Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji renndo

Kewuuji renndo


Daartol Ɓunndu (2)

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

En ngardiino e daartol Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Buubu Maalik Sih haa e garal Fadduɓe e nder nokku oo. E ngolɗoo laawol, njokkanten banndiraaɓe ko no Girooɓe ngardi, ɓe tawi e nokku oo e no ngondiri e ɓeen.
1. Garal Girooɓe e Ɓunndu
2. Girooɓe Mawnde haa Seleŋ

So sokaaɓe ena lutti e kasoo, IRA luttat e mbedda

Jibi Soh
Jibi Soh
Biraam Abeydi
Biraam Abeydi

Ñalnde 23 marse 2015, Dillere noddirteende IRA renndinii fotde 200 haa 300 neɗɗo, rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe, e yeeso damal Jaagorde Ñaawooje e nder Nuwaasot ngam jambitde goppitgol Biraama, Jibi Soh e denndaangal ɓe ɓeen cokdanoo. 

Hiirde Catal Kayhayɗi

Hiirde Kayhayɗi
Hiirde Kayhayɗi

E nder mbaadi heblooji ɗi Dental Orop (UE) yuɓɓinta e porogaraam ganndiraaaɗo PESC, ngam ɓeydude mbaawkaaji pelle ɗe ngonaa laamiyaŋkooje, musiɗɗo Usmaan Ñaan tawtoranooɗo heblo joyaɓo waɗii hiirde to ñiiɓirde ESE. O hollitii tiitoonde heblo ngoo e pulaar ko “silsil eɓɓaande e Farayse ko "cycle de projet". 

Wolde haayre SNIM gasii, lasi ceertii : Ko yeendu tampanta sanngalde

Dental gollotooɓe Suwoyraat
Dental gollotooɓe Suwoyraat

No rawaandu tiiɗiraaka ñaayngal nii , ko noon Yahyaa Bah depitee kayhayɗi fotnoo wayde e wolde kaaƴe SNIM. Garaangal makko Suwoyraat siftinii fulɓe heewɓe kelgol galleeji mum en, nde tawnoo ko kanko ɗownoo ɗeen golle. 

Yaltuɓe duɗal keblorgal jannginooɓe FƁPM mbaɗtii ardineede gure Fuuta

Mawɗo wuro Ŋoral Gidaal
Mawɗo wuro Ŋoral Gidaal

Hay so tawii en njenanaaka ko ɗum woni gadanol e Fuuta, Fedde Ɓamtaare Pulaar kam ina waawi wasoraade ɗum tawde wonii jagge ɗe heblunoo to bannge jaŋde ɗemngal pulaar mbaɗtii rokkeede hoolaare yo ngardo gure. Ñalnde 27 lewru marsa 2015, hellifaaɓe wuro Ŋoral Gidaala, caggal nde njuuli jumaa pellitii toɗɗaade Mammadu Aamadu Sal  lollirɗo Aamadu Aysata wonande saɗtidiiɓe, mawɗo wuro Ŋoral Gidaala, o lomtii ɗoon ko Abdullaay Basaaru Saar duttiiɗo e joom mum e lewru  saawiyee 2015. 

Kure jeetati e keeci neɗɗo

Ɗo Thomas Slagger fellata Walter Scott
Ɗo Thomas Slagger fellata Walter Scott

Huunde hulɓiniinde nde aduna oo fof seedii e nder wideyooji yaltinaaɗi e internet e teleeji winndere ndee kala : ɗo polisee daneejo fellata ɓaleejo e keeci ko famɗi fof laabi jeetati. Oon ina ruŋtii ina doga, polisee oo jaj-jajtaani, loofi e teewu makko kure jeetati, ƴeŋƴaaki, no neɗɗo fellirta barogel ladde conngowel nii. Kala jiyɗo ɗum, ina faami kam, ooɗoo polisee ina joganii ɓaleeɓe ngañgu kulɓiniingu. 

Woppere ruttinii ndiwoowa

Ndiwoowa
Ndiwoowa

Ɗum kay wonaa daarol nii, ko goonga. Ndiwoowa umminooka kanndaa Heathrow to Londres, laamorgo Angalteer, ñalnde alkamiisa 12 marse 2015 ina tiindii Dubay, nde yahi haa hakkunde yolnde, ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa.

Kariim Wad : kasoo duuɓi 6 e 138 miliyaar !

Kariimu Wad
Kariimu Wad

 Ñaawoore ndee yanii ñalnde 23/03/2015 : Kariim Wad ina foti sokeede duuɓi 6 e yoɓde 138 miliyaar seefaa woni hedde 80 miliyaar ugiyya. Ɓe o ñaawdetenoo ɓee, hono Bibo Burgi e Aliyuun Sammba Jase e Mammadu Puuy kam en ñaawaa ko kasoo duuɓi joy e pawe kaalis ŋeerɗe.

 Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. 

Hitler : kaaɗi mawngu

Adolf Hitler
Adolf Hitler

 

Haa hannde geɗe Hitler gasdaani jangteede. Eɗen nganndi, ndeen  o anndii hankadi ko o jogorɗo naatde juuɗe konu Riisi e gardagol Seneraal mo “moɗaani ñale” biyeteeɗo Jukov, Hitler war ɓesngu mum, wartii, hoto “añɓe mum koynude ɗum”. Ndeke, e nder kaaɗi makko mawngu ɓurtuɗi, hay leydi makko, hono Almaañ, fotaani heddaade caggal makko. 

Kariim Wad : kasoo duuɓi 6 e 138 miliyaar !

Kariim Wad
Kariim Wad

Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. Baɗte majjum ɓurɗe ɓallaade ko Kariimu waawataa wonde kanndidaa e gardagol leydi Senegaal e woote garooje ɗee (2009 walla 2007 so ustugol manndaa Makki Sal yiɗi hollitde senegaalnaaɓe ngol jaɓaama). Ñalnde 21/03/2015 tan noon parti PDS e gardagol baaba makko hono Abdullaay Wad toɗɗinoo mo yo o won kanndidaa mum e woote hooreleydaagu garooje ɗee.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience