Ko ɗo ngon-ɗaadiine

diine


Diine : Ɓure Koorka Ramadaan

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

 

Occitannde adannde ko waawde jaggude : hono no Alla toowɗo o wiyri : “mi takkanii yurmeende koorka”. Ɗum woni ko to simoore ‘Mariyam’. Hol ko  firti jaggugol ? ko jaggude ɗemngal mum, jaggude yitere mum, reeno haalde ko boni e ndaarde ko fotaani ndaarde, walla haalde ko welaani nande, ɗum noon neɗɗo fuɗɗotoo  heen ko gila nde naange ummotoo faade e mutal naange, wonndude e anniya.

Waaju koorka

Lewru
Lewru

Pulaar.org - Diine | So koorka dariima, won ko koorɗo foti himmirande ko wonaa ɗoyngol ɓolol. Won ko njiy-ɗen e jumaaji e jamaaji so lewru koorka dariima ɗum feewaani ɗum yooɗaani : ko hol ɗum ? Ko hoorooɓe lelotooɓe e jamaaji tan ɗaanoo, ɓee paloo, ɓee cooroo, ɓee na kara, ɓee na kooƴa, ɓee na koyɗitoo. Tee ɗum fotaani wonde e jamaa sabu jamaa yiɗaa heen ko laaɓal, e softeende. Ɗaaniiɗo haa waɗti harde, oon kam seertii e laaɓal sabu so neɗɗo salliginiima, o leliima, ombo wonndi e sallige, o ɗaaniima ko juuti, 

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede

Njuulu
Njuulu

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede : ko adii fof aan juulɗo debbo e gorko aɗa  foti anndude, njuuluuji ina ngoodi ɗi ngonaa farilla, ɗiin njuuluuji ko Nelaɗo Alla (JKM) oo, ngam ɓeydude nehdi diina, etee kala ko neɗɗo waɗi heen ina joganaa njoɓdi timmundi to joomiraaɗo mo senaare woodani oo.

Ɗeen juulɗeele noon ngoni garooje ɗoo ɗee :

Diine : Njuulu jejjitte

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

Yahyaa Bun Yahyaa yeewtanii min, wiyi : “mi janngii e Maalik, gaa Ibnu Sihaabin, gaa Abii Salamata Bun Abderahmaan, hono Abii Hurayrata yo mbelemma Alla won e makko (YMWM) : hono Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (JKM) oo wiyi : so tawii gooto e mon ummiima ina juula, seyɗaani ina naata e mum wona e bonnude hakkille mum haa roŋka anndude ɗo yahratnoo, firti ko roŋka anndude no foti darɗe ɗe juuli, ɗum so heɓtiima njuulu gooto e mon yo sujju, cujjanɗe ɗiɗi tawa o mo jooɗii.

Ganndal diine : Njuulu

Pummirgal
Pummirgal

1 - Ina anndaa, neɗɗo so ina juula, alaa e sago o habbira : 2 - ɓamtude juuɗe mum so ina juula : ina yiɗaa nde juuloowo ɓamtata juuɗe mum kala nde ina turoo ngam naŋngude e koppi walla so o ƴuŋtiima, ngam fooƴtaade. E so o fayii e tukkaade kadi o waɗa hono noon. Hono Ibnu El munjiru, wi’i : “annduɓe diina ɓe fof luurondiraani e ɗuum”. o wiyi kadi “hono nelaaɗo Alla (MJKM)

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu

Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal
Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal

 

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu Tuure to Woolum Neere. Ñalnde aljumaa 14/03/2014. Caggal nde kaliifa galle oo, hono ceerno Siidi Tuure e miîmum Aliu Tuure mbismii hoɗɓe ɓee e kuuɓal, golle ɗee puɗɗii caggal takkusaan. Udiitiraa ko silke Quraana  deftere nde ceerno Abdul Wahaabu wiindiri junngo mum. 

Diine : Nguurndam nelaaɗo (3)

innde nelaaɗo Alla
innde nelaaɗo Alla

 

Ndeeɗoo winndannde saaktata  ko nguurndam nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo -MJKM). En ngardiino e “nguurndam nelaaɗo” haa ɗo mbiyno-ɗen “Oon heddiima haa nelaaɗo Alla (MJKM) maayi caggal mum, ɓe ndaɗondiri ko lebbi jeegom, nde Faatimata  kañum ne maayi. Ko nii nguurndam makko kanko nelaɗo  siforii e dow jubbannde”. Jooni eɗen njokka taƴre ɗiɗmere ndee :

Maaɗe tati e siyaara gooto

Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Muntagaa Taal
Ceerno Muntagaa Taal

Siyaara Al Hajji Saydu Nuuru to Ndakaaru hikka oo maa ɓooy daarteede, sibu won geɗe kese e ñamri kesiri kollitaa e makko. Kanko woni siyaara 34ɓo baɗanaaɗo Al Hajji Seydu Nuuru Taal e Ceerno Muntagaa Taal. O udditaa ko ñalnde 30/01/2014 nder Jumaa Al Hajji Umaar Taal. Hikka o mawniniraa ko maaɗe tati teskinɗi, sibu o hawri ko e hitaande 150ɓiire birnagol Al Hajji Umar (1794-1864), e hitaande 150 ɓiire jibineede Al Hajji Saydu Nuuru Taal (1864-1981) e hitaande 100ɓiire jibineede Ceerno Muntagaa Taal (1914-2007.

Ciimtol Siyaara Alhajji Saydu Nuuru Taal 2014

Siyaara 2014
Siyaara 2014

Ngardiin : Caggal yettude Allah Joomiraaɗo jom baawɗe oo, e juulde e Nelaaɗo Muhammadu, eɗen etoo waɗande banndiraaɓe janngiyankooɓe Fooyre, ciimtol siyaara Alhajji Saudu Nuuru Taal (ASNT) 2014.

Diine : Nguurndam nelaaɗo

Innde nulaaɗo
Innde nulaaɗo

Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum o (MJKM) ko e ɓesngu Bani Haasim o jeyaa. o jibinaa ko ñalnde altine jeenay lewru Rabiyu-El – ina hawra e wolde ñiibi, ina hawri kadi ñalnde noogaas e go’o walla noogaas e ɗiɗi lewru abriil hitaande 571 e jibineede Annabi Isaa mo juulɗeele e kisal ngoni e mum. Hono no ganndo mawɗo gooto ina wiyee Mohammed Sleymaani Mansuur Fawri hiisorii ɗum, oon ko Misiranaajo goɗɗo kadi ina wiyee Mahmuudu Baasaa.  

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience