Jaŋde e ɓiɗɓe jannginooɓe

0
130
Gieni.jpg

Duuɓi 12 ngelɗoo cukalel biyeteengel Maximilian, jeyangel to Siwis naatiri hitaande ɗiɗmere duɗal jaaɓi haaɗtirde Perpignan (UPVD), tee wonaa oon fannu fof, sibu ngel waɗata ko matematik e informatik. Walla so en njiɗii ɓeydaade faamde, ɗum wayi ko no heɓrude bakkaa duuɓi jeenay (9) nii.

Duuɓi 12 ngelɗoo cukalel biyeteengel Maximilian, jeyangel to Siwis naatiri hitaande ɗiɗmere duɗal jaaɓi haaɗtirde Perpignan (UPVD), tee wonaa oon fannu fof, sibu ngel waɗata ko matematik e informatik. Walla so en njiɗii ɓeydaade faamde, ɗum wayi ko no heɓrude bakkaa duuɓi jeenay (9) nii.

Baaba maggal ko porfeseer matematik gonɗo hannde e fooftere (alteret), yumma maggel janngi ko ko faati e faggudu. Nii woni baabiraaɗo oo huufi ngel, ɗowi ngel : duuɓi 9 ngel hoonii e bakkaa matematik. Kono so won sikkuɓe ko ɗum loowdi, baabiraaɗo oo wonaa noon wiyi. O wiyi “Miɗo yenanaa ujunnaaje ujunnaaje sukaaɓe ina njogii hono hakkille makko oo… Ma a taw Maximilian dañii fartaŋŋe wonde e sato ɗo hakkille juumtuɗo waawi soñtineede kaaɗtudi”.

Koonagol ɓiɗɓe jannginooɓe nder jaŋde

Ko o haali koo, heewɓe ina njenanaa ɗum hannde : “ɓiɗɓe jannginooɓe ɓuri waawde hoonaande nder jaŋde”. E nder leyɗe men ɗee, ɓeto mum woodaani ngam anndude mbele ko goonga walla alaa. Kono to leyɗe mawɗe too, ɗiin ɓetooji ina ngoodi kollitooji wonde, e tolnooji jaŋde hee kala, ko ɓiɗɓe porfeseeruuji ɓuri waawde hoonaade.

Hol ko tagi ɗuum ? Won wiɗtuɓe ngam jaabtaade huunde e ngalɗoo naamnal.

Ko idii fof, won geɗe ganndaaɗe ina mbattina no feewi e juumtugol jaŋde sukaaɓe, ko wayi no tolno jaŋde jiknaaɓe, tolno mum en to bannge pinal, kam e jogogal mum en. Kono won geɗe ɗiɗi goɗɗe ngoodi, ɗe jannginooɓe teeŋtini e nder nehdi sukaaɓe mum en : baɗe tiiɗtinooje neɗɗaagu cukalel e huufo jaŋde.

Baɗe teeŋtinooje neɗɗaagu cukalel, no paamraten, ko ɗeeɗoo baɗe : waasde hiiɗde cukalel, hormaade neɗɗaagu mum, mahde jotondire tuugiiɗe e kaaldigal e nanondiral ngam softinde cukalel e nder jaŋde mum.

Wonande huufo jaŋde ngoo, ina jeyaa heen waasde woɗɗude ekkol (wonaa to bannge koɗki, kono ɗum firti ko sahaa e sahaa kala jiknaaɓe ina njuurnoo toon) e jeytoreede e cofte ekkol, ɗuum tawaama ina ɓeyda softeende cukalel e jaŋde. Ɗuum woni jiknaaɓe maggel ina ndokki ekkol faayiida e himme. So tawii ko boowal ekkol oo, jiknaaɓe ɓee won ko ɓeydata e ko cukalel ngel janngata ekkol koo, aɓe mbaɗti e jaŋde maggel hakkille, hay so ɓe mbaawaa jannginde ngel. Ko wonaa ɗuum, jiknaaɓe ɓee ina kooynanoo ngel to toowi… Ɗuum ne kadi tawaama ina wallita ngel hoonaade.

Ko goonga ko sifaa ɗoo koo ko baɗe kuuɓtodinɗe, ɗe neɗɗo kala waawi waɗde. Kono tawaama ko jannginooɓe ɓuri heewde tabitinde ɗe.

Baɗe teentinooje neɗɗaagu cukalel : jannginooɓe ɓuri heewde waɗde geɗe pinal e coftal ɓalli e wonde e pelle, waawde yillaade defterɗi ekn e naatde e nokkuuji keewɗi, ceertuɗi.

Ekkinde wellitaare e waawande hoore mum kam e kellifuya. Ɓe nawda korsa e hoolkisaare, huufo e ekkinde waawande hoore mum, heɓtinde heddiiɓe e hoolaade hoore mum. Jannginooɓe keewi waɗtude hakkille e nehde jikkuuji cukalel moƴƴi ɗii : ɗuum ina wallita cukalel hoolaade hoore mum, tawi kadi joomum ina teeɗanoo ko toowi. Aɓe kuufa sukaaɓe ɓee no feewi, kono aɓe keɗoo ɗum en kadi, ɓe ƴellita e maɓɓe jikkuuji ballal e jikkuuji kawgel e koonagol …

Ñiiɓnude e cukalel jikkuuji jaŋde e nehdi

Yeru, yoga e jannginooɓe so ngartii galle, ngonata ko e gollaade kadi. Ɗuum ina neha weeyo golle nder galle, sukaaɓe ɓee kam en kucca e golle mum en, woni defte mum en. Yanti e ɗuum kamɓe ɓuri humpitaade, aɓe mbaawi ɓetde jannginooɓe sukaaɓe ɓee, kam e jolɗe sukaaɓe ɓee, aɓe nganndi geɗe ɓurɗe teeŋtude e jaŋde. Ko ɗoo ɓe ceertiri e jagge. Kaadaruuji njiylotoo ko janngirɗe martobinɗe, jannginooɓe njiylotoo ko janngirɗe kenaniiɗe jaŋde, yeru janngirɗe kakindiiɗe yimɓe, jannginooɓe softuɓe, e fannuuji ceeɓɗi…

E tonngol, wiɗto ngoo hollitii wonde sukaaɓe jannginooɓe ngonoo ronooɓe jiknaaɓe mum en, kono koonagol maɓɓe fawii ko e baɗe nehdi e jaŋde juumtuɗe, duumiiɗe jinnaaɓe maɓɓe. O wiyi « so a hawrii e jannginoowo mo sukaaɓe mum ndonki ƴellityaade e jaŋde, a hawrii e huunde nde haanaani, haawniinde ».

So tawii ko haalaa koo ina woodi, ɗum firti ko koonagol e jaŋde fawaaki tan e ko cukalel heɓata ekkol koo. Ko ngel heɓata cuuɗi maggel e nder sato maggel koo, ina jogii heen darnde nde famɗaani. Ɗum firti ko yiyannde njogi-ɗen wonde bonni jaŋde tan ko baasgol ekkol wayde no fotnoo wayde, ndeen yiyannde, hay so tawii ina waɗi goonga haa heewi, nde timmaani. Ɗuum firti ko coñtugol jaŋde ina fawii e ekkol (laamu, jannginooɓe), kono ina fawii e jiknaaɓe e sato e renndo ngoo fof. Waɗde mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde ina foti naworde darnde jiknaaɓe e sato e renndo…

Bookara Aamadu Bah

WOSTONDIR E
Winndannde yeesoCoñce : kerooje (2)
Winndannde caggalKaawisaaji funeeɓe kadi