Diine : Jubbannde e nguurndam Baaba Aadama

Jumaa
Jumaa

Tagegol Baaba Aadama ko nii siforii : fawaade e no Diine Lislaam wiyiri ɗum e tuugnaade e ganndo lislaamiyaŋke gooto ina wiyee Saalabi e deftere mum, ɗo wiyi : “nde Alla yiɗi tagde Aadama ndee, o wahyii leydi, o wiyi ɗum : mbiɗo yiɗi tagde duumotooɓe e dow maa. Ina e ɓeen dewoowo mi, ina e ɓeen kadi goofoowo mi. oon mo rewi mi, mi naatna-ɗum Aljanna, oon mo woofi-mi, mi naatna ɗum jeynge.”

“Fedde saanga Moli Baaraaji” e hiirde pinal Suwoyraat

Fedde Saanga Moli Baraaji
Fedde Saanga Moli Baraaji

Hanki pinal men janngetenoo, huutertenoo, fammintenoo ko e nder dingere. Dingire Fuuta hanki laatinooɗe duɗe Pulaar, pinndinooje, nehooje, ɓamtooje leñol. Sabu dingiral e nder reedu Fuuta darinoo ko darnde duɗal jaaɓi-haaɗtirde darii e nder renndo hannde ngoo. Dingiral ko nokku janngirɗo, nehirɗo, pidinirɗo, paamnirɗo, nokku joljole coomɗe jeewte, duƴƴe, cifti e daari, njimri kam e ngamri.

Kuutorɗe ɗe ceertetaake, kono tunwuɗe

Coktirɗe
Coktirɗe

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji. 

Hol no paamru-ɗen “Sariya jeyi leydi 1983” ?

Natal remooɓe
Natal remooɓe

Yonta peeñgol makko, ko saabii ɗum e piɓle ɗe o tuugii.
Ciftoren daartol sariyaaji jowitiiɗi e juɓɓitingol jeyi leydi e Moritani

  • Sariya jeyi ganni

Sariya mo wonaa binndaaɗo, kono ko nanondiraaɗo gila dawa-dawi : ko sifaaji ganni no leydi jeyretenoo, so yiɗii noon wona to safalɓe walla to leƴƴi ɓaleeɓe.

Hoorde balɗe 3 timmuɗe ina ɓeyda cellal

Biige ƴiiƴam
Biige ƴiiƴam


Hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof. E wiyde annduɓe wiɗtooɓe wonɓe to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Karolin Worgo (Dental Dowlaaji Amerik), « hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof ». Ɗum woni, e no ɓe mbiyri “heyɗinde” ɓalndu 72 waktu (balɗe tati deggondirɗe) ina addana celule boofe (walla selilaaji boofi : cellules souches) fuɗɗitaade feewnude biige daneeje (globules blancs).

Tunkara e Idiriisa Sek e “Reewmi”

Tunkara mo 2STV
Tunkara mo 2STV
Idiriisa Sek
Idiriisa Sek

Pulaar.org | Mammadu Sih Tunkara mo 2Stv  winndii Idiriisa Sek ngam wiyde ɗum wonde no innde parti mum, hono « Rewmi » winndiraa nii sellaani, sibu ndee helmere firataa ko Idiriisa Sek faanditii heen koo.

Sariya jeyi leydi 1983 e facciro mum

Leydi ndema
Leydi ndema

“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

Deentinol Departamaa-detaa Amerik paatungol e ñawu Ebola njolngu nguu

Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik
Huɓeere Departemaa-detaa mo Amerik

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Uddo Ñaabina !

Manngaan Siidi Moy
Manngaan Siidi Moy

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Ebola Hol no haɓtortee ?

Ebola : ñawɗo e safrooɓe
Ebola : ñawɗo e safrooɓe

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience