Ko ɗo ngon-ɗaaDaarti kuftodinɗi

Daarti kuftodinɗi


Võ Nguyên Giáp : Seneraal mawɗo solɓitiima

O moññii faraysenaaɓe, o hoynii ameriknaaɓe...
O moññii faraysenaaɓe, o hoynii ameriknaaɓe...
Tawi o naywii
Tawi o naywii

Biyeteeɗo Seneraal Jiyap sankiima ñalnde aljumaa 4 oktoobar 2013, ina yahra e 102 hitaande.
Denndaangal waɗtunooɓe hakkille walla waɗɓe sahaa mum en e kitaale 70, ina nganndi, walla kam meeɗii nande haala seneraal Jiyap (Giap). Ndee innde nde sowtaa kala, yimɓe ciftorta ko koyeera koloñaal Farayse to leydi Wiyetnaam e hitaande 1954, to wuro ina wiyee “Jen Ben Fu” ... 

29 mee 1968 : sahodinɓe Suwoyraat

Nate Suwoyraat
Nate Suwoyraat

 

Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968; tuuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum Moktaar wul Daddah (laamɗo gadano leydi Muritani) ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Muritani, leydi jillondiral

Kan Seek
Kan Seek

Ndeke ina waɗɗii Muritaninaaɓe yeewtidde e teeyre ɗeeɗoo geɗe. Jillondiral ɓesngu Muritani haaɗaani tan e nder tirbiiji e leƴƴi, ngal diwtii ɗoon sibu ngal taccii keeri. Geɗe keewɗe daartol ina ceedtoo ɗum, ine heen dewgal hakkunde Jommbot Mbooc laamɗo Waalo e Emiir Tararsa.

Paul Marty hollitii e deftere winndi, tiitoriinde “les Tribus Maures et l’Islam” (1920), wonde ma a taw hoɗi e geejegol (Semaama) hee tan ko Tukuloor en e Hardaneeɓe-Safalɓe. 

Koɗki Muritani : Hol ko woni heen goonga ?

Abdullaay Wayga
Abdullaay Wayga

E nder kewuuji jowitiiɗi e gure ganni, walla e jeewte tele, haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo « Aaraf waɗanak» (anndu leydi maa) mo tele keeriiɗo keɓtinaaɗo ko ɓooyaani yuɓɓinta, mi teskiima bannge no woorunoo e daartol Muritani ko ko mumaa walla dottaa. E nder ɗeen jeewte alaa fof ɗo daartol goonga goonga koɗki leydi ndii hollittee. Ko ɗuum waɗi ɓernde am deeƴataa so wonaa mi adda ballal am e ngol daartol, ballal ƴoogngal ko ɓuri teeŋtude e golle porfeseer daartol lolluɗo, hono Umar Kan mo iwdi mum woni wuro Daw wonngo e nder departemaa Magaama, e nder deftere mum tiitoriinde : njiimaandi fulɓe ngadanndi e dow Fuuta Tooro, tuggi Koli Tengella haa Almaami Abdul.

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (6) : Guroo, gaño Afrik e Muritani

Seneraal Guroo
Seneraal Guroo

E tonngoode ɓennunde ndee, en ngardiino e daartol men haa ɗo mbiy-ɗen : « Ɓalli koloñaal en ngulii, maayɓe keewii. Ɓe njuurnii, ɓe njuurnitii, ɓe tawi no ɓe kaɓirtee nii, wonaa noon : ngenndiyankooɓe ndartorii ɓe ko « hare bettel » (geriyaa), kamɓe ɓe keblanii ko hare kuccondiral, maa hare jawre, ɓe nguddii ko e postooji maɓɓe, aɓe padi yimɓe ɓe nganndaa to ummortoo ɓe, hol nde njanata e maɓɓe (bettoowo tintintaa), no ɓe njanirta e maɓɓe. Ngaanumma waɗii ! Ɓe pellitii kamɓe ne haɓtoraade hare bettel. » Jooni eɗen njokka : Guroo, gaño Afrik e Muritani

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (5)

Koppolaani
Koppolaani

E winndannde ɓennunde ndee, en ngardiino e daartol men haa ɗo kaalaten Bakkar wul Suwoyd Ahmed, mo ciforino-ɗen Maamaari Tagante, ganndo mawɗo golwole e hare fetel. Nde o ummanii jihaadi e wondude e Ahmeddu mo Barakna, ɓiyum Usmaan, e Wulaad Ahmed en, Kunta en e Sharaatiit en ... En puɗɗinooma haalde haala Koppolaani.  Eɗen njokka. 

Koppolaani ɓurii yenaneede wonde mo yiɗi heɓde Muritani, fandina ɗum alaa e sago heɓta gese tamarooje Tagante e Adraar waɗta ɗum en e njiimaandi mum, ngaa sabu ko e majje ngenndiyankooɓe ɓee cuuɗotoo, ko kañje ngoni paabi maɓɓe.

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (4)

Poostoyel Butelmiit
Poostoyel Butelmiit

En ngardiino e daartol hee, haa ɗo Federba dañi yamɗinde, hay sinno ko seeɗa, njulaagu Faraysenaaɓe e maayo Senegaal, haa ɗo Farayse faami wonde njogoraani deeƴde so tawii keɓaani Tagaant e Adraar. En njiyiino kadi lomtiiɓe Federba ɓee kawri ko Malinaaɓe ngummaniima haɓde e tuubakiri. Ɓe tawi ɓe ngalaa doole kaɓtaade rewo e worgo kala, ƴoƴre maɓɓe rokki ɓe faamde alaa e sago ɓe maslondira e safalɓe haa yeeso. Eɗen njokka winndannde ndee :

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (3)

Lietnaa Federba
Lietnaa Federba

E winndannde ɓennunde, en kaaliino ko fayti e Wolde Ɗacce. Eɗen njokka.  

Wolde sompoor Foor Podoor wufti e gardagol kapiteen Federba caggal hare hakkunde makko e fuutankooɓe. Hitaande 1855 Federba (tawi lomtiima Protet e settaambar 1854) ummanii fandinde kalifaandi Waalo hade yande e juuɗe añɓe tuubakooɓe, hono Taraarsa en. Nde o nani fuutankooɓe ndeftiima Al Hajji Umar, miijo makko ɓeydii tiiɗde mo.

Ñalnde 25 feebariyee 1855, Federba fooli konu Waalo Waalo en e safalɓe, o boomi Ndeer, Dakaligu, Nayeere e Temi; o heɓti 2 000 ngaari, gelooɗi 3, 50 mbabba, o dahi 50 neɗɗo, o duppi gure 25. 

Daartol Muritani : Naatgol halfooɓe

Baak Rooso, nder Maayo Mawngo, lewru marse 1954
Baak Rooso, nder Maayo Mawngo, lewru marse 1954

En mbiyiino, e winndnnde yawtunde ndee, wonde Waalo Barak jeyanoo ko njiimaandi kaananke Jolof.  Nde tuubakooɓe ngari tawi ko Waalo ina woni e jiiɓru mawndu : - Jiiɓru nder ngalu Waalo : maccuɓe ko murtuɓe, na caltii kalifaandi  - Jiiɓru politik hakkunde laamu lorloowu ngu e ɓiɗtaaɓe ɓee; - Jiiɓru nder kinɗe tamɗe laamu nguu. Yanti e nduu iiñcuru, wolde mawnde na joli rewo, hakkunde safalɓe 

Muritani : Dartagol naatgol kolonyaal (1)

Ndate Yalla
Ndate Yalla

 

Jibinannde Afrik, Asii, Amerik latin, nde imperiyaal feeñi, naatani jiimde aduna oo kala, dartiima, haɓaa, haɓtii haa nde poolgu añɓe darni koloñaal e ɗeen leyɗeele. Jibinannde Muritani wonaani sara e ɗiin kareeli. Kono ndeen, nde tawnoo leydi men wonaa leydi ndentundi, ndi laamu ngootu, njiimaandi ngootiri, Muritaninaaɓe kaɓtorii ko ina ceerti, moni fof bannge mum e diiwaan mo wonnoo oo, no wonirnoo oon dumunna. E oon sahaa noon dowlaaji ɓurnooɗi yiytinaade ko ɗiiɗoo : Fuuta Tooro, Gooy, Emiraa Tararsa, Emiraa Barakna e Saahil.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji