Ko ɗo ngon-ɗaaFaggudu

Faggudu


Dekere 2010 sariya jeyi leydi (Jokkere 6)

Remooɓe
Remooɓe

DAMAL VI – Jiilgol luure to bannge jeyi leydi laamu.

Taƴre VI.1 – Diiwgol jooɗiiɓe e dow leydi laamu tawa rewaani laawol.

Kuulal 99 – Hiisetee jooɗii e dow leydi laamu tawa rewaani laawol ko kuutoriiɗo e duumagol leydi laamu tawi heɓaani yamiroore hilifaaɓe taƴɓe sañ mum.

Ɓorƴitgol Leyɗe daande mayo : Jom leyɗe en njaɓaani

Seppo remooɓe Daarel
Seppo remooɓe Daarel

Karalaat Wullu Njaay.  Ñalnde 17 abril 2015 fotde 600 neɗɗo (rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe) ceppii to Daarel Barka ngam salaade tottugol leyɗe mum IAIDA (Institution Arabe d’Investissement et de Développement Agricole) hono Njuɓɓudi Golle Aarabeeri ngam Ƴellitaare Faggudu.

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

Leydi ndema
Leydi ndema

Kuulal 75 : Keɓal dokkal leydi dowri e mudda, keɓrangal coodgu, maa dokkal walla ngostiigu hiisetee ko rewaani laawol so wonaa tawo dokkirnooɗo leydi ndii yamirii ɗum etee tawa ɗum teskoraama kaayit noteer keɓtinaaɗo.

Noteer kala belsindiiɗo sarɗiiji cifaaɗi e nder ooɗoo dekere ko kañum deftotoo kaalis pawiiɗo e ɗum oo.

Jokkere sariya toŋ.83-127  / DAMAL 5  : Dokkirgol jeyi laamu to dowri

Maamuudu Haaruuna Joop
Maamuudu Haaruuna Joop

Miijo men ko yowitii e ngalɗoo damal, panndo-ɗen haa ngal uddee nde mbaawen silde sariya oo ko yowitii e oo fannu sabu eɗen mbaawi wiyde ko ɓuri tiiɗde e sariya jeyi leydi mo toŋ 83 127 ñalnde 5 suwee 1983 ko ɗoo fawii, sabu ma a taw ko ɗum ɓurnoo himmande tabitinooɓe sariya oo.

Kuulal 68  : Caggal nde lajal balɗe capanɗe jeegom ɗee joofii tuggi ñalngu takkugol bayyinaango fuɗɗii, tawde kay wonii alaa ɗo jedditaagol jeyi laamu yettii ɗum ummoraade e neɗɗo walla ñaawirde taƴnde

Jeyi leydi : jokkere 2 sariya toŋ.83-127

Remooɓe sooninkooɓe (iwdi : haratine-blogspot.com)
Remooɓe sooninkooɓe (iwdi : haratine-blogspot.com)

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi...». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.

“Jeyi leydi : dekere 2010-080” (Jokkere)

Ndema maaro
Ndema maaro

 

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).  

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi

Wooto e gure Fuuta
Wooto e gure Fuuta

Dekere toŋ. 2010-080 lomtiiɗo dekere mo toŋ. 2000/089 ƴettaaɗo  ñalnde 17 suliyee 2000 ciynoowo sariya 83 – 127 mo 5 suwee 1983 jowitiiɗo e juɓɓitingol jeyi leydi.
Ngalɗoo damal ngal uddit-ɗen caggal facciro sariya jeyi leydi toŋ 83-127 mo 5 suwee 1983, anniya men heen ko faccirde dekere mo toŋ 2010-080 (kuule ciinooje sariya oo),

Ngonka remooɓe maaro Kayhayɗi

Ngesa maaro
Ngesa maaro

Ko ardii fof, ngesa maaro wayi kono yontaaji ɗiɗi : Laamu yamirii yoo golle puɗɗo ñande 15/06/2013, jooɗtiima haa ñande 16 ut, masiŋaaji ngaddaama ndemii gese ɗee fof, kala mawɗo sekteer hokkaama kaalis ngam remde  parselaaji remooɓe. Gooto fof saakii maaro fuɗii, hannde ina yahra e lewru e balɗe 15. Jooni noon, yontii waɗeede enngere, komitee wiyi ngesa (parsel) fof  heɓata ko   saak e feccere.

SNIM Suwoyraat : juulde 50ɓiire laana njoorndi

Laana njoorndi SNIM
Laana njoorndi SNIM

Ko e nder ɗee kaaƴe cuurkooje nguleeki , ɗo leydi yerɓata kuɓeeje ndimmboo ngam ottanɗe miinuuji, yaltinoore kennebe e kelle nguleeki, ɗo kaacaali e ɓiicaali kam e diiraali laaɗe njoorndi, ɗi leppi e lappi cor-sortooji, ɗo liggotooɓe gila subaka haa jamma njoftaani, ñallooɓe ñaamaani, njaraani, ndonka ko kirtii, gollotooɓe MIFERMA ɗuggiti to oogirde suwoyraat ñalnde 12-seeɗto (avril) 1963, laana njoorndi ngadana fayde e hawngo pakkeeji Nuwaadibu.

ITIE : Muritani yowaama

Oogirɗe
Oogirɗe

E lewru marse 2013, Muritani yowaama e njuɓɓudi toppitiindi laaɓal e nder golle mbaylaandi gaggitagol (ITIE). Muritani naatnoo heen (ɗaɓɓaande mum jeyeede heen jaɓanooo) ko ñalnde 15 feebariyee 2012. Kono gila ndeen won gollooɓe faggudu e leydi hee ndonkii yettaade nokkuuji MCM walla Tasiast, ngam hoolkisaade ɗooftagol sarɗiiji dental ngal.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience