Ko ɗo ngon-ɗaaMonthly archive / sulyee 2007

sulyee 2007


Asakal ko soccude ɓerɗe e laɓɓinde jawdi

Ceerno Bun Umar LIH
Ceerno Bun Umar LIH

Asakal woni salndu tataɓiiru e calɗi lislaam joyi ɗi, cagal gooŋɗinde Alla e nelaaɗo mum, e darnude juulde. Alla toowɗo o wiyi nelaaɗo Muhamad (JKW) : "ƴettu e jawɗeele maɓɓe ɗe sadak (asakal) laaɓniraaɓe, ɓeydiraa ɓe ɗum" . Ko ɗum addani Nelaaɗo (J.KW) wiyde : "jawdi ustortaako sabu sadak (walla asakal)".

O wiyi kadi "sadak ene ñifa tikkere Alla, ene duñta maayde soofnde", Sadak ko ko njarliti-ɗaa, njaltin-ɗaa e jawdi maaɗa, asakal noon ko ko foti itteede e jawɗeele alduɓe, faytinee e waasɓe, e roofolɓe, e jom caɗeele en, e kala ko ene walla nguurndam renndo no yuɓɓiri.

Faabu Pulaagu : Asakal

Maymuuna Caam
Maymuuna Caam

 

Ɗumɗoo ko miijo Musiɗɗo men Maymuuna Caam, muritaninaajo, Hooreejo Fedde Pulaagu Hakkunde Leyɗeele ("Association Peule Internationale"), gonɗo hannde to Paris, laamorgo leydi Farayse. Ko toon o sakkani NGOOƊOO miijo ngo denndaangal winndere Pulaagu e ko wonaa ɗum tan, e nder winndannde makko e ɗemngal farayse, hono "Le secours Peul". "Miijo ngo arani mi tan ko nde teskii mi wonde e nder Fulɓe teemedere fof, ko ɓuri capanɗe njeenayo heen (90 %) ko juulɓe, te asakal, hono salndu tataɓuru Lislaam,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji