Internet : hol ɗemɗe jogorɗe daɗde ?

Kartal ɗemɗe winndere
Kartal ɗemɗe winndere

Ngon-ɗen hannde ko e yonta ɗo ɗemɗe keewɗe ngoni e maayde, sibu, so ɓetaama, “jonte ɗiɗi kala won ɗemngal nattata huutoreede.” Hol ko foti waɗeede ngam faddaade maaygol ɗemɗe e oo yonta internet ? " 

Misra ɓooyɗo : leydi, renndo, ñaawoore, njulaagu

Kewuuji renndo
Kewuuji renndo

En ngardiino e daartol Misra Ɓooyɗo haa ɗoo : Diine kerecee en naati Aleksandiri tigi rigi ko hedde hitaande 50, tee teeɗanii ko lomtaade dewe tawaaɗe e nokku hee. 

Jeeriyel tummbere, ndonaandi pinal ndi Unesco heptini !

Jaɓɓongal
Jaɓɓongal

Hinndu Mintu Ayniina, jaagorɗo Pinal e fitiram-gollaagu e Hammedi Kamara, jaagorɗo Catiindi e Ɓamtaare duumotoonde njaɓɓaama ñalnde aljumaa, 14 marse (mbooy) 2016 e wuro Jiinge Jeeri Tummbere, tunndo Ligisayba Gorgol. Faandaare njillu nguu ko yuurnaade no duunde Jeeriyel Tummbere ndee yantirta e doggol jaatiiji ngenndi lasaaɗi, ɗi Unesco heptini (patrimoine national reconnu par l’Unesco). 

Daesh : njuɓɓudi e bonanndeeji

Jogitiiɓe Daesh
Jogitiiɓe Daesh

Ko firo Dowla ɗaɓɓi koo, Daesh woni ko e renndinde ɗum : en njiyii e winndannde men ɓennunde ndee  hol ko woni miijo « dowla » o e peeje mum gollorɗe. Jooni ƴeewen hol no ɓe nganniyorii yuɓɓinirde Dowla oo haa tabita, tuugoo ɗo dowlaaji aduna ɗii kala tuugii ɗoo : ɗum firti o  jogoo leydi keertiindi, ɓesngu njogiingu fiɓnde wondude e laamu taƴngu sañ e dow leydi e kala ko ɗum ɗaɓɓi maa wonii konu, faggudu, jotondiral e dowlaaji goɗɗi, njuɓɓudi laamu ekn…..

Robooji ina njogori lomtaade aadee

Siin : ɗo robooji lomtotoo gollotooɓe ...
Siin : ɗo robooji lomtotoo gollotooɓe ...

Ƴoƴre tafaande woni ko ɗemngal Farayse wiyata “intelligeance artificielle”, ɗum woni ƴoƴre masiŋaaji e gollirɗe (logiciels) informatik. Ɗum na nawori ordinateeruuji e telefoŋaaji cinndeeteeɗi ganndaaɗi ɗii kam e ko wiyetee robooji koo, ɗum woni masiŋaaji peewniraaɗi waɗde golle yimɓe mbaɗatnoo.

Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare

Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare
Duuɓi 10 ko ɓamtu-ɗen Fooyre Ɓamtaare

Ko e lewru abriil 2006, Fooyre Ɓamtaare ƴettitnoo golle, caggal nde yowaa e hitaande 1989. Gila ndeen, haa e ñalngu hannde nguu, joomiraaɗo ina rokki en mbaawka yaltinde nde e kala lewru. 

Juulnugol sukaaɓe : Kaalden goonga

Layset kaddinirɗo
Layset kaddinirɗo

                ... kala kaalɗo hannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe, heewi ko helɓineede, kadi fawee ko wonaani. E sikke men noon, en potaani salaade haala kaa haalee. 

Baylugol yiilirde catal Kayhayɗi

Huunde e tawtoraaɓe
Huunde e tawtoraaɓe

Ñalnde 14/02/2016, catal F.Ɓ.P.M. to Kayhayɗi waɗii batu kuuɓtodinngu. Ginol golle batu nguu fawii ko toɓɓe ɗiɗi : ciimtol golle catal e suɓaade yiilirde hesere. Tawtoraaɓe ɓee gooto fof hollirii hoore mum, hollirii weltaare mum, ɓe njaarii hooreejo Sammba Gata Bah e golle mum tiiɗɗe ɗe o gollanii ɗemngal Pulaar.

Hakkunde Muritani e dorog : So Alla jolaama bonde e baañoowo, wuurtata e mum ko teko !

Nanngal keesuuji dorog
Nanngal keesuuji dorog

Tuggi 2007, nde laanel ndiwoowa jippinnoongel keesuuji  keesuuji dorog to Nuwaadibu yiytaa faade hannde, alaa hitaande meeɗnde ɓennude tawi ajaande njulaagu dorog kewaani e leydi Muritani. E hitaande 2009, Ahmeddu wul Abdallaahi wiyiino “Miɗo sikki ownugol fotaani wonde ko tuubakooɓe mbiyata “lekki mbirnuki dunndu” koo. Hol ko woni dunndu nduu ? Dunndu nduu ko njeenaari tuddiinndi e huunde e juɓɓule kisal kam e sarwisaaji ndenndaandi, kono noon, e ko ɓuri teeŋtude ko dorog.” Ɗum firti ko ɗee gajaale mawɗe kewooje e leydi men e ɗii duuɓi cakkitiiɗi ɗii fof, kam en fof njiydi lamol... 

Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop

Ndiwoowa nawnooka min kaa
Ndiwoowa nawnooka min kaa

Banndiraaɓe hay so ciimtol ngol mbinndatno-ɗen e njillu men e  Duunde Orop ɗeɓii leeltude ne, ngol joofii hannde oo e ballal Geno. Fulɓe ena mbiya wonde moƴƴere leeltunde ɓuri moƴƴere haaytunde. 

Nguyka woote : Hol ko Maasina waɗi ?

Maasina
Maasina

Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.

Makki Sal : “Wax waxeet“

Makki Sal
Makki Sal

Gila o toɗɗaa hooreejo leydi Senegaal e lewru abriil 2012, o seeraani e reftude heen. Ko o wiynoo koo ina laaɓti “Oɗon nganndi mi fellitii artirde manndaa duuɓi 7 toɗɗoraa-mi e les ngalɗoo Doosgal leydi oo e duuɓi 5...”

Laamu Muritani : ngardiigu memmbagol

Batu hilifaaɓe
Batu hilifaaɓe

Ñalnde talaata 9 feebariyee 2016, laamorgo leydi habrii toɗɗagol hilifaaɓe hesɓe. Iselmu Ahmed Iɗidbih toɗɗaa kalifu geɗe caggal leydi, Muttar wul Njay toɗɗaa kalifu faggudu e kaalis, o lomtii wul Rayiis e faggudu. 

Ekkol Nessiba : Goddi taƴii

Seppo yimɓe IRA
Seppo yimɓe IRA

E balɗe jawtuɗe ɗee, won ko kewi e Nuwaasoot ko heewɓe tinaani walla paamaani ko woni tigi rigi. Ɗum jotondiri ko e ekkol biyeteeɗo Nessiba. Nessiba ko ekkol lesleso gonɗo e leegal El Miina, leegal waasɓe.

Boutros-Gaali sankiima

Butros Butros Gaali
Butros Butros Gaali

 

Butros Butros Gaali sankiima ñalnde 16 feebariyee 2016 to Misra, tawi ina yahra duuɓi 93. Kanko wonnoo Afriknaajo gidiiɗo ardaade Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG.D). O jibinanoo ko 14 noowammbar 1922 to Keer. Jinnaaɓe makko njeyaa ko leñol koopte, kerecee en. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi