Tunkara e Idiriisa Sek e “Reewmi”

Tunkara mo 2STV
Tunkara mo 2STV
Idiriisa Sek
Idiriisa Sek

Pulaar.org | Mammadu Sih Tunkara mo 2Stv  winndii Idiriisa Sek ngam wiyde ɗum wonde no innde parti mum, hono « Rewmi » winndiraa nii sellaani, sibu ndee helmere firataa ko Idiriisa Sek faanditii heen koo.

Sariya jeyi leydi 1983 e facciro mum

Leydi ndema
Leydi ndema

“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

Deentinol Departamaa-detaa Amerik paatungol e ñawu Ebola njolngu nguu

Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik
Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Uddo Ñaabina !

Manngaan Siidi Moy
Manngaan Siidi Moy

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Ebola Hol no haɓtortee ?

Ebola : ñawɗo e safrooɓe
Ebola : ñawɗo e safrooɓe

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

29 Mai 1968 : Sahodinɓe miferma (Snim) suwoyraat

Laawol laana njoorndi Suwoyraat-Nuwaadibu
Laawol laana njoorndi Suwoyraat-Nuwaadibu

pulaar.org | Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968, tuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum ... ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Mawɗo hilifaaɓe keso, guwarnama kiiɗɗo

Yahyaa wul Hademiin
Yahyaa wul Hademiin
Saamori wul Bey
Saamori wul Bey

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA

Ganndal “SAWRU” (3)

Sawru
Sawru

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Sifaa : Anndude Fedde Ƴiiƴam mum, ina waɗɗii

Maande "dokkal ƴiiƴam"
Maande "dokkal ƴiiƴam"

Pulaar.org | Tuggi 22 haa 31 lewru mee 2014, Sifaa Hanki Pinal Hannde yuɓɓinii Lappol Hirjino fayde Diiwaan Gorgol e Diiwaan Gidimaka. Diiwaan heen fof ko gure ɗiɗi cuɓaa e mum ngam waɗde hirjino yowitiingo e REWINDO DEBBO COWIIƊO, kanum e DOKKIRGOL ƳIIƳAM.

Ɗii hirjinooji mbaɗaa ko e ballondiral e fedde adunaare wiyeteende FNUAP 

Diine : Ɓure Koorka Ramadaan

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

 

Occitannde adannde ko waawde jaggude : hono no Alla toowɗo o wiyri : “mi takkanii yurmeende koorka”. Ɗum woni ko to simoore ‘Mariyam’. Hol ko  firti jaggugol ? ko jaggude ɗemngal mum, jaggude yitere mum, reeno haalde ko boni e ndaarde ko fotaani ndaarde, walla haalde ko welaani nande, ɗum noon neɗɗo fuɗɗotoo  heen ko gila nde naange ummotoo faade e mutal naange, wonndude e anniya.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience