Medda Jaañ e Fooyre Ɓamtaare

Medda Jaañ
Medda Jaañ

 

Jaaynde Fooyre Ɓamtaare waɗiino nelaaɗo mum to wuro Daawalel, Daawa e Yakumbaawa ngam hawritoyde e garal Alhajji Baaba Maal. Nelaaɗo jaaynde ndee dañorii fartaŋŋe jiiɗodaade e gorko biyeteeɗo Medda Jaañ, naalanke ganndaaɗo, baɗɗo golle tiɗɗo, dañnooɗo hanki e nder hanki, faggitii kadi hannde e nder hannde. Joɗnde ndee waɗnoo ko ñalnde aset 11lewru bowte hitaande 2014. 

Suudu sarɗi Senegaal : Juutagol nantingol ɗemɗe ngenndiije

Suudu sarɗi Senegaal
Suudu sarɗi Senegaal

Ñalnde talaata 2 noowammbar 2014, jeewte e ɗemɗe ngenndiije puɗɗiima e suudu sarɗi Senegaal. Go’o e nder leyɗe Afrik worgo Saharaa, ko laamu ina ƴetta kuulal yamirde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije e nder Suudu Sarɗi, hay so tawii eɗen nganndi, e yeru, e nder leydi Muritani, gila nde Sih Sammba ƴetti konngol nder asaambele, haali e ɗemngal Pulaar, ɗum wontii no aada mo laawɗinaaka nii.

Yeewtere pinal to Suwoyraat

Natal ƴettangal e hiirde hee
Natal ƴettangal e hiirde hee

En njettii geno. En puɗɗoriima innde geno joom yurmeende huuɓtidinnde e joom yurmeende heeriinde. Jettooɗe ngoodani ko Allah.

Fedde ɓamtaare pulaar catal Suwoyraat, yuɓɓinii ñalnde 15-11-2014 yeewtere pinal. Tiitoonde mayre ko “caɗeele renndo men hannde”. 

Fedde Banii Saalah-Hammee Juulɗo Kan sosaama

Sileymaani Kan.jpg
Sileymaani Kan.jpg

Ñalnde 14 desaambar 2014, fedde nde mbaadi teskinndi, fedde jokkere enɗam e ngootaagu, yuɓɓinii batu mum kuɓtodinngu ngadanu ɗo galle “sukaaɓe kiiɗɗo” Nuwaasoot. Hammee Juulɗo Kan, ganndiraaɗo kadi Muhammad Seyn el Abidin Ben Daawuud Ben Seriif Siidi Eliyaas lollirɗo Hillal e Pulaar, feri ko Kummbi Saaleh hedde teeminannde 13ɓiire, hoɗoyi Tekruur (laamaandi njogorndi wontoyde Fuuta Tooro). 

Batuuji kisal Ndaakaaru e Nuwaasoot : “Jam laatotaako ɗoon ɗo jiiɓru Libi ñawndaaka”

Foroom Ndakaaru
Foroom Ndakaaru

E nder yontere wootere, hakkunde 15 e 19 desaambar 2014, batuuji ɗiɗi mawɗi jowitiiɗi e kisal njooɗiima to Ndakaaru e Nuwaasoot. Jooɗinoo to Ndakaaru, tuggi 15 haa 17/12/2014 ko batu inniraangu « Forum international de Dakar » (Batu hakkunde leyɗe Ndakaaru). Ndee woni joɗnde maggu adannde. 

Mooftee kaalis mon !

Pool Kagaame
Pool Kagaame

« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale… 

Pulaagu | Baaba Maal najii e Daawalel

Baaba Maal e Daawalel
Baaba Maal e Daawalel

Pulaagu | Pulaar | Fulɓe | Alhajji Maal, gorko Duwoyra yillinooma Daawalel, Daawa e Yakumbaa, balɗe ɗiɗi, ñalnde 11 e 12 lewru desaambar (bowte) 2014 ngam yuɓɓinde jammaaji ɗiɗi pinal e bismaango Fedde Ɓamtaare Daawalel. Baaba e hoore mum ɓooyat siftrode e nder nguurndam mum naalanke, yimɓe arnooɓe ɓee ndañii heen njuumri noppi e gite, peeral ɓerɗe e hakkillaaji. Ñalɗi ɗii mbelii haa neesti ɗo hay tanaa  gooto teppaani golle ɗee.

Hooreejo leydi Tuunus wiyetee ko Beji Esebsi

Beji Caid Essebsi
Beji Caid Essebsi

 

O heɓii 55,68% daande. Mo o yahdunoo daawal ɗiɗmal oo, hono Monsef Marsuuki, gardinooɗo leydi ndii e daawal ɓennungal ngal, heɓi kañum ko 44,32%. Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde o fooli mo ko to woɗɗi, ko njomu ngu alaa guli. Heddii ko juɓɓule woote ɗee laawɗina ɗum. Monsef Marsuki noon fadaani ɗum sibu noddii Esebsi duwaniima ɗum.

IDEN ElMiina ne kay fittii nokku mum

¨Pittugol Iden El Miina
¨Pittugol Iden El Miina

Subaka hannde, 22 lewru noowammbere 2014, Horirde falndiire Nehdi Ngenndiiri ElMiina (IDEN d’ElMina) dawri ko pittugol nokku mum. Ɗum noon ko ngam nootaade e eeraango ummorinoongo e to ɓuri doowde e ardorde njuɓɓudi laamu leydi Muritani sabu teskaade wonde tunwugol wuro laamorgo leydi ndii hono Nuwaasot diwtii aada. Ɗo njahru-ɗaa fof tawataa ko jinɗe ena tullinii gila e tekke maayɗe,

Diine : daartol Annabi Ibraahiima

Jibriil Muusaa Joop, ballifo winndannde ndee
Jibriil Muusaa Joop, ballifo winndannde ndee

Daartol kowhowo denndangal rewooɓe Alla hay ko wonaa lislaamiyaŋkooɓe tan. Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. Naniraama, Wahab Bun Man-mbahi : hono kanko Ibrahiim, ko o ɓii Taarek, ɓiyum Naamuura

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience