Maalde, warngo e warnooɓe Tomaa Sankara

Tomaas Sankara
Tomaas Sankara
Belees Kompaawore
Belees Kompaawore

Caggal duuɓi 27 ko Tomaa Sankara tuɗɗii leppi leydi, leydi tuɗɗi mo leppi teddungal, eɗen njiɗi artande banndiraaɓe e no maalde warngo ngoo fewjiranoo, fewjunooɓe maalde haa e siynunooɓe warngo ngoo ñalnde alkamisa 15 lewru kawle hitaande 1987. Ciftinen wonde Tomaa Sankara laamorinoo ko duuɓi 34 kadi laamii ko duuɓi 4 doŋ. Nguurndam fof hawri ko duuɓi 38.

Mbaañ

gawoowo
gawoowo

Mbaañ jeyaa ko e diiwaan BARAKNA. Barakna ko diiwaan tataɓiijo leydi Muritani. O woni ko worgo –hirnaange Muritani. Omo tonngi e nder makko departemaaji joyi. Ɗiin ngoni : AALEG - MAGTA LAHJAAR- ƁOGGEE- BAABAAƁE – MBAAÑ binnditagol kuuɓtidinngol leydi Muritani e hitaande 2013 qiimii keewal yimɓe diiwaan oo ko 336.207. tawi ko nii ɓe peccorii :
Eeleega : 90 191 neɗɗo

Ganndal “SAWRU” (4)

gaynaako
gaynaako

SAWRU gaynaako en cifinooma ɗum. Pullo gaynaako maa capaato ina jogoo ndu, ina aynira.
Hol ko o aynata ? Omo waawi aynude “Ɗi kine kecce gallaaɗi joorɗi, sayeeji jamma buunaaji weenndoogo, ɗi kooynoo asamaan ɗi mbiya mbuuu... !" Ɗi kuccita fuɗnaange, ɗi mbiya : “Mbuuu... ! Ɗi kuccita hirnaange, ɗi mbiya mbuuu... !” Ko kañji kadi mbiyetee : “Ɗi ngalaa paɗe, 

Hiirde Fedde pinal Ɓoggee to Suwoyraat

Naalankooɓe
Naalankooɓe

En njettii geno nde o newnani en ,o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde yuɓɓinnde ndee hiirde pinal pattamlamiire. Ndee hiirde ko ɓooyoore daarteede sabu galɗugol loowdi mayre.

Ginol golle hiirde ndee ko nii siforii :
1- yimre yowitiindee kinɗe fulɓe
2- seppo cosaan
3- yimre dental
4- tinndinoore :jokkere enɗam

Artiraaɓe : “kala ko min podananoo, laataaki !”

Seppo artiraaɓe
Seppo artiraaɓe

Ñalnde 20 settaambar 2014 Fedde artiraaɓe ummoraade Senegaal (UNRMS : Union Nationale des Rapatriés Mauritaniens du Sénégal) yaltinii bayyinaango ina hollita heen ngonka mooliiɓe artiraaɓe. So oɗon ciftora, kamɓe ndeeɗoo fedde, ɓe njuɓɓiniino seppo, ɓe njahri koyɗe gila Ɓoggee haa Nuwaasoot. 

Wuro Dooro : Faayre

Ebola
Ebola

Hol ko addi faayre? Addi faayre ko oo rafi peeñiroowo e neɗɗo reedu dogooru biyeteeɗo (Ebola). Rafi oo wiyetee e pulaar ko : “Eeh! bone nani kadi” sabu nde en nande oo rafi bonɗo, baroowo, waɗi haa ndutti-ɗen e deftere ganndo men Demmba Paate Caam, haa kollit-ɗen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji : ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji, eɗi tampina, eɗi mbara. 

Facciro sariya jeyi leydi 1983 (2) : Hol no o tabitiniraa ?

Ɗoftal
Ɗoftal

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. 

Ñawu suukara : Jabet

Alhuseyni sal
Alhuseyni sal

Ngardiindi

Mi yettii joomiraaɗo jom baɗe e baawɗe nde resndi mi wefƴannde e maayo mum yaajngo ganndal. O waɗdani mi heen katantaagal e yarlitaare feccude e mon oon seeɗa mo mi yawaani mo o anndini mi.

E nder ndee deftere ndook-mi e windude, mboɗo jogii faandaare siftinde ɓeen andunooɓe, ma walla famminde ɓeen ɓe paamaano tawo, ko feewti e ñawu mbiyeteengu jabet (diabète). 

Hiirde sukaaɓe Mbaañ to Suwoyraat

Hiirde pinal
Hiirde pinal

 

Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.

... Mahtaade Muritani e dow nuunɗal

Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo
Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo

Ngardinndi

Winndi ooɗoo dokimaa ko hoohooɓe e jagge sooninkooɓe, tawi faltaaki jeyaaɓe e pelle politik gonduɗe e laamu walla e luulndo, jiiduɓe miijooji ko faati e ɗawre leñol mum en ɗawaa ndee.

Kala neɗɗo goɗɗo, yo o won sooninke walla alaa, jaɓɗo loowdi ooɗoo dokimaa ina waawi yantude e fuɗɗuɓe ɓee, 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience