Ebola Hol no haɓtortee ?

Ebola : ñawɗo e safrooɓe
Ebola : ñawɗo e safrooɓe

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

29 Mai 1968 : Sahodinɓe miferma (Snim) suwoyraat

Laawol laana njoorndi Suwoyraat-Nuwaadibu
Laawol laana njoorndi Suwoyraat-Nuwaadibu

pulaar.org | Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968, tuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum ... ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Mawɗo hilifaaɓe keso, guwarnama kiiɗɗo

Yahyaa wul Hademiin
Yahyaa wul Hademiin
Saamori wul Bey
Saamori wul Bey

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA

Ganndal “SAWRU” (3)

Sawru
Sawru

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Sifaa : Anndude Fedde Ƴiiƴam mum, ina waɗɗii

Maande "dokkal ƴiiƴam"
Maande "dokkal ƴiiƴam"

Pulaar.org | Tuggi 22 haa 31 lewru mee 2014, Sifaa Hanki Pinal Hannde yuɓɓinii Lappol Hirjino fayde Diiwaan Gorgol e Diiwaan Gidimaka. Diiwaan heen fof ko gure ɗiɗi cuɓaa e mum ngam waɗde hirjino yowitiingo e REWINDO DEBBO COWIIƊO, kanum e DOKKIRGOL ƳIIƳAM.

Ɗii hirjinooji mbaɗaa ko e ballondiral e fedde adunaare wiyeteende FNUAP 

Diine : Ɓure Koorka Ramadaan

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

 

Occitannde adannde ko waawde jaggude : hono no Alla toowɗo o wiyri : “mi takkanii yurmeende koorka”. Ɗum woni ko to simoore ‘Mariyam’. Hol ko  firti jaggugol ? ko jaggude ɗemngal mum, jaggude yitere mum, reeno haalde ko boni e ndaarde ko fotaani ndaarde, walla haalde ko welaani nande, ɗum noon neɗɗo fuɗɗotoo  heen ko gila nde naange ummotoo faade e mutal naange, wonndude e anniya.

Waaju koorka

Lewru
Lewru

Pulaar.org - Diine | So koorka dariima, won ko koorɗo foti himmirande ko wonaa ɗoyngol ɓolol. Won ko njiy-ɗen e jumaaji e jamaaji so lewru koorka dariima ɗum feewaani ɗum yooɗaani : ko hol ɗum ? Ko hoorooɓe lelotooɓe e jamaaji tan ɗaanoo, ɓee paloo, ɓee cooroo, ɓee na kara, ɓee na kooƴa, ɓee na koyɗitoo. Tee ɗum fotaani wonde e jamaa sabu jamaa yiɗaa heen ko laaɓal, e softeende. Ɗaaniiɗo haa waɗti harde, oon kam seertii e laaɓal sabu so neɗɗo salliginiima, o leliima, ombo wonndi e sallige, o ɗaaniima ko juuti, 

Piilungal jaaltaaɓe tufnde Mboon

Alasan Hammadi Mbooc, jaltaabe tufnde
Alasan Hammadi Mbooc, jaltaabe tufnde

Ñalnde alkamiisa 19 suwee 2014 Mboon rewo e worgo yettinii faandaare mum e ballal Alla, so fiilde jaaltaaɓe mum tufnde. Fiilaa ko Alasan Hammadi Mbooc ɗiɗaɓo ganndiraaɗo Maalik Cillo jibinaaɗo e hitaande 1942 ɗo Ŋorel, e tawtoreede Elimaan Mboon Mammadu Muusaa Sih e Jaaltaaɓe kolongal Umar Aamadu Mbooc e Jaagaraf Mboon Baydi Sammba Sih e Farba Paate Muusaa Mboh e Ceerno Barooɓe, Jaandoogu Ceerno Yaal e Jaalaade e Jaagorga e Joom Bañnje Bah, e Joom Bañnje Soh, e Jaaltaaɓe Puri e Elimaan Puri e Jaaltaaɓe

Sankaare Juulde Layya : fulɓe ɓelsii ganndo ŋanaa

Juulde Layya
Juulde Layya

Pulaagu | Pulaar.org | O yahii, oo mawɗo jom "ARƊO AU COEUR DE LION"  (tiitoonde defetre o winndunoo). Ceerno Juulde Layya, Ganndo Afriki, laatinooɗo Ɗowoowo CELTHO 1977 haa 1997, tergal timmungal « Goomu UNESCO Anndeyankaagal ngam binndol Daartol Kuuɓtinngol Afrik ». Oo gorko newiiɗo, moƴƴo, jiɗɗo pinal mum e ɗemngal mum, mo tampataa, saŋkiima ñalnde 27 Juliyee 2014 to wuro Ñaamee (Niijeer), ko ɗoon o wirnaa ñalnde 28 nder "Cimetière Musulman de Niamey". Yo Geno yurmo mo yaafoo mo, yarna mo e beeli Kawsara .... aamiin.

Gollordu FONADH yowitiindu e jeyi leydi

Remooɓe leydi
Remooɓe leydi

Pulaar.org - Jeyi leydi | E ñalɗi 23, 24 e 25 suwee hitaande 2014, fedde FONADH (Mooɓondiral pelle ngenndiije daraniiɗe jojjanɗe aadee) yuɓɓinii ɗoo e Nuwaasoot, to Otel Tufeyla, gollordu yowitiindu e jeyi leydi e nder Muritani e dow gollondiral e UE (Dental Orop), e OXFAM, e gollidiiɓe Espaañ e PNUD (Tuugnorgal Ƴellitaare Fedde Ngenndiije Dentuɗe).

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience