Ganndal “SAWRU” (2)

0
33

 

En ngardiino e sawruu haa Muusaa Aamadu Jallo wiyata : “So liingu yarii kodde yoo yettu ALLAH, yetta lawƴooɓe kore” Waɗde ndeke : “So liɗɗi njarii kosam ne hayi yoo njettu fulɓe lammbuuɓe ɓee“. Eɗen njokka

So ndiiɗo mbaydi kosam yawtii, eɗam jogii kadi sifaa goɗɗo : so fedannde yowtaama e kaggu, ina waɗa heen sahaaji kaccalle lammuɗe toɗ. Ɗe ngittete, ɗe ndufee, ketungol kuuringol dow ngol iirtondiree e kosam cakkiɗam les ɗam, burgal ngal jolnee heen, wurwee haa ɗaata, ɗum wiyetee ko wulusere maa ɗum wurwere, ko kosam modduɗam, ndakmuɗam, mbaawɗam ñaamireede junngo.

SAWRU balanka ina wona leggal manngi e ko wonaa ngaal tan : nduu sawru ko ñaantordu, hoyndu ñaaƴirdu. Ndu wonaa ɓutturu, ndu wonaa sewndu ɗum fof ; ko ndu hakindiindu tan, hoore mayru ko hofiinde, njuuteendi ndii tolnotoo ko e nadorde (nadere / dadorde) sagata dardaro. Naatni ndu Fuuta ko ɗanniyankooɓe fuutankooɓe. E ndu ardi e laafa bannjuli, kaske edgaa, paɗe pantuus, paɗe lastik gabbe, paɗe mukke oole (dalla buyaaje), wudere silmbaande, lati koloñ e caabune tuwaalet.

SAWRU koora ko hoyliiru maa jaaɓiiru, hakindiindu, hoore hofiinde kono yottaaki hofre balanka ndee. Ko ndu fijirteendu : endu fiyiree kooro, ɗum woni aaludere yelloore (koɗo koɗo). Ndee fijirde waɗetee ko kikiide, caggal nde sukaaɓe (sagataaɓe) iwti demal waalo maa jeeri, ɓe ngottii ɓe njuuli tisubaar. Βe njalta, ɓe keɓa caggal wuro eɓe njogii kooraaji maɓɓe. Ɓe mbaɗa heedi heeda : yimɓe njoyo fof ngonda senngo. Heen ceŋɗe ɗiɗi njolda, kuccondira. Ɓe njuulnoyta ko fuɗnaange, ɓeya ko hiirnaange. Ɓe njooɗɗina koɗo koɗo ngoo hakkunde maɓɓe, ñaawoowo o rokka yamiroore. Kooraaji kaɓa, teetondiral waɗa. Koɗo koɗo ngoo wona e diw-diwnude e nder dingiral hee, ina yaha, ina arta. Sagataaɓe ina ndog-ndogna, kooraaji ina ndilla : “Tel ! Tel…Tal !Tal !” Boombi e seemedɓe, sukaaɓe e won hayi mawɓe iirtooɓe bayraaɗi ina mbaɗi mbeefeegu ina taarii dingiral. Kelle ina poɓɓa, daaɗe njimri ina njahda e bawɗi e buubaaji. Sahaa kala gulaali ngulla, luukaali luuka. Koɗo koɗo juulii, ngaari dañaama. Kala senngo adiingo dañde gayi joy, ngoon foolii (hawii). Hawaaɓe ɓe ƴeeŋa, senngo woɗngo tawa foolɓe ɓee nder dingiral, pooɗondiral ɓamta. Ndaw mbelwefto ! Coftal naatii e ɓalli, tampere ñaldanoonde yejjitaama, welowelo ina seeka deedi Alla ina ñoota. Ko nii sukaaɓe worɓe kiirdata haa futuro yona, pusa, koota, njuuloya. Hol to hiiroytee oo jamma, so yimɓe kiirtiima ?

Ndartinen ɗoo haa tonngoode aroore, kaalen haala SAWRU sooti.

Muusaa Aamadu Jallo