Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji winndere
Kewuuji winndere
Nayaɓal jawdi Obama yahata ko e sadak !
E hitaande 2012 maaynde ndee, Barak Obama dañii 600 000 dolaar (177 miliyoŋ ugiyya). Kono, so lempoo ittaama heen (18,4%), o ngalu makko artata ko hedde 145 miliyoŋ ugiyya. Ko nii iwdi nguu ngalu feccitorii : hedde tataɓe ɗiɗi ko njoɓdi makko hitaande (hedde 110 miliyoŋ ugiyya), ko heddii koo k geɗal makko e njeeygu defte ɗe o winndunoo.
Amerik ina yiɗi ñaawde Antoñoo Injay
Antoñoo Injay (Antonio Indjai) wonoo mawɗo konu Gine Bisaawo. Kanko Antoñoo Injay noon, o yiyndiriino ɗoo e Nuwaasoot e Asiis, ñalnde 15 desaambar 2010 ɗo galle laamorɗo ɗoo, haa tele Muritani yaltini ɗum. E wiyde Al Akhbar, oon sahaa ɓe kaaldiino « ko faati e tarafikaaji dorog cokanooɗi e Muritani ». Jooni noon, Amerik ko takkuɗo oon « njeeygu dorog e njogitaaje».
Santarafrik, leydi pilaa-mbeñaaji
Ñalnde 24 marse 2013, rebel en keɓtii laamu to Santarafrik. Ɓe mbiyetee ko Dental Selekaa. Ɓe njandini ko persidaa Faransuwaa Bosise, mo konu Farayse e Caadnaaɓe mballunoo heɓde laamu. Wiyetee tan ko Alla ñaawii, sibu kanko Bosisee oo, ko nii o heɓrunoo laamu ñalnde le 15 mars 2003.
“Santarafrik wayi ma a taw ko no Muritani e Mali nii hiiteede”, sibu keewgol kuudetaaji e murtooji : kala keɓɗo fetel wiyata ko maa jooɗoo e jappeere hee.
Wolde “Serval” (cewngel jaawle) : “Sawru gorle weñcitiima”
Gila e maayirɗe 2011, leydi Mali woni ko e tiimaandi mbonndi, tiimaandi maalde goomuuji innitortooɗi diine, jeeyooji dorog e tarafikaa en, wondude e fooɗaniiɓe jeytaare diwaan rewo Mali lollirɗo Asawaad. Ɗum fof noon, ina jeyaa ko saabii ɗum geɗe tati :
- Jiilgol laamu ngol fooƴtaaki e daawal ɗimmal laamagol Aamadu Tumaani Tuure,
Haalotaako, deƴƴotaako
E jonte ɓennuɗe ɗee, depitee Faraysenaajo biyeteeɗo Noel Mamère, naamndanooɗo ko faati e ngonka Mali wiyi « Oɗon cikki jihaadiyankooɓe ɓee ina mbaawi fooleede tawi noon ina mbaawi mooloyaade Muritani, mo persidaa mum jeyaa e mawɓe julaaɓe dorog ? » Kaa haala no wayi hulɓinaade nii, yimɓe fof ina kuli, ina padi haa hannde e jaabawol mawɗo leydi ndii. Kanko depitee oo, o haalnoo ɗum ko e jaaynde wiyeteende ARTE.
Wolde Mali : Suudu korndolli
Tuubaako Farayse gooto, ganndo mawɗo no feewi ko faati e Islaam e Arab, biyeteeɗo Mathieu Gidère, jeertinii wonde wolde Mali, sarii, saakii ownooɓe wonnooɓe Mali ɓee e nder leyɗe catiiɗe ɗum ɗee. « Maa ɗum jibin ngonka kesa e nder Afrik. Ko suudu korndolli denndaangal tarafikaaji : dorog, njogitaaje, kuutoragol diine. Mali wonnoo suudu. Hankadi, Muritaninaaɓe ɓee nana koota Muritani, Caadnaaɓe to Caad.
Balɗe gadane wolde Mali
Wolde heblantenoonde ko ina wona lebbi jooni ndee, ummiima ! Nde fanndanooka jooni, kono, sabu golle ownooɓe jogiiɓe rewo leydi Mali gila ñalnde 22 marse 2012, Hooreejo leydi Mali e mudda, hono Jookunndaa Tarawore, noddii Farayse yo faabo ɗum en. Farayse ɓuuɓtinaani, sibu ko ñalnde 11 saawiyee 2013, balɗe ɗiɗi caggal naatgol ownooɓe ɓee e wuro Konnaa, laaɗe maɓɓe diwooje mbommbi tuddule ownooɓe to Gaawo, Leere, Konnaa, e goɗɗe …
Dowla Palestiin to Fedde Ngenndiije Dentuɗe
Ñalnde alkamiisa 27/11/2012, Palestiin jaɓaama yo won Dowla tawtorteeɗo e joɗle Fedde Ngenndiije Dentuɗe, woni ko wiyetee e Farayse «Observateur». Ɗum firti ko o wonaa tawo tergal, o waawaa, e yeru wootde, kono omo tawtoree joɗle Fedde ndee. Ɗumɗoo noon ko poolgu mawngu, haa teeŋti noon kadi, no woote ɗee njahri nii, ina hollita wonde yoga e leyɗe winndere nde, ina keɓtini Dowla Palestiin, sibu, e nder 189 dowla tawtoraaɗo woote ɗee, ko heen 9 fat calii, 41 ngoni jaambureeɓe ; 138 dowla njaɓi yo Palestiin won dowla tawtorteeɗo.
