Ko ɗo ngon-ɗaaMonthly archive / desammbar 2012

desammbar 2012


Warngooji 89-91 : Juuragol wiiduru Sorimalee

Yanaande ndee
Yanaande ndee

Duuɓi 23 caggal kewkewe 1989, huunde e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee e leydi men njahii Sorimalee juuroyaade gaññeeje ubbidanooɓe e biidi. Njillu nguu waɗi ko ñalnde aljumaa 23 noowammbar 2012.  Wiiduru Sorimalee yiytaa ko ñalnde 18 desaambar 1990. Ubbidaa e mayru ko Aamadu Umar Lih jibinaaɗo 1918 e Sammba Juulde Jah jibinaaɗo 1918 e Ceerno Jallo jibinaaɗo 1946 e Abuu Mammadu Lih jibinaaɗo 1967.

Koolol Maayo : anndinnde wuro Ɓoggee

Ɓoggee Dow
Ɓoggee Dow

 

Tuggi 7 haa 9 deesaambar 2012, Ɓoggee (Muritani) e Demet (Senegaal) njuɓɓidinii koolol « Blues du Fleuve » gaadorinoongol yuɓɓineede to wuro Podoor (Senegaal).  Faandaare ndeeɗoo winndannde ko hollitde wuro Ɓoggee jogorɓe arde tawtoreede koolol ngol ɓe nganndaano wuro ngoo.

Koolol "Blues du Fleuve" : Demet diirii, Ɓoggee giƴƴiima

Ŋoral maayo tufnde Ɓoggee
Ŋoral maayo tufnde Ɓoggee

Tuggi 7 haa 9 desammbar 2012, keerol gonnongol hakkunde Ɓoggee e Demet momtiima haa laaɓi. Waatii no waanoo ndeen nde maayo wonnoo duhol hakkunde rewo e worgo, oon sahaa nde worgo wonnoo seeɗaano, rewo woni ruumaano. Nde fuutankooɓe ndematnoo waalo bannge worgo, ndemoya jeeri bannge rewo. Oon sahaa nde fuutankooɓe kuufi maayo rewo e worgo fof, hade taƴooɓe enɗam, ɓee tubakooɓe halfooɓe, seerndude rewo e worgo, ceerndi galleeji e ɓiɗɓe yumma…

Ngonka ɗemɗe e leydi Burkina

Kartal Burkinaa
Kartal Burkinaa

 Burkina Faso ko leydi hirnaange Afrik, ɓilliinde hakkunde Mali (bannge rewo) e Niiseer (bannge fuɗnaange) e Beneŋ, Togo, Ganaa, e Koddiwaar (bannge worgo). Wertallo mayri ko 274 200 km². Burkina Faso firti ko « leydi nuunɗuɓe ». Jeyaaɓe Burkina mbiyetee ko burkinaabe.

Hade 4 ut 1984, Burkina wiyetenoo ko “Haute-Volta”.

Agaaɓe Ɓowde iirtii bayraaɗi

Ƴaro
Ƴaro

 

Ɓowde ko wuro fulɓe aynaaɓe dariingo hirnaange Ɓoggee e dow laawol godoroŋ tiindingol Rooso. Ɓowde darii ko e jeeri, Ŋoral Gidaala heedi ɗum e daande maayo , ɓe ndenndi gese, caaɗli, cehe e durnirɗi nde wonde kamɓe fof ko ɓe iwdi ngootiri : soowanaaɓe.

Farayse-Afrik : Hollande e Afriknaaɓe

Eyɓo Françafrique
Eyɓo Françafrique

« François Hollande » e Afiriknaaɓe
« François Hollande »
ko laamɗo mo ɓesngu Farayse labii e wooteeji mum Hooreleydiyaagal e lewru mee ndeeɗoo hitaande 2012. O lomtii ko Nikolaa Sarkosii keewɗo dille e pergitte sabu ko kaŋko saabii kuudetaa e hitaande 2008 lamminɗo Abdul Ajiiju, amo jeyaa e newnuɗo pollugol laamu to Mali e peƴtugo leydi mum, sabu ƴaañgol makko Tuwareg en (MNLA e ballondiral e Abdul Ajiiju), ko kaŋko ardinoo maalde leyɗe hirnaange ngam pusgu Libi caabiingu hannde doole ɗe AQMI (dillere ownoore hakkillaaji) jogii hannde ɗee, caabiiɗe hoonaare mum e nder diwaan Sahel oo, ko haɗi yoga e leyɗeele gonɗe e oon diwaan ɗaanaade.

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image

faty3.jpg