Ko ɗo ngon-ɗaaCellal

Cellal


Jabet debbo reedu

Doktoor Al Huseyni Kan
Doktoor Al Huseyni Kan

Jabet ina heɓtoo debbo saanga nde o woni cowiiɗo. Addata oon fannu jabet ko baggol debbo roŋkitde feewnude insulin mo ɓalndu nduu ina fota soklude. Tawde noon wonii o alaa insulin, suukara kala mo o ñaami, heddotoo ko e ƴiiƴam makko, jibinana mo jabet.

Debbo reedu ngonnduɗo e oon fannu jabet in foti reentaade no feewi, mbele omo daɗnda hoore makko,  o daɗnda kadi ɓiɗɗo mo o saawi oo. 

Jabet fannu 2 (diabète type 2)

Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)
Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)

 

E alluwal ɓennungal ngal, mi wiyiino wonnde ɓeen wonnduɓe e jabet fannu 1, ɓalli mum en in ŋakki insulin sabu baggol mum en memeede. Kono  wonnduɓe e jabet fannu 2, baggi mum en ina peewna insulin, kono tan keeweendi dihal kal yonataa e huuɓnude ko ɓanndu nduu ina fota soklude.

Ñawu suukara : Jabet (2)

suukara
suukara
Pulaar.org | Eɗen njokka winndannde mon Jabet. Hol ko woni jabet ?

Ɓanndu kala ina sokli suukara mbele ina heɓa semmbe waawde dilluude. E kala no dillugol fotiri, hay sinno tan ko umminde feɗeendu joofo, laatotaako so suukara alaa e nder ɓalndu. Oon suukara ummurtoo en ko e ñameele ɗe ñaamaten ɗee.

Fannuuji suukara noon ina keewi. Kadi ina saɗi ñamri ndi soomaani suukara. Cafeeki oon sukara fawotoo ko e keeweendi makko maa walla pamɗugol makko e nder ñamri ndii, haa ɗemngal waawa tinde mo.

Wuro Dooro : Faayre

Ebola
Ebola

Hol ko addi faayre? Addi faayre ko oo rafi peeñiroowo e neɗɗo reedu dogooru biyeteeɗo (Ebola). Rafi oo wiyetee e pulaar ko : “Eeh! bone nani kadi” sabu nde en nande oo rafi bonɗo, baroowo, waɗi haa ndutti-ɗen e deftere ganndo men Demmba Paate Caam, haa kollit-ɗen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji : ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji, eɗi tampina, eɗi mbara. 

Ñawu suukara : Jabet

Alhuseyni sal
Alhuseyni sal

Ngardiindi

Mi yettii joomiraaɗo jom baɗe e baawɗe nde resndi mi wefƴannde e maayo mum yaajngo ganndal. O waɗdani mi heen katantaagal e yarlitaare feccude e mon oon seeɗa mo mi yawaani mo o anndini mi.

E nder ndee deftere ndook-mi e windude, mboɗo jogii faandaare siftinde ɓeen andunooɓe, ma walla famminde ɓeen ɓe paamaano tawo, ko feewti e ñawu mbiyeteengu jabet (diabète). 

Kuutorɗe ɗe ceertetaake, kono tunwuɗe

Coktirɗe
Coktirɗe

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji. 

Hoorde balɗe 3 timmuɗe ina ɓeyda cellal

Biige ƴiiƴam
Biige ƴiiƴam


Hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof. E wiyde annduɓe wiɗtooɓe wonɓe to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Karolin Worgo (Dental Dowlaaji Amerik), « hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof ». Ɗum woni, e no ɓe mbiyri “heyɗinde” ɓalndu 72 waktu (balɗe tati deggondirɗe) ina addana celule boofe (walla selilaaji boofi : cellules souches) fuɗɗitaade feewnude biige daneeje (globules blancs).

Deentinol Departamaa-detaa Amerik paatungol e ñawu Ebola njolngu nguu

Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik
Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Ebola Hol no haɓtortee ?

Ebola : ñawɗo e safrooɓe
Ebola : ñawɗo e safrooɓe

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

Sifaa : Anndude Fedde Ƴiiƴam mum, ina waɗɗii

Maande "dokkal ƴiiƴam"
Maande "dokkal ƴiiƴam"

Pulaar.org | Tuggi 22 haa 31 lewru mee 2014, Sifaa Hanki Pinal Hannde yuɓɓinii Lappol Hirjino fayde Diiwaan Gorgol e Diiwaan Gidimaka. Diiwaan heen fof ko gure ɗiɗi cuɓaa e mum ngam waɗde hirjino yowitiingo e REWINDO DEBBO COWIIƊO, kanum e DOKKIRGOL ƳIIƳAM.

Ɗii hirjinooji mbaɗaa ko e ballondiral e fedde adunaare wiyeteende FNUAP 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience