Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji pinal

Kewuuji pinal


kewuuji pinal pinal culture

Pulaagu | Baaba Maal najii e Daawalel

Baaba Maal e Daawalel
Baaba Maal e Daawalel

Pulaagu | Pulaar | Fulɓe | Alhajji Maal, gorko Duwoyra yillinooma Daawalel, Daawa e Yakumbaa, balɗe ɗiɗi, ñalnde 11 e 12 lewru desaambar (bowte) 2014 ngam yuɓɓinde jammaaji ɗiɗi pinal e bismaango Fedde Ɓamtaare Daawalel. Baaba e hoore mum ɓooyat siftrode e nder nguurndam mum naalanke, yimɓe arnooɓe ɓee ndañii heen njuumri noppi e gite, peeral ɓerɗe e hakkillaaji. Ñalɗi ɗii mbelii haa neesti ɗo hay tanaa  gooto teppaani golle ɗee.

Konngi kaŋŋe : "ko en sittee woya en"

natal gannominoowal
natal gannominoowal

Konngi kaŋŋe ummoraade e Alhajji Umar Deh to Likseyba keɓaaɗi e hunuko jinnaaɗo men (yo yurmeende Alla won mum) hono baaba Jaabi Kamara to kayhayɗi.

O wiyi-mi, “nde Moritani heɓi hoyre mum ñalnde 28 noowaamburu 1960, woodi musiɗɗo Alhajji Umar Deh gooto ari e Alhajji umar ina weltii ngam habrude ɗum wonde Moritani heɓii hoyre mum.” 

Fedde Leelewal Pinal won ko siftini Fulɓe Nuwaasot

Abuu Juubaa Deh
Abuu Juubaa Deh

Fedde Leelawal Pinal e gardagol Usmaan Abdullaay Bah lollirɗo Mboondi Kummba e hooreeɓe mum teddungal Sammba Baabayel Njaay e Jah Abuu Haamiidu, yuɓɓinii jammaaji ɗiɗi Pinal pattamlami, ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal hitaande 2014 to Dingiral Cehilaagal. Fedde ndee addi ko Kecco-joom-Karwaas walla Kecco Yeenee-yooɓee lollirɗo Abuu Jubaa Deh e diɗɗal mum. Rokkaa teddungal udditde jamma gadano oo ko Abdarahmaani Njaatigi Joop to Oolo-oolooga, gollotooɗo to Boowal-laaɗe diwooje Nuwaasot.

Duunde Laaraf

Fatere Fooyre Ɓamtaare
Fatere Fooyre Ɓamtaare

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗoo deftere musiɗɗo Sileymaani Haaruuna Soh (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) wallifinoo, tiitoriinde “Duunde Laaraaf”.

- Kummba, sukaaɓe ɓee kirtiima ne ?
- Mi anndaa nii, ko galle taaniiɓe ɓe kiiroynoo, ɓe ngartu tan, ɓe ɗaanii.
- Hiraande ina woodi walla woodaani ?
- Iih, gosi tan woni ɗoo, kosam alaa, etee suukara ko ko gasi.
- Alla dey anndi ko mbaɗ+ɗen ɗum

Njillu Gelongal Fuutu to Ɓunndu

Ladde Ɓunndu
Ladde Ɓunndu

En njillinooma Ɓunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih e ballal Alla e ballal musiɗɗo men Abdullaay Baylaa Basiiru Giro lollirɗo Bilaali Giro mo sahre Girooɓe sara Kiidiira Senegaal. Ko ñalnde dewo, 17 lewru juko 2014, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ngar-ɗen Kayhayɗi, taw-ɗen laawol newaaki ɗoon sabu ñalde tufɗe keewɗe ko guddaaɗe sabu kabaaru rafi Ebolaa oo. Tufnde Sillaa ndee ne ko e ɗeen tufɗe guddaaɗe jeyaa. 

Hiirde Fedde pinal Ɓoggee to Suwoyraat

Naalankooɓe
Naalankooɓe

En njettii geno nde o newnani en ,o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde yuɓɓinnde ndee hiirde pinal pattamlamiire. Ndee hiirde ko ɓooyoore daarteede sabu galɗugol loowdi mayre.

Ginol golle hiirde ndee ko nii siforii :
1- yimre yowitiindee kinɗe fulɓe
2- seppo cosaan
3- yimre dental
4- tinndinoore :jokkere enɗam

Hiirde sukaaɓe Mbaañ to Suwoyraat

Hiirde pinal
Hiirde pinal

 

Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.

“Fedde saanga Moli Baaraaji” e hiirde pinal Suwoyraat

Fedde Saanga Moli Baraaji
Fedde Saanga Moli Baraaji

Hanki pinal men janngetenoo, huutertenoo, fammintenoo ko e nder dingere. Dingire Fuuta hanki laatinooɗe duɗe Pulaar, pinndinooje, nehooje, ɓamtooje leñol. Sabu dingiral e nder reedu Fuuta darinoo ko darnde duɗal jaaɓi-haaɗtirde darii e nder renndo hannde ngoo. Dingiral ko nokku janngirɗo, nehirɗo, pidinirɗo, paamnirɗo, nokku joljole coomɗe jeewte, duƴƴe, cifti e daari, njimri kam e ngamri.

Tunkara e Idiriisa Sek e “Reewmi”

Tunkara mo 2STV
Tunkara mo 2STV
Idiriisa Sek
Idiriisa Sek

Pulaar.org | Mammadu Sih Tunkara mo 2Stv  winndii Idiriisa Sek ngam wiyde ɗum wonde no innde parti mum, hono « Rewmi » winndiraa nii sellaani, sibu ndee helmere firataa ko Idiriisa Sek faanditii heen koo.

Ganndal “SAWRU” (3)

Sawru
Sawru

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience