Ko ɗo ngon-ɗaaCellal

Cellal


Juulnugol sukaaɓe : Kaalden goonga

Layset kaddinirɗo
Layset kaddinirɗo

                ... kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee. 

Hol no hoɗɓe e Nuwaasot Cellirta?

Diƴƴe tunwuɗe nder Nuwaasoot
Diƴƴe tunwuɗe nder Nuwaasoot

Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam, hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata, gilɗi ɓuñata, gila e bamɗi, beyi, baali, dawaaɗi, ulluɗi, gertooɗe e kankaleeje, jonne kedde ñameele, biifi haa e laalaaɗe werlaaji. 

Paawngal dennge

Doktoor Al Huseyni Sal - kartal nokkuuji dennge - Ɓowngu
Doktoor Al Huseyni Sal - kartal nokkuuji dennge - Ɓowngu

Paawle muusɗe no feewi ina naati leydi ndii, haa teeŋti noon e Nuwaasoot, ko ina wona duuɓi. Ɗe puɗɗii nanngude ko Teyaaretnaaɓe (Hamme Teyaaret) gila rawane walla nii rawane ndeya. Jooni, yimɓe fof ko ñawɓe, tee ronkaama tigi rigi anndeede ko oo musiiba woni, laamu kadi alaa ko haali heen ko laaɓti. Doktoor Al Huseyni Sal, won ko winndi heen ngam sifaneede yimɓe ɓee ñawu nguu.

Go’o njogoram gorko ina jokkee

Taƴre njogoram gorko
Taƴre njogoram gorko

E tonngoode Fooyre yawtunde ndee, ko jokkere sammeere junngo wonnoo, ngolɗoo kadi ko jokkere tergal ɓurngal saɗtude, doktoreeɓe mbaɗi, so jokkande suka gorko jahroowo e duuɓi 21, njogoram ! Ina gasa ndeeɗoo jokkere ɓura haawde yimɓe, nde tawnoo, wonande sammeere junngo ndee, jokkananooɗo oo ko kañum jeyi sammeere junngo ndee, ɗooyene, suka oo jokkanaa ko tergal ittangal e neɗɗo maayɗo. Sammeere junngo, waɗi ko ƴiye e teewu e ɗaɗi,

Feso nguɗu (kaaseer) fuɗɗiima hoolkiseede e aadee

celule ƴiiƴam
celule ƴiiƴam

Hol ɗum firti ? Eɗen moolii Alla, nguɗu, woni kaaseer ko ñawu ndonkanaangu. Kala mo ngu heɓi, ko heen balɗe mum keewi yiƴƴidde. Nguɗu alanaaka safaara, hay so tawii noon, to leyɗe mawɗe too, won sellooɓe heen caggal safaara juutɗo, muusɗo.

Jokkere sammeere junngo : go’o

Junngo jokkaango
Junngo jokkaango

Ko meeɗaa yiyeede : jokkere junngo taƴnoongo. Ɗum waɗnoo ko ñalnde 7 saawiyee, to CHU Dijon, to Farayse. Ñalnde heen Alexis, hono mo junngo mum jokkaa oo, wonnoo ko heblo ngam waɗde bakkaa ko faati e dunli leɗɗe, haa masiŋ taƴi junngo makko. Kanko seedtii “nde kattii-mi sammeere junngo am ndee, mi faɗɗi. Ceerno am hocci nde, nawi mi opitaal. 

Sooynaɓo to tiggu

Sammba Gata Bah
Sammba Gata Bah

Sooynaɓo heɓtotaako cukalel nde jibinaa so wonaa nde wuuri ñalawma timmuɗo walla so heewii balɗe jeegom. Hono ooɗoo sooynaɓo addata ɗum ko ko usteeki biige boɗeeje etee, ina wona e cukalel fotde balɗe joy walla jeegom. Ooɗoo sooynaɓo, ko sooynaɓo mo liggorgel ƴiiƴam mo alaa tanaa walla mo wonaa ñawu. Ɗo mbaadi cukalel alaa faayoore, kuudi ndii waylotaako, kaaye ɗee ina oolɗa.

Heeñere ndee e ɗaamol ngol ɓuutataa. Ina ɓeydoo e biige boɗeeje ɗee ender pirle mum hono binne binne tawa saabii ɗum ko usteeki biige ɗee. 

Jabet debbo reedu

Doktoor Al Huseyni Kan
Doktoor Al Huseyni Kan

Jabet ina heɓtoo debbo saanga nde o woni cowiiɗo. Addata oon fannu jabet ko baggol debbo roŋkitde feewnude insulin mo ɓalndu nduu ina fota soklude. Tawde noon wonii o alaa insulin, suukara kala mo o ñaami, heddotoo ko e ƴiiƴam makko, jibinana mo jabet.

Debbo reedu ngonnduɗo e oon fannu jabet in foti reentaade no feewi, mbele omo daɗnda hoore makko,  o daɗnda kadi ɓiɗɗo mo o saawi oo. 

Jabet fannu 2 (diabète type 2)

Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)
Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)

 

E alluwal ɓennungal ngal, mi wiyiino wonnde ɓeen wonnduɓe e jabet fannu 1, ɓalli mum en in ŋakki insulin sabu baggol mum en memeede. Kono  wonnduɓe e jabet fannu 2, baggi mum en ina peewna insulin, kono tan keeweendi dihal kal yonataa e huuɓnude ko ɓanndu nduu ina fota soklude.

Ñawu suukara : Jabet (2)

suukara
suukara
Pulaar.org | Eɗen njokka winndannde mon Jabet. Hol ko woni jabet ?

Ɓanndu kala ina sokli suukara mbele ina heɓa semmbe waawde dilluude. E kala no dillugol fotiri, hay sinno tan ko umminde feɗeendu joofo, laatotaako so suukara alaa e nder ɓalndu. Oon suukara ummurtoo en ko e ñameele ɗe ñaamaten ɗee.

Fannuuji suukara noon ina keewi. Kadi ina saɗi ñamri ndi soomaani suukara. Cafeeki oon sukara fawotoo ko e keeweendi makko maa walla pamɗugol makko e nder ñamri ndii, haa ɗemngal waawa tinde mo.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi