Santarafrik, leydi pilaa-mbeñaaji
Ñalnde 24 marse 2013, rebel en keɓtii laamu to Santarafrik. Ɓe mbiyetee ko Dental Selekaa. Ɓe njandini ko persidaa Faransuwaa Bosise, mo konu Farayse e Caadnaaɓe mballunoo heɓde laamu. Wiyetee tan ko Alla ñaawii, sibu kanko Bosisee oo, ko nii o heɓrunoo laamu ñalnde le 15 mars 2003.
“Santarafrik wayi ma a taw ko no Muritani e Mali nii hiiteede”, sibu keewgol kuudetaaji e murtooji : kala keɓɗo fetel wiyata ko maa jooɗoo e jappeere hee.
Ngoppee ñemmbaas
Ñemmbaas ko biineegara renndintee e ɓohe e kibmaasi. Kaas biineegara e kaasuuji sappo ɓohe e buuɗi joy (5) kibmaasi, walla ko ɓuri ɗuum heewde. Ɓuri heewde waɗde ɗum ko sukaaɓe rewɓe e worɓe fof. Ko e bitikaaji ɓe coodata suukara e ɓohe e biineegara e kibmaasi, ɓe ndenndina, ɓe njiiɓa ɗum haa lamma, ɓe ngacca haa ɓohe ɗee coofa e mbuus hee, joom mum yula mbuus oo, wona e ɓuucaade lammo-lammo oo.
Konngol Y.NG. FƁPM e ñalngu ciftorgol Umar Bah Mboyna
Feewde e joɗnde ciftorgol Umar Bah Mboyna
Ooy Fulɓe !
Ooy enɗam Umar Bah Mboyna !
Ooy musiɗɓe e gollodiiɓe Umar Bah Mboyna!
Mi salminii on e innde yiilirde ngenndiire FƁPM e innde fedde ndee e hoore mum.
Musiɗɓe tedduɓe
Maayreede moƴƴo ɓuri huurdeede bonɗo
Ñalnde alkamiisa 11 abriil, ko ñalngu ciftorgol Umar Bah Mboyna. Umar Bah sankinoo ko ñalnde 8 lewru mars 2012. Kono, sabu ngantu, lajal ngal dirtinaa haa e lewru abriil. Yimɓe heewɓe nootitiima e ñalawma hee. Hay so tawii ko o ñalawma sunaare ne, o waɗaa ko e weeyo Pulaagu dowrowo. Kala ko Pulaagu ena huutortonoo walla ena ñaantortonoo e nder nguurndam mum walla e nder kewu mum, addaama ɗoon.
Faawru Jaati Ngenndi ñaantii ɓale ɗee fof, ñaantiri ɗe nate ɓooyɗe, kaɓirɗe harbiyankooɓe e waɗɗiyankooɓe hanki, nde hoɗdu e ndimaangu njogii joomiraaɓe,
Luulndo jaɓii feere Masawuud
Luulndo waɗiino lappol ngam yettinde Mesawuud jaabawol mum e feere ummiinnoo ngam yaltinde leydi Muritani e kiris woni e mum oo. Caggal ɗuum ɓe njaltinii bayyinaango (ñalnde 21 abriil 2013) ina hollita wonde «Mesawuud jaɓɓiima lappol ngol no moƴƴi ». Wondunoo e makko ko Bojel, hooreejo Wiam e Adbul Salaam Horma, hooreejo Sawab e Mustafa Abeydarahmaan, hooreejo RD, e Ahmed Hamsa, hooreejo CUN.
Likƴere
Hol ko addata likƴere ? Addata likƴere ko yah-ngartaa henndu nder poofirgol neɗɗo, yah-ngartaa mo saabotoo ɗum ɗaɗol tino "jofekuusol" (pneumogastrique), tawa ina «dilli» sabu baylagol nokku ɗo rewata ɗoo : nguleeki walla yiite ekn. Likƴere ina heewi arde e neɗɗo e sahaa mo yiɗaano ; ina heen sahaaji nii ina tampina neɗɗo. Ina heewnoo so joom mum «hulɓinaama» likƴere ndee dartoo.
Kono ina woodi peeje goɗɗe.
Leyɗe kulanaaɗe Kuudetaa e hitaande 2013 ndee
Leyɗe kulanaaɗe Kuudetaa e hitaande 2013 ndee. Hedde 23 saawiyee hitaande ngon-ɗen ndee, won wiɗto bayyinaa hollitoowo kartal leyɗe kulanaaɗe kudetaa e ndeeɗoo hitaande.
Wasiyaaji cellal daɓɓi : Ndillee ! ndillee !
Ndillee ! ndillee ! Ɓoyii haaleede, winndaama haa tampaama : fooftere heewnde moƴƴaani e cellal, joɗnde juutnde moƴƴaani e cellal. Heewnoo wiyeede ko yo neɗɗo duumo e coftal ɓalli, walla duumoo e yahndaade ñalnde fof, hay so hojomaji seeɗa, so dañaama 30 hojom ñalawma kala. Jooni kadi, won wiɗtooɓe newni golle kadi : « won ɗeen golle nder galle, hay so ko hojom walla ɗiɗi haa tati, ina mbaawi lomtaade 30 basiyanooɗi ɗii ».
