“Amerik haɓaaki, tee haɓotaako abada diine Lislaam”

Ñalnde 4 suwee 2009, Obama waɗii, to Keer, leydi Ejipt, diskuur mawɗo, mo juulɓe e aarabeeɓe mbeltii e mum, e ko ɓuri heewde. O idorii ko wiyde wonde addi mo Ejipt, ko tafde jotondire kese tuugiiɗe e kormondiral e nafoore moni kala. So artii e luural hakkunde israayiil-palestiin o wiyi wonde wondi ko e feere nde leydi Amerik sakkiti, o eerii Israayiil nde woppata politik mum teettugol (colonisation) to nokku biyeteeɗo Cisjordanie, o wiyi Palestiinaaɓe kam en ne yo ngoppu njannguuji mum en.

Ma mi darano, sabu am wonnde hooreejo leydi Amerik, «moƴƴitinde wutte Lislaam». O noddi juulɓe nde «peewnata koye mum en» kam enne. Amerik wonaa no won e yimɓe cikkirta nii, so wonde leydi hooram-hoorameeri, alaa, sibu ko oon Amerik «suɓii persidaa biyeteeɗo Barak Huseyn Obama».

O juutniima e haalande ɓe iwdi makko, wonde mo jilluɗo, iwdi juulɓe, iwdi Afrik, ɗum ɗoon noon ina addana mo «waawde faamde ngoƴa juulɓe». Obama, e nder oo diskuur, yiylii ko faameede, kono kadi, yiylii ko heɓde ɓerɗe aarabeeɓe.

Alaa ko Obama huutoraaki, gila e «horsinde mo pinal Lislaam mawngal, jiytungal Aljabar  e ganndal safaara (Médecine)». O wiyi wonde «oolel noddinaango ina miira e hoore makko, gila e cukaagu makko to leydi Inndonoosi». Caggal ɗum o yetti «njiylawu jam e kisal e ndimaagu» juulɓe Chicago, to Amerik, wuro ɗo o gollotonoo. Obama, sabu mum «gaddaade kisal yimɓe» wiyi : «ko huletee ko ummoraaki e Islaam, alaa, foti huleede tan ko seɓɓitiiɓe». O refti e ko o haalnoo to Ankara, leydi Turki, wonde «Amerik haɓaaki, tee haɓotaako abada diine Lislaam».

Wonande weltinooɓe e 11 settammbar, o siftini ɗum en wonde «3 000 aadee maayɓe heen ɓe, ko yimɓe ɓe mbiyaani mbaɗaani», tee ina tawee e diineeji hee fof. E miijo makko ko ɗum foti addande yimɓe haɓde e Al Kayda, haa teeŋti noon to Afganistaan.

Ɗum fof e wayde noon, o heptinii wonde wonaa haala ɓola jogori ittude kutuya e kulol gonɗi hakkunde leyɗe hirnaange e juulɓe. «Ɗum ɗaɓɓi ko golle ceedtinɗe». E ngoon yeeso omo wiya «nguurndam ɓesngu Palestiin wuuri hannde ɗam, hay gooto waawaa ɗum jaɓde», «Amerik welsintaako jojjanɗe Palestiinnaaɓe kaanɗe ɗe, haa arti noon e wuurde e ndimaagu e nder dowla mo keerorii», ɗuum firti ko Amerik jaɓaani politik Israayiil tabitinta toon o, so teettugol nokkuuji e leyɗe Palestiin, ko anndiraa « colonisation ».  O heptinii kadi «ko ina ɓura duuɓi capanɗe jeegom, Palestiinnaaɓe, juulɓe e kerecee en fof, nguuri ko e koyeera ñalnde kala, sabu njiimaandi Israayiil», konngol karmunoongol e galle laamorɗo Amerik.

Ngam jam arta e oo nokku «muuyaaɗe ɓesnguuji ɗiɗi ɗii kala ina poti teskeede, tawa gooto heen kala ina daña dowla mum, ɓe mbaawa hoɗdude e deeƴre e jam». Ɗum ɗoon noon, e miijo Obama, alaa e sago ɓe tiimtoo e hare ɓaleeɓe Amerik nde aldaa e fitina, ɓe kaalda, ɓe mbaasa huutoraade neegre : «dartoraade neegre e warngo yuumtataa». O noddi laamu Palestiin nde «ƴellitta kattanɗe mum gardagol », Hamaas ne «nde wootiɗinta palestiinnaaɓe, heptina nanondire ɓennuɗe ɗe, heptina Israayiil kam ne ina jogii hakke woodde».

So artii e Iraan noon, o hollitii o wondaani e darnde Israayiil dari inde. Ɗoo ne, o teeŋtini ko kaaldigal e maslondiral.

O etiima e ooɗoo diskuur juutɗo fotde waktu, ittude sikkeeji jowitiiɗi e demokaraasi, e hakke to bannge dewal, hakkeeji rewɓe e geɗe renndo goɗɗe garduɗe e ƴellitaare teknolosi (karallaagal kesal), ko wayi no Internet. Yeru, o wiyi wonde «hakke mo sukaaɓe rewɓe njogii e waawde janngude o, ardii haala ɓoorungal walla caccuki mum en». 

Bookara Aamadu Bah