Ko ɗo ngon-ɗaaJaŋde

Jaŋde


Baylugol yiilirde catal Kayhayɗi

Huunde e tawtoraaɓe
Huunde e tawtoraaɓe

Ñalnde 14/02/2016, catal F.Ɓ.P.M. to Kayhayɗi waɗii batu kuuɓtodinngu. Ginol golle batu nguu fawii ko toɓɓe ɗiɗi : ciimtol golle catal e suɓaade yiilirde hesere. Tawtoraaɓe ɓee gooto fof hollirii hoore mum, hollirii weltaare mum, ɓe njaarii hooreejo Sammba Gata Bah e golle mum tiiɗɗe ɗe o gollanii ɗemngal Pulaar.

Tummbere Jiinge jaɓɓitiima koɗo

Fedde Rentude e Ɓamtude
Fedde Rentude e Ɓamtude

Fedde Rentude e Ɓamtude udditii duɗal jaŋde mawɓe ñalnde 15 lewru siilo hitaande 2016 e Tummbere Jiinge ngam haɓde e rewam humambinnaagal e riiwtude keeri majjere.

“Hoto koolo-ɗee yeeyooɓe ekkolaaji”

Lebbi jooni ko haala njeeygu ekkolaaji gidiiɗi sompeede e Nuwaasoot haaletee. Ñalnde aljumaa 16 oktoobar 2015, nattii haala, sibu heen ɗiɗi njeeyaama. Yeeyaa ñalnde heen ko Ekkol 2 (ekkol marsee) e Ekkol 1 (ekkol sistis, sara polikilinik).

Nguyka kawgelaaji to Niiseer e Senegaal

Ñalnde kawgel
Ñalnde kawgel

Tonngoode Fooyre Ɓamtaare yawtunde yaajnooma e nguyka kawgel Bakkaa e nder Muritani. En keeroraaki ɗuum. Hono ɗuum waɗii to Senegaal, to Niseer ... Kono toon, joomum en mbattinoyi ko polis, caggal ɗuum ñaawoore fawi e mum en kuuge kasoo kiɓ, tawi ɗuum jiidaa e kuugal laamu, so haɗde joomum en waɗde ngeel kawgel ko heddii e mum en koo.

Nguyka nder kawgelaaji jaŋde

Almudɓe
Almudɓe

Ɗum wayriino waɗde ! Walla mbiyen wayriino yiyteede ! Holi ɗuum ? Nguyka nder kawgel Bakkaa ! Ɗum waɗiino e hitaande 2001, hawrunoo ko e laamu Maawiyya, tawi Sagiir wul Mbaarek ina ardii nokku jaŋde. Ndeen hitaande, nde laamu nguu laaɓanoo wonde won heɓɓe naamne ɗee ko adii ñalngu kawgel ngel, ngu felliti niilnude kawgel Bakkaa ngel fof, ngel waɗtaa.

Suwoyraat : Ɓaaral almudɓe Pulaar

Almuudo D.Ɗ.NG
Almuudo D.Ɗ.NG

En njettii geno kaaɗtudi, nde o newnanii en haa mbaaw-ɗen huuɓnude aadi hakkunde men e fedde DEKAM (Dental- Kawral- Musiɗal) kam e terɗe jaayndiyankooje habrirde “ayaawo fm” to Suwoyraat. Tuma nde duɗal ngal udditta, en tintiniino banndiraaɓe. Ina yooɗi kadi so ngal ɓaara, ngenndiyankooɓe ɓee tina. Caggal nde ngal heɓi ko geno fodannoo ngal e ganndal, e horo ngo almudɓe ɓee mbaɗaa, Fedde Ɓamtaare Pulaar, Catal Suwoyraat 

Ñaantugol sagataaɓe : Mohammedu Paate Jallo suɓanaama ñalaande

Kalifu Jaŋde e ndehi ina takkana Mammadu Paate Jallo galaŋ
Kalifu Jaŋde e ndehi ina takkana Mammadu Paate Jallo galaŋ

Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

Sammba Gata Bah

Sammba Gata Bah
Sammba Gata Bah

NGUURNDAM SAMMBA GATA BAH

Ballifiiɗo ndeeɗoo deftere nde njogi-ɗon e juuɗe mon, wiyetee ko Sammba Gata Bah to Kayhayɗi. O jibinaa ko e hitaande 1939 to Tiisiksa (Diiwaan Taagaant / Muritani).

1. DUƊE ƊE O JANNGI

  • 1948 - 1949 : o naati Duɗe leslese to Kayhayɗi.
  • 1957 - 1958 : o yahi Liisee Teknik Moris Defafos to Ndakaaru.
  • 1958 - 1959 : o fayti Duɗal keblowal safrooɓe to NDar.
  • 1962 - 1964 : o naati e Duɗal karallaagal Ɗanningol oppirteeɓe to Farayse.
  • 1972 - 1974 : o naati e Duɗal keblowal safrooɓe Dowla to Nuwaasoot.

Jaŋde : kesum to El Miina

Jallo Mohammedu Iden El Miina
Jallo Mohammedu Iden El Miina
Joɗnde jannginooɓe
Joɗnde jannginooɓe

 

 

 

 

 

 

 

 

Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima  ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées) 

Cellingol binndi : Pelle inɗe

Pelle inɗe
Pelle inɗe

Pelle inɗe ko nay :

- Pelle aadee

  • Teelal                            Keewal
  • Neɗɗo    oo          Yimɓe                 ɓee
  • Suka       oo          Sukaaɓe            ɓee
  • Debbo    oo          Rewɓe               ɓee
  • Gorko     oo          Rewɓe                ɓee

‘’Oo’’ e ‘’ɓee’’ ko pelle inɗe. Ina woodi inɗe tawi fedde mum en ko ‘oo’, etee ngonaa aadee. Ɗeen inɗe ina gasa tawa ko jiggaaɗe maa walla tawa ko ɗe dottaaɗe.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi