Mahngo dowla Siin

natal Tata Mawka Siin
natal Tata Mawka Siin

Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal. 

Daawuuda e Sileymaani e jom ngesa (3)

Natal gaynaako
Natal gaynaako

Fawaade no Alla toowɗo o wiyiri : Daawuda e Sileymaani tuma nde ñaawata jom ndema, [simoore annabaaɓe, kaawise 78.] Hono Ibnu Abbaas, (Yo mbelemma Alla won e maɓɓe : (MAM)) wiyi: laatiima worɓe ɗiɗo ngariino e Daawuuda, heen gooto ko demoowo goɗɗo oo ko gaynaako. 

Ndenndaandi Ɓesngu Siin

Natal Siin
Natal Siin

Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.

Jiytugol ñiiƴe to Siin : ko anndanoo e caragol aadee nder winndere maa ƴeeƴtee !

Natal Ñiiƴe jiytaaɗe ɗee
Natal Ñiiƴe jiytaaɗe ɗee

Mbayliigu mawngu nder daartol winndere, caggal jiytugol 47 ñiire aadee keewɗe, ɗe mbaylaaki, e nder ngaska Fuyan to diiwaan Hunan to leydi Siin. Wiɗo ngoo waɗaa toon ko hakkunde 2011 e 2013. Ko ndeen wiɗotooɓe ɓee njani e faɗo kollawaka ina waɗi 47 ñiire.

Coñce e nder Renndo fulɓe

Isaaga Koreera e Aadama Aan
Isaaga Koreera e Aadama Aan

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Koolol Wadaan ina jogori woottinde leƴƴi Muritani

Natal bannge e Waadaan
Natal bannge e Waadaan

Kalifu pinal e Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. 

Muritani : Baasal hawii hanndiima

Natal Kebbe Nuwaasoot
Natal Kebbe Nuwaasoot

Nattii wonde “haala luulndiiɓe” laamu tan, ko haala Booñ Winndere (banke moñnjaal). Ɗum noon, ɗum arii e hulɓinaade. E wiyde Booñ Winndere (BW), « baasal ina ɓeydoo e nder teeruuji e gure oogirɗe Muritani » yanti heen, « Muritani ina wondi e caɗeele limtilimtinɗe to bannge faggudu e renndo ».

Aamadu Tijjaani Baal ñaantaama

Natal ñaantal Aamadu Tijjaan Baal
Natal ñaantal Aamadu Tijjaan Baal

Mammadu Demmba Sih, gorko Abdalla, jaayndiyanke, ñaantii jinnaaɗo men Aamadu Tijjaani Baal mo Rajo Muritani, ñaantal teddungal to Dingiral Cehilaagal ñalnde 14 desaambar (jolal) 2015

So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat

Natal wirwirnde Jibi Hammee Lih
Natal wirwirnde Jibi Hammee Lih

Ceerno Jibi Hammee Lih wirnaama ñalnde aaɓnde 26 lewru noowammbar (kawle) 2015 e Lobbudu Ibraahiima Lih, wiyetenoongo hanki Wuro Ganɗe, tunndo Daarel Barka e nder diiwaan Baraknaa Muritani, caggal nde sankii e nder wuro Kebek to leydi Kanadaa, to yahnoo hawritoyde e batu walliftooɓe. 

Farayse waaldii e faayre, findii e sunaare

Natal njangu Paris
Natal njangu Paris

Waalde e dow danki, finde e les ganki, waalde e dow ganki, finde e les danki, fof waalde e jam, finda heen ɓuri. Farayse  waaldii e piyanɗe jamma aljumaa, 13 lewru desaambar (jolal), findii e ubbude maayɓe e safrude barmuɓe, ñalnde aset 14 lewru jolal 2015, tawi ndewdaa ɗoon ko ownooɓe (owbeelɓe).

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji