Ko ɗo ngon-ɗaaMonthly archive / desammbar 2012

desammbar 2012


Warngooji 89-91 : Juuragol wiiduru Sorimalee

Yanaande ndee
Yanaande ndee

Duuɓi 23 caggal kewkewe 1989, huunde e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee e leydi men njahii Sorimalee juuroyaade gaññeeje ubbidanooɓe e biidi. Njillu nguu waɗi ko ñalnde aljumaa 23 noowammbar 2012.  Wiiduru Sorimalee yiytaa ko ñalnde 18 desaambar 1990. Ubbidaa e mayru ko Aamadu Umar Lih jibinaaɗo 1918 e Sammba Juulde Jah jibinaaɗo 1918 e Ceerno Jallo jibinaaɗo 1946 e Abuu Mammadu Lih jibinaaɗo 1967.

Koolol Maayo : anndinnde wuro Ɓoggee

Ɓoggee Dow
Ɓoggee Dow

 

Tuggi 7 haa 9 deesaambar 2012, Ɓoggee (Muritani) e Demet (Senegaal) njuɓɓidinii koolol « Blues du Fleuve » gaadorinoongol yuɓɓineede to wuro Podoor (Senegaal).  Faandaare ndeeɗoo winndannde ko hollitde wuro Ɓoggee jogorɓe arde tawtoreede koolol ngol ɓe nganndaano wuro ngoo.

Koolol "Blues du Fleuve" : Demet diirii, Ɓoggee giƴƴiima

Ŋoral maayo tufnde Ɓoggee
Ŋoral maayo tufnde Ɓoggee

Tuggi 7 haa 9 desammbar 2012, keerol gonnongol hakkunde Ɓoggee e Demet momtiima haa laaɓi. Waatii no waanoo ndeen nde maayo wonnoo duhol hakkunde rewo e worgo, oon sahaa nde worgo wonnoo seeɗaano, rewo woni ruumaano. Nde fuutankooɓe ndematnoo waalo bannge worgo, ndemoya jeeri bannge rewo. Oon sahaa nde fuutankooɓe kuufi maayo rewo e worgo fof, hade taƴooɓe enɗam, ɓee tubakooɓe halfooɓe, seerndude rewo e worgo, ceerndi galleeji e ɓiɗɓe yumma…

Ngonka ɗemɗe e leydi Burkina

Kartal Burkinaa
Kartal Burkinaa

 Burkina Faso ko leydi hirnaange Afrik, ɓilliinde hakkunde Mali (bannge rewo) e Niiseer (bannge fuɗnaange) e Beneŋ, Togo, Ganaa, e Koddiwaar (bannge worgo). Wertallo mayri ko 274 200 km². Burkina Faso firti ko « leydi nuunɗuɓe ». Jeyaaɓe Burkina mbiyetee ko burkinaabe.

Hade 4 ut 1984, Burkina wiyetenoo ko “Haute-Volta”.

Agaaɓe Ɓowde iirtii bayraaɗi

Ƴaro
Ƴaro

 

Ɓowde ko wuro fulɓe aynaaɓe dariingo hirnaange Ɓoggee e dow laawol godoroŋ tiindingol Rooso. Ɓowde darii ko e jeeri, Ŋoral Gidaala heedi ɗum e daande maayo , ɓe ndenndi gese, caaɗli, cehe e durnirɗi nde wonde kamɓe fof ko ɓe iwdi ngootiri : soowanaaɓe.

Farayse-Afrik : Hollande e Afriknaaɓe

Eyɓo Françafrique
Eyɓo Françafrique

« François Hollande » e Afiriknaaɓe
« François Hollande »
ko laamɗo mo ɓesngu Farayse labii e wooteeji mum Hooreleydiyaagal e lewru mee ndeeɗoo hitaande 2012. O lomtii ko Nikolaa Sarkosii keewɗo dille e pergitte sabu ko kaŋko saabii kuudetaa e hitaande 2008 lamminɗo Abdul Ajiiju, amo jeyaa e newnuɗo pollugol laamu to Mali e peƴtugo leydi mum, sabu ƴaañgol makko Tuwareg en (MNLA e ballondiral e Abdul Ajiiju), ko kaŋko ardinoo maalde leyɗe hirnaange ngam pusgu Libi caabiingu hannde doole ɗe AQMI (dillere ownoore hakkillaaji) jogii hannde ɗee, caabiiɗe hoonaare mum e nder diwaan Sahel oo, ko haɗi yoga e leyɗeele gonɗe e oon diwaan ɗaanaade.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji