanndude no lekki e kobjal nii...

Ngonka Pulaar e nder jaaynirɗe kese

Jaayɗe Pulaar
Jaayɗe Pulaar

E nder ɗuum, so en ngartii e Pulaar e ngonka mum nder jaaynirɗe kese, haa arti noon e internet, maa en taw golle keewɗe no feewi ina padi en. Gaa gaa dalillaaji winndannde “hol ɗemɗe luutoytooɗe e internet ?” ndee rokki ɗii, dalillaaji goɗɗi, keewɗi na ngoodi, potɗi addande en daranaade naatnude no moƴƴi ɗemngal men e nder jaaynirɗe kese, haa arti noon e internet. 

Misra ɓooyɗo :Yonta hakkundeejo

Defirdu e kaɓirɗe mun
Defirdu e kaɓirɗe mun

En ngardiino e daartol men Misra Ɓooyɗo haa ɗoo  : "E yonta iidii laamgalle  Misranaaɓe ndarni laawol njulaagu feewde Nubi ngam heɓde toon kaŋŋe e cuuraay. Ko noon ɓe mbaɗdiri e Palestiin njulaagu, hono no seedtortoo ɗum looɗe petroŋ palestiinnaɓe taweteeɗe e genaale firawna en, e yonta laamsuudu adanngu." Jooni njokken

“Kommbaa” hakkunde neɗɗo e masiŋ

Hakkunde Lee e Alpha Go
Hakkunde Lee e Alpha Go

E tonngoode 144 en kaaliino ko faati e ƴoƴre tafaande (intelligeance artificielle), wonde annduɓe mawɓe, waaɓe no Bill Gates, ina kuli hoto masiŋaaji «ɓoccitoyaade juuɗe men», ɓurtoo en ƴoƴde, kalfoya en… E nder ɗuum haa hannde, yeru mum waɗii ko Koree bannge worgo, ɗo masiŋ gooto (walla mbiyen gollirgal) mo sosiyatee biyeteeɗo Google Deep Mind feewni ina wiyee AlphaGo (Alfaa Go) fooli neɗɗo biyeteeɗo Lee Se-dol mo nganndu-ɗaa jeyaa ko e ɓurɓe waawde cokki mbiyeteeki « go ».

Yimɓe fof ko “annduɓe”

Njiylawu konngol "El Hadj Oumar Tall" e nder Google
Njiylawu konngol "El Hadj Oumar Tall" e nder Google

Ndeen, annduɓe keewaani sibu ganndal saraaki. Hade binndol e defte yiyteede, ganndal mooftenoo tan ko e hoore. Ɓurɓe humpitaade e anndude ko ɓurɓe waawde huñaade e mooftude e koye mum en humpitooji aduna. Oon sahaa, ganndo ko mooftuɗo kewuuji keewɗi e hoore mum.

Koolol keewal pine : Nuwaadibunaaɓe cemmbinii ngootaagu ngenndi

Seppo
Seppo

Nuwaadibu udditii koolol keewal pine ñalnde 22/04/2016, seppo cosaan yooɗngo e tawtoreede hoohooɓe diiwaan oo. Kikiiɗe, hirndoraa ko ndefu ñameele e njarameeje gaadoraaɗe : ñiiri e bunaa en, kodde ñebbe en e bisaab ekn. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi