Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji renndo

Kewuuji renndo


So haala ñawii, yo nanɗe cellu !

Saraaji INAAL ...
Saraaji INAAL ...

Goomu kaɓɓondiral loraaɓe e kewkewe 1989 e gardagol Huley Sal, winndii Muhammed Abdel Asiis, hooreejo leydi Muritani ɓataake ina hollita heen mettere mum nande mo, kanko e hoore makko omo wiya wonde “ɗeen caɗeele cafraama haa celli”. 

Ko ƴoog-ɗen e Aysata Taal Sal

Sokna AysataTaal Sal
Sokna AysataTaal Sal

En kuutoriima oo ɗoo fartaŋŋe fottitde e oo debbo dariiɗo biyateeɗo Aysata Taal Sal to Nuwaadibu, ngam heɓde e makko miijooji baawɗi laataade jaabawuuji naamne ɗe won e men keewi naamnaade tawi fayti ko e darnde makko e dawrugol Senegal, jokkondiral makko e dawriyankooɓe toon, kuccam makko, ekn…

Codotooɗo ...

Boowal fuku bal
Boowal fuku bal

E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »

Gumɗo, paho, ganndo !

 Haben Girma
Haben Girma

Oo suka debbo Ameriknaajo iwdi Eritere,  ko gumɗo, paho, kono ko ganndo. Ko o keedoowo (awokaa) karallo ko faati e hakkeeji siwil, tee o janngi ko e duɗal Duɗal jaaɓi haaɗtirde lollungal biyeteengal Harvard, ɓurngal moƴƴude jaŋde e winndere hee kala.

Debbo Añaan

Kaalis Ostaraali
Kaalis Ostaraali

Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. Yimɓe na kaawaa, mbele ko añande ronooɓe makko walla ko goɗɗum...

So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat

Natal wirwirnde Jibi Hammee Lih
Natal wirwirnde Jibi Hammee Lih

Ceerno Jibi Hammee Lih wirnaama ñalnde aaɓnde 26 lewru noowammbar (kawle) 2015 e Lobbudu Ibraahiima Lih, wiyetenoongo hanki Wuro Ganɗe, tunndo Daarel Barka e nder diiwaan Baraknaa Muritani, caggal nde sankii e nder wuro Kebek to leydi Kanadaa, to yahnoo hawritoyde e batu walliftooɓe. 

Fidaaw Ceerno Yaayaa Ɓaas

Natal Fidaawu Yaayaa Ɓaas
Natal Fidaawu Yaayaa Ɓaas

Ceerno Haamiidu Baal mawɗo, almaami raatiib Jumaa Ceerno Baal to leegal joyaɓal nder Nuwaasot, jippinanii Ceerno Yaayaa Saalif Ɓaas deftere Quraana, kikiiɗe alkamisa 5 lewru desaambar (jolal) 2015, ngam duwanaade ɗum kawral moƴƴal hakkunde mum e joom mum, mbele aljanna ena wonana ɗum jaaƴnde jooɗtoraande. Nguun ñalngu hawri ko e balɗe 21 caggal sankaare ndee.

Faatimata Mbay takkanaama galaŋ kaŋŋe wuro Grenoble

natal Faatimata Mbay
natal Faatimata Mbay

Faatimata Mbay, hooreejo Fedde Muritaninaare Jojjanɗe Aadee (AMDH). Ndeen Fedde daraniinde : heedande, ɗoftude e wallitde « ɓe ngalaa haalooɓe », e « heedande ɓeen ɓe ngalaa ko njoɓi heedooɓe ».

Hol ko addi ɗii uujooji ?

Natal uujɓe feewde Orop
Natal uujɓe feewde Orop

Ɗum ɓuri toɗɗaade ko yimɓe ummoriiɓe Siiri, rewi heen Eriterenaaɓe, soomaalinaaɓe, Afganistaannaaɓe, nde worgo saharaanaaɓe (ɓaleeɓe) ndewa heen. Siirinaaɓe keewi rewrude ko Turki, ndewa e laawol Balkaan, ɓe mbirtoo leyɗe aarabeeɓe keewɗe.

Ñaawtugol Biraam : wontii ɗo wonnoo

Biraam
Biraam

Ñalnde alkamiisa 20 ut 2015 Ñaawtorde ñaawooje (Kuur dappel) Eeleega jaalɗinii ñaawoore Biraam e yahdiiɓe mum ñaawanoo to Ñaawirde Rooso, so duuɓi ɗiɗi kasoo wonande Biraam Daah Abeydi e Barahiim wul Bilaal wul Ramdaan (hooreejo e cukko IRA) e Jibi Soh (hoorejo Kawtal). 

Makki Sal jeyaa ko e ɓurɓe famɗude njoɓdi

Makki Sal
Makki Sal

E wiyde jaaynde Leeral yaltunde ñalnde 15 sulyee 2015, Makki Sal jeyaa ko e hooreeɓe leyɗe Afrik ɓurɓe famɗude njoɓdi. Nde tuugii ko e alluwal ngal jaaynde Jeune Afrique saaktunoo. 

Doole poti heɓɓiteede ko gila ndonkaani

Umar El Haaj (Kodda fulɓe)
Umar El Haaj (Kodda fulɓe)

Mbele en potaani diwde e wiyde haa jooni, njanngen Pulaar ? Mbele jaŋde Pulaar tan mehre ina waawi egginde ganndal ? Hol caɗeele maa ŋakkanɗe ɗe ɗemngal jogotoo, tawa haaɗi tan ko e janngeede tawa janngirtaake ? Mbele Fulfulde ina waawi suppitaade e dow ɗee ɗemɗe laatiiɗe hannde no ɗemɗe men neeniije ? So tawii jaabuwol mum ko eey, hol ɗo rewetee haa ndeen ɓamtaare dañee ? 

Njoftiigu « feccere »

Feccere Oto
Feccere Oto

Gorko jaljallo gooto, yoftorii ceerseero mum feere aniinde. Ndeen feere ko ƴeftude kala ko ɓe paggodinoo, fecca ɗum hakkunde.

Ndeen debbo oo ñaagiima mo daande mum, o seeri ɗum, caggal dewgal duuɓi 12. Kono, nde tawnoo mette ɗee ina ngoɗɗoyi e makko no feewi, o woondi wonde maa o waɗ oon ko yimɓe fof kaaltoyta. 

Ɓoccitiiɗo e ndiwoowa !

Ndiwoowa
Ndiwoowa

« No ɓoccitiiɗo e ndiwoowa » heewnoo wonde ko fabboore. Kono ngolɗoo kam laatiima goonga : neɗɗo yiytaama ina saggi dow jubudu huɓeere. Ina sikkaa ko neɗɗo lanngunooɗo e biifi ndiwoowa ɓoccitii, saami. Ko idii ɗum, won meeɗɗo taweede ina maayi e nder ñonngirdu biifi ndiwoowa, woni ɗo biifi ɗii naattata e nder ndiwoowa so diwii. 

Daartol Ɓunndu (2)

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

En ngardiino e daartol Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Buubu Maalik Sih haa e garal Fadduɓe e nder nokku oo. E ngolɗoo laawol, njokkanten banndiraaɓe ko no Girooɓe ngardi, ɓe tawi e nokku oo e no ngondiri e ɓeen.
1. Garal Girooɓe e Ɓunndu
2. Girooɓe Mawnde haa Seleŋ

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji