Kewuuji politik

Masawuud wul Bulkayri

Luulndo waɗiino lappol ngam yettinde Mesawuud jaabawol mum e feere ummiinnoo ngam yaltinde leydi Muritani e kiris woni e mum oo. Caggal ɗuum ɓe njaltinii bayyinaango (ñalnde 21 abriil 2013) ina hollita wonde «Mesawuud jaɓɓiima lappol ngol no moƴƴi ». Wondunoo e makko ko Bojel, hooreejo Wiam e Adbul Salaam Horma, hooreejo Sawab e Mustafa Abeydarahmaan, hooreejo RD, e Ahmed Hamsa, hooreejo CUN.

Leyɗe gojjinaaɗe ɗee : Muritani, Mali, Gine Bisaawo, Libi e Madagaskaar

Leyɗe kulanaaɗe Kuudetaa e hitaande 2013 ndee. Hedde 23 saawiyee hitaande ngon-ɗen ndee, won wiɗto bayyinaa hollitoowo kartal leyɗe kulanaaɗe kudetaa e ndeeɗoo hitaande. 

Joɗnde depiteeji

Jokkorde Luulndo Demokaraasiiwo (COD) yuɓɓinii, kikiiɗe talaata 23 abriil 2013, yeewtere jaaynde ngam habrude cosgol Goomu parlamaan toppittoongu liñcitgol « gajaaɗe ngalu laamu nguu jiñii hannde ɗee ». Ardinaa goomu nguu ko Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin, koolaaɗo Kuuɓal UFP, cukko makko ko Bah Aliu Ibraa tergal ADIL. 

Muritaninaaɓe arɓe winnditaade e damal ammbasaad Muritani to Pari

E darorɗe lewru saawiyee 2013, lowre internet «alakhbar » habriino wonde laamu « Muritani rokkii jamirooje ngam winnditaade saharaanaaɓe, naatna ɗum en e etaasiwil ɓetguuro Muritani ». Jooni kadi, ko fedde wiyeteende APP yaltini bayyinaango ɗo hollitta wonde « nana wona dumunaa ko kabaruuji keewɗi, keniiɗi, teeŋtini wonde kippu Gollorde Ngenndi Binndol Yimɓe e Binndaaɗe Kisnaaɗe (l’Agence Nationale du Registre des Populations et des Titres Sécurisés) neldaaɗo ko ɓooyaani koo to Basikunu, inan winnditoo yimɓe ummiiɓe Mali fof. 

Maande Sahel TV

To bannge wellitaare jaayɗe, Muritani woni hoore leyɗe Aarabeeɓe fof. Nder winndere ndee, Muritani ko leydi 67ɓiiri/179 to bannge wellitaare jaayɗe, yeeso Kowoyt 77, e Libaan 101, yeeso Kattaar e Tuunus 138ɓiiri. Ko ɗoon ndi wonnoo rawane. E nder leyɗe Aarab ko Muritani tan jogii sariyaaji juɓɓinooji jaayɗe elektoronik, woni jaayɗe internet, ɗum jiidaa e ballal ndi rokkata jaayɗe keeriiɗe, puɗɗingal e hitaande ɓennunde ndee. 

Jookunndaa Tarawore, hooreejo Mali e mudda

Caggal bismaango e calminaali, o idii ko yettude leydi Ecopi sabu jaɓɓungal mawngal jaɓɓii ɓe ngal, o duwanni ɓe sabu sankaare Meles Senawi cankiiɗo ñalnde 21 ut 2012, ‘’mo golle mum njangtoytee janngo’’. O yetti ɓe o inniri «heedanooɓe Mali», hono Doktoor Yayi Boni gardiiɗo batu hooreeɓe leyɗe, Alasan Watara gardiiɗo CEDEAO, Belees Kompaawore e Jonatan Godluk maslooɓe kiris Mali e Isufu e Idris Debi e Makki Sal. 

Buamatu e Asiis nde ɗaɓɓata laamu ndee

Oon sahaa gooto mo peeje cakkittee ngam yaltinde leydi ndii kiris, laamu Asiis ina ɗaɓɓiri sosiyateeji tati jula mawɗo biyeteeɗo Buamatu (joom opitaal gite oo) nde njoɓata fotde miliyaaruuji 4 ugiyya. Ko ɓuri heewde e yimɓe mbiyi wonde « hay gooto meeɗaa yiyde ko wayi nii », tee ina cikkitii laamu nguu (walla Asiis e hoore mum) yiɗde bonnande Buamatu. 

Masawuud Bulkayri

Ñalnde 11 feebariyee 2013, Masawuud wul Bulkayri hollitii miijo sakkiti ngam wallitde leydi ndii yaltude e kiris politik wuuri hannde oo. Ceŋɗe politik leydi ndii kala tawtoraama kewu ngu to Galle Mooɓondire, gila e CAD, haa e COD, haa e UPR e yahdiiɓe mum, e pelle renndo e hoohooɓe teelɗuɓe.