Ɓataake feewde e Fedde Ɓamtaare

Umar Al Hajji
Umar Al Hajji

 

Ko adii kala ko calminaali am tedduɗi fayde e mon, mboɗo nelda on duwaawu nde geno rokkata on cellal e coftal, ngam mbaawon jokkude golle mon.
Gila puɗɗii-mi janngude Pulaar, haa mbaaw-mi tarde, mbaɗtu-mi soodde jaaynde FOOYRE ƁAMTAARE. Sinno ko sago jaaynde nde waɗta yaltirde  balɗe 15. Mboɗo yiɗi anndude mbele ɗum naamndii ko ngalu walla alaa naamndii ko darnde mawnde?

Mande Nuwaasoot jogotoo mbaydi laamorgo ?

Nder jehre Joyaɓal
Nder jehre Joyaɓal

 

Jamma alkamisa, 3 lewru sulyee 2014, hay asamaan gasnaani ruylinde (waɗde duule) tawi ko won nokkuuji Nuwaasoot e Jehre Senkiyeem ndee kujjitii ndiyam e mbooko. Nde ƴiiwoonde ndee toɓi, tawti diƴƴe ɓulatnooɗe ɗe ndartaaki gila e ndunngu rawane, gaddannooɗe galleeji keewɗi woppeede e laataade biille. 

Cosgol duɗe to Catal Riyaad

Aamadu Mammadu Jallo (jom kufne oo), hooreejo Catal Riyaad e Ceerno Demmba Aamadu Bari (kaaliiɗo oo)
Aamadu Mammadu Jallo (jom kufne oo), hooreejo Catal Riyaad e Ceerno Demmba Aamadu Bari (kaaliiɗo oo)

 

Oo talaata ko kaalteteeɗo e kala sahaa. Nguu ñalngu yantii e daartol Pulaar, 10-06-2014 oo talaata, Faatimata Nalla Sih e Kajjata Sih e AJDR  woni Fedde Sukaaɓe Ngam Ɓamtaare Riyaad (Association des Jeunes pour le Développement de Riyad), ƴettii pellital ngam yenaneede leñol ngol ŋakkiraa ko hirjino. Ko ɗum woni sabaabu yoga e almuɓɓe duɗal Aamadu Hampaate Bah, ngal PK7 yuɓɓinde ndee yeewtere hirjino ngam teskaade kala leñol ɓamtii ko e ɗemngal mum e pinal mum. 

Bilaal wul Yamar sankiima

Bilaal wul Yamar
Bilaal wul Yamar

 

Bilal wul Yamar sankiima ɗoo e Nuwaasoot ñalnde 18 suwee 2014, caggal rafi juutɗo.  Bilaal wul Yamar ! Min ngadii nande ndee innde ko e hunuko Al Hajji Ngayde (yo Alla yurmo ɓe, yaafoo ɓe) rewrude e onndooji Rajo Muritani. Gila ndeen, haa hannde, wiyde « Bilaal wul Yamar, wayi ko no wiyde Rajo Muritani nii ». 

Kawgel fuku winndere 2014

Maande kawgel ngel to Beresiil
Maande kawgel ngel to Beresiil
Maskot kawgel ngel
Maskot kawgel ngel

Kawgel 20ɓel (baɗtungel 20) fuku winndere udditii ñalnde alkamiisa 12 sulyee 2014 to Beresiil. 32 kippu (leydi) ina tawtoraa ngel. Feere yuɓɓinde kawgel ngel ƴettaa ko ñalnde 26 mee 1928 to Amsterdam. Nii woni e hitaande 1930 kawgel gadanel yuɓɓinaa e hitaande 1930 to Uruguay. Kippuuji 13 fat tawtoranoo heen. E hitaande 1982, kippuuji tawtoraaɗi ɗii njettiima 24. 

Funeeɓe jibinaaɓe ina njaggondiri juuɗe

Funeeɓe ɓee
Funeeɓe ɓee

 

Ɗum waɗi ko to Dental Dowlaaji Amerik. Debbo gooto ina wiyee Sarah, jibini funeeɓe rewɓe ina njaggondiri juuɗe. Tawanooɓe ɗum ɓee fof ndonku jaggude gonɗi mum en. Kamɓe e yumma maɓɓe fof aɓe celli, aɓe e jam. Yanti heen, ɓe ngonaa giƴiraaɓe tan, ko ɓe funeeɓe goonga e goonga.

Diine : Njuulu jejjitte

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

Yahyaa Bun Yahyaa yeewtanii min, wiyi : “mi janngii e Maalik, gaa Ibnu Sihaabin, gaa Abii Salamata Bun Abderahmaan, hono Abii Hurayrata yo mbelemma Alla won e makko (YMWM) : hono Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (JKM) oo wiyi : so tawii gooto e mon ummiima ina juula, seyɗaani ina naata e mum wona e bonnude hakkille mum haa roŋka anndude ɗo yahratnoo, firti ko roŋka anndude no foti darɗe ɗe juuli, ɗum so heɓtiima njuulu gooto e mon yo sujju, cujjanɗe ɗiɗi tawa o mo jooɗii.

Pulaar waasii jaalal : Aamadu Saydu Kan nodditaama

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndanngal terɗe mum, kam e FOOYRE ƁAMTAARE ina nduwanoo ɓesngu Aamadu Saydu Kan, cankiiɗo ñalnde 22 suwee 2014 to Nuwaasoot, wirnaa to Likseyba ñalnde heen. Aamadu Seydi Kan ko jaggal e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani wonnoo. O ardiima ko juuti Catal fedde ndee to Nuwaadibu. Maayde makko ko baasal mawngal wonande Fedde ndee, wonande leñol ngol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aljanna. Ko Kan Aamadu Saydu ligganii leñol ngol, Fedde ndee e ɓesngu Muritani waawaa haaldeede kiikiiɗe gooto. 

Ganndal “SAWRU” (2)

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

En ngardiino e sawruu haa Muusaa Aamadu Jallo wiyata : “So liingu yarii kodde yoo yettu ALLAH, yetta lawƴooɓe kore” Waɗde ndeke : “So liɗɗi njarii kosam ne hayi yoo njettu fulɓe lammbuuɓe ɓee“. Eɗen njokka

So ndiiɗo mbaydi kosam yawtii, eɗam jogii kadi sifaa goɗɗo : so fedannde yowtaama e kaggu, ina waɗa heen sahaaji kaccalle lammuɗe toɗ. Ɗe ngittete, ɗe ndufee, ketungol kuuringol dow ngol iirtondiree e kosam cakkiɗam les ɗam, burgal ngal jolnee heen,

Hol no timtimol ardata ?

Timtimol
Timtimol

 

Eɗen “ngultina” ɗoo winndannde mbaɗatno-ɗen Fooyre Ɓamtaare tonngoode 8 e 9 – sulyee haa desaambar 1982. 

… Hade men haalde timtimol, eto-ɗen faamde won e geɗe jowitiiɗe e ko addata ɗum : leer (annoore).

Leer : Leer ko dental cereeli. Cereeli leer ko portiiɗi. Tesko-ɗen : saanga beetawe walla kikiiɗe, cereeli naatirooji pallanteeje, eɗen njiya bolol mum en.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji