Ko ɗo ngon-ɗaacoñce

coñce


 Conngi e Kerooje

Ndiwri
Ndiwri

Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.

Coñce : kerooje (2)

Natal rawaandu raddo
Natal rawaandu raddo

Ina heewi nde yimiyanke oo fuɗɗortoo asko mum, walla gorko mo o yiɗi yettude. So tawii ko noon yimiyanke oo heɓiri, o heewi ko addirde noon yimre ndee, walla tawa kanko e hoore makko fewji nde. Ko sifaa ɗoo e kerooje koo, ina woɗɗi wonde ɓurɗe welde e keddiiɗe ɗee. 

Coñce e nder Renndo fulɓe

Isaaga Koreera e Aadama Aan
Isaaga Koreera e Aadama Aan

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Raddo : kerooje ( 2 )

Rawaandu raddo
Rawaandu raddo

Tesko-ɗen e ɗiin dummunnaaji, fulɓe ɓurnoo waawde huutoraade ko fetelaaji ɗi eddaaji ceertuɗi, fawaade e ko waañetee : ina e ɗiin fetelaaji ɗi ɓe innirnoo : bulannde buuta, ko fetel  ñiibi, lonka goro, fetel Gabi, lonka dewo, fetel koobi e jawi, loosi goro, fetel tewdi, loosi dewo, fetel bille, garde ko mo jaawle, hawli mo pooli, ekn. Walla so tawii ko o daddoyoowo, o huutoroo laañal, mbaangu, maa dawaaɗi raddo.

Sammba conngiiɗo : “Nimsa wuurtataa coodgu !”

Gaynaako
Gaynaako

Ferii sahaa gooto, gorko galo no feewi haa wonaa seeɗa, ina jogii cabbi cabbi na’i, bei’i, gelooɗi, pucci. No Alla waɗata, o yaawaani dañde ɓesngu haa o heɓi capanɗe joy hitaande, o naatani mawngu ndeysaan. Ɗoo, miijooji keewti ɓernde makko haa fakiti. Jawdi, reenooɓe ngoodaani etee o naatanii mawngu. Alla anndi battande ndii jawdi. 

Ganndal “sawru” (10) : Sawru ganndal

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Ko nduu tigi woni sawru ndu alaa ɗaalde, kala mo fiyaa ndu uumat. Seerenɓe joom binndi en (aayeeji) kam e wileeɓe huutortooɓe leɗɗe, cefi, piɓi e gallaaɗi ina ngolloroo ndu.
Ko ndu soowoore innde “Dabare”. Heewii e Fuutankooɓe fiyiraaɓe nduu sawru ndu batte mum njiyetaake dow, tawi tanaaji mum ina keewi nder ɓalndu piyaaɓo ndu oo. Ko ndu wari e yimɓe ina heewi, ko ndu garjini kadi gila e haangaaɓe haa eɓe terɗe telɓuɗe limotaako. 

Mawningol ñalawma Deftere e Jojjanɗe wallifo

Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal
Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal

Ñalawma hakkunde leyɗeele deftere e jojjanɗe wallifo mawninaama e leydi Muritani ñalnde 23 abriil hitaande 2015 e gardagol Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, sokna Hinndu Mintu Ayniin e dow tiitoonde: deftere Muritani e cappanɗe karallaagal kesal.

Kewu nguu waɗaa ko e Nuwaasot, to Faawru Jaatiiji Ngenndi e nder Deftordu Ngenndiiru (Bibliothèque Nationale) e ballondiral e kalifu Pinal e Ñeeñe, 

Ganndal “sawru” (9) : Sawru tabalde

tabalde safalɓe
tabalde safalɓe

Taballeeji ko tati  : Heen wootere ko tintinirde yimɓe kala ko waawi jolde (kewde). Ndeen ko jaaynoore (jaaynirde) kabaruuji. Nde tirdetee ko nguru nagge. Fulɓe mbiyi  : “Nagge malaange piggal nguru mum tirdetee ko tabalde.” Ko kayre wonno e gure Fuuta fof. Nde jogii ko cabbi ɗiɗi bayɗi no ɓoole coomiraaɗe nguru nagge. Ko ɗiin nde fiyretee. Ende fiyee cabbi jaaynde, yimɓe ndennda so laamu noddii walla kabaaru keso aranii wuro ; oon sahaa rajooji ngalaa, jaayɗe binndaaɗe ngoodaano, teleeji e telefoŋaaji kam kaalaaka.

Toɓo allayel tokosel

Fowru
Fowru

Won ko wonnoo ɗoo. Ina wona wonataa ko tinndol. E sahaa mo mbarakon kaalata no yimɓe nii. Fow ru Demmba e Taamaake heyɗii, ɗomɗii. Balɗe jeeɗiɗi ndu ñaamaani hay dara. Andu ñaagoo Alla nde rokkata ndu ko ndu sonngi tawa noddaani doole mawɗe. Ngati mayru losde, ndu waawataa warde hay ɓotel. Ndu jokki laawol mayru nder dunndu sukkundu Pooɗe. Andu yaha andu fooftoo haa laawol mayru ɓadtini ndu wuro Ndormbos.

Ganndal “sawru” (8) : Sawru raddo

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi