Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji renndo

Kewuuji renndo


Hiirde ciftorgol Aamadu Saydu Kan (2)

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Hiirde ndee fuɗɗoyii ko waktuuji sappo e jeetati (W18) kikiiɗe, nde fuɗɗorii ko jaŋde Ɓuraana e daande Ceerno Aamadu Soh, tergal catal NDB. Rewi heen ko gardiiɗo goomu jeeyngal e juɓɓingol, hono musidɗo Sih Jibriil Aamel, ƴetti konngol ngam salminde yimɓe ɓee e haalande ɓe no njuɓɓudi hiirde ndee lelorii.

1-Udditirde hiirde ndee jaŋde Ɓuraana. 2-Konngol hoyreejo Catal fayde e joɗnde ndee. 

Ciimtol cabborgol Philip Alston : Baasal e paltoor ina njaaji e Muritani

Filip Alston
Filip Alston

Ciimtoowo keeriiɗo Fedde Ndenndiije Dentuɗe (NgD) jilliiɗo Muritani hakkunde 2 e 11 mee 2016 oo, wiyetee ko Philip Alston (Filip Alston). Faandaare njillu nguu wonnoo ko ɓetde golle laamu Muritani to bannge hare kaaɗtudi baasal kam e ɗooftagol ko hunanii winndere ndee to bannge ɗooftagol jojjanɗe Aadee, e dow bismaango Laamu Muritani. 

Goppitgol Biraam

Biram Dah Abeid
Biram Dah Abeid

Ñaawaama ñalnde 17/05/2016. Ñaawirde Lommet yamirii goppitgol Biraam Daa Abeydi e Barahiim Ramdaan, sokanooɓe lebbi 16 hannde. Ɓe cokranoo koo hujja « jeyeede e fedde nde heɓtinaaka, dental ngal yamiraaka e noddugol e dental ngal yamiraaka kam e wasde e doole kisal. 

Yarlitanaade banndum

Ceerno oo e almudɓe mum
Ceerno oo e almudɓe mum

To leydi Amerik, jannginoowo gooto yoɓanii almudɓe mum noogaas e njeegomo (26) yahrooɓe tawo e jaŋde gaggaaji, denndaangal fere duuɓi 4 jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, mbele janngo mbaawa jokkude jaŋde mum en, tee ko fereeji ɗii kala. 

Faatimata Mbay heɓii “Njeenaari Cuusal”

Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry
Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry

Ko ñalnde talaata 29 marse 2016 wonnoo, to Washington, leydi Amerik. Tee o heɓi njeenaari ndii ko e juuɗe John Kerry hono Kuuɓal Dental Dowlaaji Amerik. Njeenaari ndii ko njeenaari ndokketeendi Debbo Cuusɗo, mo Departemaa Detaa (Ministeer geɗe caggal leydi) Dowla Amerik rokkata hitaande kala rewɓe aduna oo ɓe darnde mum en teskini e nder hare jooltugol jojjanɗe aadee e nder leyɗe mum en.

Catal FƁPM Nuwaadibu : Ñalnde ciftorgol Aamadu Saydu Kan

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, yuɓɓinii ñalnde  Hoyre-biir 20/02/2016, Ñalngu Kan Aamadu Saydu, ngam siftorde e neldude  duwaawu oo musidɗo jaltuɗo aduna,  kanko e maayɓe juulɓe kala. 

Hol Kan Aamadu Saydu ?

Kan Aamadu Saydu yiyi aduna ko e hitaande 1949 to wuro Likseyba Gorgol. Kan Aamadu Saydu ko gorko ngenndiyanke, cuusɗo, katante jiɗɗo leñol, caliiɗo yawaare,

Ko woni hakkunde Muritani e AQMI ?

Al kaydaa nder Magreb
Al kaydaa nder Magreb

“Muritani ina fiɓondiri e Al KAYDA (Aqmi)  gila e hitaande 2010, aadi wonde Moritani yanataa e tuddule maɓɓe konu e nder leydi mum, kamɓe ne maa ɓe ndartin njanguuji maɓɓe e nder leydi hee”. Ɓe ɓeydi heen nii “Muritani nii huniima rokkude ɓe hitaande  kala hakkunde ujunaaje 10 miliyoŋ haa ujunnaaje 20 miliyoŋ ooro e sarɗi tawa ɓe ndiftotaako tuubakooɓe e nder leydi eɓe ɗaɓɓira lomtinaneede kaalis” .

Hakkunde Muritani e dorog : So Alla jolaama bonde e baañoowo, wuurtata e mum ko teko !

Nanngal keesuuji dorog
Nanngal keesuuji dorog

Tuggi 2007, nde laanel ndiwoowa jippinnoongel keesuuji  keesuuji dorog to Nuwaadibu yiytaa faade hannde, alaa hitaande meeɗnde ɓennude tawi ajaande njulaagu dorog kewaani e leydi Muritani. E hitaande 2009, Ahmeddu wul Abdallaahi wiyiino “Miɗo sikki ownugol fotaani wonde ko tuubakooɓe mbiyata “lekki mbirnuki dunndu” koo. Hol ko woni dunndu nduu ? Dunndu nduu ko njeenaari tuddiinndi e huunde e juɓɓule kisal kam e sarwisaaji ndenndaandi, kono noon, e ko ɓuri teeŋtude ko dorog.” Ɗum firti ko ɗee gajaale mawɗe kewooje e leydi men e ɗii duuɓi cakkitiiɗi ɗii fof, kam en fof njiydi lamol... 

Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop

Ndiwoowa nawnooka min kaa
Ndiwoowa nawnooka min kaa

Banndiraaɓe hay so ciimtol ngol mbinndatno-ɗen e njillu men e  Duunde Orop ɗeɓii leeltude ne, ngol joofii hannde oo e ballal Geno. Fulɓe ena mbiya wonde moƴƴere leeltunde ɓuri moƴƴere haaytunde. 

Ekkol Nessiba : Goddi taƴii

Seppo yimɓe IRA
Seppo yimɓe IRA

E balɗe jawtuɗe ɗee, won ko kewi e Nuwaasoot ko heewɓe tinaani walla paamaani ko woni tigi rigi. Ɗum jotondiri ko e ekkol biyeteeɗo Nessiba. Nessiba ko ekkol lesleso gonɗo e leegal El Miina, leegal waasɓe.

Miijo : “waɗde yiyee, ɓuri haalde nanee”

Malal Sammba Gise
Malal Sammba Gise

 

Haalde nanee, waɗa yiyee, ɓuri haalde tan nanee. Kono waɗde tan yiyee, naftoree, ɓuri waɗirde haa yiyanee, mantoree. Ene gasa tawa hay so heewɓe paamii ɗuum ne, won heen kam heppuɓe arsuku, ene wiyee noon joom mum heewi wonde ko gujjo.

Nguyka ko kañum woni jahdiiɗo fenaande, geɗe ɗee kala dimo mo ɓinngu ngarmagu dogata e ɓanndu mum huɗortoo.

Oxfam na walla ...

Jebbere
Jebbere

Tuggude e lewru colte fayde e lewru siilto hitaande 2015, njuɓɓudi Oxfam ena darnannoo miskineeɓe wonɓe e nder gure tunndo Ligisayba Gorgol ballal cede (kaalis). 

So haala ñawii, yo nanɗe cellu !

Saraaji INAAL ...
Saraaji INAAL ...

Goomu kaɓɓondiral loraaɓe e kewkewe 1989 e gardagol Huley Sal, winndii Muhammed Abdel Asiis, hooreejo leydi Muritani ɓataake ina hollita heen mettere mum nande mo, kanko e hoore makko omo wiya wonde “ɗeen caɗeele cafraama haa celli”. 

Ko ƴoog-ɗen e Aysata Taal Sal

Sokna AysataTaal Sal
Sokna AysataTaal Sal

En kuutoriima oo ɗoo fartaŋŋe fottitde e oo debbo dariiɗo biyateeɗo Aysata Taal Sal to Nuwaadibu, ngam heɓde e makko miijooji baawɗi laataade jaabawuuji naamne ɗe won e men keewi naamnaade tawi fayti ko e darnde makko e dawrugol Senegal, jokkondiral makko e dawriyankooɓe toon, kuccam makko, ekn…

Codotooɗo ...

Boowal fuku bal
Boowal fuku bal

E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi