Ko ɗo ngon-ɗaaFaggudu

Faggudu


Jeyi leydi : jokkere 2 sariya toŋ.83-127

Remooɓe sooninkooɓe (iwdi : haratine-blogspot.com)
Remooɓe sooninkooɓe (iwdi : haratine-blogspot.com)

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi...». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.

“Jeyi leydi : dekere 2010-080” (Jokkere)

Ndema maaro
Ndema maaro

 

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).  

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi

Wooto e gure Fuuta
Wooto e gure Fuuta

Dekere toŋ. 2010-080 lomtiiɗo dekere mo toŋ. 2000/089 ƴettaaɗo  ñalnde 17 suliyee 2000 ciynoowo sariya 83 – 127 mo 5 suwee 1983 jowitiiɗo e juɓɓitingol jeyi leydi.
Ngalɗoo damal ngal uddit-ɗen caggal facciro sariya jeyi leydi toŋ 83-127 mo 5 suwee 1983, anniya men heen ko faccirde dekere mo toŋ 2010-080 (kuule ciinooje sariya oo),

Ngonka remooɓe maaro Kayhayɗi

Ngesa maaro
Ngesa maaro

Ko ardii fof, ngesa maaro wayi kono yontaaji ɗiɗi : Laamu yamirii yoo golle puɗɗo ñande 15/06/2013, jooɗtiima haa ñande 16 ut, masiŋaaji ngaddaama ndemii gese ɗee fof, kala mawɗo sekteer hokkaama kaalis ngam remde  parselaaji remooɓe. Gooto fof saakii maaro fuɗii, hannde ina yahra e lewru e balɗe 15. Jooni noon, yontii waɗeede enngere, komitee wiyi ngesa (parsel) fof  heɓata ko   saak e feccere.

SNIM Suwoyraat : juulde 50ɓiire laana njoorndi

Laana njoorndi SNIM
Laana njoorndi SNIM

Ko e nder ɗee kaaƴe cuurkooje nguleeki , ɗo leydi yerɓata kuɓeeje ndimmboo ngam ottanɗe miinuuji, yaltinoore kennebe e kelle nguleeki, ɗo kaacaali e ɓiicaali kam e diiraali laaɗe njoorndi, ɗi leppi e lappi cor-sortooji, ɗo liggotooɓe gila subaka haa jamma njoftaani, ñallooɓe ñaamaani, njaraani, ndonka ko kirtii, gollotooɓe MIFERMA ɗuggiti to oogirde suwoyraat ñalnde 12-seeɗto (avril) 1963, laana njoorndi ngadana fayde e hawngo pakkeeji Nuwaadibu.

ITIE : Muritani yowaama

Oogirɗe
Oogirɗe

E lewru marse 2013, Muritani yowaama e njuɓɓudi toppitiindi laaɓal e nder golle mbaylaandi gaggitagol (ITIE). Muritani naatnoo heen (ɗaɓɓaande mum jeyeede heen jaɓanooo) ko ñalnde 15 feebariyee 2012. Kono gila ndeen won gollooɓe faggudu e leydi hee ndonkii yettaade nokkuuji MCM walla Tasiast, ngam hoolkisaade ɗooftagol sarɗiiji dental ngal.

Muritani : Ɓeto kaalis 2013

Joɗnde senaa
Joɗnde senaa

Joɗnde cuuɗi sarɗi ɓennunde ndee yeewtii kadi ko faati e ɓeto kaalis hitaande 2013 (woni eɓɓaande no kaalis heɓirtee e no huutorirtee). Ina jeyaa e geɗe maantinɗe ngoon ɓeto kaalis, ko eɓɓaa ina jogori huutoreede e mahngo (laaɓi e kuɓeeje ekn…), fotde 26 miliyaar ugiyya. Heen miliyaar jogori huutoreede ko e mahngo boowal laaɗe diwooje kesal e Nuwaasoot ngal, ngal nganndu-ɗaa waɗii haalaa no feewi. 

Oogirɗe Aksuus : daartol

Haayre Aksuus
Haayre Aksuus

Oogirɗe Aksuus, lollirɗe « Gelbe Mogreen » keedi ko kilooji 5 hirnaange worgo wuro ngoo. Eɗe mbaɗi kaaƴe keewɗe, ina heen kaŋŋe e kiri. Ɗe njiytaa ko hedde 1940.

E hitaande 1945 koloñaal Farayse sosi fedde wiyeteende MICUMA ngam fuɗɗaade aggito kiri. Caggal ɗuum, e hitaande 1968, SOMIMA (fedde tuubakooɓe kadi) lomi yolnde. Ko kayre mahi isin oo e laawol hakkunde Nuwaasoot e Aksuus, kam mahi 440 koɗorde gollotooɓe ɗee.

Pottital gure njuɓɓudi Tostan to Haayre Golleere

Mbaañ 25 mee 2010. Natal Tostan
Mbaañ 25 mee 2010. Natal Tostan

Tostan fedde nde wonaa laamuyankoore sosaande e hitaande 1991 to Senegaal e gardagol Molly Melching, arnde e Moritani e hitaande 2007 e nanondiral golladagol e Unicef, kam e Leydi Moritani, nde nganndu-ɗaa jooɗorde mum woni ko Eeleega diiwaan Barakna, yuɓɓinii pottital mum tataɓal ñalnde 29 marse 2012 to Haayre golleere wuro na’i e nder falnde Bahbahɓe e tawtoragol nulaaɓe capanɗe jeegom gure, ummiiɓe e nder pale Eeleega, Maktaa lahjaar, Ɓoggee, Daarel Barka , Bahbahɓe e Mbaañ.

Ngaynaaka e ngaynaandi

Sefre na'i
Sefre na'i

 

Ngaynaaka ko ndeenka. Gaynaako ko deenoowo. Ndeenka so wontii nduumiika jamma e ñalawma, kaan nattii ndeenka, wontii ngaynaaka. Gaynaako ko deenoowo jawdi ndariindi, njahoori, njaaroori koyɗe. Kono no pulfule mbaydi, so tawii ko to Gelgooji, gaynaako ko duroowo, ngaynaaka ko durde...

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience