Ngonka ɗemɗe e leydi Gine

2
42

Min podaniino on artude e ngonka Pulaar/fulfule e leyɗe ɗo ngal haaletee ɗoo. En mbiyiino eɗen puɗɗoroo Gine Konaakiri. 
Ko ardii fof, Gine ko leydi hirnaange Afrik. Heedi ndi bannge hirnaange ko geec Atlantik, bannge hirnaange-rewo ko Gine Bisaaw, bannge rewo ko Senegaal, fuɗnaange ko Mali, fuɗnaange-worgo ko Koddiwaar, bannge worgo ko Liberiyaa e Siraaleyoon. 

Min podaniino on artude e ngonka Pulaar/fulfule e leyɗe ɗo ngal haaletee ɗoo. En mbiyiino eɗen puɗɗoroo Gine Konaakiri. 
Ko ardii fof, Gine ko leydi hirnaange Afrik. Heedi ndi bannge hirnaange ko geec Atlantik, bannge hirnaange-rewo ko Gine Bisaaw, bannge rewo ko Senegaal, fuɗnaange ko Mali, fuɗnaange-worgo ko Koddiwaar, bannge worgo ko Liberiyaa e Siraaleyoon. 

Njaajeendi mayri ko 245 857 km2 (feccere leydi Farayse). Leydi ndii ina feccitee e nokkuuji nay mawɗi : Gine daande geec (Gine les), Gine hakkundeejo walla Fuuta Jaloŋ, (ko nokku kaaƴe mawɗe), Gine toowɗo (nokku puɗi mawɗi e dunli cerwuɗi, hakkunde jeereende e dunli), Gine dunndu (nokku dunli cukkuɗi).

Maaje keewɗe, hono maayo Niiseer, Maayo Senegaal e maayo Gammbi, e caaɗli mum en, ko toon « ɓulata ». Ko ɗum waɗi Gine Konaakiri wiyeede « satoodoo » (Château d’eau) Afrik hirnaange. Gine ko leydi ngalɗundi, keewndi oogirɗe (boksit, kaŋŋe, njamndi, jamaŋ, petroŋ e iraaniyoom).

Gine jogii tan ko ndunngu e ceeɗu. Bannge worgo leydi ina toɓa fotde lebbi 10.

To bannge ɗemɗe, ko wonnoo ngoƴa men koo, leydi ndii ina waɗi fotde ɗemɗe 20. Ɓurɗe yaajde ɗee ko ɗeeɗoo : Soso (Susu), Pulaar e Maninkaa. E hitaande 1955 ko nii ɗe mbaydunoo : Pulaar, 40% ; Malinkaa, 35% e Soso 15%. Hannde, ina sikkaa wonde limooje ɗee ngoɗɗaani ɗeeɗoo : Malinkaa en, 30-35%, Fulɓe, 30% e Susu en, 18%, woni ɗiiɗoo leƴƴi tati so ndenndii, maa ɓur 80% yimɓe leydi ndii.

Ina teskaa, e nder Konaakiri, wonde Pulaar ina deestanoo Susu. Ko noon kadi wonande Malinkaa e nder Gine daande Geec, deestanortoo Susu. E nder nokku dunli cukkuɗi oo, 40% haalooɓe Malinkaa, muuynaani ɗum. E nder nokkuuji tati keddiiɗi ɗii, ko Susu ɓuri waawde layde ɗoon, sibu haalooɓe ngal tawi muuynaani ngal ko nii ciforii : 36% e nokku Gine Les, 35% e nder Gine Hakkundeejo (Fuuta), 43% e nder Gine Toowɗo e 38% e nder Konaakiri. Ɗum firti ko hay e nder Fuuta Jaloŋ hee, ɗemngal Susu ngal ina laya heen.

So artii e kuutoragol ɗemɗe ɗee e nder nguurndam, gila e galle, golle, jehre, mbedda, hakkunde sehilaaɓe ekn … ina teskaa wonde, wonande ɗemɗe tati ɗee kala, ko mawɓe ɓuri heewde huutoraade ɗe. Ɗum firti ko ɗemɗe ɗee ina ndeestoo, ina njahra caggal. Wonande Pulaar, ngal deestoriima nii (ummaade e mawɓe faade e sukaaɓe) : 19 faade 13% e nder Konaakiri, 30 faade 20% e nder Gine Les, 73 faayde 57% ender Fuuta oo, 12 faade 8% nder Gine Dow, 7 faade 5% nder Gine Dundu. Ɗemɗe ɗeeɗoo fof kadi, ko Farayse woni e ñaamde ɗum en. Sibu ko nii ɓurondiral ngal siforii hakkunde mawɓe e sukaaɓe : 5 e 27% nder Konaakiri, 2 e 25% nder Gine Les, 2 e 23% nder Gine hakkundeejo (Fuuta), 1 e 25% nder Gine Dow, 4 e 27% nder Gine Dundu. Kono tan, ina gasa tawa ɗum jotondiri ko e jaŋde ekkol. E nder jehreeji e otooji, ina teskaa ɗemngal heen kala ina doolni e nokku mum.  Ɗum firti ko Farayse ɓuri heewde haaleede e nder gollorɗi, haa arti noon e nder njuɓɓudi laamu, huunde nde haawnaaki. Kono tan Farayse ina yahri yeeso e denndaangal nokkuuji ɗii, tee waɗtii haaleede no moƴƴi e nder galleeji keewɗi.

Yanti e ɗuum, jaayɗe ɗee ɓuri waawde huutoraade ko Farayse.

To bannge kuutoragol ɗemɗe ɗee e nder jaŋde, ɗum fawii ko e politikaaji laamuuji deggondirɗi e arodrde leydi ndii. E nder leyɗe Afrik kuutortooɗe Farayse, ko Gine tan meeɗi naatnude ɗemɗe ngenndiije e nder tippudi mum nehdi e jaŋde haa yettii hitaande ɗiɗmere jaŋde hakkundeere (Hitaande ɗiɗmere kolees) e kitaaale 1968 haa 1984. Kono e ooɗoo sahaa, ko ɓuri heewde e Ginenaaɓe ngonanaani gartirgol ɗemɗe ɗee e nder jaŋde hee (78%).

Ko laaɓi tan, e nder leydi Gine ndii, Pulaar jeyaa ko e ɗemɗe tati ɓurɗe doownude. Hay so tawii teskaama Farayse e Soso ina ƴellitoo toon ne, ittataa ɗemngal ngal ina jokki e wuurde e nder nokkuuji mum gaadoraaɗi. Heddii, ko alaa politik laamu nguu ƴetti ngam naatnude ngal e jaŋde e waɗtude ngal ɗemngal laamu.

Bookara Aamadu Ba

Ƴoogirde : Alfaa Mammadu Jallo e winndannde mum « Usage et images des langues en Guinée »

 

2 JOWE

  1. Fii layugol ɗemngal sooso to Fuuta

    Pulaar.org jaaraama e ɗee binndanɗe e battane nguurndam e maayde ɗemɗe. Ko feewti e layugol soosoore Fuuta, miɗo jogii limooje goɗɗe, ittaaɗe e deftere Abdourahmane Diallo, Grammaire descriptive du pular du Fuuta Jaloo (hitaande 2000). E hino ko winndii e hello 27-28: « le pular est parlé au FJ à 100% par les interrogés. Le maninka suit avec 25,75% à Mamou, 7,94% à Dalaba, 9,41% à Pita et 8,72% à Labé. La troisième langue parlée au FJ est le soso avec 16,66% à Mamou, 5,29% à Dalaba, 7,05% à Pita et 5,81% à Labé. Cependant dans la zone de Kindia, il y a une inversion de tendance. La langue véhiculaire de cette zone est le soso avec 90,86% des interrogés…. Parmi les interrogés, 65,38% parlent le pular et 23,55% le maninka. »

    E raɓɓinɗinde konngol, ko pular layi e leydi soosooɓe, wano saare Kinndiyaa, wonaa soosoore layi Fuuta. Min tigi mi meeɗi yiilaade e luumooji (jehe) Kinndiyaa, ko pulaar tun wowlidu-mi e yeeyooɓe ɓen. Hiɗen anndi non Pullo no heewi waɗtude hoore mum koɗo, si yahii njananiri yankinanoo jananɓe wona e haalde ɗemngal mum’en hay si ɓen no waawi pulaar.

    Kono sikke alaa, pulaar no ñawi hannde e leydi Gine sabu waasude janneede ɗemngal ngal. Kala haaloowo no heewi jillude e faransiire, e misal wi’ooɓe: ko qu’elle heure jogi-ɗaa (ko saa’i/waktu hommbo jogi-ɗaa) maa: fermu baafal ngal (ommbu baafal ngal), mi wonii ɗon trois mois (mi wonii ɗon lebbi tati) maa sukaaɓe heewɓe anndaa inɗe kulle ladde maa inɗe puɗi ko e faransiire tun ɓe anndi inɗe ɗen. Kono ndee ɗoo saɗeende wonaa pulaar tun, hay soosoore maa bammbarankoore maa njolfoore no jogii nde. Mi meeɗi nande senegalnaaɓe wi’ooɓe content na (himo weltii).

    On jaaraama.

    Wassalaamu. 

  2. A jaaraama Umar

    A jaaraama Umar.

    Eɗen ndeerɗi e nde yimɓe kala ndokkata muujooji mum en e ɗeeɗoo geɗe. Ma a taw a min potnoo ko yaafnaade Umar Bah, sibu kanko ɓuri min anndande ko fayti e ɗemɗe haa teeŋti noon kadi so tawii ko e leydi Gine, sibu eɗen keewi wiyde : hade wutte fotndeede e jullaare, yo a taw joom mum tawaaka ». O ɗaccana en hakke kanko e banndiraaɓe heddiiɓe. Kaal-ɗen heen tan ko hakke ko njiy-ɗen ina winndaa walla nan-ɗen ina haalee. Waɗi en winndude noon, enen fof e anndude en ngonaa haralleeɓe majjum, ko yiɗde umminde heen jeewte mbele eɗen ndaña heen ko ɓuri laaɓtude.

    A jaaraama kadi Umar

Comments are closed.