Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji pinal

Kewuuji pinal


kewuuji pinal pinal culture

Koolol ngenndiwol keewal pine : yeewtere jaaynde

Huunde e tawtoraaɓe yeewtere ndee
Huunde e tawtoraaɓe yeewtere ndee

Ñalnde alarba 25 mee 2016, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Sifaa Hanki pinal hannde njuɓɓinii ɗo joɗnde FƁPM ɗoo, yeewtere jaaynde ngam hollitde ko fuɗɗii golleede e koolol keewal pine.

Koolol keewal pine : Nuwaadibunaaɓe cemmbinii ngootaagu ngenndi

Seppo
Seppo

Nuwaadibu udditii koolol keewal pine ñalnde 22/04/2016, seppo cosaan yooɗngo e tawtoreede hoohooɓe diiwaan oo. Kikiiɗe, hirndoraa ko ndefu ñameele e njarameeje gaadoraaɗe : ñiiri e bunaa en, kodde ñebbe en e bisaab ekn. 

Ɗanngal men fayde Itali

Yeeso Tour Eiffel
Yeeso Tour Eiffel

Min podaniino jokkude winndannde “Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop”, hono njillu Saydu Aamadu Njaay to Orop. En kuuɓnii aadi, jokkere ndee nani.

Jeeriyel tummbere, ndonaandi pinal ndi Unesco heptini !

Jaɓɓongal
Jaɓɓongal

Hinndu Mintu Ayniina, jaagorɗo Pinal e fitiram-gollaagu e Hammedi Kamara, jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare duumotoonde njaɓɓaama ñalnde aljumaa, 14 marse (mbooy) 2016 e wuro Jiinge Jeeri Tummbere, tunndo Ligisayba Gorgol. Faandaare njillu nguu ko yuurnaade no duunde Jeeriyel Tummbere ndee yantirta e doggol jaatiiji ngenndi lasaaɗi, ɗi Unesco heptini (patrimoine national reconnu par l’Unesco). 

Ndulumaaji Demɓe weltinii fulɓe

Sippooɓe e ñalɗi Ndulumaaji Demɓe
Sippooɓe e ñalɗi Ndulumaaji Demɓe

Ndulumaaji Demɓe waɗiino balɗe tati pinal e hitaande 2013, ɗimmitii ɗuum kadi hikka, tuggude e ñalnde 26 haa ñalnde 28 lewru bowte (desaambar) hitaande 2016.

Haayre Mbaar laawiima, lawii Laaw

Baaba Maal
Baaba Maal

Baaba Baal aroyi ko jamma, ñalnde 12 ndee tawi hoɗooɓe ɓee ngarii gila beetawe. O taƴtiri ko Kasga, caggal futuro. Ko ɗoon o tawi fotde 30 werlaa ena ndarii, ena padndii mo. Ena e arɓe jaɓɓaade mo, meer wuro ngoo hono Jeŋ Mammadu Abdullaay e aaleeɓe mum e yontaaɓe nokku oo. O joli, gaarawol jokkondiri, loocol punndi darii haa nder wuro Haayre Mbaar.

“Ngootaagu ngenndi, ngooroondi ɓamtaare huuɓtodinnde, duumiinde”

Aysata Taal Sal e Malal Sammba Gise
Aysata Taal Sal e Malal Sammba Gise

Hikka, ko Nuwaadibu suɓaa ngam wonde Laamorgo leydi ndii, ñalnde 28 Noofaambar 2015. Ene hawri e maanditaare Leydi men, woni 55 nde Muritani heɓi hoyre mum. Ko heewi yuɓɓinaama toon. Ene heen lammbaaji, magooji, daɗndo pucci e gelooɗi, e fannuuji coftal ɓalli goɗɗi.

Koolol Wadaan ina jogori woottinde leƴƴi Muritani

Natal bannge e Waadaan
Natal bannge e Waadaan

Kalifu pinal e Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. 

Aamadu Tijjaani Baal ñaantaama

Natal ñaantal Aamadu Tijjaan Baal
Natal ñaantal Aamadu Tijjaan Baal

Mammadu Demmba Sih, gorko Abdalla, jaayndiyanke, ñaantii jinnaaɗo men Aamadu Tijjaani Baal mo Rajo Muritani, ñaantal teddungal to Dingiral Cehilaagal ñalnde 14 desaambar (jolal) 2015

29 ut 2015, Suwoyraat siftorii Murtuɗo

En njettii geno nde newnani en haa mbaaw-ɗen tawtoreede, ñalnde 29 ut 2015, hiirde ɗiɗmere sukaaɓe Mbaañ Suwoyraat, ngam siftorde oo gorko pullo, mbaɗɗo nguurndam mum fof e hare ngam ɓamtaare leñol. Murtuɗo wiyatnoo : « neɗɗo so anndaa pinal mum, taariik mum, iwdi mum, anndaa allaahu mum, ina ŋakkiraa neɗɗaagu tawo ». Gawlo miskineeɓe ina heewnoo wiyde : « neɗɗo hoto toppito wutte e wuttulo mum tan, haa yejjita diine e fotdeeji mum ».

Baaba Maal haa Siñcaan Jamaa !

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

Ena laaɓi, wonii, waɗii, woodii, yimɓe njiyrii gite mumen garal Baaba Maal haa nder Siñcaan Jamaa Alla-waali, diiri Usmaan Foodiye Dem, jatti Alwaali Aamadu Delo. Fedde Pellital Siñcaan Jamaa-Alla-waali e gardagol Aali Maamuudu Lih addii Baaba Maal e Daande Leñol ngam yuɓɓinande ɗum, ñalnde 31 lewru mbooy e ñalnde 1 lewru seeɗto hitaande 2015, kiirɗeeli ɗiɗi Pinal pattamlami e nder wuro mumen Siñcaan Jamaa. 

Donnaay, oo filmo kaanduɗo e ko ɓuri « César »

Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo
Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo

So “Timbuktu” heɓii njeenaaje “Cesar” jeeɗiɗi to Pari, “Donnaay” ina haandi e ko ɓuri ɗuum !

Koolol pattamlamol rewɓe sooninkooɓe

Arɓe tawtoreede kewu nguu
Arɓe tawtoreede kewu nguu

 

Alaa ɗo yahnoo kadi artii ɗo wonnoo. Ko Sooninkooɓe ɓamnoo haawde leƴƴi ɗi koɗdi fof maa mbiyaa ko e ngolɗoo laawol ɓuri. Rewɓe sooninkooɓe Nuwaasot, catal e Fedde Muritaniire daraniinde ɓamtude Ɗemngal e Pinal Sooninkooɓe njuɓɓinii ñalɗi pinal pattamlami ñalnde 19, 20, 21 e ñalnde 22 marse 2015 e nder Nuwaasot. 

Hiirde Catal Kayhayɗi

Hiirde Kayhayɗi
Hiirde Kayhayɗi

Ñalnde alet 15 marse, musiɗɗo Gumaalo Umaar Soh waɗii hiirde e nder heen o tonngii heblo ngo o waɗnoo Nuwaasoot, tuggude e 02 haa 07 marse. Hiirde ndee waɗi ko e ñiiɓirde fedde nde wonaa laamuyaŋkoore ESE. Terɗe catal FƁPM to kayhayɗi ngarii e keewal, almuɓɓe duɗal Gurel Saŋe kadi tawtoraama. Tiitoonde heblo ngoo e Farayse ko 

Koolol tataɓol Ñalɗi Gostondiral e Naatondiral Pine

Wejo FƁPM e koolol hee
Wejo FƁPM e koolol hee

Fedde Keew-piniire ngam Kuccam Ndowrowam (FKKN) noddirteende e farayse AMAM (Association Multiculturelle pour un Avenir Meilleur) yuɓɓinii, e gardagol Ummu Suleymaani Kan, hooreejo fedde ndee, koolol tataɓol ñalɗi gostondiral e naatondiral Pine to dingiral keewal pine (espace de diversités culturelles), sara Faawru Jaatiiji Ngenndi (Musée National), tuggude e ñalnde 19 haa ñalnde 21 lewru mbooy 2015  e nder Nuwaasot laamorgo Leydi Muritani.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi