Ko ɗo ngon-ɗaapinal
pinal
Amerik ina yiɗi ñaawde Antoñoo Injay
Antoñoo Injay (Antonio Indjai) wonoo mawɗo konu Gine Bisaawo. Kanko Antoñoo Injay noon, o yiyndiriino ɗoo e Nuwaasoot e Asiis, ñalnde 15 desaambar 2010 ɗo galle laamorɗo ɗoo, haa tele Muritani yaltini ɗum. E wiyde Al Akhbar, oon sahaa ɓe kaaldiino « ko faati e tarafikaaji dorog cokanooɗi e Muritani ». Jooni noon, Amerik ko takkuɗo oon « njeeygu dorog e njogitaaje».
Santarafrik, leydi pilaa-mbeñaaji
Ñalnde 24 marse 2013, rebel en keɓtii laamu to Santarafrik. Ɓe mbiyetee ko Dental Selekaa. Ɓe njandini ko persidaa Faransuwaa Bosise, mo konu Farayse e Caadnaaɓe mballunoo heɓde laamu. Wiyetee tan ko Alla ñaawii, sibu kanko Bosisee oo, ko nii o heɓrunoo laamu ñalnde le 15 mars 2003.
“Santarafrik wayi ma a taw ko no Muritani e Mali nii hiiteede”, sibu keewgol kuudetaaji e murtooji : kala keɓɗo fetel wiyata ko maa jooɗoo e jappeere hee.
Wolde “Serval” (cewngel jaawle) : “Sawru gorle weñcitiima”
Gila e maayirɗe 2011, leydi Mali woni ko e tiimaandi mbonndi, tiimaandi maalde goomuuji innitortooɗi diine, jeeyooji dorog e tarafikaa en, wondude e fooɗaniiɓe jeytaare diwaan rewo Mali lollirɗo Asawaad. Ɗum fof noon, ina jeyaa ko saabii ɗum geɗe tati :
- Jiilgol laamu ngol fooƴtaaki e daawal ɗimmal laamagol Aamadu Tumaani Tuure,
Haalotaako, deƴƴotaako
E jonte ɓennuɗe ɗee, depitee Faraysenaajo biyeteeɗo Noel Mamère, naamndanooɗo ko faati e ngonka Mali wiyi « Oɗon cikki jihaadiyankooɓe ɓee ina mbaawi fooleede tawi noon ina mbaawi mooloyaade Muritani, mo persidaa mum jeyaa e mawɓe julaaɓe dorog ? » Kaa haala no wayi hulɓinaade nii, yimɓe fof ina kuli, ina padi haa hannde e jaabawol mawɗo leydi ndii. Kanko depitee oo, o haalnoo ɗum ko e jaaynde wiyeteende ARTE.
Wolde Mali : Suudu korndolli
Tuubaako Farayse gooto, ganndo mawɗo no feewi ko faati e Islaam e Arab, biyeteeɗo Mathieu Gidère, jeertinii wonde wolde Mali, sarii, saakii ownooɓe wonnooɓe Mali ɓee e nder leyɗe catiiɗe ɗum ɗee. « Maa ɗum jibin ngonka kesa e nder Afrik. Ko suudu korndolli denndaangal tarafikaaji : dorog, njogitaaje, kuutoragol diine. Mali wonnoo suudu. Hankadi, Muritaninaaɓe ɓee nana koota Muritani, Caadnaaɓe to Caad.
Balɗe gadane wolde Mali
Wolde heblantenoonde ko ina wona lebbi jooni ndee, ummiima ! Nde fanndanooka jooni, kono, sabu golle ownooɓe jogiiɓe rewo leydi Mali gila ñalnde 22 marse 2012, Hooreejo leydi Mali e mudda, hono Jookunndaa Tarawore, noddii Farayse yo faabo ɗum en. Farayse ɓuuɓtinaani, sibu ko ñalnde 11 saawiyee 2013, balɗe ɗiɗi caggal naatgol ownooɓe ɓee e wuro Konnaa, laaɗe maɓɓe diwooje mbommbi tuddule ownooɓe to Gaawo, Leere, Konnaa, e goɗɗe …
Dowla Palestiin to Fedde Ngenndiije Dentuɗe
Ñalnde alkamiisa 27/11/2012, Palestiin jaɓaama yo won Dowla tawtorteeɗo e joɗle Fedde Ngenndiije Dentuɗe, woni ko wiyetee e Farayse «Observateur». Ɗum firti ko o wonaa tawo tergal, o waawaa, e yeru wootde, kono omo tawtoree joɗle Fedde ndee. Ɗumɗoo noon ko poolgu mawngu, haa teeŋti noon kadi, no woote ɗee njahri nii, ina hollita wonde yoga e leyɗe winndere nde, ina keɓtini Dowla Palestiin, sibu, e nder 189 dowla tawtoraaɗo woote ɗee, ko heen 9 fat calii, 41 ngoni jaambureeɓe ; 138 dowla njaɓi yo Palestiin won dowla tawtorteeɗo.
OBAMA ɗiɗmitii
E hitaande 2008, nde OBAMA toɗɗaa hooreejo leydi Amerik ndee, ko kewu mawɗo wonnoo. Sibu, ko ngool wonnoo go’o ko Ameriknaajo mo iwdi Afirik ina yettoo ɗoo. Weltaare ndee ina mawnunoo haa ɗoon waawi haaɗde sibu ɗum waɗi ko e leydi ɗo paltoor hakkunde leƴƴi woodnoo haa e kitaale 1960. Ɗum kewnoo kadi ko caggal manndaaji ɗiɗi Georges Bush, ɓurnooɗo lollirde golwole waɗatnoo e winndere ndee, kam e ndoolndoolaagu.
A jaaraama Aamadu Tumaani Tuure
Kabaaru cakkitiiɗo : Jaaynde Faraysenaare wootere wiyeteende "Le Nouvel Observateur" (Ƴeew ɗoo) ina yaltini, e tonngoode mum 2475 ñalnde 12 abriil 2012, winndannde takkoore Sarkosi e Abdel Asiis wonde caggal dillere Tuwaareg en. Ndeen winndannde ina holliti wonde ko ɓe aanduɓe e ndeen feere, sibu mum yuumtude e ko ɓe njaakorinooka, so garditagol AQMI e njanngu mbaɗngu to rewo Mali nguu. Winndannde ndee ina holliti ngaanumma mawɗo keɓtiiɗo laamu Farayse,
Ahmeddu wul Abdallaahi : "Yoga e ardiiɓe leyɗe hirnaange Afrik ina njokkondiri e njeeygu dorog"
Ahmed wul Abdallaahi woniino Jooɗaniiɗo keeriiɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to Afrik hirnaange, to Somaali, e to Burunndi ; hannde ko kanko ardii nokku biyeteeɗo Centre-4S (Centre des stratégies pour la sécurité Sahel Sahara) jooɗiiɗo e Nuwaasoot.
E miijo Ahmedu wul Abdallaahi, hare ownugol (AQMI …) ina yejjitina yimɓe musiiba ɓurɗo bonde, so njulaagu dorog.
