Ko ɗo ngon-ɗaaJaŋde

Jaŋde


Nguyka kawgelaaji to Niiseer e Senegaal

Ñalnde kawgel
Ñalnde kawgel

Tonngoode Fooyre Ɓamtaare yawtunde yaajnooma e nguyka kawgel Bakkaa e nder Muritani. En keeroraaki ɗuum. Hono ɗuum waɗii to Senegaal, to Niseer ... Kono toon, joomum en mbattinoyi ko polis, caggal ɗuum ñaawoore fawi e mum en kuuge kasoo kiɓ, tawi ɗuum jiidaa e kuugal laamu, so haɗde joomum en waɗde ngeel kawgel ko heddii e mum en koo.

Nafoore leɗɗe men

Lekki maamaawi
Lekki maamaawi

Kala ko wiyaa lekki walla leggal, ina fuɗi, waɗi cate e baramlefi, na woodi ko nafata. Denndaangal tagooje ina njogii sirluuji e leɗɗe ɗe huutortoo. So tawii ko to meeɗen, aynaaɓe, fitiramgolleeɓe, (sañooɓe, waylooɓe, subalɓe, sakkeeɓe) moni heen kala ina jogii ko ina huutoroo e leɗɗe, tawa ko kañum tan waawi ɗum waɗde. Ɗuum noon, ko gila e safaara, ñaamde, 

Nguyka nder kawgelaaji jaŋde

Almudɓe
Almudɓe

Ɗum wayriino waɗde ! Walla mbiyen wayriino yiyteede ! Holi ɗuum ? Nguyka nder kawgel Bakkaa ! Ɗum waɗiino e hitaande 2001, hawrunoo ko e laamu Maawiyya, tawi Sagiir wul Mbaarek ina ardii nokku jaŋde. Ndeen hitaande, nde laamu nguu laaɓanoo wonde won heɓɓe naamne ɗee ko adii ñalngu kawgel ngel, ngu felliti niilnude kawgel Bakkaa ngel fof, ngel waɗtaa.

Suwoyraat : Ɓaaral almudɓe Pulaar

Almuudo D.Ɗ.NG
Almuudo D.Ɗ.NG

En njettii geno kaaɗtudi, nde o newnanii en haa mbaaw-ɗen huuɓnude aadi hakkunde men e fedde DEKAM (Dental- Kawral- Musiɗal) kam e terɗe jaayndiyankooje habrirde “ayaawo fm” to Suwoyraat. Tuma nde duɗal ngal udditta, en tintiniino banndiraaɓe. Ina yooɗi kadi so ngal ɓaara, ngenndiyankooɓe ɓee tina. Caggal nde ngal heɓi ko geno fodannoo ngal e ganndal, e horo ngo almudɓe ɓee mbaɗaa, Fedde Ɓamtaare Pulaar, Catal Suwoyraat 

Ñaantugol sagataaɓe : Mohammedu Paate Jallo suɓanaama ñalaande

Kalifu Jaŋde e ndehi ina takkana Mammadu Paate Jallo galaŋ
Kalifu Jaŋde e ndehi ina takkana Mammadu Paate Jallo galaŋ

Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

Sammba Gata Bah

Sammba Gata Bah
Sammba Gata Bah

NGUURNDAM SAMMBA GATA BAH

Ballifiiɗo ndeeɗoo deftere nde njogi-ɗon e juuɗe mon, wiyetee ko Sammba Gata Bah to Kayhayɗi. O jibinaa ko e hitaande 1939 to Tiisiksa (Diiwaan Taagaant / Muritani).

1. DUƊE ƊE O JANNGI

  • 1948 - 1949 : o naati Duɗe leslese to Kayhayɗi.
  • 1957 - 1958 : o yahi Liisee Teknik Moris Defafos to Ndakaaru.
  • 1958 - 1959 : o fayti Duɗal keblowal safrooɓe to NDar.
  • 1962 - 1964 : o naati e Duɗal karallaagal Ɗanningol oppirteeɓe to Farayse.
  • 1972 - 1974 : o naati e Duɗal keblowal safrooɓe Dowla to Nuwaasoot.

Jaŋde : kesum to El Miina

Jallo Mohammedu Iden El Miina
Jallo Mohammedu Iden El Miina
Joɗnde jannginooɓe
Joɗnde jannginooɓe

 

 

 

 

 

 

 

 

Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima  ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées) 

Cellingol binndi : Pelle inɗe

Pelle inɗe
Pelle inɗe

Pelle inɗe ko nay :

- Pelle aadee

  • Teelal                            Keewal
  • Neɗɗo    oo          Yimɓe                 ɓee
  • Suka       oo          Sukaaɓe            ɓee
  • Debbo    oo          Rewɓe               ɓee
  • Gorko     oo          Rewɓe                ɓee

‘’Oo’’ e ‘’ɓee’’ ko pelle inɗe. Ina woodi inɗe tawi fedde mum en ko ‘oo’, etee ngonaa aadee. Ɗeen inɗe ina gasa tawa ko jiggaaɗe maa walla tawa ko ɗe dottaaɗe.

Ɓataake feewde e Fedde Ɓamtaare

Umar Al Hajji
Umar Al Hajji

 

Ko adii kala ko calminaali am tedduɗi fayde e mon, mboɗo nelda on duwaawu nde geno rokkata on cellal e coftal, ngam mbaawon jokkude golle mon.
Gila puɗɗii-mi janngude Pulaar, haa mbaaw-mi tarde, mbaɗtu-mi soodde jaaynde FOOYRE ƁAMTAARE. Sinno ko sago jaaynde nde waɗta yaltirde  balɗe 15. Mboɗo yiɗi anndude mbele ɗum naamndii ko ngalu walla alaa naamndii ko darnde mawnde?

Daawal duɗe karallaagal kesal

Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese

Alet 16 marse 2014, ko ñalngu maantinngu e nder golle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko ñalnde heen, fedde ndee udditi ɗo joɗnde mum ɗoo, duɗal ngal mbaadi kesiri, so Duɗal Keblorgal Karalleeje Kese. Ɗuum wonaa huunde hesere e Fedde ndee, sibu ko kayre kadi fuɗɗunoo, e kitaale 1970 « Njanngen Pulaar !», ko kayre fuɗɗi Duɗe Keblorɗe e fannuuji e kitaale 1980.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience