Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji pinal

Kewuuji pinal


kewuuji pinal pinal culture

Baaba Maal haa Siñcaan Jamaa !

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

Ena laaɓi, wonii, waɗii, woodii, yimɓe njiyrii gite mumen garal Baaba Maal haa nder Siñcaan Jamaa Alla-waali, diiri Usmaan Foodiye Dem, jatti Alwaali Aamadu Delo. Fedde Pellital Siñcaan Jamaa-Alla-waali e gardagol Aali Maamuudu Lih addii Baaba Maal e Daande Leñol ngam yuɓɓinande ɗum, ñalnde 31 lewru mbooy e ñalnde 1 lewru seeɗto hitaande 2015, kiirɗeeli ɗiɗi Pinal pattamlami e nder wuro mumen Siñcaan Jamaa. 

Donnaay, oo filmo kaanduɗo e ko ɓuri « César »

Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo
Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo

So “Timbuktu” heɓii njeenaaje “Cesar” jeeɗiɗi to Pari, “Donnaay” ina haandi e ko ɓuri ɗuum !

Koolol pattamlamol rewɓe sooninkooɓe

Arɓe tawtoreede kewu nguu
Arɓe tawtoreede kewu nguu

 

Alaa ɗo yahnoo kadi artii ɗo wonnoo. Ko Sooninkooɓe ɓamnoo haawde leƴƴi ɗi koɗdi fof maa mbiyaa ko e ngolɗoo laawol ɓuri. Rewɓe sooninkooɓe Nuwaasot, catal e Fedde Muritaniire daraniinde ɓamtude Ɗemngal e Pinal Sooninkooɓe njuɓɓinii ñalɗi pinal pattamlami ñalnde 19, 20, 21 e ñalnde 22 marse 2015 e nder Nuwaasot. 

Hiirde Catal Kayhayɗi

Hiirde Kayhayɗi
Hiirde Kayhayɗi

Ñalnde alet 15 marse, musiɗɗo Gumaalo Umaar Soh waɗii hiirde e nder heen o tonngii heblo ngo o waɗnoo Nuwaasoot, tuggude e 02 haa 07 marse. Hiirde ndee waɗi ko e ñiiɓirde fedde nde wonaa laamuyaŋkoore ESE. Terɗe catal FƁPM to kayhayɗi ngarii e keewal, almuɓɓe duɗal Gurel Saŋe kadi tawtoraama. Tiitoonde heblo ngoo e Farayse ko 

Koolol tataɓol Ñalɗi Gostondiral e Naatondiral Pine

Wejo FƁPM e koolol hee
Wejo FƁPM e koolol hee

Fedde Keew-piniire ngam Kuccam Ndowrowam (FKKN) noddirteende e farayse AMAM (Association Multiculturelle pour un Avenir Meilleur) yuɓɓinii, e gardagol Ummu Suleymaani Kan, hooreejo fedde ndee, koolol tataɓol ñalɗi gostondiral e naatondiral Pine to dingiral keewal pine (espace de diversités culturelles), sara Faawru Jaatiiji Ngenndi (Musée National), tuggude e ñalnde 19 haa ñalnde 21 lewru mbooy 2015  e nder Nuwaasot laamorgo Leydi Muritani.

Denɗiraagal nder renndo fulɓe

Ngesa ñebbe
Ngesa ñebbe

Denɗiraagal ko njonngu enɗam njahrungu to bannge yano walla yeewtere, lelnaangu hakkunde jiiduɓe, saɗtidiiɓe, yontidiiɓe walla hakkunde hoɗdiiɓe wuurduɓe ngam newnude e moƴƴinde nguurndam mumen. Faandaare ndee ko jokkude e wuurtinde enɗam, ɓadtondirde, suusnondirde, ñifde fitinaaji, momtude luure hakkunde wonduɓe, 

Cubalaagu soodii ñalaande teddungal

Abuu Siley Joop
Abuu Siley Joop
Ngabu
Ngabu

Ganndal ko dokke Alla, naamndaaki duuɓi, jibinannde, doole walla darnde. Ɗuum laaɓtii e Kasga hakkunde Abuu Siley Joop e ngabu, kaɗnoongu subalɓe awde, wuppooɓe e loototooɓe tellaade e maayo. Abuu Siley Joop riiwii ngabu, yaltinii ɗum tufnde Kasga (Kaskas).

Abdarahmaan Sisoko hooniima to Pari

Keɓgol njeenaaji jeeɗiɗi ɗee
Keɓgol njeenaaji jeeɗiɗi ɗee

... Ɗum kam hankadi jaraa haala. Timbuktu heɓi ko ɗee njeenaaje : meilleur film (filmo ɓurɗo moƴƴude), meilleur réalisateur (ɓurɗo waawde sinemaa), meilleur scénario (senaariyoo ɓurngo moƴƴude), meilleur montage (montaas ɓurɗo moƴƴude), meilleure musique (gaaci ɓurɗi welde), meilleure photo (foto ɓurngo yooɗde) e meilleur son (dille ɓurɗe laaɓtude).

Maanditaare Daande leñol

Jaɓɓongal Baaba e Nuwaa
Jaɓɓongal Baaba e Nuwaa

Ñalnde 14 e 15 feebariyee 2015, Baaba Maal mawninii maanditaare duuɓi 30 goodal Daande Leñol e nder Nuwaasot, tawi ko e teddungal Mohammed wul Abdel Asiis, hooreejo leydi ndii.

Nii woni ardorde Diɗɗal ngal suɓiima fuɗɗoraade leydi Muritani ngam yoɓde diminna e ruttude teddungal fayde e ɓesngu leydi ndii fof e kuuɓal, ɓiɓɓe fulɓe e keertal. 

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere

Natal FƁPM - 2006
Natal FƁPM - 2006

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere, komin Franliitaama, falnde Magaama e gardagol hooreejo Catal Komin oo hono Buuye Sammba Bah to Jinkeere.

Ñalnde 20/09/2014 gure komin oo kala nootiima. Nde waktu juulaa, bottaaje ngottaa waɗaa joɗnde kesɗitingol yiilirde catal ngal. Nde futuro juulaa waɗaa hiirde pinal, yeewtaa heen ko toɓɓe ɗiɗi :

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience