Maaɗe tati e siyaara gooto

Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Saydu Nuuru Taal
Ceerno Muntagaa Taal
Ceerno Muntagaa Taal

Siyaara Al Hajji Saydu Nuuru to Ndakaaru hikka oo maa ɓooy daarteede, sibu won geɗe kese e ñamri kesiri kollitaa e makko. Kanko woni siyaara 34ɓo baɗanaaɗo Al Hajji Seydu Nuuru Taal e Ceerno Muntagaa Taal. O udditaa ko ñalnde 30/01/2014 nder Jumaa Al Hajji Umaar Taal. Hikka o mawniniraa ko maaɗe tati teskinɗi, sibu o hawri ko e hitaande 150ɓiire birnagol Al Hajji Umar (1794-1864), e hitaande 150 ɓiire jibineede Al Hajji Saydu Nuuru Taal (1864-1981) e hitaande 100ɓiire jibineede Ceerno Muntagaa Taal (1914-2007.

Ngartam lappol Ngaawandere

Usmaan Sabbaar, bannge ñaamo
Usmaan Sabbaar, bannge ñaamo

Hay so lappol Ngaawandere haaɗti ko e Maraaji (Niiseer) ne, ittataa ngol waɗii ngartam keewɗam : jokkondire maatinɗe e humpito mawngo. E nder ɗuum, ngol jibinanii Fooyre Ɓamtaare nafoore mawnde, haa arti noon ɗo Mali ɗoo : Fooyre dañii toon njaatigeeɓe. Ina jeyaa e jokkondiraaɓe, hono gorko jaambaaro, jaambuur, newiiɗo, nehiiɗo, teeyɗo hakkille, juumtuɗo miijooji, koolaaɗo, pullo mo bonnaani pulaagu woni ooɗoo biyeteeɗo Usmaan Sabbaar Bah. Njaay Saydu Aamadu tawii mo e Ñooro Laamiiɗo Juulɓe. 

28 feebariyee haa 2 marse 2014 : Kawtal Demokaraasi e Ngootaagu

Joɗnde FNDU
Joɗnde FNDU

Tuggi 28 feebariyee haa 2 marse 2014, luulndo politik leydi ndii (COD e Tawaasul e AP), yantude e pelle renndo (senndikaaji e hoohooɓe jaambureeɓe, pelle jojjanɗe aadee ekn) njuɓɓinii pottital mawngal ngam yeewtude e kuccam leydi ndii e « nanondirde e peeje no leydi ndii yaltinirtee e iiñcuru politik wonndu e leydi ndii gila Muhammed wul  Abdel Asiis heɓti laamu ñalnde 6 ut 2008 ».

Maati Mintu Hammaadi lomtiima Ahmed Hamsa

Maati Hamadi e Ahmed Hamsa
Maati Hamadi e Ahmed Hamsa

Ko UPR (parti laamu) e Tawaasul pooɗondirtunoo joɗnde ardorde “Dental Teeruwal Nuwaasoot” (Communauté Urbaine Nuwaasoot (CUN)). En der ɗuum, UPR ina joginoo daaɗe 18, Tawaasul daaɗe 10 ; APP ina joginoo daaɗe 5 e AJD/MR daaɗe 4, fof woni 37 daande.  Ko adii ɗuum tawi UPR e APP (Masawuud) nanondirii, APP ina wootana Maati mintu Hammaadi, mbele heɓa cukko gooto.

Barooɓe Jakel ndillinii Jakel e Pete

arɓe juuraade
arɓe juuraade
jaŋde deftere
jaŋde deftere

Siyaara Barooɓe Jakel. Ñalnde 15 lewru siilo hitaande 2014, ɓesngu Barooɓe Jakel Sahre Hammee Yero waɗii siyaara pattamlamo e nder wuro mum en. Waɗanaa siyaara oo ko Ceerno Muktaar Sammba lollirɗo Ceerno Yero Kudeeje.

Nguurndam ɗemɗe e karallaagal kesal

wikilangues
wikilangues

E ooɗoo sahaa mo ngon-ɗen, ɗemɗe keewɗe ko “paayaaɗe”. Ina hiisaa wonde balɗe 15 fof ɗemngal ina maaya; yanti heen, keewɗe e keddiiɗe ɗee ina kulanaa ɗuum e teeminannde ndeeɗoo. Won biɗtoowo gooto boom wiyi ko kaal-ɗen dow koo, ko moƴƴinde njoorto, sibu ɗum teskaaki wonde hannde, ɗemɗe naatɗe e internet keewaani.

Hol nde wiyetee ɗemngal maayii ? Ɗemngal wiyetee maayii, ko nde cakkitiiɗo haalde ɗum wirnii, woni nde hay neɗɗo gooto natti haalde ɗum.

Ɓorƴitgol leyɗe daande maayo : “min njaɓaani !”

Diinno hoohooɓe to Sem-sem
Diinno hoohooɓe to Sem-sem

Sikkanoo ko kaa haala hankati ko ngoppaaka, laamu nguu haaytii teettude leyɗe daande maayo mawngo ina totta ɗum jananinkooɓe. Ndeke yimɓe tinaani maataani, haa wiyaa wonde lefol leyɗe, tuggi Tararsa haa  Daarel Barka haa rewo Ɓoggee, laamu ko ko rokki ɗum jom jawɗeele en, jeyaaɓe to Sawuud, yo ngar ndema heen gemhe, e innde sosiyatee biyeteeɗo Raji.

Yiilirde suudu sarɗi hesere

Suudu sarɗi
Suudu sarɗi

Suudu sarɗi hesuru nduu, toɗɗiima terɗe ardorde mum keddiiɗe ɗee caggal nde toɗɗii Wul Boyliil yo won hooreejo mum. Wul Boyliil noon jeyaa ko e lannda laamu nguu, hono UPR, o lomtii e toŋŋinorde hee ko Masawuud wul Bulkayri. Wul Boyliil wonnoo kalifu geɗe nder leydi, tampinanooɗo no feewi e suudu sarɗi ɓennundu nduu, 

Koolol winnderewol sooninkooɓe

Koolol sooninkooɓe Nuwaasoot
Koolol sooninkooɓe Nuwaasoot

Koolol winnderewol sooninkooɓe, hono FISO, udditii e wuro Nuwaasoot ñalnde alkamiisa 20 feebariyee 2014. Ngol uddii talaata 25/02/2014. Ngol yuɓɓinaa hikka ko e gardagol Fedde Muritaninaare ɓamtaare ɗemngal e pinal sooninkooɓe hono ko anndiraa AMPLCS, wondude e ballal laamu Muritani e “Île de Paris” (Diiwaan wuro Pari) rewrude e Meeri teerunke Nuwaasoot (CUN

Ciimtol Siyaara Alhajji Saydu Nuuru Taal 2014

Siyaara 2014
Siyaara 2014

Ngardiin : Caggal yettude Allah Joomiraaɗo jom baawɗe oo, e juulde e Nelaaɗo Muhammadu, eɗen etoo waɗande banndiraaɓe janngiyankooɓe Fooyre, ciimtol siyaara Alhajji Saudu Nuuru Taal (ASNT) 2014.

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image

fooyre32.jpg