Siyaas e karallaagal

Ɓiɓɓe leɗɗe

Sitroŋ e ŋari. Ina anndanoo wonde limoŋ (sitroŋ) ina sewna, walla ina moƴƴi e tammpere walla maɓɓo… Kono, wonaa ɗum tan, limoŋ ina heewi ko nafata goɗɗum.- Limoŋ ina moƴƴi e sukundu, sibu ina ɓeyda « semmbe  » mum, ɗelkina ɗum. Ɗum ɗoon noon ko caggal nde lawƴu-ɗaa ndu haa ndu laaɓi, moomaa heen dihal limoŋ oo. - Ina moƴƴi e nguru : subaka fof, a yarat weer ndiyam mbaɗɗam limoŋ, ɗam wulaani ɓuuɓaani, tawa ko kañum idii e reedu maa. 

Jak Anndaraaka

«Cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe». Suka gadano oo, hono Neil Ibata, en kaaliino haala mum ɗoo. Suka ɗiɗmo oo, ko Ameriknaajo, jahroowo e duuɓi 15 (sapp e joy !), peewnungel ƴeendorgal jaawngal (test) nguɗu (kaaseer) baggol.

ayaawo ɓeto

Kaalen ko fayti e yowitaare walla jowitagol huunde e huunde. Kaalen heen kaawisaaji. Ma en eto werlaade miijooji men e ngonka men e aduna he, e ngonka men e winndere nde.

Tageefo, ko ɗum tuubakooɓe mbiyata “kosmos”; eɗen mbaawi kadi wiyde ɗum “winndere” e sikke am. Sabu kosmos walla tageefo, ko leydi e denndaangal kuule ɗe njiyaten e nder asamaan oo : naange, lewru, koode, “laawol jeeri e waalo” (ko njiyaten ena niwɗa e dow asamaan, won wiyooɓe ɗum baawal, eɗen mbaawi wiyde ɗum “dental koode” walla jiiryiirle (galaksiiji)

Manndariin

Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.
Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.

Oto Toyota Prius mo Google ...

Duuɓi ɗiɗi jooni, Google woni ko jarribaade otooji kattanɗi nawde koye mum en hakkunde otooji goɗɗi, ɗi coklaani konndireede. Miijo-ɗaa tan, ɗo njagguno-ɗaa e walaŋ oto maa, ina doga doole, tan ngoppaa, leƴƴitaa joɗnde (siis) njoɗi-ɗaa oo, poocco-ɗaa, mbiyaa « yo neɗɗo ngofƴo ɗoo seeɗa, ɓayri ina woɗɗi yettaade tawo !» Oto jokka dogdu, aan aɗa ɗaanii, ina reega hakkunde otooji, ina doga fotde 160km/w.

Telefoŋ cinndo

11 settaambar 2011 waɗi duuɓi sappo ko Al Kaydaa yannoo e Amerik, yandini kuɓeeji ɗiɗi ɓurnooɗe toowde e wuro New York, ganndiranooɗe Word Trade Center, boomi ujunnaaje ujunnaaje pittaali. Gila ndeen Amerik woni ko e hare, e haɓaade «ownooɓe» : wolde Pakistaan rewii ɗoon ɓennii, wolde Irak rewii ɗoon ɓennii, raddo Ben Laaden rewii ɗoon ɓennii, teemedde ujunnaaje maayɗo ndewii ɗoon ɓennii …  Faanndaare Ben Laaden wonnoo ko hoynude Amerik, kono batte 11 settaambar, wonande Ameriknaaɓe, ɓurii koyeera, ko boomaare, sibu wemjeende nde ɗum jibini. 

Dennis Ritchie

E oon sahaa nde winndere ndee woyatnoo Steve Jobs, hay jaaynde wootere saytoraani maayde ganndo goɗɗo, mo nganndu-ɗaa, so wonaano Alla e mum, ina gasa tawa hannde, ordinateeruuji ngoodataano. Oon neɗɗo, ganndo moolanaaɗo kadi, wiyetee ko Dennis Ritchie. Ko o Ameriknaajo kadi, no Jobs nii, no Einstein nii… O maayii, hay gooto tinaani, hay gooto dillaani. O maayi ko ñalnde 12 oktoobar 2011, tawi omo yahra e duuɓi 70. 

Annoore

E wiyde annduɓe ɓee, won gabbel dogi 300 006 kiloomeeteer e leƴƴannde wootere. Ko e jarribo ɓe ceedii ɗuum. So ngoo jarribo laatiima goonga, ɗum wayata ko no waklitere kewi e ganndal nii. Waɗi noon, ko hiisaaji gaddanɗi aadee feewnude bommb atomik, walla yahde lewru, walla werlaade satelitaaji, ɗiin hiisaaji fof tuugii ko e ganndal ganndo moolanaaɗo biyeteeɗo Albert Einstein lelnunoo e hitaande 1903, kiisingal wonde alaa abbere ɓakdi waawi daɗde annoore, ɗum noon alaa abbere ɓakdi waawi dogde ko ɓuri 300 000 kiloomeeteer e leƴƴannde wootere.