Nguurndam Koninke

0
173

“Nguurndam Koninke!” ko tiitoonde deftere hakkilleyankoore nde jinnaaɗo men Abuu Hammadi Dem lollirɗo Mammadu Huley winndi ngam yeɗde jannguɓe e janngooɓe Pulaar huunde e pille nguurndam mum. Deftere ndee ko ciimtol ko o ronki yejjitde walla ko o waawaa yejjitde e nder nguurndam makko, tuggude e duuɓi makko jeeɗiɗi haa ñalnde o ɓoorii e konunkaagu Muritani, o heɓi fooftere, o arti e nder ngenndi makko Ligiseyba Gorgol, o naatti e nguurndam ngaadoraɗam, haa e njillu makko to Orop, laawol makko to funnaange e to Dowlaaji Dentuɗi Amerik.

E ko adii, eɗen njetta ooɗoo jinnaaɗo ngenndiyanke basorɗo, diiniyanke, aadiyanke dowrowo sabu ƴeftude pellital mawngal, pellital ngal heewaani e worɓe, so ittude nguurndam mum e tinndol, waɗta ɗam e binndol, waɗana ɗam resorde daartiyankeere, garɗo fof tawa ɗoon, naftoroo. Sikke alaa, maa ndee deftere naftu ko heewi.

E nder ndeeɗoo deftere fattamlamre, jinnaaɗo men Abuu Hammadi Dem lollirɗo Mammadu Huley etii tawo ko haalande janngoowo nde, no nguurndam njulli siforinoo hanki, hade mum arde e caɗeele mum e jaŋde lekkon farayse, jaŋde quraana e taraabuya mum e baaba mum, ceerno mum hono biyeteeɗo Alhajji Umar Deh mo Gudduɗe. O jokki e ɗanngal makko to Kawlak, gila e kebungal haa e gartal makko e Ligiseyba, gural Yero, ɗo o duuɗaani fartaŋŋeeji, ɗi o dañnoo haa e geɗe kaaɓniiɗe ɗe o hawrunoo e ladde. O ɗawaani dewindiiɗo geɗe makko no o naatirnoo e konunkaagu tuubakiri, no o ardunoo e Ndar, no o wonirnoo e Dakaar Banngoo haa no o wuurdunoo e Cees hade makko yahde Alseri e laawol makko gadanol. Hay kadi mo yahaano heen Alseri ne, o anndinii ɗum, e laabi ɗiɗi ɗii fof, no jotondiral hakkunde haɓantonooɓe ndimaagu e jeytaare Alseri e konunkooɓe arnooɓe ɓee, waynoo. Haa hannde, mo jaɓi artidde e gorko Lugge Saybooɓe, maa o haalan ɗum hitaande, nde Konu Muritani sosanoo, to ngu sosanoo e nokkuuji walla e gure, ko o gollinoo e nder nguunɗoon konu, diiwanuuji ɗi o meeɗnoo wonde, no Wolde Sahara yahrunoo e no nde siiltiri haa e rewamuuji mayre. O yejjitaani, haa hannde, wonde ciiltirɗi ɗamɗoo nguurndam konunke tawnoo mo ko e wuro Aksuus, ɗo o heɓdi mbelemmaaji ɗiɗi puneeji ɗoo:

– Ko ɗoon o heblii haa o heɓi seedantaangal e ɗemngal makko neeniwal Pulaar, ñalnde 22 morso (sulyee), hitaande 1987.

– Ko ɗoon kadi o heɓi alateret, o waynii, kanko e ɓesngu makko, a fayti wuro maɓɓe Ligiseyba Gorgol e hitaande 1987.

Kono tan, haa hannde, jinnaaɗo men Abuu Hammadi woppaani, wappaaki, wappitaaki janngoowo ndeeɗoo deftere haa o anndini ɗum nguurndam ɗam o wuurti caggal alateret makko, no o yahrunoo to dowla Farayse to duunde Orop, no o yahrunoo Makkatal Mukarram ngam fawtoyaade doosgal joyaɓal diine men, Lislaam cuɓaaɗo haa e njillu, ngu o waɗnoo to Dowlaaji Dentuɗi Amerik ngam juuroyaade ɓesngu makko ngonnoongu toon.

Mbiyen jinnaaɗo men Abuu Hammadi Dem wuurii, maa o wuur, kadi o maayataa haa bada e nder ɓerɗe ngenndiyankooɓe Leñol ngol.

E joofnirde deftere ndee, maa o jokku heen kewkewe maantiniiɗe, ɗe o hawrunoo, gila o yaltaani tawo Ligiseyba haa e ko o woni e ladde koo tawi ko pille laaɓtuɗe, ɗe nganndu-ɗaa wonaa hakkille fof waawata marde ɗumen e njuuteendi dumunna potɗo nii.

 

Nguurndam ballifiiɗo

Alhajji Abuu Hammadi ari e aduna ko e hitaande 1935 e nder wuro wiyeteengo Ligiseyba e nder diiwaan Gorgol Muritani. O winndanooma e duɗal jaŋde farayse kono o juutaani heen. Caggal ɗuum, o wondi e baaba makko tokooso ena wiyee Alhajji Umar Deh mo Gudduɗe, omo jannga alquraana. O sakkitodii e alluwal ko e jinnaaɓe makko, kaaw makko ena wiyee Ceerno Sammba Woon. Nde o ummii e juuɗe oon, no yoga e sukaaɓe fuutankooɓe nii, o naati e ladde, o waɗi: Sagata yonta yiiloo. Nde o arti e Ligiseyba, o hawri e wiciti, o nanngaa, o waɗaa e konunkaagu tuubakiri. O heblaama e fannuuji keewɗi, o yahi heen haa to leydi Alseri laabi ɗiɗo e to Marok, tawi ko e mbaydi konunkaagu. Nde o arti, hawri e leydi Muritani ndii heɓii hoore mum, ena woni e tafde Konu Ngenndiiwu. O nootitii heen, o addi fotde makko haa timmi. O dañi heen teddungal e manoore mawnde. Ɗo o heɓi fooftere makko ɗoo walla mbiyen « alateret » e hitaande 1987, o yahratnoo ko e garaade « adsidaŋ».

Kanko fof e heewnoode duuɓi e wonde mawɗo karciiji konunkooɓe, jahru fannu karallaagal otooji daɗɗo, haɗaani mo, nde jaŋde ɗemɗe ngenndiije ari e leydi hee, sooynaade nafoore wonde heen ndee e ittande nde geɗal timmungal e nder nguurndam makko. Gila ndeen, o darii, o dadii haa tiiɗi, o janngi. O rewi, kanko fof e heewnoode golle e oonɗoon sahaa, haa o naati keblorgal jannginooɓe. O heblaa heblo seniingo e duɗal keblorgal jannginooɓe Pulaar catal Aksuus, tuggude e nyalnde 11/04/1986 haa nyalnde 11/07/1987. O heɓi seedantaagal pattamlamal ñalnde 22/07/1987, finnde hattan laaɓtuɗo waawde jannginde, winndude e wiɗtirde ɗemngal Pulaar. Hannde oo, ko kanko woni hooreejo Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar Ligiseyba Gorgol.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

WOSTONDIR E
Winndannde yeeso
Winndannde caggalDaartol : Annabi Muusaa (2)

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa