Ko ɗo ngon-ɗaaCellal

Cellal


Go’o njogoram gorko ina jokkee

Taƴre njogoram gorko
Taƴre njogoram gorko

E tonngoode Fooyre yawtunde ndee, ko jokkere sammeere junngo wonnoo, ngolɗoo kadi ko jokkere tergal ɓurngal saɗtude, doktoreeɓe mbaɗi, so jokkande suka gorko jahroowo e duuɓi 21, njogoram ! Ina gasa ndeeɗoo jokkere ɓura haawde yimɓe, nde tawnoo, wonande sammeere junngo ndee, jokkananooɗo oo ko kañum jeyi sammeere junngo ndee, ɗooyene, suka oo jokkanaa ko tergal ittangal e neɗɗo maayɗo. Sammeere junngo, waɗi ko ƴiye e teewu e ɗaɗi,

Feso nguɗu (kaaseer) fuɗɗiima hoolkiseede e aadee

celule ƴiiƴam
celule ƴiiƴam

Hol ɗum firti ? Eɗen moolii Alla, nguɗu, woni kaaseer ko ñawu ndonkanaangu. Kala mo ngu heɓi, ko heen balɗe mum keewi yiƴƴidde. Nguɗu alanaaka safaara, hay so tawii noon, to leyɗe mawɗe too, won sellooɓe heen caggal safaara juutɗo, muusɗo.

Jokkere sammeere junngo : go’o

Junngo jokkaango
Junngo jokkaango

Ko meeɗaa yiyeede : jokkere junngo taƴnoongo. Ɗum waɗnoo ko ñalnde 7 saawiyee, to CHU Dijon, to Farayse. Ñalnde heen Alexis, hono mo junngo mum jokkaa oo, wonnoo ko heblo ngam waɗde bakkaa ko faati e dunli leɗɗe, haa masiŋ taƴi junngo makko. Kanko seedtii “nde kattii-mi sammeere junngo am ndee, mi faɗɗi. Ceerno am hocci nde, nawi mi opitaal. 

Sooynaɓo to tiggu

Sammba Gata Bah
Sammba Gata Bah

Sooynaɓo heɓtotaako cukalel nde jibinaa so wonaa nde wuuri ñalawma timmuɗo walla so heewii balɗe jeegom. Hono ooɗoo sooynaɓo addata ɗum ko ko usteeki biige boɗeeje etee, ina wona e cukalel fotde balɗe joy walla jeegom. Ooɗoo sooynaɓo, ko sooynaɓo mo liggorgel ƴiiƴam mo alaa tanaa walla mo wonaa ñawu. Ɗo mbaadi cukalel alaa faayoore, kuudi ndii waylotaako, kaaye ɗee ina oolɗa.

Heeñere ndee e ɗaamol ngol ɓuutataa. Ina ɓeydoo e biige boɗeeje ɗee ender pirle mum hono binne binne tawa saabii ɗum ko usteeki biige ɗee. 

Jabet debbo reedu

Doktoor Al Huseyni Kan
Doktoor Al Huseyni Kan

Jabet ina heɓtoo debbo saanga nde o woni cowiiɗo. Addata oon fannu jabet ko baggol debbo roŋkitde feewnude insulin mo ɓalndu nduu ina fota soklude. Tawde noon wonii o alaa insulin, suukara kala mo o ñaami, heddotoo ko e ƴiiƴam makko, jibinana mo jabet.

Debbo reedu ngonnduɗo e oon fannu jabet in foti reentaade no feewi, mbele omo daɗnda hoore makko,  o daɗnda kadi ɓiɗɗo mo o saawi oo. 

Jabet fannu 2 (diabète type 2)

Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)
Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)

 

E alluwal ɓennungal ngal, mi wiyiino wonnde ɓeen wonnduɓe e jabet fannu 1, ɓalli mum en in ŋakki insulin sabu baggol mum en memeede. Kono  wonnduɓe e jabet fannu 2, baggi mum en ina peewna insulin, kono tan keeweendi dihal kal yonataa e huuɓnude ko ɓanndu nduu ina fota soklude.

Ñawu suukara : Jabet (2)

suukara
suukara
Pulaar.org | Eɗen njokka winndannde mon Jabet. Hol ko woni jabet ?

Ɓanndu kala ina sokli suukara mbele ina heɓa semmbe waawde dilluude. E kala no dillugol fotiri, hay sinno tan ko umminde feɗeendu joofo, laatotaako so suukara alaa e nder ɓalndu. Oon suukara ummurtoo en ko e ñameele ɗe ñaamaten ɗee.

Fannuuji suukara noon ina keewi. Kadi ina saɗi ñamri ndi soomaani suukara. Cafeeki oon sukara fawotoo ko e keeweendi makko maa walla pamɗugol makko e nder ñamri ndii, haa ɗemngal waawa tinde mo.

Wuro Dooro : Faayre

Ebola
Ebola

Hol ko addi faayre? Addi faayre ko oo rafi peeñiroowo e neɗɗo reedu dogooru biyeteeɗo (Ebola). Rafi oo wiyetee e pulaar ko : “Eeh! bone nani kadi” sabu nde en nande oo rafi bonɗo, baroowo, waɗi haa ndutti-ɗen e deftere ganndo men Demmba Paate Caam, haa kollit-ɗen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji : ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji, eɗi tampina, eɗi mbara. 

Ñawu suukara : Jabet

Alhuseyni sal
Alhuseyni sal

Ngardiindi

Mi yettii joomiraaɗo jom baɗe e baawɗe nde resndi mi wefƴannde e maayo mum yaajngo ganndal. O waɗdani mi heen katantaagal e yarlitaare feccude e mon oon seeɗa mo mi yawaani mo o anndini mi.

E nder ndee deftere ndook-mi e windude, mboɗo jogii faandaare siftinde ɓeen andunooɓe, ma walla famminde ɓeen ɓe paamaano tawo, ko feewti e ñawu mbiyeteengu jabet (diabète). 

Kuutorɗe ɗe ceertetaake, kono tunwuɗe

Coktirɗe
Coktirɗe

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience