Ko ɗo ngon-ɗaaGanndal e karallaagal

Ganndal e karallaagal


Ndiwoowa Soyous yahii jipporde ISS

Soyouz ina diwa feewde ISS
Soyouz ina diwa feewde ISS

Laana weeyo Riisi mbiyeteeka Soyouz diwii ñalnde aljumaa 27 marse 2015 ina tiindii jipporde weeyo wiyeteende ISS (Station Spatiale Internationale : Jipporde Weeyo Hakkunde leyɗe) ina jolni weeyankooɓe ɗiɗo riisnaaɓe e weeyanke gooto ameriknaajo, tawi heen ɗiɗo ina poti wonde toon balɗe 342, woni hitaande huurnde, huunde nde meeɗaa waɗde. Ɓe mbaɗi ko waktuuji 5 e 51 hojom e laawol, ɗum woni ɓe njettii to jipporde weeyo (Station spatiale) too, ko weetndoogo aset 28 marse 2015.

En ɓeydoraama 400 000 hitaande !

Gabgal jiytangal ngal
Gabgal jiytangal ngal

“En”, ko enen aadee en. Haa e oo sahaa annduɓe kiisinoo duuɓi aadee e winndere ndee ko e miliyoŋaaji 2 e teemedde nay hitaande (2 400 000 hitaande). Kono won gabgal gootal aadee yiytaa to fuɗnaange Afrik too, tawi duuɓi mum ko miliyoŋaaji 2 e teemedde jeetati hitaande. 

Kaawisaaji dooñoo njiytaama

Dooñoo
Dooñoo

Kullel biyeteengel dooñoo ngel ina anndiraa kaawis, so nannditde e kala nokku mo ari. Oo kaawis ina aannunoo annduɓe. Ko jooni ɓe mbiyi ɓe paamii ko addi ɗum. Ɗum woni ko e nguru majjum. Ko dooñoo tan Alla rokki mbawka waylude noordi nguru ɓalndu mum. So o deeƴii o heewi nannditde ko baka, so o laawiima, o wojjita walla o oolɗita ɗoon e ɗoon. 

Rosetaa e Filaayee e hoodere laaci Curii : Go’o aadee ina “juuroo” e hoodere-laaci !

Hoodere-laaci Curii
Hoodere-laaci Curii
philae (filaayee)
philae (filaayee)

Laanel wiɗto Rosetaa e roboo (masiŋel baawngel gollinde hoore mum) Philæ (Rosetaa e Filaayee) juuriima dow hoodere laaci Curii (67P/Churioumov-Guérassimenko). Walla mbiyen Rosettaa joɗɗinii Filaayee dow hoodere laaci Curii. 

Annduɓe, alɗuɓe, ɓe ngalaa dipoloom gooto

Steve Jobs (Apple)
Steve Jobs (Apple)
Bill Gates (Microsoft)
Bill Gates (Microsoft)

 

 

 

 

 

 

 

 

Ina hawraa wonde ƴellitaare karallagal kesal kumpital ina jeyaa e geɗe ɓurɗe tammbaade ɓamtaare winndere ndee e ɗii duuɓi 30 cakkitiiɗi. Ina jeyaa mbiy-ɗen, sibu fannuuji goɗɗi ganndal kadi ƴellitiima no feewi. Kaawis nana ɗoo noon, sibu ɓurɓe maantinde e ndeen ƴellitaare karallaagal kesal, yoga e mum en ngalaa hay morso seedantaagal toowngal (ko wiyetee dipoloom toowɗo koo). 

Funeeɓe heccondirɓe balɗe 24

Jessica Rinaldi/Globe Staff/The Boston Globe. Natal Figaro
Jessica Rinaldi/Globe Staff/The Boston Globe. Natal Figaro

Kaawis goɗɗo kadi. Ma a taw hikka ko hitaande funeeɓe. Ɓeya ko jaggondirnooɓe juuɗe, ɓeeɗoo ko heccondirɓe. Ɓeeɗoo funeeɓe sakkitiiɓe, mbiyetee ko Alexandre e Ronaldo. Heen gooto ina hecci goɗɗo oo balɗe 24. Ɓe njibinaa ko to Boston (Amerik).

Yummiraaɗo oo wiyetee ko Lindalva DaSilva (duuɓi 35) ; baabiraaɗo oo wiyetee ko Ronaldo Antunes (duuɓi 40). 

Limoore : rogere adannde, 0 haa 999

Hiisa
Hiisa

Rogere wellelde walla rogere go’wuuji walla rogere adannde (nde alaa innde). E winndannde men yawtunde (tonngoode 114 Fooyre Ɓamtaare), e njiyii no lime bellelle (walla goowuuji), woni lime sappo kuutorteeɗe ngam winndude : woni : 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9.

‘Hay dara’, winndirtee ko : 0. Won wiyooɓe ɓolum, won wiyooɓe ndiga.

Eɗen mbaawi suɓaade wiyde ɗum ‘haydara’.

Limlebbi : hitaande, lebbi e ñalɗi

Limlebbi
Limlebbi

 

E sahaa hannde oo, yoga e pine kuutortoo ko lemlebbi biyeteeɗo limlebbi «Grégoire» oo, woni ko mbiyaten limlebbi tuubakooɓe koo. Juulɓe kadi ina njogii limlebbi mum en, mo kuutorto-ɗen enen fulɓe. Pine keewɗe ina njogii limlebbi mum en keeriiɗi, kono yoga heen nattii huutoreede. Hannde ɓuri waawde huutoreede e winndere ndee kala ko limlebbi « tuubakooɓe » oo. Limlebbi ɗii ɓuri heewde tuugaade ko e dille lewru walla naange, walla ɗiɗi ɗii kala. Ina woodi goɗɗi ɓurɗi jiiɓaade. Maa mbiyaa leyɗe winndere ndee kala kuutortoo ko limlebbi Grégoire oo wonande soklaaji ɗi ngonaa soklaaji diine.

Funeeɓe jibinaaɓe ina njaggondiri juuɗe

Funeeɓe ɓee
Funeeɓe ɓee

 

Ɗum waɗi ko to Dental Dowlaaji Amerik. Debbo gooto ina wiyee Sarah, jibini funeeɓe rewɓe ina njaggondiri juuɗe. Tawanooɓe ɗum ɓee fof ndonku jaggude gonɗi mum en. Kamɓe e yumma maɓɓe fof aɓe celli, aɓe e jam. Yanti heen, ɓe ngonaa giƴiraaɓe tan, ko ɓe funeeɓe goonga e goonga.

Hol no timtimol ardata ?

Timtimol
Timtimol

 

Eɗen “ngultina” ɗoo winndannde mbaɗatno-ɗen Fooyre Ɓamtaare tonngoode 8 e 9 – sulyee haa desaambar 1982. 

… Hade men haalde timtimol, eto-ɗen faamde won e geɗe jowitiiɗe e ko addata ɗum : leer (annoore).

Leer : Leer ko dental cereeli. Cereeli leer ko portiiɗi. Tesko-ɗen : saanga beetawe walla kikiiɗe, cereeli naatirooji pallanteeje, eɗen njiya bolol mum en.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience