Ko ɗo ngon-ɗaaNaalaŋkaagal e pijirlooji

Naalaŋkaagal e pijirlooji


Kawgel fuku winndere : Almaañ nawii raay, 4ɓol

Kippu Almaañ
Kippu Almaañ

Almaañ, leydi nawndi raay hikka ndii, ko leydi nganndaandi no feewi e winndere hee. A ndi anndiraa waawde fuku bal, sibu ko ngol woni nayaɓol ko ndi nawa raay, a ndi anndiraa golwole winndereeje ɗiɗi ɗee : wolde adannde (14-18) e, haa teeŋti noon e wolde ɗiɗmere (39-45); e ndi anndiraa kadi wonde leydi ɗo ɓurnooɓe ƴellitaade to bannge gannde miijiyankaagal e siyaas njeyaa.   

Darnde naalanke e nder renndo Fulɓe

Aamadu Umar Jah
Aamadu Umar Jah

Faandaare men  ɗo ko daɗɗude miijooji, ngam wallude Fedde yiɗɓe Usmaan Gannge e golle mum, hono huufde naalanke men oo, Usmaan Gannge. Sifaa renndo Fulɓe, e no naalanke yiyraa heen. E raɓɓiɗinaade eɗen mbaawi wiyde wonde geɗe 4 ene maantini e nder renndooji Afrik fof, haa arti noon e renndo Ful ɓe Muritani :
- Renndo ngo tuugii ko e lawaakaagal, gila hanko haa hannde ;
- Renndo ngo mahii ko e woon kinɗe ;
- Renndo ngo mahii ko e diine lislaam ;
- Kaalis e njulaagu naatii e renndo ngo, gila e dumunna tuubakiri.

Njillu Maalik Paate Soh e Muritani

Maalik Paate Soh
Maalik Paate Soh

Jamma aljumaa, 14 lewru siilo 2011, jofɗo hoyre-biir, Nuwaasot, laamorgo dowla Muritani dillii, iiñtii no feewi. Hay safalɓe, sooninkooɓe e jolfuɓe tindii won ko naati wuro ngoo ko famɗaani doole. Rewɓe nana nduñondira e damuɗe gollorɗi fuuɗooɓe, moorooɓe e sinkooɓe. Yeeyatnooɓe ngaanii sabu soodooɓe kawii ɗumen, nana ndartii ena naamndoo hol ko jogori kewde e ndee sahre. To bannge worɓe, sukaaɓe e mawɓe nana njiirondira ñootooɓe e sakkeeɓe.

Jokkondiral e Usmaan Gannge

Usmaan Gannge
Usmaan Gannge

Ngenndi ɓuri ngoowaandi, jatti ɓuri koɗnaandi (ko ladde weli fof ngenndi mum ɓuri). So tawii ɓe paamaani ɗii konnguɗi ina ngoondi, sikki alaa Usmaan Gaŋnge kam jeyaaka heen, caggal nde o wiɗti jatte makko, gannde e aadaaji renndo makko, o oolini ɗum e daande sernde, haa tacci maaje, diwni kelewaaji jamma, o weltiniri ɗum pittaali ɓiɗɓe mbiy-mi, wiy-mi e mbiy-maa-mi, o weeyi fayde doŋre Orop ngam saroyde toon pinal Pulaar, no ɓuri yooɗirde.

Jokkondiral e Saydu Soh : “Naalaqkaagal waɗtii neyɓinde bool”

Saydu Soh
Saydu Soh

Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Banndiraaɓe tedduɓe, njooɗdi-ɗen ko e musiɗɗo men, hono Saydu Soh naalaŋke jimoowo, eɗen njiɗi naamnaade mo hol kaŋko e hol nguurndam diɗɗal ngal o woni ngal.

Saydu Soh : Mi salmitiima banndiraaɓe, mi salminii on. Mbiyetee-mi ko Saydu Soh, ko mi ɓiyi pullo boɗaaɗo, ko e Fuuta fof njeyaa-mi, ko mi ɓinngel Afrik.

Usmaan Mammadu Lih e "FOLKOMEN"

Usmaan Lih Folkmen
Usmaan Lih Folkmen

 

Fooyre Ɓamaare(FƁ) : Nde pellit-ɗaa wonde naalanke hol ɗo puɗɗori-ɗaa?

Ismaayel (Ism): Ngidii-mi wonde fof ko gamoowo teknoo e h 1998, rewi heen ko naatde e fedde jabbaaji wiyeteende EGZAL e h 1999, rewi heen ko Black Dental h 2000, caggal ɗuum peewtu-mi to Black J e h 2002 refti heen ko sosde-mi fedde FOLKOMEN e h 2004.

FƁ: Hol ko woni darnde Folkomen hannde?

Ism: ko yiɗde wuurtinnde pinal fulɓe e ƴellitde ɗemngal men.

Usmaan Sammba Joŋ e Jaŋde Pulaar

Usmaan Sammba Joŋ
Usmaan Sammba Joŋ

Gorko ngenndiyanke jaɓɗo janngude e jannginde pulaar mo hono mum weɓaani gorko mo Siñcu buubu Maka(jaraale Siñcu Buubu Maka:Siñcu Buubu Maka e wuro Buubu,ƴiɓɓe e ƴiiwoole wuro ƴiiwaata nayi mbewla Baltungel wali kaŋŋe.Nawel Baaba Yero,Takkii baari huñnjooɓe bubduɓel e dow laabi diidee e yommbayru beeli.Naatirgol jarli jaltirgol gayi dimmaaɗi.Bargo tokooso e mawngo.Hurmbusel e dow laabi.

Baaba Maal e “television”

Ŋaro lefol ngol
Ŋaro lefol ngol

Baaba fiili lefol kesol biyeteengol “telewisiyoŋ”. Ngolɗoo lefol noon ina seedtini sibu e ngol loowi gaaci keewɗi : cosaan e kesamkesaagu . Fooyre Ɓamtaare ina yaltina ɗo huunde e jokkondiral o waɗdunoo e RFI Musique e Afrik.com

Jokkondiral e RFI Musique

RFI Musique : Hol ko wonnoo fayndaare ma adannde e ngolɗoo lefol kesol ?

Baaba Maal : Ɓurnoo-mi ko yiɗde feeñirde gaaciyanke, jimoowo, tawa wonaa gaaciyanke Afriknaajo tan.

Huunde e nguurndam Sammba Hammaat Gaajo

Sammba Hammat Gaajo ina yima
Sammba Hammat Gaajo ina yima

Ko mbaaw-ɗen seedtaade e nguurndam kam e golle naalanke men mawɗo biyeteeɗo Sammba Hammaat Gaajo, duttiiɗo e joom mum ñalnde altine 27 lewru abriil 2009, waktu 22ɓo jamma, birnaaɗo ñalnde alarba 29 lewru abriil 2009, waktu 10ɓo.  Sammba Hammaat Gaajo jibinaa ko 1960 to Njoofaan Sooro e Gaajooɓe. Ko ɗoon o jeyaa.  O jeyaa kadi ko e hinnde wiyeteende subalɓe. Ko ɗum o woni ha o dañi duuɓi 49. Omo ɗacci ɓiɗɓe njeetato, njoyo worɓe e tato rewɓe.

Pennda Budal Saar to Doondu e cammalle

Pennda Budal Saar
Pennda Budal Saar

E nder nduu lewuru Abiril 2009, Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e suka debbo naalaŋke ŋanaa, ganndaaɗo nder leydi Senegaal e Muritani, haa e caggal duunde Afrik to Farayse e Almaañ e Engelteer e Beljik… Oo suka debbo woni Pennda Budal Saar. Fooyre Ɓamtaare yeewtidii e makko gila e nguurndam naalaŋkaagal haa e ngonka debbo nder renndo men.

Fooyre Ɓamtaare : Jam ñalli Pennda ! Janngiyaŋkooɓe Fooyre Ɓamtaare ina katojini e anndude holi aan ?

DOORO KUDIYEL, naalaŋke kumpitiiɗo

Dooro Kudiyel
Dooro Kudiyel

 

 

Ko Dooro Kudiyel o nodirtee, kono innde makko timmunde ko Maamuudu Demmba Bah.

Ko gooto e naalankooɓe heewɓe ɓe Muritani moofti tawi ko ñeeñɗuɓe e fannu naalankaagal. Dooro ko koɗoowo, jimoowo e binndoowo jime e jimɗi naatna ɗum en e nder gaaci. O feeñnini naalankaagal makko ko  e pelle ɓamtaare pulaar. To wuro makko liksayba Gorgol, ko kaŋko nii woni hannde kalfinaaɗo jaŋde catal ngal, ko idii ɗum o wonii e K.J.P to leydi Koddiwaar catal Segelaa.

Abuu Caam e Diɗɗal «Ngaari Laaw» kawtal eɓɓooji e Daande Maayo Senegaal

Fulɓe mbiyi “Aadee ko nelel, mo woni fof e nelal mum e no rokkiraa”. Abuu Caam ina waawnoo suɓaade golle ɗe o tawiri jibnaaɓe makko : ɗato, tafngo maa cañu. Omo waawnoo kadi yahrude liggey tuubaako, omo dawa omo jofta, walla o ƴefta kaadam o janngina gannde tuubakiri, hono no heewɓe e ɓe o janngidi mbaɗi nii. Kono Abuu labii ko yahrude senngo naalankaagal.

Caamel jibinaa ko wuro Maadina Njaacɓe, ko ɗoon o naati jaŋde. O mawni ko hakkunde Pete e Nguyi. Yoga e wondiiɓe makko nder diɗɗal “Ngaari Laaw” ko ñeeñɗanɓe naalaŋkaagal.

Miriyam Makeba, gaño Apartaayd saŋkiima

 Natal Miriyam Makeba e hiirde he : waktuuji seeɗa caggal ɗum o sankii.
Natal Miriyam Makeba e hiirde he : waktuuji seeɗa caggal ɗum o sankii.

Miriam Makeba, ganndiraaɗo « Mama Afrika », oo debbo kaɓinooɗo Apartaayd e nguurndam mum, jimoowo ŋanaa mo hono mum weeɓaani, hootii e joom mum ñalnde jofnde altine 10 noowammbar 2008 ina yahra e duuɓi 76. Oon jamma tan omo ummii hiirde to wuro ina wiyee Naples, to Itaali. Sabaabu maayde makko ko taƴam ɓeram.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi