Misra hannde ...

Seppooji to Misra
Seppooji to Misra

Caggal nde mut-ɗen e daartol goɗɗungol Misra, cuppito-ɗen hankadi ngam uddude ndee lowre yowitiinde e daartol Misra.

Hiirde ciftorgol Aamadu Saydu Kan (2)

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Hiirde ndee fuɗɗoyii ko waktuuji sappo e jeetati (W18) kikiiɗe, nde fuɗɗorii ko jaŋde Ɓuraana e daande Ceerno Aamadu Soh, tergal catal NDB. Rewi heen ko gardiiɗo goomu jeeyngal e juɓɓingol, hono musidɗo Sih Jibriil Aamel, ƴetti konngol ngam salminde yimɓe ɓee e haalande ɓe no njuɓɓudi hiirde ndee lelorii.

1-Udditirde hiirde ndee jaŋde Ɓuraana. 2-Konngol hoyreejo Catal fayde e joɗnde ndee. 

Aduna mbo naange woɗeewe !

naange
naange

Heewɓe cikkata ko koode ko ina pamɗi, ko ganndal ari jooni ko hollirii wonde ko ngoɗɗeeki majje tan addani ɗe famɗude e jiyɗe men, kono yoga e majje ɓuri naange mawnude laabi ujunnaaje !

Koolol keewal pine : Kayhayɗi e jeeriyel

Wejo safalɓe to Kayhayɗi
Wejo safalɓe to Kayhayɗi

Ñalnde aljumaa 29 e 30 abriil koolol keewal pine waɗii e wuro Kayhayɗi, Kay Dimmbee jooroo, sammee naayoo. Yuɓɓini koolol ngol ko Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ina wonndi e fedde Sifaa hanki Pinal hannde, e ballondiral e Dental Leyɗe Orop e rogere mum PESCC. Koolol ngol toɗɗii ko gure 5 : Nuwaasoot, Nuwaadibu, Rooso, Kayhayɗi e Ɓoggee.

Ciimtol cabborgol Philip Alston : Baasal e paltoor ina njaaji e Muritani

Filip Alston
Filip Alston

Ciimtoowo keeriiɗo Fedde Ndenndiije Dentuɗe (NgD) jilliiɗo Muritani hakkunde 2 e 11 mee 2016 oo, wiyetee ko Philip Alston (Filip Alston). Faandaare njillu nguu wonnoo ko ɓetde golle laamu Muritani to bannge hare kaaɗtudi baasal kam e ɗooftagol ko hunanii winndere ndee to bannge ɗooftagol jojjanɗe Aadee, e dow bismaango Laamu Muritani. 

Daartol Annabi Yaaguuba (3)

En ngardiino e daartol ngol haa ɗoo : Alla ceniiɗo oo wahyii Jibiriil (JKM), gila Maccuɗo Alla tedduɗo oo yanaani e goofi e woondoore. Nde Jibiril yettii Yuusuf tawi ɗum ina jooɗii ene ruŋtii Jeliika o wiyi ɗum : joome weltiima e geɗe maa, ɓeydu tiiɗnaare, ndeento-ɗaa jamfaade, ngam kala nde njanfi-ɗaa haa goof-ɗaa, ko o jaltinoowo ma e dental Annabaaɓe e goongɗinɓe Alla.

Diskuur Neema addii coow

Abdul Ajiiju to Neema
Abdul Ajiiju to Neema

Ñalnde 3 mee, hooreejo leydi Muritani yilliima wuro Neema. Oon nokku noon ko « sohre » Maawiya wonnoo, sabu ko toon o heewnoo yahde so tawii won ko o yiɗi fewjude, ko wayi no kuule politik maantinɗe (yeru ndeen hitaande eeraango makko sabu  « himme mo o yiɗnoo rokkude rewɓe ». Kono kadi teski-ɗen ko, Abdul Ajiiju, gila teetti laamu e hitaande 2008, rewi ko e teppe makko, nde o ummanii njilluuji nder leydi fof, ko toon o fuɗɗortoo. Hikka ne o ruttiima toon hay so tawii noon ko o wayri toon wonaani hitaande. 

Goppitgol Biraam

Biram Dah Abeid
Biram Dah Abeid

Ñaawaama ñalnde 17/05/2016. Ñaawirde Lommet yamirii goppitgol Biraam Daa Abeydi e Barahiim Ramdaan, sokanooɓe lebbi 16 hannde. Ɓe cokranoo koo hujja « jeyeede e fedde nde heɓtinaaka, dental ngal yamiraaka e noddugol e dental ngal yamiraaka kam e wasde e doole kisal. 

Kaalden goonga : pelle

Kaalden Goonga
Kaalden Goonga

Eɗen nana ene wiyee « ndeereeru ko calɗi baasal,dimo ko jondiniiɗo ». Hannde, ene woodi e men ɓe paamaani ngol konngol walla tawi paamii mbaɗa ko wiyatee « paho nanataa ko haajaaka koo ». Ɓeen ngoni, joom en gite puniiɗe, ɓe njonetaake, fedde njiyi fof mbiyata ko maa naata e mum. Tawi ɓe nganndaa, gooto waawi waalde tan ko e wooturu.

Yarlitanaade banndum

Ceerno oo e almudɓe mum
Ceerno oo e almudɓe mum

To leydi Amerik, jannginoowo gooto yoɓanii almudɓe mum noogaas e njeegomo (26) yahrooɓe tawo e jaŋde gaggaaji, denndaangal fere duuɓi 4 jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, mbele janngo mbaawa jokkude jaŋde mum en, tee ko fereeji ɗii kala. 

Muhammadu Faliilu Sih waɗtii Ganndal hiisa toowngal e Pulaar

Muhammed Faliili Sih e jaaynoowo rajo RMI
Muhammed Faliili Sih e jaaynoowo rajo RMI

En meeɗaano sikkitaade wonde ɗemɗe Afrik ko ɗemɗe ganndal no ɗemɗe keddiiɗe ɗee fof nii, sibu, ɗoo e Muritani ɗe koolkisanooma e jaŋde lesre, tee denndaangal ɓetooji baɗanooɗi kollitii juumtugol ndeen jaŋde e ɗemɗe ngenndiije. Kono, wonande gannde toowɗe, haa arti noon e hiisa toowɗo, hono ganndal ɓurngal luggiɗde e mettude faamde, hay so tawii eɗen nganndunoo ina aaɓnoo, en cuwaano tawo yiyde ɗum, tee heewɓe ina cikkitinoo gaaɓnogol majjum.

Ɗanngal men fayde Itali (3) : Ñalawma Koolol Wicensa

Ñalnde koolol Wiensa
Ñalnde koolol Wiensa

 Koolol ngol waɗi, mbiy-ɗen, ko ñalnde 13 lewru korse 2015. Nii woni nde pindina-ɗen, looti-ɗen, njuul-ɗen, kawru-ɗen e dolokke men, tengaade gaalaande, paɗe mukke coraaɗe e makatuumru silmbaandu, cormiti-ɗen, cormitani-ɗen ñalawma mo Fedde Fulɓe Itali suɓii mawninde hikka e Wicensa. 

Koolol ngenndiwol keewal pine : yeewtere jaaynde

Huunde e tawtoraaɓe yeewtere ndee
Huunde e tawtoraaɓe yeewtere ndee

Ñalnde alarba 25 mee 2016, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Sifaa Hanki pinal hannde njuɓɓinii ɗo joɗnde FƁPM ɗoo, yeewtere jaaynde ngam hollitde ko fuɗɗii golleede e koolol keewal pine.

Misra ɓooyɗo : Dewe, aada, gannde

Dental konu
Dental konu

En ngardiino e daartol men Misra Ɓooyɗo haa ɗoo  : "... So tawii ko e ñalɗi mbelemma, ko sanngara e teewu. Liɗɗi ɗii e teewu nguu e ndiwri ndii moomete lamɗam, yoornee, caggal ɗum sahee walla juɗee. Kala baawɗo kadi ina waawi waɗde gaaci e ngamri e ñalɗi mbelemma. Kuutorɗe gaaci maɓɓe ko bayli caggal ɗum liite. Aɓe njoginoo kadi pijirlooji keewɗi. Alɗuɓe ɓee ina njahatnoo raddo wallo befagol."  Jooni njokken

Faatimata Mbay heɓii “Njeenaari Cuusal”

Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry
Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry

Ko ñalnde talaata 29 marse 2016 wonnoo, to Washington, leydi Amerik. Tee o heɓi njeenaari ndii ko e juuɗe John Kerry hono Kuuɓal Dental Dowlaaji Amerik. Njeenaari ndii ko njeenaari ndokketeendi Debbo Cuusɗo, mo Departemaa Detaa (Ministeer geɗe caggal leydi) Dowla Amerik rokkata hitaande kala rewɓe aduna oo ɓe darnde mum en teskini e nder hare jooltugol jojjanɗe aadee e nder leyɗe mum en.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi