Ko ɗo ngon-ɗaaGanndal e karallaagal

Ganndal e karallaagal


Daawal duɗe karallaagal kesal

Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese

Alet 16 marse 2014, ko ñalngu maantinngu e nder golle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko ñalnde heen, fedde ndee udditi ɗo joɗnde mum ɗoo, duɗal ngal mbaadi kesiri, so Duɗal Keblorgal Karalleeje Kese. Ɗuum wonaa huunde hesere e Fedde ndee, sibu ko kayre kadi fuɗɗunoo, e kitaale 1970 « Njanngen Pulaar !», ko kayre fuɗɗi Duɗe Keblorɗe e fannuuji e kitaale 1980.

Nguurndam ɗemɗe e karallaagal kesal

wikilangues
wikilangues

E ooɗoo sahaa mo ngon-ɗen, ɗemɗe keewɗe ko “paayaaɗe”. Ina hiisaa wonde balɗe 15 fof ɗemngal ina maaya; yanti heen, keewɗe e keddiiɗe ɗee ina kulanaa ɗuum e teeminannde ndeeɗoo. Won biɗtoowo gooto boom wiyi ko kaal-ɗen dow koo, ko moƴƴinde njoorto, sibu ɗum teskaaki wonde hannde, ɗemɗe naatɗe e internet keewaani.

Hol nde wiyetee ɗemngal maayii ? Ɗemngal wiyetee maayii, ko nde cakkitiiɗo haalde ɗum wirnii, woni nde hay neɗɗo gooto natti haalde ɗum.

Ɓernde tafaande ceŋaama e becce aadee

Ɓernde tafaande
Ɓernde tafaande

Hono no mbiyruno-ɗen e tonngoode 117 e nder winndannde men « ɗoo e duuɓi noogaas », duɗal Carmat to Farayse rokkaama, e maayirɗe settaambar 2013, yamiroore seŋde e neɗɗo « ɓernde tafaande ». Ɗum kam nii fadaani haa duuɓi noogaas, sibu, ndeen ɓernde tafaande seŋaama ñalnde alarba 18 desaambar 2013 e neɗɗo.

Reedu leliindu duuɓi capanɗe 40

Ekogaraafi tiggu
Ekogaraafi tiggu
reedu leliindu
reedu leliindu

Eɗen njogii konngol e pulaar ina wiya « reedu leliindu ». Kono ina gasa tawa yoga e men nganndi ɗum tan ko e konngol kono nganndaa « reedu ina leloo e goonga ». Mo meeɗaa nande ɗum kala, yo ndah. Kono nganndon hono nduuɗoo reedu leliindu, ko huunde nde heewaani waɗde.

Laanel wiɗto Siin juuriima e lewru

Deegowal "wojere kaaƴe"
Deegowal "wojere kaaƴe"

Caggal Amerik e Riisi, Siin juuriima e dow lewru. Juuriima oo, ko ɓe neldii laanel wiɗto juuriima e dow lewru ñalnde aset 14 desaambar 2013, tawi hawraani e hay caɗeele goote, laanel ngel ɓe inniri «Lapin de jade* » (wojere kaaƴe) walla Chang’e-3. Nde ngel ari haa kilooji 15 dow lewru, ngel woni e tellaade. Ngel waɗi hojomaaji 12. 

Juuɗe, kine, hoore..., jokke kette kaawniiɗe

Junngo ɗakkaa e koyngal
Junngo ɗakkaa e koyngal

Ɗum kam, ma a taw ko haala tan : ceekgol terɗe ngam feewnitde ɗum en ? E ko wattindii koo dee, doktoreeɓe sinuwaa en njokkii junngo e koyɓuli ngam haɗde teewu junngo ñolde.
Ñalnde 10 noowammbar 2013, junngo ñaamo ubriyee sinuwaa sukaajo taƴi tawi omo liggoo. Hade maggo waɗteede e ɗo ngo seŋinoo ɗoo, doktoreeɓe ɓee njokki ngo e kolɓuli makko ngam haɗde ngo ñolde.

Ganndal : Ɗoo e duuɓi noogaas ...

hello7 FƁ
hello7 FƁ


Ɗoo e duuɓi 20, mbayliigu mawngu ina tijjaa to bannge safaara e cellal. Annduɓe ɓee ina miijii waɗtude faddaade ñawbuuli. Ɗum firti ko ɗoo e ndeen, ma ɓe mbaaw tinde so ñawu ina ara e neɗɗo, ɓe paddoo ɗum, ɓe kaɗa joomum ñawde. Hol no aaɓnortoo ? Aaɓnortoo ko nii : maa kaɓirkon tokoson mbaɗtu feewneede tawa ko ndeenowon ngonka ɓalndu neɗɗo, ɓetowon warñeende walla dille ɓernde, walla ngonka terɗe neɗɗo kam e kette ɓalndu fof. So woodii ko waylii e kaan ngonka ɗe tintina cafroowo oo.

Koode-laaci "Halley" e "ISON"

Hoodere laaci ISON
Hoodere laaci ISON
Hoodere laaci HALLEY
Hoodere laaci HALLEY

Hoodere laaci Halley I Hoodere laaci Halley ɓuri koode-laaci ɗee kala darjude e anndeede. Feccere hakkundeewol bolol mayre ina ɓeta miliyaaruuji 2 e 700 miliyoŋ kiloomeeteer. 

Koode-laaci

Hoodere-laaci Halley (1985)
Hoodere-laaci Halley (1985)

Ina waɗa sahaa, ndoogu feññina koode ɗe laaceeje juutɗe. Ko ɗe poti wonde ?

Niɓɓinirki ɓowɗi

Ɓowngu
Ɓowngu

Eɗen keewi haalde ko faati e ɓowngu e ɗii sahaaji. Eɗen nduttoo heen kadi e oo sahaa mo ɓowɗi tampini yimɓe no feewi haa e nder Nuwaasoot sabu caragol beeli donkaaɗi yo kor gila ƴiiwoonde mawnde wattindiinde toɓde e laamorgo hee jamma alet 15/09/2013 jofi altine. Kono ngolɗoo ko kabaaru belɗo, so wiyeede, won feere yiytaa daɗndoore aadee e kullon ciiɓotookon ƴiiƴam yimɓe.

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image