Kawgel fuku 2014, teddungal rewɓe

Hooreeɓe leyɗe tati ɗee
Hooreeɓe leyɗe tati ɗee

Hikka ko haawnii waɗii e kawgel fuku ngel : ardii leyɗe kippuuji jaggondirɗi e kommbaa cakkitto oo, hono Almaañ e Arsaatiin, ko rewɓe. Ardii leydi njuɓɓinndi kawgel ngel, hono Beresiil, ko debbo. 

Kawgel fuku winndere : Almaañ nawii raay, 4ɓol

Kippu Almaañ
Kippu Almaañ

Almaañ, leydi nawndi raay hikka ndii, ko leydi nganndaandi no feewi e winndere hee. A ndi anndiraa waawde fuku bal, sibu ko ngol woni nayaɓol ko ndi nawa raay, a ndi anndiraa golwole winndereeje ɗiɗi ɗee : wolde adannde (14-18) e, haa teeŋti noon e wolde ɗiɗmere (39-45); e ndi anndiraa kadi wonde leydi ɗo ɓurnooɓe ƴellitaade to bannge gannde miijiyankaagal e siyaas njeyaa.   

Annduɓe, alɗuɓe, ɓe ngalaa dipoloom gooto

Steve Jobs (Apple)
Steve Jobs (Apple)
Bill Gates (Microsoft)
Bill Gates (Microsoft)

 

 

 

 

 

 

 

 

Ina hawraa wonde ƴellitaare karallagal kesal kumpital ina jeyaa e geɗe ɓurɗe tammbaade ɓamtaare winndere ndee e ɗii duuɓi 30 cakkitiiɗi. Ina jeyaa mbiy-ɗen, sibu fannuuji goɗɗi ganndal kadi ƴellitiima no feewi. Kaawis nana ɗoo noon, sibu ɓurɓe maantinde e ndeen ƴellitaare karallaagal kesal, yoga e mum en ngalaa hay morso seedantaagal toowngal (ko wiyetee dipoloom toowɗo koo). 

Cellingol binndi : Pelle inɗe

Pelle inɗe
Pelle inɗe

Pelle inɗe ko nay :

- Pelle aadee

  • Teelal                            Keewal
  • Neɗɗo    oo          Yimɓe                 ɓee
  • Suka       oo          Sukaaɓe            ɓee
  • Debbo    oo          Rewɓe               ɓee
  • Gorko     oo          Rewɓe                ɓee

‘’Oo’’ e ‘’ɓee’’ ko pelle inɗe. Ina woodi inɗe tawi fedde mum en ko ‘oo’, etee ngonaa aadee. Ɗeen inɗe ina gasa tawa ko jiggaaɗe maa walla tawa ko ɗe dottaaɗe.

Funeeɓe heccondirɓe balɗe 24

Jessica Rinaldi/Globe Staff/The Boston Globe. Natal Figaro
Jessica Rinaldi/Globe Staff/The Boston Globe. Natal Figaro

Kaawis goɗɗo kadi. Ma a taw hikka ko hitaande funeeɓe. Ɓeya ko jaggondirnooɓe juuɗe, ɓeeɗoo ko heccondirɓe. Ɓeeɗoo funeeɓe sakkitiiɓe, mbiyetee ko Alexandre e Ronaldo. Heen gooto ina hecci goɗɗo oo balɗe 24. Ɓe njibinaa ko to Boston (Amerik).

Yummiraaɗo oo wiyetee ko Lindalva DaSilva (duuɓi 35) ; baabiraaɗo oo wiyetee ko Ronaldo Antunes (duuɓi 40). 

Limoore : rogere adannde, 0 haa 999

Hiisa
Hiisa

Rogere wellelde walla rogere go’wuuji walla rogere adannde (nde alaa innde). E winndannde men yawtunde (tonngoode 114 Fooyre Ɓamtaare), e njiyii no lime bellelle (walla goowuuji), woni lime sappo kuutorteeɗe ngam winndude : woni : 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9.

‘Hay dara’, winndirtee ko : 0. Won wiyooɓe ɓolum, won wiyooɓe ndiga.

Eɗen mbaawi suɓaade wiyde ɗum ‘haydara’.

Ciftoren Ibraahiima Demmba, ngenndiyanke

Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID
Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID

Ñalnde 15 suwee 2014 waɗi hitaande ko Ibraahiima Demmba Bah, lollirɗo BID, ruttinoo e joom men. Hitaande ko ganndal suuɗii.
Wonande annduɓe mo, ko lekki mawki yani ɗoo, ko ngenndiyanke mawɗo waasaa ɗoo, hoore e nder ngenndiyankooɓe leydi Muritani, e nder leñol fulɓe. Waɗi noon ko Ibraahiima Demmba Bah ko ganndo, ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille, juumtuɗo, cuusɗo, koosɗo, nuunɗuɗo wonnoo, daraninooɗo Pulaar.
Ibraahiima Demmba Bah ko ngenndiyanke, daraninooɗo leñol mum, rewrude e ɓamtugol ɗemngal mum, hono Pulaar. Ina saɗi yiyde hannde, neɗɗo ganndirɗo fulfule no a anndiri ɗum nii, e no o gollanirii ɗum nii.

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede

Njuulu
Njuulu

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede : ko adii fof aan juulɗo debbo e gorko aɗa  foti anndude, njuuluuji ina ngoodi ɗi ngonaa farilla, ɗiin njuuluuji ko Nelaɗo Alla (JKM) oo, ngam ɓeydude nehdi diina, etee kala ko neɗɗo waɗi heen ina joganaa njoɓdi timmundi to joomiraaɗo mo senaare woodani oo.

Ɗeen juulɗeele noon ngoni garooje ɗoo ɗee :

Limlebbi : hitaande, lebbi e ñalɗi

Limlebbi
Limlebbi

 

E sahaa hannde oo, yoga e pine kuutortoo ko lemlebbi biyeteeɗo limlebbi «Grégoire» oo, woni ko mbiyaten limlebbi tuubakooɓe koo. Juulɓe kadi ina njogii limlebbi mum en, mo kuutorto-ɗen enen fulɓe. Pine keewɗe ina njogii limlebbi mum en keeriiɗi, kono yoga heen nattii huutoreede. Hannde ɓuri waawde huutoreede e winndere ndee kala ko limlebbi « tuubakooɓe » oo. Limlebbi ɗii ɓuri heewde tuugaade ko e dille lewru walla naange, walla ɗiɗi ɗii kala. Ina woodi goɗɗi ɓurɗi jiiɓaade. Maa mbiyaa leyɗe winndere ndee kala kuutortoo ko limlebbi Grégoire oo wonande soklaaji ɗi ngonaa soklaaji diine.

Hol ko woni ganndal ?

Ayaawo hoore
Ayaawo hoore

Fuɗɗoraade innde jurmotooɗo, jaafotooɗo, caggal yettude geno e nulaaɗo mum (JKM) mi salminii ma, mi juurimaama hooreejo bayyino Fooyre Ɓamtaare, Bookara Aamadu. Miin mbiyetee-mo ko Aamadu Demmba Koorkel Soh to Kayhayɗi, koɗ-mi. Mi meeɗii noddude ma laabi ɗiɗi miɗo yettu maa e darnde maa e hooreyaagal maa e jaaynde.

Ko mi dilloowo sahaa e sahaa fof e kiirɗeeli duɗe Pulaar, miɗo heewi weddaade ngalɗoo naamnal : Hol ko woni ganndal ? 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience