Ko ɗo ngon-ɗaaFaggudu
Faggudu
SNIM Suwoyraat : juulde 50ɓiire laana njoorndi
Ko e nder ɗee kaaƴe cuurkooje nguleeki , ɗo leydi yerɓata kuɓeeje ndimmboo ngam ottanɗe miinuuji, yaltinoore kennebe e kelle nguleeki, ɗo kaacaali e ɓiicaali kam e diiraali laaɗe njoorndi, ɗi leppi e lappi cor-sortooji, ɗo liggotooɓe gila subaka haa jamma njoftaani, ñallooɓe ñaamaani, njaraani, ndonka ko kirtii, gollotooɓe MIFERMA ɗuggiti to oogirde suwoyraat ñalnde 12-seeɗto (avril) 1963, laana njoorndi ngadana fayde e hawngo pakkeeji Nuwaadibu.
ITIE : Muritani yowaama
E lewru marse 2013, Muritani yowaama e njuɓɓudi toppitiindi laaɓal e nder golle mbaylaandi gaggitagol (ITIE). Muritani naatnoo heen (ɗaɓɓaande mum jeyeede heen jaɓanooo) ko ñalnde 15 feebariyee 2012. Kono gila ndeen won gollooɓe faggudu e leydi hee ndonkii yettaade nokkuuji MCM walla Tasiast, ngam hoolkisaade ɗooftagol sarɗiiji dental ngal.
Muritani : Ɓeto kaalis 2013
Joɗnde cuuɗi sarɗi ɓennunde ndee yeewtii kadi ko faati e ɓeto kaalis hitaande 2013 (woni eɓɓaande no kaalis heɓirtee e no huutorirtee). Ina jeyaa e geɗe maantinɗe ngoon ɓeto kaalis, ko eɓɓaa ina jogori huutoreede e mahngo (laaɓi e kuɓeeje ekn…), fotde 26 miliyaar ugiyya. Heen miliyaar jogori huutoreede ko e mahngo boowal laaɗe diwooje kesal e Nuwaasoot ngal, ngal nganndu-ɗaa waɗii haalaa no feewi.
Oogirɗe Aksuus : daartol
Oogirɗe Aksuus, lollirɗe « Gelbe Mogreen » keedi ko kilooji 5 hirnaange worgo wuro ngoo. Eɗe mbaɗi kaaƴe keewɗe, ina heen kaŋŋe e kiri. Ɗe njiytaa ko hedde 1940.
E hitaande 1945 koloñaal Farayse sosi fedde wiyeteende MICUMA ngam fuɗɗaade aggito kiri. Caggal ɗuum, e hitaande 1968, SOMIMA (fedde tuubakooɓe kadi) lomi yolnde. Ko kayre mahi isin oo e laawol hakkunde Nuwaasoot e Aksuus, kam mahi 440 koɗorde gollotooɓe ɗee.
Pottital gure njuɓɓudi Tostan to Haayre Golleere
Tostan fedde nde wonaa laamuyankoore sosaande e hitaande 1991 to Senegaal e gardagol Molly Melching, arnde e Moritani e hitaande 2007 e nanondiral golladagol e Unicef, kam e Leydi Moritani, nde nganndu-ɗaa jooɗorde mum woni ko Eeleega diiwaan Barakna, yuɓɓinii pottital mum tataɓal ñalnde 29 marse 2012 to Haayre golleere wuro na’i e nder falnde Bahbahɓe e tawtoragol nulaaɓe capanɗe jeegom gure, ummiiɓe e nder pale Eeleega, Maktaa lahjaar, Ɓoggee, Daarel Barka , Bahbahɓe e Mbaañ.
Ngaynaaka e ngaynaandi
Ngaynaaka ko ndeenka. Gaynaako ko deenoowo. Ndeenka so wontii nduumiika jamma e ñalawma, kaan nattii ndeenka, wontii ngaynaaka. Gaynaako ko deenoowo jawdi ndariindi, njahoori, njaaroori koyɗe. Kono no pulfule mbaydi, so tawii ko to Gelgooji, gaynaako ko duroowo, ngaynaaka ko durde...
Boowal bolokaaji «boɗeeji» yeeyaama
So eɗen ciftora, ɗi kelanoo ko e hitaande 2009, caggal kuudetaa 6 ut 2008. Gila ndeen ko boowal tan wonnoo ɗoon, yimɓe fof ina naamnoo hol ko ngal jogori waɗteede ? Jooni, laaɓii; ngal yeeyaama. Hade maggal yeeyeede ngal feccitaa ko e lowe jeetati. Ko ɓeeɗoo coodti ngal :
- Sosiyetee biyeteeɗo Hel Ghadda heɓii heen lowe tati (3)
- Sosiyetee biyeteeɗo Azizi wul el Mamy heɓii heen lowre (1)
- Sosiyetee jokkiiɗo e SNIM heɓii heen lowe ɗiɗi (2)
- Banke Dowrowo Muritani (Banke sentaraal) : lowe ɗiɗi (2)
Boowal ngal fof yeeyaa ko fotde miliyaaruuji 5 e 635 miliyoŋ ugiyya.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ina ñiŋa teettugol kolaaɗe daande maayo
Ardiiɓe pelle jeyaaɗe e Dental pelle Ngenndiije Daraniiɗe Jojjanɗe Aadee (FONADH) njuɓɓinii yeewtere jaaynde ñalnde altine 27 desammbar 2010, ngam ñiŋde tettugol kolaaɗe daande maayo. Mammadu Saar, gardiiɗo Dental ngal teskiima wonde « gila ewenmaaji 1989, leyɗe yimɓe hoɗɓe daande maayo
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ina ñiŋa teettugol kolaaɗe daande maayo
Ardiiɓe pelle jeyaaɗe e Dental pelle Ngenndiije Daraniiɗe Jojjanɗe Aadee (FONADH) njuɓɓinii yeewtere jaaynde ñalnde altine 27 desammbar 2010, ngam ñiŋde tettugol kolaaɗe daande maayo. Mammadu Saar, gardiiɗo Dental ngal teskiima wonde « gila ewenmaaji 1989, leyɗe yimɓe hoɗɓe daande maayo ceeraani e teetteede, tawi ko e ballondiral e jooɗaniiɓe laamu ngu e ɗiin nokkuuji, yimɓe ɓee fof e hollitde mettere mum en.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Booñ Kopporeeje Adunanke (FMI) welditii e Muritani
Booñ Kopporeeje Adunanke (Fond Monetaire International –FMI) jaɓii tottude Muritani ballal 80 miliyoŋ dolaar (fotde miliyaaruuji 20 ugiyya). Habri ɗum ko Amor Tahari, cukko hooreejo FMI, ñalnde alarba 16 settaambar to Nuwaasoot. Amor Tahari arii Nuwaasoot gila 8 lewru ndu ngam heblude garaangal e leydi he lappol FMI potngol yeewtitde e Muritani tuugnorɗe kese.
