Persidaa ɓurɗo waasde

mujica

Oɗon nganndi kam, oon persidaa wonaa e Afrik woni. Afrik ɗo hooreeɓe leyɗe konata ngaluuji leyɗe mum en, ɗalda ɓiɗɓe leydi e heege. E nder yoga e leyɗe winndere ndee boom, ngalu hooreeɓe leyɗe ina ɓurti no feewi, haa ko ɗum na addani ɓe taƴondirde e nguundam ɓesnguuji maɓɓe…
Ɗuum dey toɗɗaaki leydi mbiyeteendi Uruguway (Uruguay). Hooreejo ndiin leydi, woni hooreejo bajjo e winndere ndee, koɗɗo e galle dappuɗo, tee dokkitoowo ko ɓuri heewde e njoɓdi mum pelle ballitooje roofolɓe.

O wiyetee ko Jose Mujica. O saliima hoɗde e galle jooɗɗo baɗanaaɗo hooreejo leydi oo, o hoɗoyi e galle jom suudu makko, gonɗo e saraaji laamorgo leydi ndii. Tee, reeni mo ɗoon ko gardeeɓe ɗiɗo fat e dawangel maɓɓe. Kanko e hoore makko e jom suudu makko, toppitii sardiŋŋe galle oo.  Njoɓdi makko ko 9 300 euroo (hedde miliyoŋaaji tati e teemedde joy ugiyya), kono, heen 90% (cappaɓe jeenay, woni hedde miliyoŋaaji tati e teemedde ɗiɗi ugiyya) o rokkitta ɗum ko pelle ballitooje roofolɓe… O heddortee ko hedde 350 000 UM. Kono, ina wiyee hay huunde o ŋakkiraaka, sibu ɗuum ina huuɓni haajuuji makko kala. O wiyi « ko nii nguurdunoo-mi ko ɓooyi. Ko keddoraa-mi koo, ina wuura mi ».  Ƴeewdaa ɗum e njoɓdi Kalifu (ministre) e leydi men !!! walla hooreejo leydi men, biyeteeɗo ina heɓa hedde miliyoŋaaji je ɗiɗi lewru kala, ruttotooɓe kadi ƴetta ko mbelaa kala…

Hono no waɗɗorii hooreeɓe leydi ndii nii hitaande kala, o bayyinii ngalu makko : 1 411 oroo (540 000 UM) wonande hitaande 2010 ndee. Hikka, o waɗtii heen jawdi jom suudu makko (boowal e tarakteeruuji e galle mum) ; fof so hiisaama wonoya hedde 168 000 oroo (hedde 65 miliyoŋ ugiyya), kono, ɗumɗoo jaasi ngalu cukko makko, jaasi kadi ngalu mo o lomtii e gardagol leydi ndii.

Mujica toɗɗanoo yo ardo leydi ndii ko e hitaande 2009. O meeɗiino jeyeede e  yimɓe geriyaa Uruguwaay wiyeteeɓe Tupamaros en. Ko ina wona kure 6 meeɗii naatde e ɓalndu makko. O waɗii duuɓi 14 kasoo, hade makko woppiteede e hitaande 1985. O wiyi nii ko toon o janngi ɗamɗoo nguurndam: « yimɓe ina mbiya mi, persidaa ɓurɗo waasde, kono miin, mi tinaani ngaal baasal. Woni baasɗo ko gollantooɓe jawdi ngam bonnude ɗum, ɓe njonetaake. Dañal walla baasal ko e ɓernde neɗɗo wonata…»          

FƁ,  ƴoogirde : internet