Baylugol yiilirde catal Kayhayɗi

Huunde e tawtoraaɓe
Huunde e tawtoraaɓe

Ñalnde 14/02/2016, catal F.Ɓ.P.M. to Kayhayɗi waɗii batu kuuɓtodinngu. Ginol golle batu nguu fawii ko toɓɓe ɗiɗi : ciimtol golle catal e suɓaade yiilirde hesere. Tawtoraaɓe ɓee gooto fof hollirii hoore mum, hollirii weltaare mum, ɓe njaarii hooreejo Sammba Gata Bah e golle mum tiiɗɗe ɗe o gollanii ɗemngal Pulaar.

Hakkunde Muritani e dorog : So Alla jolaama bonde e baañoowo, wuurtata e mum ko teko !

Nanngal keesuuji dorog
Nanngal keesuuji dorog

Tuggi 2007, nde laanel ndiwoowa jippinnoongel keesuuji  keesuuji dorog to Nuwaadibu yiytaa faade hannde, alaa hitaande meeɗnde ɓennude tawi ajaande njulaagu dorog kewaani e leydi Muritani. E hitaande 2009, Ahmeddu wul Abdallaahi wiyiino “Miɗo sikki ownugol fotaani wonde ko tuubakooɓe mbiyata “lekki mbirnuki dunndu” koo. Hol ko woni dunndu nduu ? Dunndu nduu ko njeenaari tuddiinndi e huunde e juɓɓule kisal kam e sarwisaaji ndenndaandi, kono noon, e ko ɓuri teeŋtude ko dorog.” Ɗum firti ko ɗee gajaale mawɗe kewooje e leydi men e ɗii duuɓi cakkitiiɗi ɗii fof, kam en fof njiydi lamol... 

Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop

Ndiwoowa nawnooka min kaa
Ndiwoowa nawnooka min kaa

Banndiraaɓe hay so ciimtol ngol mbinndatno-ɗen e njillu men e  Duunde Orop ɗeɓii leeltude ne, ngol joofii hannde oo e ballal Geno. Fulɓe ena mbiya wonde moƴƴere leeltunde ɓuri moƴƴere haaytunde. 

Nguyka woote : Hol ko Maasina waɗi ?

Maasina
Maasina

Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.

Makki Sal : “Wax waxeet“

Makki Sal
Makki Sal

Gila o toɗɗaa hooreejo leydi Senegaal e lewru abriil 2012, o seeraani e reftude heen. Ko o wiynoo koo ina laaɓti “Oɗon nganndi mi fellitii artirde manndaa duuɓi 7 toɗɗoraa-mi e les ngalɗoo Doosgal leydi oo e duuɓi 5...”

Laamu Muritani : ngardiigu memmbagol

Batu hilifaaɓe
Batu hilifaaɓe

Ñalnde talaata 9 feebariyee 2016, laamorgo leydi habrii toɗɗagol hilifaaɓe hesɓe. Iselmu Ahmed Iɗidbih toɗɗaa kalifu geɗe caggal leydi, Muttar wul Njay toɗɗaa kalifu faggudu e kaalis, o lomtii wul Rayiis e faggudu. 

Ekkol Nessiba : Goddi taƴii

Seppo yimɓe IRA
Seppo yimɓe IRA

E balɗe jawtuɗe ɗee, won ko kewi e Nuwaasoot ko heewɓe tinaani walla paamaani ko woni tigi rigi. Ɗum jotondiri ko e ekkol biyeteeɗo Nessiba. Nessiba ko ekkol lesleso gonɗo e leegal El Miina, leegal waasɓe.

Boutros-Gaali sankiima

Butros Butros Gaali
Butros Butros Gaali

 

Butros Butros Gaali sankiima ñalnde 16 feebariyee 2016 to Misra, tawi ina yahra duuɓi 93. Kanko wonnoo Afriknaajo gidiiɗo ardaade Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG.D). O jibinanoo ko 14 noowammbar 1922 to Keer. Jinnaaɓe makko njeyaa ko leñol koopte, kerecee en. 

Daesh, dowla lislaam ne ?

Jihaadiyankooɓe
Jihaadiyankooɓe

Ko ngaadorino-ɗen nande ko “Al Qaida”, konngol arab pirowol “Ardorde”, ardorde yeeytiiɓe umminde fiyannde diine walla mbiyen jihaadi e nder aduna hee kala, mbele ina compa diine lislaam e miijo maɓɓe “goonganteejo oo, lasli oo”, ɗumɗoon noon ko gila e maayirɗe kitaale 80.

Misra ɓooyɗo : Yonta hakkundeejo

Kaɓirgal konu (yonta hakkundeejo)
Kaɓirgal konu (yonta hakkundeejo)

En ngardiino e daartol Misra Ɓooyɗo haa ɗoo : “Oon sahaa, firawana en ina njoginoo wiyeteeɓe eskirib en e foksineeruuji goɗɗi ɗi ɓe njoɓatnoo. Ko noon kadi ɓeen eskirib en ndokkirtenoo leydi ɗo mahi dewirɗe mum en e gaññeeje maɓɓe mbele ina njokka waawde toppitaade no firawana ɓee ndewraa so maayii.

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda (3)

Daartol annabi Sileymaan ɓiy Daawuuda
Daartol annabi Sileymaan ɓiy Daawuuda

Hol ko Bilkiis yamiri feewde e leñol mum ? Ndeen Bilkiis janngii ɓataake, Sileymaan faamii ko woni heen, o noddi leñol makko yo ar nootoo batu hay gooto hoto heddo. Ndeen ɓe ngarii, o wiyi ɓe, e konngol Alla toowɗo oo : “eehey mon hoohooɓe, mi nuldaama ɓataake tedduɗo” simoore mettelli, kaawise:29. 

Yuɓɓo naange : tagofeere jeenaɓere yiytaama !

Yuɓɓo naange : naange e tagopeeje mum jeetati ɗee
Yuɓɓo naange : naange e tagopeeje mum jeetati ɗee

En ɓooyii yiylanaade yuɓɓo naange tagofeere jeenaɓere ! Annduɓe mbiyi njiytii nde ñalnde alarba 20 saawiyee 2016 ! Haa e ñalawma hannde oo, caggal nde tagofeere wiyeteende Pluton natti hiiseede e tagopeeje yuɓɓo naange, ko tagopeeje jeetati (8) ngo jogii. 

Miijo : “waɗde yiyee, ɓuri haalde nanee”

Malal Sammba Gise
Malal Sammba Gise

 

Haalde nanee, waɗa yiyee, ɓuri haalde tan nanee. Kono waɗde tan yiyee, naftoree, ɓuri waɗirde haa yiyanee, mantoree. Ene gasa tawa hay so heewɓe paamii ɗuum ne, won heen kam heppuɓe arsuku, ene wiyee noon joom mum heewi wonde ko gujjo.

Nguyka ko kañum woni jahdiiɗo fenaande, geɗe ɗee kala dimo mo ɓinngu ngarmagu dogata e ɓanndu mum huɗortoo.

Hooreeɓe leyɗe Afrik nanngtiiɓe e laamu

Natal hooreeɓe leyɗe Afrik nanngtiiɓe e laamu
Natal hooreeɓe leyɗe Afrik nanngtiiɓe e laamu

Laamuuji jibinaaɗi e yonta jeytaare leyɗeele Afrik e dewɗi heen ɗii, njeeytotoo ko wonde laamuuji tuugiiɗi e dawruɗi demokaraasi, ɗum ɗoon noon firti ko doosɗe leyɗeele ɗee keewi ko mawninde wellitaare konngol, wellitaare juɓɓule, woote, lomlomtondiral e nder laamu ekn…

Oxfam na walla ...

Jebbere
Jebbere

Tuggude e lewru colte fayde e lewru siilto hitaande 2015, njuɓɓudi Oxfam ena darnannoo miskineeɓe wonɓe e nder gure tunndo Ligisayba Gorgol ballal cede (kaalis). 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi