Ɗanngal men fayde Itali

Yeeso Tour Eiffel
Yeeso Tour Eiffel

Min podaniino jokkude winndannde “Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop”, hono njillu Saydu Aamadu Njaay to Orop. En kuuɓnii aadi, jokkere ndee nani.

Daartol Annabi Yaaguuba (1)

Wonande Yuusuf, (JKM), e konngol Alla toowɗo oo : Innde Alla jom yurmeende Aduna e wattannde. 

Ko woni hakkunde Muritani e AQMI ?

Al kaydaa nder Magreb
Al kaydaa nder Magreb

“Muritani ina fiɓondiri e Al KAYDA (Aqmi)  gila e hitaande 2010, aadi wonde Moritani yanataa e tuddule maɓɓe konu e nder leydi mum, kamɓe ne maa ɓe ndartin njanguuji maɓɓe e nder leydi hee”. Ɓe ɓeydi heen nii “Muritani nii huniima rokkude ɓe hitaande  kala hakkunde ujunaaje 10 miliyoŋ haa ujunnaaje 20 miliyoŋ ooro e sarɗi tawa ɓe ndiftotaako tuubakooɓe e nder leydi eɓe ɗaɓɓira lomtinaneede kaalis” .

Internet : hol ɗemɗe jogorɗe daɗde ?

Kartal ɗemɗe winndere
Kartal ɗemɗe winndere

Ngon-ɗen hannde ko e yonta ɗo ɗemɗe keewɗe ngoni e maayde, sibu, so ɓetaama, “jonte ɗiɗi kala won ɗemngal nattata huutoreede.” Hol ko foti waɗeede ngam faddaade maaygol ɗemɗe e oo yonta internet ? " 

Misra ɓooyɗo : leydi, renndo, ñaawoore, njulaagu

Kewuuji renndo
Kewuuji renndo

En ngardiino e daartol Misra Ɓooyɗo haa ɗoo : Diine kerecee en naati Aleksandiri tigi rigi ko hedde hitaande 50, tee teeɗanii ko lomtaade dewe tawaaɗe e nokku hee. 

Jeeriyel tummbere, ndonaandi pinal ndi Unesco heptini !

Jaɓɓongal
Jaɓɓongal

Hinndu Mintu Ayniina, jaagorɗo Pinal e fitiram-gollaagu e Hammedi Kamara, jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare duumotoonde njaɓɓaama ñalnde aljumaa, 14 marse (mbooy) 2016 e wuro Jiinge Jeeri Tummbere, tunndo Ligisayba Gorgol. Faandaare njillu nguu ko yuurnaade no duunde Jeeriyel Tummbere ndee yantirta e doggol jaatiiji ngenndi lasaaɗi, ɗi Unesco heptini (patrimoine national reconnu par l’Unesco). 

Daesh : njuɓɓudi e bonanndeeji

Jogitiiɓe Daesh
Jogitiiɓe Daesh

Ko firo Dowla ɗaɓɓi koo, Daesh woni ko e renndinde ɗum : en njiyii e winndannde men ɓennunde ndee  hol ko woni miijo « dowla » o e peeje mum gollorɗe. Jooni ƴeewen hol no ɓe nganniyorii yuɓɓinirde Dowla oo haa tabita, tuugoo ɗo dowlaaji aduna ɗii kala tuugii ɗoo : ɗum firti o  jogoo leydi keertiindi, ɓesngu njogiingu fiɓnde wondude e laamu taƴngu sañ e dow leydi e kala ko ɗum ɗaɓɓi maa wonii konu, faggudu, jotondiral e dowlaaji goɗɗi, njuɓɓudi laamu ekn…..

Robooji ina njogori lomtaade aadee

Siin : ɗo robooji lomtotoo gollotooɓe ...
Siin : ɗo robooji lomtotoo gollotooɓe ...

Ƴoƴre tafaande woni ko ɗemngal Farayse wiyata “intelligeance artificielle”, ɗum woni ƴoƴre masiŋaaji e gollirɗe (logiciels) informatik. Ɗum na nawori ordinateeruuji e telefoŋaaji cinndeeteeɗi ganndaaɗi ɗii kam e ko wiyetee robooji koo, ɗum woni masiŋaaji peewniraaɗi waɗde golle yimɓe mbaɗatnoo.

Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare

Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare
Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare

Ko e lewru abriil 2006, Fooyre Ɓamtaare ƴettitnoo golle, caggal nde yowaa e hitaande 1989. Gila ndeen, haa e ñalngu hannde nguu, joomiraaɗo ina rokki en mbaawka yaltinde nde e kala lewru. 

Juulnugol sukaaɓe : Kaalden goonga

Layset kaddinirɗo
Layset kaddinirɗo

                ... kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee. 

Baylugol yiilirde catal Kayhayɗi

Huunde e tawtoraaɓe
Huunde e tawtoraaɓe

Ñalnde 14/02/2016, catal F.Ɓ.P.M. to Kayhayɗi waɗii batu kuuɓtodinngu. Ginol golle batu nguu fawii ko toɓɓe ɗiɗi : ciimtol golle catal e suɓaade yiilirde hesere. Tawtoraaɓe ɓee gooto fof hollirii hoore mum, hollirii weltaare mum, ɓe njaarii hooreejo Sammba Gata Bah e golle mum tiiɗɗe ɗe o gollanii ɗemngal Pulaar.

Hakkunde Muritani e dorog : So Alla jolaama bonde e baañoowo, wuurtata e mum ko teko !

Nanngal keesuuji dorog
Nanngal keesuuji dorog

Tuggi 2007, nde laanel ndiwoowa jippinnoongel keesuuji  keesuuji dorog to Nuwaadibu yiytaa faade hannde, alaa hitaande meeɗnde ɓennude tawi ajaande njulaagu dorog kewaani e leydi Muritani. E hitaande 2009, Ahmeddu wul Abdallaahi wiyiino “Miɗo sikki ownugol fotaani wonde ko tuubakooɓe mbiyata “lekki mbirnuki dunndu” koo. Hol ko woni dunndu nduu ? Dunndu nduu ko njeenaari tuddiinndi e huunde e juɓɓule kisal kam e sarwisaaji ndenndaandi, kono noon, e ko ɓuri teeŋtude ko dorog.” Ɗum firti ko ɗee gajaale mawɗe kewooje e leydi men e ɗii duuɓi cakkitiiɗi ɗii fof, kam en fof njiydi lamol... 

Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop

Ndiwoowa nawnooka min kaa
Ndiwoowa nawnooka min kaa

Banndiraaɓe hay so ciimtol ngol mbinndatno-ɗen e njillu men e  Duunde Orop ɗeɓii leeltude ne, ngol joofii hannde oo e ballal Geno. Fulɓe ena mbiya wonde moƴƴere leeltunde ɓuri moƴƴere haaytunde. 

Nguyka woote : Hol ko Maasina waɗi ?

Maasina
Maasina

Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.

Makki Sal : “Wax waxeet“

Makki Sal
Makki Sal

Gila o toɗɗaa hooreejo leydi Senegaal e lewru abriil 2012, o seeraani e reftude heen. Ko o wiynoo koo ina laaɓti “Oɗon nganndi mi fellitii artirde manndaa duuɓi 7 toɗɗoraa-mi e les ngalɗoo Doosgal leydi oo e duuɓi 5...”

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi