Ko ɗo ngon-ɗaapinal

pinal


Leydi Misra

Tibooje Misra
Tibooje Misra

Ndenndaandi Arab Misra, walla e raɓɓiɗinaade Misra, ko leydi ndi ko ɓuri yaajde e mum jeyaa e Afrik rewo. Ko bannge fuɗnaange rewo oo tan woni e duungel Sinay, jeyaa e Asii. Ko heddii koo fof ko e Afrik woni. Misra hannde woni ko e nokku Misra ɓooyɗo oo. 

Siin : leƴƴi, faggudu, karallaagal, jokkondire (jookere)

Rewɓe siinnaaɓe
Rewɓe siinnaaɓe

Siin ina heɓtini 56 leñol nder leydi ndii (leƴƴi keertinɗi to bannge pinal). Ina winndaa e doosɗe leydi ndii wonde « leƴƴi ɗii kala poti baɗɗiiɗe e hakkeeji ».

Mahngo dowla Siin

natal Tata Mawka Siin
natal Tata Mawka Siin

Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal. 

Ndenndaandi Ɓesngu Siin

Natal Siin
Natal Siin

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Farayse waaldii e faayre, findii e sunaare

Natal njangu Paris
Natal njangu Paris

Waalde e dow danki, finde e les ganki, waalde e dow ganki, finde e les danki, fof waalde e jam, finda heen ɓuri. Farayse  waaldii e piyanɗe jamma aljumaa, 13 lewru desaambar (jolal), findii e ubbude maayɓe e safrude barmuɓe, ñalnde aset 14 lewru jolal 2015, tawi ndewdaa ɗoon ko ownooɓe (owbeelɓe).

Maanditaare jebbilaare Japon to Siin

Natal maanditaare Japon to Siin
Natal maanditaare Japon to Siin

Ñalnde 3 settaambar 2015, leydi Siin mawninii duuɓi 70 jebbilaare Japon. Ko kewu mawngu no feewi, sibu ko 12 000 soldaat e 500 mobel e 200 ndiwoowa ceppi ñalnde heen, ngam seedtinde doole leydi Siin e nder winndere ndee hannde.

New York : Ekkolaaji laamu kurjii ñalnde juulde taaske

New_york.jpg
New_york.jpg

Go’o ekkolaaji laamu wuro New York ina “njuula taaske” ! Ɗumɗoo, eɗen mbaawi wiyde kadi ko Amerik tan waawi fuɗɗude ɗum e leyɗe hirnaange. Tee haaɗaani ɗoo tan, sibu, tuggi 2016 hay juulde koorka ko ko waɗtata hurjeede toon. Juulɓe wuro ngoo ndañii hankadi no njuuldi, njuulda e sukaaɓe mum en.

Burkinaa : Artii ɗo wonnoo, alaa ɗo yahnoo

Kafondo e Zida
Kafondo e Zida

Caggal nde laamu arti ɗo wonnoo, batu hilifaaɓe Burkinaa jooɗiima  ñalnde aljumaa 25 settaambar 2015. Eɗen mbaawi wiyde « cabbi gorle mbeñtitiima », sibu batu nguu ƴettii kuulal maantinngal, so fusde RSP, (woni BASEP mo Burkinaa) hono koyngal konu cosanoongal e laamu Belees Kompaawore, ngal alaa ko woni golle mum so wonaa reende mo, e... waɗde kuudetaaji...

Leydi Caad

Caad ko leydi Afrik hakkundeejo, njookiindi, woni ndi jiimaani e geec. Ndi heerondiri ko e Libi (bannge rewo) e Niiseer e Niiseriyaa (bannge hirnaange) e Kamaruun e Santarafrik (bannge worgo) e Sudaan (bannge fuɗnaange). Laamorgo mayri ko Njamenaa. 

Leydi Japon

Japon
Japon

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji