Ko ɗo ngon-ɗaaDOOSƊE FEDDE ƁAMTAARE PULAAR E MURITANI

DOOSƊE FEDDE ƁAMTAARE PULAAR E MURITANI


By adminYollaa ko12 feebariyee 2008

Maande FƁPM
Maande FƁPM

NGARDIINDI :

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko fedde pinal. Nde wonaa fedde dawrugol. Nguurndam mayre dottaaka. Faandaare mayre ko ɓamtude pinal Muritani haa arti e pinal Fulɓe. E dow ɗuum, ende daranii haɓde e humambinnaagu e rewrude e jannginde ɗemngal pulaar e nder leydi ndi; ende daranii wiɗtude geɗe Fulɓe ganni naftooje, e faggaade gannde kese e karallaagal kesal, e faggaade ngalu, e diisnondirde e wallondirde e teelɗuɓe, e denndaangal pelle pine, e juɓɓule laamu, e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje, e pelle hakkunde leyɗeele, e dow kala ko ene ɓamta, ƴellita maa toowna pine e ɗemɗe leydi ndi, haa teeŋti e ɗemngal pulaar.

TAƳRE I : INNDE, DUMUNNA, E JOƊNDE FEDDE NDE :

Kuulal 1 : INNDE FEDDE NDE :

Fedde pinal wiyeteende Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) sosaama ɗo, e dow yamiroore sariya mo tonngoode 64.098/9/6/1964, sariya jowitiiɗo e pelle; sariyaaji ɗiɗi peewnitii mo : sariya mo tonngoode 73.007/23/1/73 e mo tonngoode 73.157/2/7/73.

E dow ɗum, ende jaɓa heddade e les jamirooje sariyaaji e laabi gollorteeɗi nder Muritani e jowitiiɗi e pelle .

Kuulal 2 : DUMUNNA FEDDE NDE :

Dumunna fedde nde dottaaka, nguurndam mayre alaa lajal.

Kuulal 3 : JONNDE FEDDE NDE :

Joɗnde F.Ɓ.P.M. ko ɗo, e Nuwaasoot.

TAƳRE II : FAANDAARE FEDDE NDE

Kuulal 4 : FAANDAARE FEDDE NDE :

Faandaare Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko :

·        1. Ƴellitde pinal Fulɓe ;

·        2. Haɓaade humambinnaagu

·        3. Huutoraade ɗemngal Pulaar/Fulfulde e nder denndaangal geɗe nguurndam

·        4. Faggaade ngalu

TAƳRE III : NAATGOL E FEDDE NDE

Kuulal 5 : NAATGOL E FEDDE NDE :

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ina udditanaa kala muritaninaajo jaɓɗo faandaare mayre, jaɓɗo ɗooftaade doosɗe e sarɗiyeeji ndernderi mayre, e jamirooje mayre.

Kuulal 6 : Kala jiɗɗo naatde e Fedde nde jokkondirta ko e catal, ñaagoo ɗum jeyeede e fedde he.

Kuulal 7 : PIYE NAATIRƊE E PIYE LEWRU :

Piye naatirɗe ko teemedere (100) mbuuɗu. Piye naatirɗe ene kesɗitinee, duuɓi nay (4) kala laawol gootol, caggal kala Jonnde (Batu) Mooɓondiral.

Piye lewru ko capanɗe joy (50) mbuuɗu, wonande gollotooɗo ene yoɓee, maa jogiiɗo dañirgal.

TAƳRE IV : NJUƁƁUDI FEDDE NDE

Kuulal 8 : NJUƁƁUDI FEDDE NDE :

Njuɓɓule Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko ni lelorii :

· Jonnde Mooɓondiral (J.M.)

· Jonnde Diisnondiral (J.D.)

· Yiilirde Ngenndiire (Y.NG.)

· Goomuuji Ngenndiiji (G.NG)

· Cate fedde nde

· (Goomu) Horo Ngalu (G. H.NG)

Kuulal 9 : JONNDE (BATU) MOOƁONDIRAL :

Jonnde Mooɓondiral woni njuɓɓudi ɓurndi toowde e nder fedde nde. Golle mayre ko :

· dottude paandaale fedde nde ;

· ferde laabi fedde nde ;

· jaɓde walla salaade hoolkiso horo ngalu fedde nde ;

· jaɓde walla salaade seedantaagal golle yiilirde ngenndiire ;

· toɗɗaade terɗe Yiilirde Ngenndiire e Goomu Horo Ngalu e Hooreeɓe teddungal ;

· yaltinde e fedde nde teelɗuɗo maa catal.

Kuulal 10 : TERƊE JONNDE MOOƁONDIRAL :

Tawtortee Jonnde Mooɓondiral ko :

· Yiilirde Ngenndiire ;

· Nulaaɗo kala Goomu Ngenndi

· Hooreejo kala Catal fedde nde

· Nulaaɓe Cate fedde nde

· Kala dokkaaɗo teddungal tawtoreede Jonnde nde, tawa suɓotaako (wootataa)

Kuulal 11 : DUMUNNA JONNDE MOOƁONDIRAL :

Jonnde Mooɓondiral ina foti rentude duuɓi nay (4) fof laawol gootol, e nder nokku toɗɗaaɗo e nder Muritani.

Kuulal 12 : Yiilirde Ngenndiire ina waawi noddude Jonnde Mooɓondiral fedde nde, e kala ko joopii kisal mayre. Yiilirde Ngenndiire ene foti noddude Jonnde Mooɓondiral heñoraande, so tawii tataɓe ɗiɗi (2/3) cate guurɗe e fedde nde ɗaɓɓii ɗum.

Kuulal 13 : JONNDE DIISNONDIRAL :

Jonnde Diisnondiral ina foti rentude hakkunde Jonɗe ɗiɗi (2) Mooɓondire, duuɓi ɗiɗi (2) kala laawol gootol. Tawtortee Jonnde Diisnnondiral ko :

- Yiilirde Ngenndiire ;
- Goomuuji Ngenndi
- Hoolaaɓe Cate fedde nde

Jonnde Diisnondiral reenata ko laabi e paandaale fedde nde; alaa ko nde waawi waylude e ko hawraa e Jonnde Mooɓondiral.

So lor ɗaɓɓii, Yiilirde Ngenndiire ina foti noddude Jonnde Diisnondiral heñoraande.

So tawii laabi walla paandaale fedde nde ndewaaka, haa ko eɗum bonnana fedde nde, Jonnde Diisnondiral ina waawi wasiyaade Yiilirde NGenndiire yo heblu Jonnde Mooɓondiral heñoraande.

Kuulal 14 : YIILIRDE NGENNDIIRE :

Ko Yiilirde Ngenndiire ardotoo fedde nde hakkunde Jonɗe ɗiɗi (2) Mooɓondire.

Terɗe Yiilirde Ngenndiire ko :

1. Hooreejo

2. Cukko Hooreejo

3. Kolaaɗo Kuuɓal

4. Cukko Koolaaɗo Kuuɓal

5. Kalfinaaɗo Jaŋde

6. Cukko Kalfinaaɗo Jaŋde

7. Kalfinaaɗo Pinal

8. Cukko Kalfinaaɗo Pinal

9. Kalfinaaɗo Kumpital

10. Cukko Kalfinaaɗo Kumpital

11. Kalfinaaɗo Eɓɓooji Faggudu

12. Cukko Kalfinaaɗo Eɓɓooji Faggudu

13. Kalfinaaɗo Jokkondiral

14. Cukko Kalfinaaɗo Jokkondiral

15. Kalfinaaɗo Juɓɓingol

16. Cukko Kalfinaaɗo Juɓɓingol

17. Kalfinaaɗo Ngalu

18. Goomu Horo Ngalu : terɗe tati (Ƴeew Kuulal 27)

Kuulal 15 : HOOREEƁE TEDDUNGAL :

Mawɓe rokkateeɓe teddungal fedde nde cuɓretee ko sabu golle mum en peewtuɗe e ɓamtugol pinal Muritani, haa arti e pinal Fulɓe.

Kuulal 16 : HOOREEJO FEDDE :

Hooreejo fedde ina rokkaa mbaawka timmuka daranaade fedde nde e kala golle peewtuɗe e mayre. Ko kanko yuɓɓinta golle Yiilirde Ngenndiire, ardotoo jonɗe (batuuji) mayre. Ko kanko halfinaa jokkondiral e laamu e ballondiral e terɗe fanniyankooje Yiilirde Ngenndiire nde. Ko Hooreejo fedde e Kalfinaaɗo Ngalu ciifata yamiroore jaltingol ngalu ummiinde e yiilirde nde. So o tawaaka, ko Cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 17 : KOOLAAƊO KUUƁAL :

Ko Koolaaɗo Kuuɓal noddata dente, e dow yamiroore Hooreejo fedde nde. Ko kanko winndata kala ko nanondiraa e Yiilirde Ngenndiire nde. Ko kanko halfinaa duttorɗe fedde nde (kaayitaaji binndaaɗi e denndaangal ɗereeji jowitiiɗi e fedde nde. Ko kanko toppittoo denndaangal geɗe peewtuɗe e jokkondiral e juɓɓule fedde nde. So o tawaaka, ko Cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 18 : KALFINAAƊO JAŊDE :

Kalfinaaɗo Jaŋde toppittoo jaŋde e nder fedde nde, e denndaangal geɗe jotondirɗe e mumtugol humambinnaagu e faggaade karallaagal kesal. Omo jogii ndimaagu jotondirde e kala ko ene walla mo timminde golle makko, nder e caggal fedde nde. So o tawaaka, ko Cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 19 : KALFINAAƊO JOKKONDIRAL :

Kalfinaaɗo Jokkondiral toppittoo jokkondirde e pelle, e teelɗuɓe, e ballondiral e Hooreejo fedde nde, e fannuyankooɓeYiilirde Ngenndi ɓe golle ɗe toɗɗii. So o tawaaka, ko Cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 20 : KALFINAAƊO PINAL :

Kalfinaaɗo Pinal toppittoo kala ko feewti e golle pinal, haa teeŋti e wiɗto, e wallifo, e ñeeñal. So o tawaaka, ko cukko makko lomtotoo mo. Cukko Kalfinaaɗo Pinal ɗowata golle jowitiiɗe e wiɗto, e wallifo, e ñeeñal.

Kuulal 21 : KALFINAAƊO KUMPITAL :

Kalfinaaɗo Kumpital toppittoo ɗee geɗe :

· Kala ko ina itta kumpa hakkunde terɗe fedde nde ;

· Kala ko ina hokka terɗe fedde nde pinal e ganndal ;

· Kala ko ina lollina fedde nde.

E dow ɗuum, ko kanko toppittoo kala ko feewti e jaaynugol, nder kam e caggal fedde nde, e rewrude e ɗee geɗe garooje :

· Jeewte

· Jaaynirgol (jaaynde winndaande)

· Rajo e telewisiyoŋ (tele)

· Internet

·  ...

So o tawaaka, ko Cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 22 : KALFINAAƊO EƁƁOOJI FAGGUDU :

Kalfinaaɗo Eɓɓooji Faggudu toppittoo lelnude (eɓɓude), e siynude, e huufde eɓɓooji jowitiiɗi e faggudu, baawɗi wallitde fedde nde yettaade faandaare mum. So o tawaaka, ko cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 23 : KALFINAAƊO JUƁƁINGOL :

Kalfinaaɗo Njuɓɓudi toppittoo yuɓɓinde kala kewu mo fedde nde ummanii. So o tawaaka, ko cukko makko lomtotoo mo.

Kuulal 24 : KALFINAAƊO NGALU :

Kalfinaaɗo Ngalu jiimata ngalu fedde nde (kaalis e kabirɗe). Ko kanko hiisotoo ko naati, e ko yalti fedde nde to banngengalu. Kalfinaaɗo Ngalu e Hooreejo fedde ciifata kala ɗo ngalu ina yaltinee, e yamiroore Yiilirde Ngenndiire.

Kuulal 25 : GOOMUUJI NGENNDI :

Goomuuji Ngenndi ko ɗiiɗoo garooji :

1. Goomu Jaŋde

2. Goomu Pinal

3. Goomu Kumpital

4. Goomu Juɓɓingol

5. Goomu Eɓɓooji Faggudu.

6. Goomu Ngalu

Kuulal 26 : Ko Goomuuji Ngenndi mballitta Yiilirde Ngenndiire tabitinde golle mum. Kala kalfinaaɗo fannu e nder Yiilirde Ngenndiire ardotoo goomu cosaangu e oon fannu.

Terɗe goomuuji ngenndi ko :

1. Halfinaaɓe ɗiin fannuuji e nder cate fedde nde ;

2. Haralleeɓe teelɗuɓe, jeyaaɓe e fedde nde, ɓe Yiilirde Ngenndiire toɗɗii.

Kuulal 27 : GOOMU HORO NGALU :

Terɗe Goomu Horo Ngalu njeyetaake e nder yiilirde siynoore golle (Yiilirde Ngenndiire, Yiilirde Catal).

Terɗe Goomu Horo Ngalu Yiilirde Ngenndiire ko tati : 1. Hooreejo ; 2. Cukko Hooreejo 1 ; 3. Cukko Hooreejo 2.

Terɗe Goomu Horo Ngalu Catal ko ɗiɗi : 1. Koroowo Ngalu (Hooreejo Goomu) ; 2. Cukko Koroowo Ngalu

Ko Goomu Horo Ngalu (Yiilirde Ngenndiire Catal) halfinaa yuurnitaade e hoolkisaade ndeenka, maa huufo denndaangal ngalu fedde nde.

Goomu Horo Ngalu Yiilirde Ngenndiire wallondirta e golle mum ko e Goomu Horo Ngalu Cate.

Goomu Horo Ngalu Catal ina hollita seedantaagal mum Yiilirde Catal, e Jonnde Huuftidinnde Catal, e Yiilirde Ngenndiire, e Goomu Horo Yiilirde Ngenndiire ; ko kam yettinta seedantaagal mum to Jonnde Diisnondiral fedde nde.

Goomu Horo Ngalu Yiilirde Ngenndi ina hollita seedantaagal mum Yiilirde Ngenndiire ; ko kam yettinta seedantaagal mum to Jonnde Diisnondiral fedde nde. Ko kam yettinta seedantaagal to Jonnde Mooɓondiral, tawi ina tonngi heen seedantaagal horo cate ɗe.

Kulaal 28 : CATE :

E fawaade e kuulal 5ɓal doosɗe fedde nde, F.Ɓ.P.M. ene waawi sosde cate mum e nder diiwaanuuji leydi ndi kala. Catal F.Ɓ.P.M. sosetee ko e nder kala Meeri (maa Komin), caggal nde jooɗaniiɓe laamu e oon nokku kollitaa ɗum. Cate ɗe tuugotoo ko e doosɗe e sarɗiyeeji ndernderi fedde nde. E tuugaade e ngonka mum, Catal ene waawi yuɓɓinde golle mum e fawaade e Goomuuji maa e Peŋɗe.

Kuulal 29 :YIILIRDE CATAL :

Terɗe Yiilirde Catal ko ɗeeɗoo :

1. Hooreejo

2. Cukko Hooreejo

3. Koolaaɗo Kuuɓal

4. Kalfinaaɗo Jaŋde

5. Kalfinaaɗo Pinal

6. Kalfinaaɗo Kumpital e Jokkondiral

7. Kalfinaaɗo Juɓɓingol

8. Kalfinaaɗo Ngalu e Eɓɓooji Faggudu

9. Goomu Horo Ngalu Catal : terɗe ɗiɗi (Ƴeew Kuulal 27).

TAƳRE V : DAÑIRƊE :

Kuulal 30 :DAÑIRƊE FEDDE NDE :

Dañirɗe fedde nde ko :

1. Piye naatirɗe

2. Piye lewru

3. Gatte

4. Golle Njeñu

5. Eɓɓooji Faggudu

6. Kiirɗe pinal

7. Dokke ɗe ngaldaa e sarɗi

Kuulal 31 : Pawe wonande terɗe Yiilirde Ngenndiire, e Yiilirde Catal, e Yiilirde Peŋgal, ene mbaɗee, duuɓi nay kala laawol gootol, caggal kala Jonnde Mooɓondiral :

- Tergal Yiilirde Ngenndiire : ujunnaaji ɗiɗi (2000) mbuuɗu ; - Tergal Yiilirde Catal : ujunere (1000) mbuuɗu; - Tergal Yiilirde Peŋgal : teemedde joy (500) mbuuɗu.

TAƳRE VI : BAYLUGOL :

Kuulal 32 : BAYLUGOL DOOSƊE ƊE:

Ɗeeɗoo Doosɗe mbaawaa wayleede so wonaa e Jonnde Mooɓondiral.

Kuulal 33 : Ina waɗɗii Mawɗo fedde nde (Hooreejo fedde) nde tintinta laamu ngu kala ko waawi wayleede walla ɓeydeede e doosɗe mayre.

TAƳRE VI : PUSGOL :

Kuulal 34 : PUSGOL FEDDE NDE:

Waawi fusde fedde nde tan ko Jonnde Mooɓondiral renndinnde 2/3 Cate fedde nde, e dow jaɓgol 2/3 tawtoraaɓe Jonnde nde.

Kuulal 35 : So tawii Fedde nde woodii firtaade, nde tottata jawdi mayre ko fedde (maa dental) ngenndiyankkore

woɗnde, toɗɗaande e Jonnde Mooɓondiral he, tawi paandaale majje ko goote.

Nuwaasoot ñande 20 settaamburu 2003

JONNDE MOOƁONDIRAL 6

 

Share this

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji