Ko ɗo ngon-ɗaadiine
diine
Diine : laaɓal (2)
Feccere ɗiɗmere ndee : Ko ndiyam kuutortee-ɗam : ɗum fawii ko e ndiyam kuutortee-ɗam e salligi, walla ɓuftagol, ñaawoore mum ko ndiyam laabɗam ŋeelitiiɗam, no ɗam wayi fof ɗam naggirtee ko no ɗam ardunoo e mbaydi majjam. Haadi alaa daliilu kollirɗo ɗam wayliima, e dow hadiis Rabiyyi ɓiy Moawaji e nder cifagol mum salligi nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo), wiyii : “nelaaɗo Alla moomirii hoore mum ndiyam keddinoo-ɗam e juuɗe mum”.
Jaaroore Ceerno Muttaar Taal
Allah dey ina teddini ɓiy aadama, ina yiɗi ɗum ; o wiyi : o heƴaani e leydi, o heƴaani e asamaan, kono omo heƴi e ɓernde maccuɗo makko. So allah wallii ma haa a waawii yaltinde e ɓernde maa hee kala ko wonaa Allah, tawa ko sabu Allah, maa yiy Allah heewa nde. Allah noon so yiɗii huunde, ɗuum naamndetaake so daɗii maa so ɓurii. Lekki mawki ɓurnooki leɗɗe mawɗe yanii, waɗde colli mawɗi ɓurnooɗi colli mbeemii, ganndo mawɗo diine lislaam ɓurnooɗo yoga e annduɓe mawɓe yanii,
laaɓal nder diine Lislaam
Laaɓal ko huunde mawnde sanne e nder diine Lislaam, ngam denndaangal annduɓe diine kawrii wonde neɗɗo waawaa wonde juulɗo tawi aldaa e laaɓal. Laaɓal noon ina heewi pecce, ɗum noon ma en nganndu ɗum e geɗe garooje ɗee :
• Laaɓal ɓernde
• Laaɓal balndu
• Laaɓal comci
• Laaɓal nokku juuleteeɗo
Fulfulde heɓii lowre diina e pinal
Fulɓe gine hino wi’a: “Si gooto kala okkii ko mari, haray nguddo alaa”, hannde hannde, ɗemngal pulaar-fulfulde hino hanndi e walliteede e bannge ɗen fow fii no ɓamtal wonira ko sutani-ɗen yeeso, mo ƴeeii non ka saare internet o taway ɗemngal men ngal hino jogii lowe kumpite ɗuuɗuɗe, ɗe hino darii fii ɓamtal pulaagu, ɓen no weltanaa hiɓe du’anaa muraadu moƴƴuru.
Diine : Kisal e nder jebbilaare
Kisal ko fuɗɗoode e nder puɗɗooje geɗe Lislaam, ko huunde anndaande, Lislaam luggiɗiniima heen haa ɗum ɗum woni fooɓre e nder ɓerɗe juulɓe. Firti ko ɗum fuɗɗii e nder ɓerɗe juulɓe haa wonti fooɓre feccere e nder ngonka mum en, wonti fiɓnde e nder piɓle mum en. Wulaango Lislaam ƴellitiima gila annoore mum ƴellitii, woni tan ko e noddude kisal. Caggal ɗuum lislaam lelni diidol laaɓtungol haa waawi darnude neɗɗaagu e dow mum.
Yeewtere diine lislaam : qabdu wal irsaal
Ndeeɗoo tiitooonde firti ko fawondirde juuɗe mum ɗiɗi so ina juula, walla weeltinde ɗe. Laaɓtitinde geɗel heen fof no ardi.
Ko qabdu idii irsaal. Waɗi noon ko nelaaɗo (mo jam woni e mum oo –MJM), gila nelaa, yamiraa juulde, o meeɗaani juulde kanko e musiɗɓe makko, ɓe mbeeltini juuɗe maɓɓe.
Won wiyɓe kanko nelaaɗo omo juula omo fawondira juuɗe makko hakkunde wuddu e becce walla ɓernde, omo juula kadi o weeltina juuɗe.
Waadere tuundi …
Kadi ! Juulɓe laawiima goɗngol. Caggal nde diine maɓɓe seyfitaa goɗngol. Ina jeyaa e wifooɓe jayngol ngol, kerecee en seɓɓitiiɓe ko wayi no oon jaasɗo biyeteeɗo Terry Jones, jeyaaɗo to Florid, to Amerik, oon duppunooɗo Ɓuraana yimɓe fof ina ndaara.
Haa hannde ko yiɗde sekonoraade juulɓe walla ko jaasre maɓɓe tan tolnii ɗoon ?
Filmo bonnitoowo Lislaam : Faalkisaade naskaaɓe?
E ooɗoo yonta internet, ɗo neɗɗo waawi winndude, bayyina ko welaa, yimɓe ina poti anndude hol ko jari jaabaade e hol ko jaraani jaabaade. Haa teeŋti noon kadi so tawii ummorii ko yimɓe ɓe ngañgu mum en e juulɓe seedtini. Ɗum noon, ina gasa, ñalnde fof neɗɗo yiya ko yiɗaa yiyde, walla nana ko yiɗaa nande ina haalee e diine mum. Ɗuum noon ina toɗɗii juulɓe, e heeferɓe fof, hay diine gooto daɗataa heen.
Saaysayeeɓe waaɓe no Salmaan Rishdi e woɗɓe ina keewi hannde. So on nooynaaki won ɗeen e golle ɓe mbaɗata yiɗde tuufaade on, ñalnde kala ma on ceppu, ñalnde kala maa wood gaañiiɓe e maayɓe…
Daartol njiyaagu nder defte laawol Maalik (Taƴre II)
Eɗen njokka haala ganndo gooto, lolluɗo, ko faati e diine, biyeteeɗo Muhammed el Muttaar Esingiti, puɗɗino-ɗen e tonngoode Fooyre Ɓamtaare tŋ99. En tonngiino huunde e haala ooɗoo ganndo, fuɗɗinoo haalde ko faati e « daartol njiyaagu » e nder defte annduɓe laawol Maalik. Eɗen njokka e taƴre ɗiɗmere winndannde makko ndee. Hay so tawii yimɓe fof mbaawaa hawrude e miijooji makko ɗii, ittataa ko ɗi miijooji jaambaraagal mawngal, tee maa ɗum ummin haala, walla yimɓe ɓeydaade ɓallaade goonga.
“... Yoga e ɗee defte ngontiino heɗɗaawo hakkunde juulɓe e Quraana“
Caggal nde Biraam wul Daa wul Abeydi duppi huunde e defte annduɓe laawol Maalik, ganndo goɗɗo, Muritaninaajo, biyeteeɗo Seek Ahmed El Haadi, haalii, haala ka woɗɗondindiraani e ko El Kuntii haalnoo koo. E wiyde makko, defte ɗe Biraam duppi ɗee ko defte baɗananooɗe e yontaaji booyɗi, nattuɗe huutoreede, hay ɗo e nokkuuji ɗo mbinndanoo ɗoo. Yanti heen, annduɓe heewɓe ina njedditii ɗe, ina e ɓeen Seek Siidi el Muttaar El Kunti e Almaami Buddahaa el Buseyri. Buddahaa ina heewnoo wiyde « kala jondiniiɗo e geɗe nanondiraaɗe, yaawataa woorde laawol Maalik »
- 1
- 2
- 3
- 4
- Jokku ›
- Sakkitiingo »
