Ko ɗo ngon-ɗaadaartol

daartol


Warngo Caaroy : moƴƴere yoɓraande bonannde

Tiraayeer en
Tiraayeer en

Mi naniino, ko adii ɗuum, e nder jeewte elewaaji kaɓantonooɗi wellitaare e kitaale 70, haala warngo Caaroy walla Jaambareeɓe Caaroy ɓe ɓe njeeɓatnoo, aɓe njima, ɓe ɓe njiɗatnoo ñemmbude. Kono mi meeɗaano anndude tigi rigi hol ko addunoo warngo Caaroy. Ko hikka, duuɓi 40 caggal ko mbaɗtu-mi nande ɗuum, keɗii-mi yeewtere e RFI ina siimta ɗum.

Võ Nguyên Giáp : Seneraal mawɗo solɓitiima

O moññii faraysenaaɓe, o hoynii ameriknaaɓe...
O moññii faraysenaaɓe, o hoynii ameriknaaɓe...
Tawi o naywii
Tawi o naywii

Biyeteeɗo Seneraal Jiyap sankiima ñalnde aljumaa 4 oktoobar 2013, ina yahra e 102 hitaande.
Denndaangal waɗtunooɓe hakkille walla waɗɓe sahaa mum en e kitaale 70, ina nganndi, walla kam meeɗii nande haala seneraal Jiyap (Giap). Ndee innde nde sowtaa kala, yimɓe ciftorta ko koyeera koloñaal Farayse to leydi Wiyetnaam e hitaande 1954, to wuro ina wiyee “Jen Ben Fu” ... 

29 mee 1968 : sahodinɓe Suwoyraat

Nate Suwoyraat
Nate Suwoyraat

 

Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968; tuuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum Moktaar wul Daddah (laamɗo gadano leydi Muritani) ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Muritani, leydi jillondiral

Kan Seek
Kan Seek

Ndeke ina waɗɗii Muritaninaaɓe yeewtidde e teeyre ɗeeɗoo geɗe. Jillondiral ɓesngu Muritani haaɗaani tan e nder tirbiiji e leƴƴi, ngal diwtii ɗoon sibu ngal taccii keeri. Geɗe keewɗe daartol ina ceedtoo ɗum, ine heen dewgal hakkunde Jommbot Mbooc laamɗo Waalo e Emiir Tararsa.

Paul Marty hollitii e deftere winndi, tiitoriinde “les Tribus Maures et l’Islam” (1920), wonde ma a taw hoɗi e geejegol (Semaama) hee tan ko Tukuloor en e Hardaneeɓe-Safalɓe. 

Koɗki Muritani : Hol ko woni heen goonga ?

Abdullaay Wayga
Abdullaay Wayga

E nder kewuuji jowitiiɗi e gure ganni, walla e jeewte tele, haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo « Aaraf waɗanak» (anndu leydi maa) mo tele keeriiɗo keɓtinaaɗo ko ɓooyaani yuɓɓinta, mi teskiima bannge no woorunoo e daartol Muritani ko ko mumaa walla dottaa. E nder ɗeen jeewte alaa fof ɗo daartol goonga goonga koɗki leydi ndii hollittee. Ko ɗuum waɗi ɓernde am deeƴataa so wonaa mi adda ballal am e ngol daartol, ballal ƴoogngal ko ɓuri teeŋtude e golle porfeseer daartol lolluɗo, hono Umar Kan mo iwdi mum woni wuro Daw wonngo e nder departemaa Magaama, e nder deftere mum tiitoriinde : njiimaandi fulɓe ngadanndi e dow Fuuta Tooro, tuggi Koli Tengella haa Almaami Abdul.

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (6) : Guroo, gaño Afrik e Muritani

Seneraal Guroo
Seneraal Guroo

E tonngoode ɓennunde ndee, en ngardiino e daartol men haa ɗo mbiy-ɗen : « Ɓalli koloñaal en ngulii, maayɓe keewii. Ɓe njuurnii, ɓe njuurnitii, ɓe tawi no ɓe kaɓirtee nii, wonaa noon : ngenndiyankooɓe ndartorii ɓe ko « hare bettel » (geriyaa), kamɓe ɓe keblanii ko hare kuccondiral, maa hare jawre, ɓe nguddii ko e postooji maɓɓe, aɓe padi yimɓe ɓe nganndaa to ummortoo ɓe, hol nde njanata e maɓɓe (bettoowo tintintaa), no ɓe njanirta e maɓɓe. Ngaanumma waɗii ! Ɓe pellitii kamɓe ne haɓtoraade hare bettel. » Jooni eɗen njokka : Guroo, gaño Afrik e Muritani

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (5)

Koppolaani
Koppolaani

E winndannde ɓennunde ndee, en ngardiino e daartol men haa ɗo kaalaten Bakkar wul Suwoyd Ahmed, mo ciforino-ɗen Maamaari Tagante, ganndo mawɗo golwole e hare fetel. Nde o ummanii jihaadi e wondude e Ahmeddu mo Barakna, ɓiyum Usmaan, e Wulaad Ahmed en, Kunta en e Sharaatiit en ... En puɗɗinooma haalde haala Koppolaani.  Eɗen njokka. 

Koppolaani ɓurii yenaneede wonde mo yiɗi heɓde Muritani, fandina ɗum alaa e sago heɓta gese tamarooje Tagante e Adraar waɗta ɗum en e njiimaandi mum, ngaa sabu ko e majje ngenndiyankooɓe ɓee cuuɗotoo, ko kañje ngoni paabi maɓɓe.

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (4)

Poostoyel Butelmiit
Poostoyel Butelmiit

En ngardiino e daartol hee, haa ɗo Federba dañi yamɗinde, hay sinno ko seeɗa, njulaagu Faraysenaaɓe e maayo Senegaal, haa ɗo Farayse faami wonde njogoraani deeƴde so tawii keɓaani Tagaant e Adraar. En njiyiino kadi lomtiiɓe Federba ɓee kawri ko Malinaaɓe ngummaniima haɓde e tuubakiri. Ɓe tawi ɓe ngalaa doole kaɓtaade rewo e worgo kala, ƴoƴre maɓɓe rokki ɓe faamde alaa e sago ɓe maslondira e safalɓe haa yeeso. Eɗen njokka winndannde ndee :

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (3)

Lietnaa Federba
Lietnaa Federba

E winndannde ɓennunde, en kaaliino ko fayti e Wolde Ɗacce. Eɗen njokka.  

Wolde sompoor Foor Podoor wufti e gardagol kapiteen Federba caggal hare hakkunde makko e fuutankooɓe. Hitaande 1855 Federba (tawi lomtiima Protet e settaambar 1854) ummanii fandinde kalifaandi Waalo hade yande e juuɗe añɓe tuubakooɓe, hono Taraarsa en. Nde o nani fuutankooɓe ndeftiima Al Hajji Umar, miijo makko ɓeydii tiiɗde mo.

Ñalnde 25 feebariyee 1855, Federba fooli konu Waalo Waalo en e safalɓe, o boomi Ndeer, Dakaligu, Nayeere e Temi; o heɓti 2 000 ngaari, gelooɗi 3, 50 mbabba, o dahi 50 neɗɗo, o duppi gure 25. 

Daartol Muritani : Naatgol halfooɓe

Baak Rooso, nder Maayo Mawngo, lewru marse 1954
Baak Rooso, nder Maayo Mawngo, lewru marse 1954

En mbiyiino, e winndnnde yawtunde ndee, wonde Waalo Barak jeyanoo ko njiimaandi kaananke Jolof.  Nde tuubakooɓe ngari tawi ko Waalo ina woni e jiiɓru mawndu : - Jiiɓru nder ngalu Waalo : maccuɓe ko murtuɓe, na caltii kalifaandi  - Jiiɓru politik hakkunde laamu lorloowu ngu e ɓiɗtaaɓe ɓee; - Jiiɓru nder kinɗe tamɗe laamu nguu. Yanti e nduu iiñcuru, wolde mawnde na joli rewo, hakkunde safalɓe 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience