Ko ɗo ngon-ɗaaMonthly archive / sulyee 2007

sulyee 2007


Asakal ko soccude ɓerɗe e laɓɓinde jawdi

Ceerno Bun Umar LIH
Ceerno Bun Umar LIH

Asakal woni salndu tataɓiiru e calɗi lislaam joyi ɗi, cagal gooŋɗinde Alla e nelaaɗo mum, e darnude juulde. Alla toowɗo o wiyi nelaaɗo Muhamad (JKW) : "ƴettu e jawɗeele maɓɓe ɗe sadak (asakal) laaɓniraaɓe, ɓeydiraa ɓe ɗum" . Ko ɗum addani Nelaaɗo (J.KW) wiyde : "jawdi ustortaako sabu sadak (walla asakal)".

O wiyi kadi "sadak ene ñifa tikkere Alla, ene duñta maayde soofnde", Sadak ko ko njarliti-ɗaa, njaltin-ɗaa e jawdi maaɗa, asakal noon ko ko foti itteede e jawɗeele alduɓe, faytinee e waasɓe, e roofolɓe, e jom caɗeele en, e kala ko ene walla nguurndam renndo no yuɓɓiri.

Faabu Pulaagu : Asakal

Maymuuna Caam
Maymuuna Caam

 

Ɗumɗoo ko miijo Musiɗɗo men Maymuuna Caam, muritaninaajo, Hooreejo Fedde Pulaagu Hakkunde Leyɗeele ("Association Peule Internationale"), gonɗo hannde to Paris, laamorgo leydi Farayse. Ko toon o sakkani NGOOƊOO miijo ngo denndaangal winndere Pulaagu e ko wonaa ɗum tan, e nder winndannde makko e ɗemngal farayse, hono "Le secours Peul". "Miijo ngo arani mi tan ko nde teskii mi wonde e nder Fulɓe teemedere fof, ko ɓuri capanɗe njeenayo heen (90 %) ko juulɓe, te asakal, hono salndu tataɓuru Lislaam,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaar.Feewnude tappirde ina newii


No tappirde ndee aafirtee

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji