Ko ɗo ngon-ɗaaSiyaas e karallaagal

Siyaas e karallaagal


Aasma : kabaaru belɗo

Gonduɗo e aasma
Gonduɗo e aasma

Huunde mawnde yiytaama, waawnde wallitde 235 miliyoŋ neɗɗo, wonduɓe e aasma foofde no moƴƴi. Ko ndeen huunde woni ? Ndeen huunde ko annduɓe njiytii ko addata nguu ñawu foofaandu. Ɓurii ɗoon nii, sibu, e wiyde wiɗto waɗaango to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cardiff e Kings College to London, « ɓooyataa, ɗoo e duuɓi joy, aasma waɗta safreede ».

Cellal : Iwdi Sidaa anndaama

Buŋee
Buŋee

Haa e sahaa ngon-ɗen oo, ciiri wiris SIDA nganndidaaka. Ina anndaa tan ciirol VIH-1 ɓuri yaajde, haa teenti noon e Afrik. Kanko e hoore makko, omo waɗi ciiri 4. Ciirol M, ciirol N, ciirol O, e ciirol P. E nder teemedere ñawɓe SIDA fof, heen capanɗe njeenayo e njeenayo (99%) ngondi ko e ciirol M ngol. Ina anndanoo wonde ciirol M ngol e ciirol N ummorii aadee ko e baaɗi deemooɗi (chimpanzé). Kono hay huunde anndanooko e iwdi ciiri O e P ɗii.

Njeenaaje ganndal 2014

Ampulaaji LED
Ampulaaji LED

Njeenaari ɓurndi anndeende ndii ko njeenaari Nobel wonande ganndal fisik. Hikka, ndi rokkaa ko ñalnde talaata 7 oktoobar 2014. Rokkaa ndi ko Sapponnaaɓe tato, sosɓe ko wiyetee « diode électroluminescente », ɓurnde lollirde « ampoule LED ». Njeenaari ganndal ngoɗndi ndii, ko njeenaari wonande ganndal hiisa, hono “Galaŋ Fields”

Suukara : wonaa ko sikketee koo

Mbaadiiji suukara
Mbaadiiji suukara

Kooli ko suukara weli ! Ko suukara moƴƴi. Ko haaletee e suukara koo ina heewi. Hol ko foti teskeede heen ?  Ko adii fof, yimɓe ina cikka wonde suukara ina weeɓi heɓtinde sibu ko peñ, walla bek, walla ko conndi, walla tawetee ko e tanngal e sokkolaa e sirooji ekn…
Kono, annduɓe ɓee mbiyi « ko ɓuri heewde e ñaamdu men ina waɗi suukara », so yimɓe mbaawaa woppude ɗum ne, ina mbaawi hakindaade heen. 

Hare luulndiinde SIDAA : ko e laawol wonaa

maande
maande

 

 

E lewru suwee 2013, tiggu baɗtuɗo miliyoŋ, tawi ko mo yummum wondi e Sida jibinaama, ina hisa e ñawu nguu, woni yumma mum raaɓaani ɗum. Oo kewu mawninaama ñalnde 19 suwee ndee to Wasinton, ngam mawninde duuɓi sappo tuugnorgal Pepfar, baɗiraangal haɓde e SIDA. 

Wasiyaaji cellal daɓɓi

Ɓiɓɓe leɗɗe
Ɓiɓɓe leɗɗe

Sitroŋ e ŋari. Ina anndanoo wonde limoŋ (sitroŋ) ina sewna, walla ina moƴƴi e tammpere walla maɓɓo… Kono, wonaa ɗum tan, limoŋ ina heewi ko nafata goɗɗum.- Limoŋ ina moƴƴi e sukundu, sibu ina ɓeyda « semmbe  » mum, ɗelkina ɗum. Ɗum ɗoon noon ko caggal nde lawƴu-ɗaa ndu haa ndu laaɓi, moomaa heen dihal limoŋ oo. - Ina moƴƴi e nguru : subaka fof, a yarat weer ndiyam mbaɗɗam limoŋ, ɗam wulaani ɓuuɓaani, tawa ko kañum idii e reedu maa. 

«Cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe» (2)

Jak Anndaraaka
Jak Anndaraaka

«Cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe»Suka gadano oo, hono Neil Ibata, en kaaliino haala mum ɗooSuka ɗiɗmo oo, ko Ameriknaajo, jahroowo e duuɓi 15 (sapp e joy !), peewnungel ƴeendorgal jaawngal (test) nguɗu (kaaseer) baggol.

Miijo : neɗɗo e winndere

ayaawo ɓeto
ayaawo ɓeto

Kaalen ko fayti e yowitaare walla jowitagol huunde e huunde. Kaalen heen kaawisaaji. Ma en eto werlaade miijooji men e ngonka men e aduna he, e ngonka men e winndere nde.

Tageefo, ko ɗum tuubakooɓe mbiyata “kosmos”; eɗen mbaawi kadi wiyde ɗum “winndere” e sikke am. Sabu kosmos walla tageefo, ko leydi e denndaangal kuule ɗe njiyaten e nder asamaan oo : naange, lewru, koode, “laawol jeeri e waalo” (ko njiyaten ena niwɗa e dow asamaan, won wiyooɓe ɗum baawal, eɗen mbaawi wiyde ɗum “dental koode” walla jiiryiirle (galaksiiji)

Ñamri kaɓoori e ‘keneeli’ ɓalndu

Manndariin
Manndariin

 

Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.
Henndu ndu welaani ina tampin maa. Tee a huutoriima peeje kala, gila e leɗɗe haa e peeje goɗɗe, a roŋkii seertude heen. Ɗum noon min mbiy-maa yo a rutto to defirdu maa, sibu ñamri ina haɗa heen ko heewi.

Kawisaaji Google: Otooji nawooji koye mum en

Oto Toyota Prius mo Google ...
Oto Toyota Prius mo Google ...

Duuɓi ɗiɗi jooni, Google woni ko jarribaade otooji kattanɗi nawde koye mum en hakkunde otooji goɗɗi, ɗi coklaani konndireede. Miijo-ɗaa tan, ɗo njagguno-ɗaa e walaŋ oto maa, ina doga doole, tan ngoppaa, leƴƴitaa joɗnde (siis) njoɗi-ɗaa oo, poocco-ɗaa, mbiyaa « yo neɗɗo ngofƴo ɗoo seeɗa, ɓayri ina woɗɗi yettaade tawo !» Oto jokka dogdu, aan aɗa ɗaanii, ina reega hakkunde otooji, ina doga fotde 160km/w.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience