Jaŋde : kesum to El Miina

Jallo Mohammedu Iden El Miina
Jallo Mohammedu Iden El Miina
Joɗnde jannginooɓe
Joɗnde jannginooɓe

 

 

 

 

 

 

 

 

Ko meeɗaani waɗde, waɗii hikka e nder falnde El Miina. Mohammed Paate Jallo, gardiiɗo jaŋde lesre falnde El Miina, jooɗodiima  ñalnde talaata, 28 lewru oktoobar 2014 e ardiiɓe duɓe jaambureeje (écoles privées) 

Konngi kaŋŋe : "ko en sittee woya en"

natal gannominoowal
natal gannominoowal

Konngi kaŋŋe ummoraade e Alhajji Umar Deh to Likseyba keɓaaɗi e hunuko jinnaaɗo men (yo yurmeende Alla won mum) hono baaba Jaabi Kamara to kayhayɗi.

O wiyi-mi, “nde Moritani heɓi hoyre mum ñalnde 28 noowaamburu 1960, woodi musiɗɗo Alhajji Umar Deh gooto ari e Alhajji umar ina weltii ngam habrude ɗum wonde Moritani heɓii hoyre mum.” 

Saamori Tuure

Saamori Tuure
Saamori Tuure

Almaami Saamori Tuure jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu nder leydi Gine hannde ndii. O foolaa ko to nokku ina wiyee Gelemu, nder Koddiwaar hannde oo. O sankii ko ñalnde 2 suwee 1900 to Jole, nder leydi Gabon hannde ndii. Ko kanko sosnoo laamaandi Wasulu, o dartii naatgol koloñaal Farayse e nder Afrik hirnaange.

Cukaagu Saamori Tuure

Saamori jibinaa ko hedde 1830 to Miñambaladugu (nokku gonɗo hannde to worgo Gine). Baaba makko ko julanke jula. 

Jabet fannu 2 (diabète type 2)

Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)
Ñameele moƴƴude e jabet (natal http://www.meltyfood.fr)

 

E alluwal ɓennungal ngal, mi wiyiino wonnde ɓeen wonnduɓe e jabet fannu 1, ɓalli mum en in ŋakki insulin sabu baggol mum en memeede. Kono  wonnduɓe e jabet fannu 2, baggi mum en ina peewna insulin, kono tan keeweendi dihal kal yonataa e huuɓnude ko ɓanndu nduu ina fota soklude.

“Jeyi leydi : dekere 2010-080” (Jokkere)

Ndema maaro
Ndema maaro

 

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).  

Fedde Leelewal Pinal won ko siftini Fulɓe Nuwaasot

Abuu Juubaa Deh
Abuu Juubaa Deh

Fedde Leelawal Pinal e gardagol Usmaan Abdullaay Bah lollirɗo Mboondi Kummba e hooreeɓe mum teddungal Sammba Baabayel Njaay e Jah Abuu Haamiidu, yuɓɓinii jammaaji ɗiɗi Pinal pattamlami, ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal hitaande 2014 to Dingiral Cehilaagal. Fedde ndee addi ko Kecco-joom-Karwaas walla Kecco Yeenee-yooɓee lollirɗo Abuu Jubaa Deh e diɗɗal mum. Rokkaa teddungal udditde jamma gadano oo ko Abdarahmaani Njaatigi Joop to Oolo-oolooga, gollotooɗo to Boowal-laaɗe diwooje Nuwaasot.

Suwoyraat : Siyaara Ceerno Moktaar Taal

Ceerno Muttaar Taal
Ceerno Muttaar Taal

Eɗen poti siftorde ceerno Moktaar Taal : Banndiraaɓe tedduɓe e siyaaruuji ɓennuɗi, en kaaliino ko heewi e ko yowitii e nguurndam ceerno. Hannde etoto-ɗen ko siftinnde toɓɓe kimmuɗe ɗe ceerno Muttaar taal jeertintunoo en e kala sahaa. Inaa heen kulhuli, waylooji e joljole nguurndam men hannde. Hade ɗuum ciftinen huunde e nguurdam makko.
To bannge jibinannde e iwdi : Alhajji ceerno moktaar taal jibinaa ko e hitaande 1936 to bannge tonngi kayitaaji to nokku biyeteeɗo Njorol, fotde 25 kiloomeeter to hirnaange worgo wuro Ɓoggee.

Burkinaa Fasoo :Demminaare ɓaleeɓe ?

Seppo nder Wagadugu
Seppo nder Wagadugu

Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol...

Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade 

Jeyi leydi : Seppo Kawtal

Seppooɓe
Seppooɓe

Ɗii duuɓi fof haala jeyi leydi ina heewi. Haa teeŋti noon caggal 1989 nde gure daande maayo keewɗe taccinaa, leyɗe mum en keɓtaa. Ɗuum ina jeyaa hannde e caɗeele artiranooɓe nguuri, so ronkude heɓtude jeyuuji mum en, mbele ndaña no guurdi. Ko wonaa ɗuum koo, gila 2009, laamu ina yiɗi lartuɗe nokkuuji mawɗi daande maayo too, ngam rokkude ɗum joom jawɗeele ummoriiɓe caggal leydi, tawi diisnondiraani e hoɗɓe e ɗiin nokkuuji. 

Duunde Laaraf

Fatere Fooyre Ɓamtaare
Fatere Fooyre Ɓamtaare

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗoo deftere musiɗɗo Sileymaani Haaruuna Soh (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) wallifinoo, tiitoriinde “Duunde Laaraaf”.

- Kummba, sukaaɓe ɓee kirtiima ne ?
- Mi anndaa nii, ko galle taaniiɓe ɓe kiiroynoo, ɓe ngartu tan, ɓe ɗaanii.
- Hiraande ina woodi walla woodaani ?
- Iih, gosi tan woni ɗoo, kosam alaa, etee suukara ko ko gasi.
- Alla dey anndi ko mbaɗ+ɗen ɗum

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience