Ko ɗo ngon-ɗaaKewuuji winndere

Kewuuji winndere


Boutros-Gaali sankiima

Butros Butros Gaali
Butros Butros Gaali

 

Butros Butros Gaali sankiima ñalnde 16 feebariyee 2016 to Misra, tawi ina yahra duuɓi 93. Kanko wonnoo Afriknaajo gidiiɗo ardaade Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG.D). O jibinanoo ko 14 noowammbar 1922 to Keer. Jinnaaɓe makko njeyaa ko leñol koopte, kerecee en. 

Hooreeɓe leyɗe Afrik nanngtiiɓe e laamu

Natal hooreeɓe leyɗe Afrik nanngtiiɓe e laamu
Natal hooreeɓe leyɗe Afrik nanngtiiɓe e laamu

Laamuuji jibinaaɗi e yonta jeytaare leyɗeele Afrik e dewɗi heen ɗii, njeeytotoo ko wonde laamuuji tuugiiɗi e dawruɗi demokaraasi, ɗum ɗoon noon firti ko doosɗe leyɗeele ɗee keewi ko mawninde wellitaare konngol, wellitaare juɓɓule, woote, lomlomtondiral e nder laamu ekn…

Leydi Misra

Tibooje Misra
Tibooje Misra

Ndenndaandi Arab Misra, walla e raɓɓiɗinaade Misra, ko leydi ndi ko ɓuri yaajde e mum jeyaa e Afrik rewo. Ko bannge fuɗnaange rewo oo tan woni e duungel Sinay, jeyaa e Asii. Ko heddii koo fof ko e Afrik woni. Misra hannde woni ko e nokku Misra ɓooyɗo oo. 

Siin : leƴƴi, faggudu, karallaagal, jokkondire (jookere)

Rewɓe siinnaaɓe
Rewɓe siinnaaɓe

Siin ina heɓtini 56 leñol nder leydi ndii (leƴƴi keertinɗi to bannge pinal). Ina winndaa e doosɗe leydi ndii wonde « leƴƴi ɗii kala poti baɗɗiiɗe e hakkeeji ».

Mahngo dowla Siin

natal Tata Mawka Siin
natal Tata Mawka Siin

Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal. 

Ndenndaandi Ɓesngu Siin

Natal Siin
Natal Siin

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Farayse waaldii e faayre, findii e sunaare

Natal njangu Paris
Natal njangu Paris

Waalde e dow danki, finde e les ganki, waalde e dow ganki, finde e les danki, fof waalde e jam, finda heen ɓuri. Farayse  waaldii e piyanɗe jamma aljumaa, 13 lewru desaambar (jolal), findii e ubbude maayɓe e safrude barmuɓe, ñalnde aset 14 lewru jolal 2015, tawi ndewdaa ɗoon ko ownooɓe (owbeelɓe).

Maanditaare jebbilaare Japon to Siin

Natal maanditaare Japon to Siin
Natal maanditaare Japon to Siin

Ñalnde 3 settaambar 2015, leydi Siin mawninii duuɓi 70 jebbilaare Japon. Ko kewu mawngu no feewi, sibu ko 12 000 soldaat e 500 mobel e 200 ndiwoowa ceppi ñalnde heen, ngam seedtinde doole leydi Siin e nder winndere ndee hannde.

New York : Ekkolaaji laamu kurjii ñalnde juulde taaske

New_york.jpg
New_york.jpg

Go’o ekkolaaji laamu wuro New York ina “njuula taaske” ! Ɗumɗoo, eɗen mbaawi wiyde kadi ko Amerik tan waawi fuɗɗude ɗum e leyɗe hirnaange. Tee haaɗaani ɗoo tan, sibu, tuggi 2016 hay juulde koorka ko ko waɗtata hurjeede toon. Juulɓe wuro ngoo ndañii hankadi no njuuldi, njuulda e sukaaɓe mum en.

Burkinaa : Artii ɗo wonnoo, alaa ɗo yahnoo

Kafondo e Zida
Kafondo e Zida

Caggal nde laamu arti ɗo wonnoo, batu hilifaaɓe Burkinaa jooɗiima  ñalnde aljumaa 25 settaambar 2015. Eɗen mbaawi wiyde « cabbi gorle mbeñtitiima », sibu batu nguu ƴettii kuulal maantinngal, so fusde RSP, (woni BASEP mo Burkinaa) hono koyngal konu cosanoongal e laamu Belees Kompaawore, ngal alaa ko woni golle mum so wonaa reende mo, e... waɗde kuudetaaji...

Leydi Caad

Caad ko leydi Afrik hakkundeejo, njookiindi, woni ndi jiimaani e geec. Ndi heerondiri ko e Libi (bannge rewo) e Niiseer e Niiseriyaa (bannge hirnaange) e Kamaruun e Santarafrik (bannge worgo) e Sudaan (bannge fuɗnaange). Laamorgo mayri ko Njamenaa. 

Leydi Japon

Japon
Japon

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Hol Husen Habree ?

Husen Habree
Husen Habree

Husen Habree jibinaa ko 13 ut 1942 to wuro Faya Larjoo nder leydi Caad. O mawni ko e ladde, nder jeereende Jurab, hakkunde aynaaɓe e eggiyankooɓe. E hitaande 1963 o yahi Farayse jokkoyde jaŋde makko. O janngii toon sariya. Caggal nde o arti Caad e hitaande 1972, o tawtoyi fedde wiyeteende FROLINAT (Front de libération nationale du Tchad)

Kaanankiri Sawuud ummaniima fedde EI

Sawuud
Sawuud

Fedde seɓɓitiiɓe huɓ-ɓereeɓe (ownooɓe) noddirtoonde “EI”, Ngenndi Islaamiyankoori,  ndeke alaa ɗo huɓɓeraagal mum yettotaako. Kaanankiri Arabi Sawudit hollitii e innde laamu mum, ko heddii heen koo, kala ko naamndii e feere hare mbele fawde junngo e golle bonɗe ɗe fedde ndee gollata, maa waɗe. 

Jaŋde yawtataa !

Ingeborg Syllm-Rapoport
Ingeborg Syllm-Rapoport
Suka debbo oo
Suka debbo oo

Debbo gooto jahroowo e duuɓi 102, to Almaañ, heɓii ñalnde 9 suwee 2015 ɓennuɗo oo, seedantaagal mum doktoraa. Nde nan-mi ɗuum, miijinoo-mi o fotata weeɗeede kaayit ceedtotooɗo ɗum oo ko nder suudu makko, sibu mbiyatnoo-mi ko o nattii yahde. Kono, ko to duɗal ɗo o jangatnoo too tigi o weeɗaa ɗum, omo darii e koyɗe makko no sagata debbo nii. Kanko oo, o wiyetee ko Ingeborg Syllm-Rapoport

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi