Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji renndo

Kewuuji renndo


Juulde Layya sankiima

Juulde Layya
Juulde Layya

O yahii. Oo mawɗo mo "ARƊO AU COEUR DE LION". Oon woni Ceerno Juulde Layya, Ganndo Afiriki, laatinooɗo Ɗowoowo CELTHO 1977 haa 1997, tergal timmungal « Goomu Ganndeewu Unesco kalfinanoongu winndude Daartol Kuɓtodinngol Afirik » (Comité Scientifique pour la Rédaction de l'Histoire Générale de l'Afrique). Oo gorko newiiɗo, moƴƴo, jiɗɗo pinal mum e ɗemngal mum mo tampataa, sankiima ñalnde 27 Juliyee 2014 to wuro Ñaamee (Nijer). 

Jubbannde e daartol nokkuure Suwoyraat

Suwoyraat
Suwoyraat

Tiiris semuur (Tiris Zemour) ko diiwaan sappo e ɗiɗaɓo leydi Muritani (Mauritanie). Ko diiwaan ɓurɗo wonnde rewo leydi Muritani, etee o jeyaa ko e diiwanuuji ɓurɗi wulde, sabu makko wonnde e nder mbunndi-mbunndi ŋorol nguleeki (Tropique du cancer). O woni ko nder ɓernde saharaa, ɗo ŋakkeende ndiyam seedtini, sabu mawnugol jeereende saharaa ndee.

So korsa maayɗo waɗtii jibinde tanaaji

Oto barɗo ɓe oo
Oto barɗo ɓe oo
Hammaat Maamuudu Joop
Hammaat Maamuudu Joop

Aadee woni sellaa yiɗee, ñawa sannjanee, maaya woyee, sunanee, duusee haa hoɗorde mum sakkitere. Duusnooɓe ngartida e miijooji, tawta yunnginiiɓe no dute ena momta gite. Fotde balɗe, caaleeje ndarnee, kolce e ndammiri kirsee, maaro e nebam cumee ngam jaɓɓaade duwotooɓe e muññitooɓe jeyaaɓe e wuro walla ummoriiɓe e gure goɗɗe goɗɗuɗe maa ɓadtiiɓe.

Magaama yaniraama Jaale 2 mawɗe

Kebe Abdullaay Haasem
Kebe Abdullaay Haasem

Ko  Kapiteen Kebe ɓurɗo anndireede Bah Kebbel caŋkiiɗo to Farayse ñalnde aset 24-05-2014, o wiirnoyaa Magaama; ko o kooninke ngenndi o wonnoo, jaambaaro mo meeɗaa ɗeŋƴaade fiyannde hay gootol, ɗum seedtinii e wolde Sahara e Muritani : o waɗii heen golle jooɗɗe belɗe siimtude, kadi ko o neɗɗo caliiɗo yawaare, mbo jaɓataa banndum ɗawee hakke mum. Yoo Alla yuurmo mo, yaafoo mo, haarna mbo Aljanna. Aamiin.

Ciftoren Ibraahiima Demmba, ngenndiyanke

Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID
Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID

Ñalnde 15 suwee 2014 waɗi hitaande ko Ibraahiima Demmba Bah, lollirɗo BID, ruttinoo e joom men. Hitaande ko ganndal suuɗii.
Wonande annduɓe mo, ko lekki mawki yani ɗoo, ko ngenndiyanke mawɗo waasaa ɗoo, hoore e nder ngenndiyankooɓe leydi Muritani, e nder leñol fulɓe. Waɗi noon ko Ibraahiima Demmba Bah ko ganndo, ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille, juumtuɗo, cuusɗo, koosɗo, nuunɗuɗo wonnoo, daraninooɗo Pulaar.
Ibraahiima Demmba Bah ko ngenndiyanke, daraninooɗo leñol mum, rewrude e ɓamtugol ɗemngal mum, hono Pulaar. Ina saɗi yiyde hannde, neɗɗo ganndirɗo fulfule no a anndiri ɗum nii, e no o gollanirii ɗum nii.

20 suwee, ñalngu mooliiɓe

Seppooɓe Ɓoggee, ina pooftoo (saraaji Nuwaasoot)
Seppooɓe Ɓoggee, ina pooftoo (saraaji Nuwaasoot)

E nder kitaale ɓennuɗe ɗee, leyɗe keewɗe e diiwanuuji keewɗi ina mawnintunoo ngootiri fof ñalngu mum mooliiɓe. Won heen nii mbaɗatnoo ko yontere no woorunoo. Kono ina ɓurɗi maantinde e ɗii ñalɗi, ñalngu 20 suwee, ñalngu mooliiɓe wonande Afrik. Nde tawnoo mooliiɓe ɓuri heewde ko e Afrik, Batu kuɓtodinngu Fedde Ngenndiije Dentuɗe felliti, e batu mum njooɗinoongu ƴetti hawraande 55/76 ñalnde 4 desaambar 2014, ngam yiɗde wallitde Afrik e ndee darnde, 

Mande Nuwaasoot jogotoo mbaydi laamorgo ?

Nder jehre Joyaɓal
Nder jehre Joyaɓal

 

Jamma alkamisa, 3 lewru sulyee 2014, hay asamaan gasnaani ruylinde (waɗde duule) tawi ko won nokkuuji Nuwaasoot e Jehre Senkiyeem ndee kujjitii ndiyam e mbooko. Nde ƴiiwoonde ndee toɓi, tawti diƴƴe ɓulatnooɗe ɗe ndartaaki gila e ndunngu rawane, gaddannooɗe galleeji keewɗi woppeede e laataade biille. 

Bilaal wul Yamar sankiima

Bilaal wul Yamar
Bilaal wul Yamar

 

Bilal wul Yamar sankiima ɗoo e Nuwaasoot ñalnde 18 suwee 2014, caggal rafi juutɗo.  Bilaal wul Yamar ! Min ngadii nande ndee innde ko e hunuko Al Hajji Ngayde (yo Alla yurmo ɓe, yaafoo ɓe) rewrude e onndooji Rajo Muritani. Gila ndeen, haa hannde, wiyde « Bilaal wul Yamar, wayi ko no wiyde Rajo Muritani nii ». 

Pulaar waasii jaalal : Aamadu Saydu Kan nodditaama

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndanngal terɗe mum, kam e FOOYRE ƁAMTAARE ina nduwanoo ɓesngu Aamadu Saydu Kan, cankiiɗo ñalnde 22 suwee 2014 to Nuwaasoot, wirnaa to Likseyba ñalnde heen. Aamadu Seydi Kan ko jaggal e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani wonnoo. O ardiima ko juuti Catal fedde ndee to Nuwaadibu. Maayde makko ko baasal mawngal wonande Fedde ndee, wonande leñol ngol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aljanna. Ko Kan Aamadu Saydu ligganii leñol ngol, Fedde ndee e ɓesngu Muritani waawaa haaldeede kiikiiɗe gooto. 

Seppooɓe ina ceedtoo

Naatirde Nuwaasoot
Naatirde Nuwaasoot
Naatirde Nuwaasoot 2
Naatirde Nuwaasoot 2

Jaaynoowo biyeteeɗo Kaliilu Jagana njokkondiriino e artiraaɓe seppunooɓe gila e Ɓoggee haa Nuwaasoot... A ɓe ceedtoo :

« Mbiyetee-mi ko Abuu Jallo. Njeyaa-mi ko Beelel Uurngel. Miɗo yahra e duuɓi 44. E hitaande 1989 min leeptaama, jawdi amen ɓolaa, min taccinaa feewde Senegaal. Caggal duuɓi 20 daayo waawnaango e nder tuddule, min pellitaa artireede e njuɓɓudi, min ndokkitee hakkeeji amen. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji