Ko ɗo ngon-ɗaaDaartol : Hol gonɗo Aamadu Hampaate Bah

Daartol : Hol gonɗo Aamadu Hampaate Bah


By adminYollaa ko27 nowammbar 2013

Aamadu Hampaate Bah
Aamadu Hampaate Bah

Aamadu Hampaate Bah jibinaa ko hedde hitaande 1900 – 1901 to Bañnjagara, e nder nokku meeɗnooɗo wonde laamorgo laamu Tekruur nder Maasina. Baaba makko wiyetee ko Hampaate Bah, yumma makko Kadiija Paate Pullo Jallo. O mawni ko juuɗe kaaw makko Tijjaani Aamadu Aali Caam, ɓamtunooɗo yumma makko caggal sankaare baaba makko. O idii naatde jaŋde Quraana ko e duɗal Ceerno Bookara mo tuubakooɓe ƴettunoo ina janngina o ekkol Bañnjagara caggal ɗum to Jenne. E hitaande 1915 o dogi, o tawtoyi yumma makko to Kati, ɗo o jokki jaŋde makko.

E hitaande 1921 o salii naatde ekkol normaal Gore. Ngam pinde mo, guwerneer fekti mo Wagadugu yo o won toon « binndoowo e mudda baawɗo seekeede e sahaa kala ». Tuggi 1922 haa 1932 o gollaniima koloñaal en Haute-Volta (Burkinaa), caggal ɗuum o gollii ɗo Bamako ɗoo haa 1942. E hitaande 1933 o hokkaa hirjo lebbi jeegom ɗi o waɗoyi to Ceerno Koobara, ceerno makko.

O fektaa IFAN (Duɗal Farayse kalfinaangal Afrik ɓaleejo) e hitaande 1942, e ballal Théodore Monod. O waɗi ɗoon wiɗtooji, o winnditii aadaaji jangtaaɗi. Duuɓi 15 amo wiɗta, omo winnda deftere « Empire peul du Macina » (Laamu Fulɓe Maasina). O heɓi bursi Unesco e hitaande 1951, o yahi Pari. Ko toon o anndondiri e ngenndiyankooɓe afriknaaɓe heewɓe.

E hitaande 1960, nde Mali heɓi jeytaare mum, o sosi « duɗal gannde aadeeje Bamako », o jooɗanii leydi makko e Batu kuɓtodinngu UNESCO. Omo jeyaa e golliiɓe ngam wootiɗinde mbinndiin ɗemɗe Afrik e hitaande 1966. O wattindorii ko Abijaa, omo renndina duttorɗe ɗe o fagginoo e nguurndam makko e ballifagol defte, yeru « Amkoullel l’enfant peul » e « Oui mon commandant ». Ko ɗoon o sankii e lewru mee 1991. 

Bookara Aamadu Bah

 

Share this
Étiquettes

Options d'affichage des commentaires

Sélectionnez la méthode d'affichage des commentaires que vous préférez, puis cliquez sur "Sauvegarder les paramètres" pour activer vos changements.

On yettaama fota (sanne): mi faamaali maanaa "O mawni ko juuɗe kaaw makko Tijjaani Aamadu Aali Caam, ɓamtunooɗo yumma makko caggal sankaare baaba makko", Wallam.

Jaaraama Saajo

Ko minen juumi. Ga diiwaan aamen gaa, heewɓe ina mbiya kaaw (destuɗo yummum neɗɗo); kono ma a taw ɓuri sellude ko keyniraaɗo. Miɗo sikki.

ine wiyee ko Aamadu h. bah adii winndude pulaar?

Teskuya ma

The content of this field is kept private and will not be shown publicly.
Type the characters you see in this picture. (verify using audio)
Type the characters you see in the picture above; if you can't read them, submit the form and a new image will be generated. Not case sensitive.

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image