Ko ɗo ngon-ɗaaCellal

Cellal


Ñawu suukara : Jabet

Alhuseyni sal
Alhuseyni sal

Ngardiindi

Mi yettii joomiraaɗo jom baɗe e baawɗe nde resndi mi wefƴannde e maayo mum yaajngo ganndal. O waɗdani mi heen katantaagal e yarlitaare feccude e mon oon seeɗa mo mi yawaani mo o anndini mi.

E nder ndee deftere ndook-mi e windude, mboɗo jogii faandaare siftinde ɓeen andunooɓe, ma walla famminde ɓeen ɓe paamaano tawo, ko feewti e ñawu mbiyeteengu jabet (diabète). 

Kuutorɗe ɗe ceertetaake, kono tunwuɗe

Coktirɗe
Coktirɗe

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji. 

Hoorde balɗe 3 timmuɗe ina ɓeyda cellal

Biige ƴiiƴam
Biige ƴiiƴam


Hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof. E wiyde annduɓe wiɗtooɓe wonɓe to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Karolin Worgo (Dental Dowlaaji Amerik), « hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof ». Ɗum woni, e no ɓe mbiyri “heyɗinde” ɓalndu 72 waktu (balɗe tati deggondirɗe) ina addana celule boofe (walla selilaaji boofi : cellules souches) fuɗɗitaade feewnude biige daneeje (globules blancs).

Deentinol Departamaa-detaa Amerik paatungol e ñawu Ebola njolngu nguu

Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik
Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Ebola Hol no haɓtortee ?

Ebola : ñawɗo e safrooɓe
Ebola : ñawɗo e safrooɓe

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

Sifaa : Anndude Fedde Ƴiiƴam mum, ina waɗɗii

Maande "dokkal ƴiiƴam"
Maande "dokkal ƴiiƴam"

Pulaar.org | Tuggi 22 haa 31 lewru mee 2014, Sifaa Hanki Pinal Hannde yuɓɓinii Lappol Hirjino fayde Diiwaan Gorgol e Diiwaan Gidimaka. Diiwaan heen fof ko gure ɗiɗi cuɓaa e mum ngam waɗde hirjino yowitiingo e REWINDO DEBBO COWIIƊO, kanum e DOKKIRGOL ƳIIƳAM.

Ɗii hirjinooji mbaɗaa ko e ballondiral e fedde adunaare wiyeteende FNUAP 

Wasiyaaji cellal

Ɗaɗi tino hoore...
Ɗaɗi tino hoore...

E tonngooɗe men ɓennuɗe, en keɓii yaltinde binndanɗe ɗo kollitten wonde won e ñawbuuli ina cafroree ñaamdu, ko wayi no nguɗu ekn. Eɗen njokka kadi e ɗiiɗoo ngonkaaji tati ɗo ñaamdu waawi wallitde neɗɗo heɓtude cellal walla kam coftal.

Tampere : So a tinii tampere e ɓalndu maa, hoto yaaw dogande suukara, alaa. Fasnu walla sah ɓooɗe pataas (faataata), muuɗaa. 

Caabune paddotooɗe jontinooje

Faso soap
Faso soap

Sanɗaaji ɗiɗi duɗal 2iE (duɗal winndereewal ganndal diƴƴe e sato) to Wagadugu peewnii saabunnde haɓoore e ñawu jontinooje. Ɓe mbiyetee ko Muttaar Demmbele (Burkinaajo) e Jeraar Niyonndiko (Burunndinaajo). E nder ɗuum kamɓe ngoni afriknaaɓe idiiɓe heɓde njeenaari kawgel mbiyeteendi «Global Social Venture Competition (GSVC)», ndi nganndu-ɗaa ko ameriknaaɓe tan nawtatnoo ɗum.

Ñawu jofe ina gasna jawdi

Na'i
Na'i

 

E maayirɗe hitaande 2011 wonnoo ngoƴa fulɓe aynooɓe ko toɓaani ilaani, durngo jawdi alaa, nguura yimɓe weeɓaani ; ɗo dogee waɗii, ɗo fayaa ina woɗɗi, sibu ko maa keeri leyɗe taccee, hono Mali maa Senegaal. E maayirɗe hitaande 2012, ko ngoƴa ñawbuuli jawdi, na’i e ndammiri soklini fulɓe e hoɗdiiɓe mum en fof.

Jabet, rafi ɓooyɗo walla rafi yonta keso ?

natal
natal

Jabet ko ñawu ngaannungu hannde sabu ko ina  qiimee e 360 miliyoŋ aadee e nder aduna oo ina ngondi e maggu. Hakkunde yimɓe 3 haa 6 e nder 100 neɗɗo fof. Ngu ɓuri lollude ko e leyɗeele Orop, kono, e oo sahaa, won e leyɗe  Afirik, ko wayi no Moritani e Senegaal ko e fuɗɗoode kitaale 80 ɗum ɓuri teskeede, etee, e oon sahaa, ko yimɓe seeɗa ngu heɓindii, teeŋti noon e hoɗɓe e gure teeru ɗee, sabu ndeen, hay so tawii rafi oo ina woodi e nder gure dowri (Yeru e Fuuta) o anndanooka.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience