Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji renndo

Kewuuji renndo


Geɗe kaantare e cukalon ndewon e nder janngirɗe

Almudɓe duɗal ngal
Almudɓe duɗal ngal

Geɗe kaantare baɗeteeɗe e cukalon ndewon e nder janngirɗe ko tiitoonde ñalawma hirjino, ñalnde 15 lewru saawiyee 2015 baɗaaɗo to Duɗal Limaam Hadraani nder leegal Mendees to ElMina Nuwaasot. Waɗi hirjinoo ngoo ko Dental Juɓɓule Muritaninaaje ngam Nehdi, tonngirteende COMEDUC e gardagol Siidi Wul Budiid e cukko mum Ahmed Saalem wul Buh.  

Binndital : nattii tan paltoor, jooni ko kasoo

Sukaaɓe "Touche pas à ma nationalité"
Sukaaɓe "Touche pas à ma nationalité"

Ndeen ko paltoor woyetenoo e binndital hee, jooni ko dummbugol e kulɓingol.  E wiyde jaaynde Le Terroir, hannde, “to daande maayo too, tuggi Rooso haa wiyan maa Xaabu, ƴaaqan maa Teekaan, Ganni, Daarel Barka, Ɓoggee, Baabaaɓe, Haayre Mbaara, Mbaañ, Kayhayɗi, Likseyba, Mbuut, Jowol, Magaama, Sehilbaabi, e goɗɗe ɗe en limtaani, alaa ñalawma ɓennata tawa polis 

Ɗo dummbaaɓe ndahata reenooɓe

Kasoo Daar Nayiim
Kasoo Daar Nayiim

Kala ko meeɗaa yiyeede, maa yiye, so fenaande  sañii geese.  Jamma 23 saawiyee jofi 24 saawiyee 2015, huunde haawniinde waɗii to kazoo Nuwaasoot : salafiyuun en dummbanooɓe koni gardeeɓe ɗiɗo, mbiyi so yimɓe mum en timminɓe ko taƴananoo e kasoo ngoppaaka, ko warooɓe gardeeɓe ɓee.

Tawatnoo ngel dañii duuɓi 80

cukalel ngel
cukalel ngel

Tawatnoo hannde ko ngelɗoo cukalel ina yahra e duuɓi 84. Kono, ngel waraa ko warngo bonngo ñalnde 16 juin 1944. Ngel wardaa ko kuuraa, to kasoo ina woni to Columbia (Kulummbiyaa). Ngel wiyetee ko George Junius Stinney Jr. Kono, ɗeeɗoo balɗe, ñaawoowo biyeteeɗo Carmen Mullen laaɓɓinii cukalel ngel haa laaɓi e dow daliilu wonde “hakke maggel ko jaɓɓanooɗo e ñaawoore waɗnoonde ndee, sibu ngel alaano heedooɓe jaambureeɓe”

Nuwaasoot ina jogori golleede

Yoolayru Nuwaa 2013
Yoolayru Nuwaa 2013

Laamu Muritani e leydi Siin ciifondirii nanondire ɗiɗi gollondiral faggudu e karallaagal ñalnde alkamiisa 18/12/2014. Nanondiral gadanal ngal ko Siin ina rokka Muritani miliyaaruuji 5 ugiyya, ɗiɗmal ngal ko Siin ina ñamla Muritani miliyaaruuji 5 ugiyya, fof hawri miliyaaruuji 10, potɗi huutoreede ngam waɗande Nuwaasoot geese senaare, woni waɗande ɗum gaawi nawooji diƴƴe kuutoraaɗe e laɓɓinde ɗum. 

Suwoyraat : Siyaara Ceerno Moktaar Taal

Ceerno Muttaar Taal
Ceerno Muttaar Taal

Eɗen poti siftorde ceerno Moktaar Taal : Banndiraaɓe tedduɓe e siyaaruuji ɓennuɗi, en kaaliino ko heewi e ko yowitii e nguurndam ceerno. Hannde etoto-ɗen ko siftinnde toɓɓe kimmuɗe ɗe ceerno Muttaar taal jeertintunoo en e kala sahaa. Inaa heen kulhuli, waylooji e joljole nguurndam men hannde. Hade ɗuum ciftinen huunde e nguurdam makko.
To bannge jibinannde e iwdi : Alhajji ceerno moktaar taal jibinaa ko e hitaande 1936 to bannge tonngi kayitaaji to nokku biyeteeɗo Njorol, fotde 25 kiloomeeter to hirnaange worgo wuro Ɓoggee.

Jeyi leydi : Seppo Kawtal

Seppooɓe
Seppooɓe

Ɗii duuɓi fof haala jeyi leydi ina heewi. Haa teeŋti noon caggal 1989 nde gure daande maayo keewɗe taccinaa, leyɗe mum en keɓtaa. Ɗuum ina jeyaa hannde e caɗeele artiranooɓe nguuri, so ronkude heɓtude jeyuuji mum en, mbele ndaña no guurdi. Ko wonaa ɗuum koo, gila 2009, laamu ina yiɗi lartuɗe nokkuuji mawɗi daande maayo too, ngam rokkude ɗum joom jawɗeele ummoriiɓe caggal leydi, tawi diisnondiraani e hoɗɓe e ɗiin nokkuuji. 

Mo kesi mum kaɗi kiiɗɗi mum haaleede

Persidaa Yaayaa Jaameh
Persidaa Yaayaa Jaameh

 

 

Waɗde ko ina haalee, ɗuum, persidaa Gammbi, hono Yayaa Jaame, ina waawi ɗum ! Hol ko o waɗi kadi ? Woɗnde ! O jaggii Senegaalnaaɓe ɗiɗo, o soki ɗum en, sabu njuulaani taaske ñalnde aset 4 no o wasiyirinoo nii, njuuli ko alet 5 oktoobar 2014. Ɓeen ne ina gasa tawa njiɗnoo juuldude ko e banndiraaɓe mum en, sibu Senegaal juuli ko ñalnde alet ndee.

Usel Fari Soh e pittol gorko mo nuunɗaani

Usel Fari
Usel Fari

So nguyka, so ñenngi, so jamfa, ko waawi heen wonde fof biyeteeɗo Usmaan Fari Soh lollirɗo Usel Fari Soh yanii e pittol gorko mo nuunɗaani walla mbiyen o jamfaama jamfa kaawniiɗo ñalnde alkamisa 26 siilto hitaande 2014 to gaaraas Ɗalhaya e nder wuro Kayhayɗi. Heedde midi gorko gooto ari e makko, naamndii mo so tawii ko kanko woni Usel Fari dognoowo oto hakkunde Ɗalhaya e Kayhayɗi e nder diiwaan Gorgol. Usel wiyi mo eey ko kañum.

Mbaañ

gawoowo
gawoowo

Mbaañ jeyaa ko e diiwaan BARAKNA. Barakna ko diiwaan tataɓiijo leydi Muritani. O woni ko worgo –hirnaange Muritani. Omo tonngi e nder makko departemaaji joyi. Ɗiin ngoni : AALEG - MAGTA LAHJAAR- ƁOGGEE- BAABAAƁE – MBAAÑ binnditagol kuuɓtidinngol leydi Muritani e hitaande 2013 qiimii keewal yimɓe diiwaan oo ko 336.207. tawi ko nii ɓe peccorii :
Eeleega : 90 191 neɗɗo

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience