Ko ɗo ngon-ɗaaCoñce e ñeeñal

Coñce e ñeeñal


Ganndal “sawru” (10) : Sawru ganndal

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Ko nduu tigi woni sawru ndu alaa ɗaalde, kala mo fiyaa ndu uumat. Seerenɓe joom binndi en (aayeeji) kam e wileeɓe huutortooɓe leɗɗe, cefi, piɓi e gallaaɗi ina ngolloroo ndu.
Ko ndu soowoore innde “Dabare”. Heewii e Fuutankooɓe fiyiraaɓe nduu sawru ndu batte mum njiyetaake dow, tawi tanaaji mum ina keewi nder ɓalndu piyaaɓo ndu oo. Ko ndu wari e yimɓe ina heewi, ko ndu garjini kadi gila e haangaaɓe haa eɓe terɗe telɓuɗe limotaako. 

Mawningol ñalawma Deftere e Jojjanɗe wallifo

Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal
Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal

Ñalawma hakkunde leyɗeele deftere e jojjanɗe wallifo mawninaama e leydi Muritani ñalnde 23 abriil hitaande 2015 e gardagol Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, sokna Hinndu Mintu Ayniin e dow tiitoonde: deftere Muritani e cappanɗe karallaagal kesal.

Kewu nguu waɗaa ko e Nuwaasot, to Faawru Jaatiiji Ngenndi e nder Deftordu Ngenndiiru (Bibliothèque Nationale) e ballondiral e kalifu Pinal e Ñeeñe, 

Ganndal “sawru” (9) : Sawru tabalde

tabalde safalɓe
tabalde safalɓe

Taballeeji ko tati  : Heen wootere ko tintinirde yimɓe kala ko waawi jolde (kewde). Ndeen ko jaaynoore (jaaynirde) kabaruuji. Nde tirdetee ko nguru nagge. Fulɓe mbiyi  : “Nagge malaange piggal nguru mum tirdetee ko tabalde.” Ko kayre wonno e gure Fuuta fof. Nde jogii ko cabbi ɗiɗi bayɗi no ɓoole coomiraaɗe nguru nagge. Ko ɗiin nde fiyretee. Ende fiyee cabbi jaaynde, yimɓe ndennda so laamu noddii walla kabaaru keso aranii wuro ; oon sahaa rajooji ngalaa, jaayɗe binndaaɗe ngoodaano, teleeji e telefoŋaaji kam kaalaaka.

Toɓo allayel tokosel

Fowru
Fowru

Won ko wonnoo ɗoo. Ina wona wonataa ko tinndol. E sahaa mo mbarakon kaalata no yimɓe nii. Fow ru Demmba e Taamaake heyɗii, ɗomɗii. Balɗe jeeɗiɗi ndu ñaamaani hay dara. Andu ñaagoo Alla nde rokkata ndu ko ndu sonngi tawa noddaani doole mawɗe. Ngati mayru losde, ndu waawataa warde hay ɓotel. Ndu jokki laawol mayru nder dunndu sukkundu Pooɗe. Andu yaha andu fooftoo haa laawol mayru ɓadtini ndu wuro Ndormbos.

Ganndal “sawru” (8) : Sawru raddo

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

Ganndal “sawru” (7) : Sawru jeñgol

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Ko nduu sawru fof ɓuri ɓooyde e aduna hee. Ko kayru seerndi debbo e gorko. Ko kayru gorko yaaɓirta debbo nde ɓiɗɗo toɓɓee nder rannga mum, wona toon lebbi jeenay e jammayel woy heege, jibinee. So yimɓe, so jinneeji maa seyɗaneeji, so kuulle wuro (jawdi ndariindi), so kuulle ladde (mbarokon), hayi colli... ko kayru njeñirta (ɓesnirta). Nduu sawru woni njogoram kala ko woroɗiɗi. Ko kayru hecci debbo e ndewaagu mum, sabu ganndal feeñninii ko gorko hecci debbo,

Ganndal “SAWRU” (6)

Gaynaako
Gaynaako

SAWRU laamu.  Hol nduu SAWRU ne ? Mbari ndu wonaa sawru seyɗaane dey ?  Hol negro muritaninaajo e meeɗen mo fiyaaka walla nanaani nduu SAWRU, hitaande 1989, hakkunde Senegaal e Muritani ? EeH ! Βerndam bonii e oo ñalawma talaata ina ñalli go’o (01) lewru koorka teddundu nduu. En kaalaani tawo ko kewnoo ñalnde heen kono ma en ngartoy heen yeeso. 

Ganndal “SAWRU” (5)

Gaynaako
Gaynaako

 

Jinnaaɓe maɓɓe ndiisnondri, ñaagondirii, ndokkondirii, dewgal maɓɓe yiilaama hoppaama saddaama (humaama) haa baaji keddii. Cuddungu waɗaa, hay batte ŋakkaani. Dammbordu nduu ina weli haa maayi. Molel Tene Jallo fenni haalooɓe, taƴi ɗemɗe fenooɓe, o dañi manoore, jinnaaɓe makko njetti ALLAAH no feewi,

Ganndal “SAWRU” (4)

gaynaako
gaynaako

SAWRU gaynaako en cifinooma ɗum. Pullo gaynaako maa capaato ina jogoo ndu, ina aynira.
Hol ko o aynata ? Omo waawi aynude “Ɗi kine kecce gallaaɗi joorɗi, sayeeji jamma buunaaji weenndoogo, ɗi kooynoo asamaan ɗi mbiya mbuuu... !" Ɗi kuccita fuɗnaange, ɗi mbiya : “Mbuuu... ! Ɗi kuccita hirnaange, ɗi mbiya mbuuu... !” Ko kañji kadi mbiyetee : “Ɗi ngalaa paɗe, 

Ganndal “SAWRU” (3)

Sawru
Sawru

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience