Ko ɗo ngon-ɗaaDaarti Fulɓe

Daarti Fulɓe


Sur l’origine du mot « Halayɓe »

Umar Ñaŋ
Umar Ñaŋ

En lisant l’ouvrage d’Amadou Oumar DIA «  Peuls et paysans  », consacré aux Halayɓe de Mauritanie, j’ai été interpellé par les différentes significations attribuées au mot « halayɓe », qui représente une communauté peule du Fuuta, occupant un territoire situé entre le Tooro et le Laaw, de part et d’autre du fleuve Sénégal.

Les « halayɓe » s’organisent en plusieurs leYYi (fractions ethniques). Suivant leur occupation du sol (kolangal), ils se répartissent en trois sous-groupes :

Teddungal Maamuudu Sammba Booli Bah (1920-2012)

Maamuudu Sammba Booli
Maamuudu Sammba Booli

Gooto keddinooɗo e sosnooɓe Muritani yahii. O luulndinooma laamu ko juuti, hade makko woppude politik. Omo jeyanoo e sosnooɓe Muritani, mo bone kewkewe 1966 nawornoo. Min ndañii fartaŋŋe ɓadaade mo, gollondirde e makko e les, woodi sirluuji jowitiiɗi e wiɗtooji amen e nguurndam makko ɗi o resndi min, kam. Hol ko yimɓe nganndi tigi rigi e ooɗoo seede mawɗo daartol Muritani ? Maamuudu Sammba Booli Bah jibinaa ko 8 saawiyee 1920. O fuɗɗorii jaŋde ko Kayhayɗi, jaŋde makko hakkundeere ndee o waɗi ɗum ko to Ekkol Blanchot to Ndar, hade makko naatde Ekkol Kebloowo Jannginooɓe (Instituteurs) Sebikotaan to Senegaal.

Daartol : Hol gonɗo Aamadu Hampaate Bah

Aamadu Hampaate Bah
Aamadu Hampaate Bah

Aamadu Hampaate Bah jibinaa ko hedde hitaande 1900 – 1901 to Bañnjagara, e nder nokku meeɗnooɗo wonde laamorgo laamu Tekruur nder Maasina. Baaba makko wiyetee ko Hampaate Bah, yumma makko Kadiija Paate Pullo Jallo. O mawni ko juuɗe kaaw makko Tijjaani Aamadu Aali Caam, ɓamtunooɗo yumma makko caggal sankaare baaba makko. O idii naatde jaŋde Quraana ko e duɗal Ceerno Bookara mo tuubakooɓe ƴettunoo ina janngina o ekkol Bañnjagara caggal ɗum to Jenne. E hitaande 1915 o dogi, o tawtoyi yumma makko to Kati, ɗo o jokki jaŋde makko.

Teen Yuusuf Gey : “02/09/1988, hoodere ñifii to Waalata”

Teen Yuusuf Gey
Teen Yuusuf Gey

« Guurɗo fof ko maayoowo, kono maayɗeele potaani ». Maayde Teen Yuusuf Gey, ko e ɗeen maayɗeele mawɗe, tedduɗe jeyaa, sibu golle o ɗacci. Teen Yuusuf Gey ruttinoo e joom mum ko ñalnde 2 settaambar 1988, nder kasoo laamu Maawiyya añamngureewu. Luttuɗo balɗe, duttagol maa woɗɗondiraani e duttagol ɓeen woɗɓe tedduɓe, hono Tafsiiru Jiggo (ñalnde 28 settaambar 1988) kam e woɗɓe ɓe en njejjitaani. Yuusuf Gey, baɗnooɗo nguurndam mum fof e anndinde en koye men, e mawninde pinal men, e wasiyaade kaaldigal.

Teen Yuusuf Gey jibinaa ko e hitaande 1928 to Kayhayɗi. 

Nguurndam e golle ceerno Aamadu Muttaar Saako

Ceerno Aamadu Muttaar Saako
Ceerno Aamadu Muttaar Saako

Aamadu Muttaar Saako jibinaa ko e hitaande 1867 to Segu. O jibinaa ko e nder galle seernaaɓe mawɓe. Baaba makko, hono Muttaar Abdullaay, jeyaaɗo to Siñtu Halayɓe, kam wonnoo Ceerno Besmoor. Yumma makko, hono Aysata Siisee Daraame ko sooninke jeyaaɗo to Taysibi to Gidimaka.

Sankaare baaba makko (1885 to Sansanndiŋ) e heewɓe e galle maɓɓe, addani saakooɓe heɓde tiitoonde « laamɗo juulɓe ». Ko ɗum waɗi ɓe hisde e angiseede e konu, ngam hisnude geñgol maɓɓe gorol. Nii woni Aamadu Muttaar Saako nehii, mawni, ko e diine e jaŋde Quraana e Sunna.

Al Hajji Mahmuud Bah : Tuubnugol e jamirgol golle moƴƴe (3)

E tonngoode 107, en ngardiino e Al Hajji Mahmuud Bah haa e cosgol Duɗal Kaay... Haa nde e hitaande 1947, nde almuɓɓe ngoni e suppitoraade e jookli ɗii kala, ena nootitoo e duɗal ngal, e felo jihaadi ganndal teeŋti e diiwanuuji Fuuta-Tooro (Damga, Ngenaar, Boosoya, Yirlaaɓe, Hebbiyaaɓe, Halayɓe, Tooro e Dimat). No almuɓɓe ɓee mbaamirta ena ngara nii, siftinta ko no fergooji fuutankooɓe ngabbortonoo Sayku Umaar e nder teeminannde 19ɓere nii.

Duɗe Alhajji Mahmuud Bah (3)

Al Hajji Mahmuud Bah
Al Hajji Mahmuud Bah

 

Duɗal Alworabiya Jowol.  Alhajji Mahmuud Bah naatiri Jowol ko jaŋde e eeraango feewde e diine. E wiyde makko, ko annduɓe ndontata annebaaɓe e ko refti heen, almuudo fotaani faaydeede e jelotooɗo. Leelaani, o soppi ɗoon duɗal gadanal Alworabiya e Jowol.e lewru kawle (octobre) hitaande 1941. Ngaddiin ngaal duɗal ena seerti e mbaydi jaŋde ngoowanoondi ɗoon ndii. O adii jannginde ko e les ciluki mawki, damal galle almaami raatib wuro ngoo ena wiyee Ahmad Tuure. 

Alhajji Mahmuud Bah : Yahdu Makka e gartal e Afrik

El Haaj Mahmuud Bah
El Haaj Mahmuud Bah

E dumunna mo o woni e Sawuud, o dañii jotondirii e yimɓe tato teskinɓe jotondiral battinɗe e nguurndam makko, e golle makko. Ko ndeen o anndi gorko biyeteeɗo Seek Alawi Al-abbaasi Al- Maaliki. Ko ndeen o yiyi Ceerno Saydu Nuuru Taal mo Senegaal. Ko e oon sahaa kadi, haa hannde, o anndondiri e debbo biyeteeɗo Hajjaa Maymuuna. Gadano oo, hono Seek Alawi Al-Abbaasi Al-Maaliki ko gorko ganndaaɗo sanne e nder wuro Makka ngoo.

Al Hajji Mahmuud BAH : Ngaynaaka e almudaagal (1)

El hadj Mahmoud Ba
El hadj Mahmoud Ba

Ciftoren, eɗen poti siftorde ko hikka waɗti duuɓi 36 ko lampa diine mawka, annoore ganndal seedtinnde, timmoode waliyaaɓe laaɓtunde hono Alhajji Mahmuudu Bah Jowol (yo yurmeende Alla won e makko) ruttinoo e joom mum, ñalnde  alarba 04 lewru siilo hitaande 1978.

Ciftoren, eɗen poti siftorde ko kanko wonnoo mo annduɓe mbiyatnoo Liwal-Barooɗe udditnongal duɗe Alfalah e nder leyɗeele Muritani, Mali, Senegaal, Gine, Kameruun, Liberiyaa, Konngo, Sayiir e Gaboŋ ngam jannginde ɗemngal arab e sarde diine Lislaam e nder jookli Afrik.

Koolol Maayo : anndinnde wuro Ɓoggee

Ɓoggee Dow
Ɓoggee Dow

 

Tuggi 7 haa 9 deesaambar 2012, Ɓoggee (Muritani) e Demet (Senegaal) njuɓɓidinii koolol « Blues du Fleuve » gaadorinoongol yuɓɓineede to wuro Podoor (Senegaal).  Faandaare ndeeɗoo winndannde ko hollitde wuro Ɓoggee jogorɓe arde tawtoreede koolol ngol ɓe nganndaano wuro ngoo.

Sayku Umar Taal e Alfaa Umar Ceerno Baylaa e wolde Madiina

Foor Podoor
Foor Podoor

E hitaande 1885, Ferderba (Guferneer Ndar) yamiriino mahgol Foor e daande maayo Senegaal, sara nokku kaaƴe e yoryor mo Felu. Ma larme o ɗuho ɗoon, ƴeewa, etee reena kala ko dillata e saraaji mum. Nde tawnoo golwole Sayko Umaar Taal ene keewnoo e diiwaan he e oon sahaa, yimɓe heewɓe dogatnooɓe mo ɓe ceerataa e yahde mooloyaade sara  foor o, e mahde ɗoon cuuɗi kaaƴe e ɓakke, haa ɗum wonti gurel teskinngel.

Baydi Kacce Paam e Abel Sander (2)

Kapiteen Mammadu Raasin
Kapiteen Mammadu Raasin

Ñaawoore tuubakooɓe : Goomu korgol e ñaawgol, caggal nde jooɗii, hawri ko Baydi Kacce gooto tan waawaa warde Abel Sanndee, sabu e miijo maɓɓe, Baydi ko nelaaɗo tan, etee alaa waawɓe nelde mo so wonaa hoohooɓe Tooro, hono saliiɓe lelnande Tuubakooɓe daaɗe. Nii woni, hoohooɓe Tooro fof, wonande gure keewɗe, tuumaa ko kam en mbari Abel Sanndee. Nii woni Tuubakooɓe ɓee njaggi Laam Tooro Sidiki Sal, e Baydi Kacce, e Mammadu Yero Sal, e Elimaan Abuu Kan. Ɓe njaggaa, ɓe nawaa Podoor, ɓe cokaa toon. Ngam falaade yimɓe yiɗɓe arde faabaade sokaaɓe ɓee, e ngam hulde dille e iiñcere e nder Tooro, Tuubakooɓe ɓee ngaddi soofaaji mum en (soldateeɓe maɓɓe) haa keewi, ɓe njoƴƴiniɓe e nder wuro Boode (to fuɗnaange Tooro), kam e nder wuro Ɓokkol (to hirnaange Dimat).

Laam Tooro Sidiki Sal e Baydi Kacce Paam e Abel Sander ... (1)

Natal ƴettangel e Fuuta Tooro (1818)
Natal ƴettangel e Fuuta Tooro (1818)

 

Laam Tooro Sidiki Sal laamiima Diiwaan Tooro duuɓi joy, tuggi hitaande 1882 haa hitaande 1887. Koloñaal en mbari mo ko Ñalnde 10 settaamburu 1890, e nder wuro Podoor, caggal nde Baydi Kacce Paam felli kumaandaŋ Serkal Podoor, hono AbelSanndee. Aguyaaji ndillii ! Aguyaaji ndillii ! Aguyaaji ndillii, sagataaɓe ngummee !

Al Hajji Mahmuud BAH

Al Hajji Mahmuud Bah
Al Hajji Mahmuud Bah

 

Ciftoren, eɗen poti siftorde ko hikka waɗti duuɓi 36 ko lampa diine mawka, annoore ganndal seedtinnde, timmoode waliyaaɓe laaɓtunde hono Alhajji Mahmuudu Bah Jowol (yo yurmeende Alla won e makko) ruttinoo e joom mum, ñalnde  alarba 04 lewru saawiye (siilo) 1978.

Njaay Saydu Aamadu

Alhajji Mahmuud Bah Jowol

AL Hajji Mahmuud Bah
AL Hajji Mahmuud Bah

 

Ciftoren, eɗen poti siftorde ko hikka waɗti duuɓi 33 ko lampa diine mawka, annoore ganndal seedtinnde, timmoode waliyaaɓe laaɓtunde hono Alhajji Mahmuudu Bah Jowol (yo yurmeende Alla won e makko) ruttinoo e joom mum, ñalnde 04 lewru siilo hitaande 1978.

Ciftoren, eɗen poti siftorde ko kanko wonnoo mo annduɓe mbiyatnoo Liwal-Barooɗe udditnongal duɗe Alfalah e nder leyɗeele Muritani, Mali e Senegaal ngam jannginde ɗemngal arab e sarde diine Lislaam e nder jookli Hirnaange Afrik.

Ciftoren, eɗen poti siftorde ko kanko jannginnoo yoga e pooye mawɗe jahruɗe ɗemngal Arab, guurɗe hannde walla dontinɗe ganndal hakkunde Muritani, Mali e Senegaal, gila e jagge laamu tiiɗɗe, ñaawooɓe nantuɓe inɗe mumen, elimaneeɓe jumaaji e jamaaji tuugnorɓe haa e seernaaɓe duworteeɓe.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi