Yimɓe fof ko “annduɓe”

Njiylawu konngol "El Hadj Oumar Tall" e nder Google
Njiylawu konngol "El Hadj Oumar Tall" e nder Google

Ndeen, annduɓe keewaani sibu ganndal saraaki. Hade binndol e defte yiyteede, ganndal mooftenoo tan ko e hoore. Ɓurɓe humpitaade e anndude ko ɓurɓe waawde huñaade e mooftude e koye mum en humpitooji aduna. Oon sahaa, ganndo ko mooftuɗo kewuuji keewɗi e hoore mum.

Koolol keewal pine : Nuwaadibunaaɓe cemmbinii ngootaagu ngenndi

Seppo
Seppo

Nuwaadibu udditii koolol keewal pine ñalnde 22/04/2016, seppo cosaan yooɗngo e tawtoreede hoohooɓe diiwaan oo. Kikiiɗe, hirndoraa ko ndefu ñameele e njarameeje gaadoraaɗe : ñiiri e bunaa en, kodde ñebbe en e bisaab ekn. 

Dillannde NANN-K Baaba Maal e Fedde Subalɓe

Baaba e Fedde Subalɓe
Baaba e Fedde Subalɓe

Koɗo ɓurnooɗo tijjeede e ɗiiɗoo lebbi, mo garal mum heewtunoo rajooji, wanngii e teleeji, haɗi jaayndiyankooɓe, jirwinooɓe e winndooɓe ɗoyli e fooftere, hono Alhajji Baaba Maal, jaɓɓaama takkusaan ñalnde 5 lewru mbooy(mars) 2016, jaɓɓungal pattamlamal to Boowal laaɗe-diwooje Nuwaasot. Jaɓɓii mo ko Fedde Subalɓe, noddirteende “Subalɓe Ŋawle-Ƴella”, e gardagol Mbooc Abuu Maariyeta Mammadu.

Kaalden goonga

Natal koolol keewal pine to Nuwaadibu ñalnde 23/04/2016
Natal koolol keewal pine to Nuwaadibu ñalnde 23/04/2016

Ene wiyee, « woodi ko geɗe ɗiɗi : ko njey-ɗen e ko en njeyaa. Kala goppuɗo ko jeyi, jogori nangtaade ko e ko jeyaa. E ngaan sahnga noon, moƴƴinana jeyɓe kañum boniree ». Ene gasa tawa ko faamde ɗuum addani won e pelle nodditortooɗe pinal waɗde sahaa e ahaa fof « ñalɗi pinal » tawa ene kollira heen ñaantule e kuutorɗe mawɓe adiiɓe en arde e aduna kuutortonoo.

Juulɓe meeɗiino hoɗde Farayse ko ɓooyi

Gaññeeje ɗee
Gaññeeje ɗee

Gaññeeje tati juulɓe njiytaama to Nîmes, leydi Farayse, tawi ko gaññeeje juulɓe ɓurɗe ɓooyde jiytaaɗe to Farayse. Gaññeeje tati juulɓe njiytaama to Nîmes, leydi Farayse, tawi ko gaññeeje ɓurɗe ɓooyde jiytaaɗe to Farayse. 

Ɗanngal men fayde Itali

Yeeso Tour Eiffel
Yeeso Tour Eiffel

Min podaniino jokkude winndannde “Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop”, hono njillu Saydu Aamadu Njaay to Orop. En kuuɓnii aadi, jokkere ndee nani.

Daartol Annabi Yaaguuba (1)

Wonande Yuusuf, (JKM), e konngol Alla toowɗo oo : Innde Alla jom yurmeende Aduna e wattannde. 

Ko woni hakkunde Muritani e AQMI ?

Al kaydaa nder Magreb
Al kaydaa nder Magreb

“Muritani ina fiɓondiri e Al KAYDA (Aqmi)  gila e hitaande 2010, aadi wonde Moritani yanataa e tuddule maɓɓe konu e nder leydi mum, kamɓe ne maa ɓe ndartin njanguuji maɓɓe e nder leydi hee”. Ɓe ɓeydi heen nii “Muritani nii huniima rokkude ɓe hitaande  kala hakkunde ujunaaje 10 miliyoŋ haa ujunnaaje 20 miliyoŋ ooro e sarɗi tawa ɓe ndiftotaako tuubakooɓe e nder leydi eɓe ɗaɓɓira lomtinaneede kaalis” .

Internet : hol ɗemɗe jogorɗe daɗde ?

Kartal ɗemɗe winndere
Kartal ɗemɗe winndere

Ngon-ɗen hannde ko e yonta ɗo ɗemɗe keewɗe ngoni e maayde, sibu, so ɓetaama, “jonte ɗiɗi kala won ɗemngal nattata huutoreede.” Hol ko foti waɗeede ngam faddaade maaygol ɗemɗe e oo yonta internet ? " 

Misra ɓooyɗo : leydi, renndo, ñaawoore, njulaagu

Kewuuji renndo
Kewuuji renndo

En ngardiino e daartol Misra Ɓooyɗo haa ɗoo : Diine kerecee en naati Aleksandiri tigi rigi ko hedde hitaande 50, tee teeɗanii ko lomtaade dewe tawaaɗe e nokku hee. 

Jeeriyel tummbere, ndonaandi pinal ndi Unesco heptini !

Jaɓɓongal
Jaɓɓongal

Hinndu Mintu Ayniina, jaagorɗo Pinal e fitiram-gollaagu e Hammedi Kamara, jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare duumotoonde njaɓɓaama ñalnde aljumaa, 14 marse (mbooy) 2016 e wuro Jiinge Jeeri Tummbere, tunndo Ligisayba Gorgol. Faandaare njillu nguu ko yuurnaade no duunde Jeeriyel Tummbere ndee yantirta e doggol jaatiiji ngenndi lasaaɗi, ɗi Unesco heptini (patrimoine national reconnu par l’Unesco). 

Daesh : njuɓɓudi e bonanndeeji

Jogitiiɓe Daesh
Jogitiiɓe Daesh

Ko firo Dowla ɗaɓɓi koo, Daesh woni ko e renndinde ɗum : en njiyii e winndannde men ɓennunde ndee  hol ko woni miijo « dowla » o e peeje mum gollorɗe. Jooni ƴeewen hol no ɓe nganniyorii yuɓɓinirde Dowla oo haa tabita, tuugoo ɗo dowlaaji aduna ɗii kala tuugii ɗoo : ɗum firti o  jogoo leydi keertiindi, ɓesngu njogiingu fiɓnde wondude e laamu taƴngu sañ e dow leydi e kala ko ɗum ɗaɓɓi maa wonii konu, faggudu, jotondiral e dowlaaji goɗɗi, njuɓɓudi laamu ekn…..

Robooji ina njogori lomtaade aadee

Siin : ɗo robooji lomtotoo gollotooɓe ...
Siin : ɗo robooji lomtotoo gollotooɓe ...

Ƴoƴre tafaande woni ko ɗemngal Farayse wiyata “intelligeance artificielle”, ɗum woni ƴoƴre masiŋaaji e gollirɗe (logiciels) informatik. Ɗum na nawori ordinateeruuji e telefoŋaaji cinndeeteeɗi ganndaaɗi ɗii kam e ko wiyetee robooji koo, ɗum woni masiŋaaji peewniraaɗi waɗde golle yimɓe mbaɗatnoo.

Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare

Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare
Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare

Ko e lewru abriil 2006, Fooyre Ɓamtaare ƴettitnoo golle, caggal nde yowaa e hitaande 1989. Gila ndeen, haa e ñalngu hannde nguu, joomiraaɗo ina rokki en mbaawka yaltinde nde e kala lewru. 

Juulnugol sukaaɓe : Kaalden goonga

Layset kaddinirɗo
Layset kaddinirɗo

                ... kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi