Ko ɗo ngon-ɗaadiine

diine


Daartol Annabi Yaaguuba (2)

Fitina Maleykaaji yurmeende. Hono winndiyankooɓe ɓee mbi’i : nde ɓe mberlii Yuusuf e nder ɓunndu nduu ndee, Maleykaaji yurmeende ngoyi. Alla neli Jibiril yo yaacco e faabade Yuusuf. Nde wonata majannde, tawi Jibiril wiyii mo teeɓ, hawri kadi Alla yaltinii haayre mawnde e nder ɓunndu nduu, Jibiril joɗɗini mo heen seesa hoto o gaañaade.

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda (2)

Daartol annabi Sileymaani
Daartol annabi Sileymaani

... Hol ko heɓtii Sileymaani (JKM) oo ? heɓtii Sileymaan,  ko waɗii dumunna gooto o yooɗaa hoore makko sanne, omo jooɗii e fooŋorde  makko e dow tappi makko, tappi wuurii, ɓe ngoni e yerɓude, ko meeɗaa heɓde  ɓe koo. E  ndeen ɗoon yerɓannde, ko ina tolnoo  sappo e ɗiɗi ujunere neɗɗo mboomiima maayi, hay gooto heen fiɗɗaani nofru e nder waktu gooto.

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda

Annabi Sileymaani
Annabi Sileymaani

Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Caggal ɗuum, Alla toowɗo o wiyi : “Sileymaani ronii  Daawuuda wiyi eehey mon yimɓe min nganndi-naama haala ndiwri, min dokkaama huunde  fof  ngalɗoo geɗal ko ɗum ɓure peeñɗe”. simoore Mettelli, kaawise : 16

Daawuuda e Sileymaani e jom ngesa (3)

Natal gaynaako
Natal gaynaako

Fawaade no Alla toowɗo o wiyiri : Daawuda e Sileymaani tuma nde ñaawata jom ndema, [simoore annabaaɓe, kaawise 78.] Hono Ibnu Abbaas, (Yo mbelemma Alla won e maɓɓe : (MAM)) wiyi: laatiima worɓe ɗiɗo ngariino e Daawuuda, heen gooto ko demoowo goɗɗo oo ko gaynaako. 

Tilfannde mawnde e hajju 2015

natal tilfannde hajju 2015
natal tilfannde hajju 2015

Hajju hikka oo ina farwi no feewi, sibu ko famɗi fof 878 kajjoowo maayii toon. Ñalnde alkamiisa 24 settaambar 2015 to Mina, ɗo ɓe mberlotoo ibliis kaaƴe ɗoo. Ɗum jiidaa e 107 maayɗo ñalnde 11 settaambar nde lennge yani toon e yimɓe ndee. 

Daartol annabi Daawuuda (aleyhi salaam) (1)

Ayaawo Daawuuda gaynaako
Ayaawo Daawuuda gaynaako

E nder fuɗɗorde fawaade e ko Alla wiyi : “eehey ma Daawuuda min mbaɗii ma lomto e dow leydi ndi”. Ngol lomtogol noon firti ko lomtaade annabaaɓe adinooɓe mo ɓee.

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam) (2)

Laana annabi nuuhu
Laana annabi nuuhu

 

(...) Caggal ɗiiɗoo kaawisaaji ɗi Alla haali e Nuuhu, Jibiril mo kisal woni e mum oo, ɓoorni mo comci jihaadi, o fiili mo kaala pellital,  o wiyi mo : “fokkit yah to gaño Alla biyateeɗo Dirmisil, ɓiy Fuumil ɓiy Jiiji ɓiiy qhaabil ɓiy Aadama (MJM).”  kanko Dirmisil noon ko o laamɗo keewɗo doole, gaaƴiiɗo, kaaɓniiɗo, mo hono mum alaa e winndere ndee to bannge heewde caɗeele.

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam)

Maandingol laana annabi Nuuhu
Maandingol laana annabi Nuuhu

E innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka,  ɓiyum Muta-wasila,  ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM). Ko kanko Nuuhu woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Alla neli mo feewde e winndere ko ngam yimɓe nattii anndude Alla,  ina woodi kadi yimɓe mbaɗtii ñaawreede majjere ngam alaa ko nganndi so wonaa rewde sanamuuji.

Diine : Jibinegol nulaaɗo (MJKM)

Makka
Makka

Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM) oo,  jibinaa ko subaka altine  jeenay 9 lewru Rabiiyul awalu e nder ɓesngu Banii Haasim e hitaande ñiibi, tawa capanɗe nay hitaande ɓennii e laamɗo Kisra ani surwaan, ina hawra e noogaas, walla noogas e ɗiɗi lewru abril 571 jibneede Annabi Iisaa (MJKM) oo, e fawaade e haala ganndo gooto ina wiyee Mohammed Sileymaani Elmansuur Fawri, e ganndo koode gooto ina wiyee Mahmuud Baasa.

Hol ko findini seyɗaane kadi ?

Seppo
Seppo

Aljumaa 16 saawiyee, laawaare mawnde waɗii e huunde e leyɗe juulɓe. Yo won to Niiseer, ɗo seppo ngoo waɗi maayɓe sappo e capanɗe gaañiiɗo, nokkuuji kerecee en njanaa, nduppaa, walla to Ammaan (Jordaani), to Alsee, to Karasi (Pakistaan), to Mali, Senegaal, e Muritani,  e leyɗe goɗɗe, daande ko wootere : « min ngonaa Charlie ».

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi