Ko ɗo ngon-ɗaapinal

pinal


Luure hakkune leƴƴi to rewo Mali : Tabital Pulaagu Mali sakkitii peeje

fitinaaji to Mali
fitinaaji to Mali

E darorɗe lewru feebariyee 2014, wiyaama wonde « fulɓe jogitiiɓe mbarii ko ina tolnoo e 30 tuwaareg to nokku ine wiyee Tamkutaat, 80 kiloomeeteer rewo Gaawo, ngam yoftaade dahngo pullo  gooto». Geɗe bayɗe nii ina gasa tawa ko ɓooyɗe waɗde e diiwaan hee. Kono nde tawnoo Mali woni tawo ko e jiiɓru, kala ko kewi toon yaawataa faameede ko woni. 

Laamɓe Santarafrik

Katerin Sammba Pansa
Katerin Sammba Pansa
Kartal Santarafrik
Kartal Santarafrik

 

Santarafrik (Hakkunde Afrik) jeyaa ko e njiimaandi Farayse gila e maayirɗe teeminannde 19ɓiire. 

Ɓeeɗoo potaani yejjiteede e hare ndimaagu to Afrik worgo

Walteer Sisulu
Walteer Sisulu
Olifiyee Tammboo
Olifiyee Tammboo

 

 

Ɓeeɗoo Manndelaa ñaawdanoo to RIVONIA : Goldberg, Bernstein, Hepple, Wolpe, Kantor e Goldreich ko tuubakooɓe raneeɓe tal. Ahmed Kathrada e Nair ko eñnjee en, e Sisulu, Mbeki, Motsoaledi, Mhlaba, Andrew Mlangeni ko ɓaleeɓe.

Wirwirnde Manndelaa : Seytanaagal leyɗe hirnaange

Sarkosi e Hollande e wirwirnde Manndelaa
Sarkosi e Hollande e wirwirnde Manndelaa

Sikke alaa, Manndelaa ine haandi e manooje keewɗe manetee ɗee. Kono ɗuum fotaani fuuntude en haa cikken wonde yimɓe fof ina korsinnoo mo, walla ko tuubakon leñamleñamon ceɓɓitiikon ngonkon to Afrik worgo kon tan, leptunoo mo. E nder leyɗe hirnaange ɗee kala, Manndelaa jaggiranoo toon ko no neɗɗo bonɗo nii. Leyɗe hirnaange mballitii laamuyel paltoor ko juuti, capanɗe hitaande. Ko maa sukaaɓe pellaa to Soweto ñalnde 16 suwee 1976 nde woodi fuɗɗiiɓe ustude ballal mum en e apartaayd. 

Ko Manndelaa koo, ko kaawis

Manndelaa e cagataagal mum
Manndelaa e cagataagal mum

Ina heewi e nder renndo juulɓe, neɗɗo mo Alla rokki kattanɗe yiyde mbirniindi, tijjaade ko arata, fewjande renndo ɓure mum, heewi siforeede ko waliyyu. So tawii Manndelaa  wonaa waliyyu Alla kam, eɗen mbaawi wiyde ko o waliyyu to bannge politigi.

Manndelaa  walla Madibaa (wonande koreeji makko) jeyaa ko e leñol xhossa en, galle laamotooɗo, kono baaba makko sankiima law (1927), amo yahra e duuɓi jeenay, mawɗo galle Thembus en (ko e oon galle o limtetenoo) nehi mo, sabu ina jooɗtoranoo ko so sahaa mum yontii, amo fotnoo jooɗaade e jappere ndee, no yoga e ɓiɓɓe garmeeji keewi wattinde. Sabu tijjaade ɗuum, koreeji makko toɗɗanii mo debbo mo o foti resoyde, ɗum fof ina gasa ko e peeje no hebliraa mbele omo roondoo lefol ngol o jooɗoo.

Hayaa Sonogo saaynaama

Hayaa sanogo
Hayaa sanogo

E tonngoode Fooyre Ɓamtaare ɓennunde ndee (106) en mbiyiino seneraal Hayaa Sanogo nanngaama. Ndeen ko juumre wonnoo. Ko jooni o nanngaa, ñalnde alarba 27 noowammbar 2013. Ko goonga ndeen o noddanooma laabi keewɗi to ñaawoore (lebbi keewɗi jooni), kono o jaɓaano nootoyaade, haa yimɓe fof mbaɗti wiyde ma a taw laamu nguu suusaa arande mo.

Ñaawoore leydi makko ina soklunoo heɗaade mo e doosiyeeji ɗiɗi : hafeere « beeree ruus »

Piilngal IBK : Lonngere wulnde

IBK ina woonda
IBK ina woonda

Ñalnde 19/09/2013, ko ñalngu mawningol piilngal IBK (Ibraahim Buubakar Koytaa) hooreejo leydi Mali. Wonande leydi Mali, ko daawal kesal ɗamaawu reftude laawol caggal jiiɓru bonndu e kulol pusgu leydi ndii. Wonande IBK ko laatagol koyɗol so wonde hooreejo leydi, kono kadi «kanko e soklaaji».
Hooreeɓe leyɗe heewɓe tawtoraama piilngal ngal. Ina jeyaa heen François Hollande hooreejo leydi Farayse, oon kaɗanɗo Mali firtaare, paabiiɗo ɗum nde hatojini heen ;

Hol to leydi Misra (Ejipte) hucci?

Koninkooɓe
Koninkooɓe

Leydi Misra ndii hina wuuri hannde jiiɓduuji mawɗi kulɓaniiɗi, ɗiin jiiɓduuji noon addi ɗum en ko luure dawrugol ɓooyɗe e kese. Ko waɗi mi wiyde ko ɗe ɓooyɗe, ko sabu ɗe mbaɗata ko hakkunde Militeer en laamiiɓe e dental fedde Musiɗɓe juulɓe ɓee (ikhwaan muslimiin). Ɓeen ɗiɗo noon wonaa hannde luural mum en fuɗɗii, luural hakkunde maɓɓe fuɗɗiima gila ko wonaa hannde,

Hooreejo leydi Mali : IBK lomtiima ATT

Ibraahim Bubakar Koytaa, hooreejo leydi Mali
Ibraahim Bubakar Koytaa, hooreejo leydi Mali

Duuɓi makko : 68.
Laabi o birgi gardagol leydi Mali : 3 (2002, 2007 e 2013).
IBK, woni Ibraahim Bubakar Koytaa, ko neɗɗo ɓooyɗo waɗde politik, sibu o woniino kalifu caggal leydi e hitaande 1993, hade makko wonde gardiiɗo hilifaaɓe leydi Mali tuggi 1994 haa 2000, o woniino hooreejo suudu sarɗi, hakkunde 2002 e 2007. Ɗum ko hade makko sosde parti makko ganndiraaɗo RPM (Rassemblement pour le Mali : Dental wonande Mali).

Mali : Nanondiral jam to Wagadugu

Nanondiral Wagaa
Nanondiral Wagaa

Ñalnde 18 abiriil 2013 to Wagadugu, dowla Mali e jooɓnaaɗo konngol mum kolonel Muusaa Siŋkoo Kulibali; siifondiri e murtuɓe tuwareg en e gardagol Bilaal Ag Aseriif  e Algabaa Ag Intalla nanondiral ngam artirde jam e nder leydi Mali, ɗum fof e dow gardagol hooreejo leydi Burkina Fasoo, hono Belees Kompaawore.  

So eɗen ciftora noon, ina wayi no murtuɓe tuwareg en umminiino fiyannde e maayirɗe

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image