Aftuut Saheli e ilgol Nuwaasoot

Lelnugol tuwooji Aftuut Saheli
Lelnugol tuwooji Aftuut Saheli

Ilam Nuwaasoot ina foti jeertaneede : Waɗi ngoo jeertinaango ko Ibraahiima Caw, gardiiɗo Tuugnorgal Sato Fedde Ngenndiije (PNUE : Programme des Nations Unies pour l'environnement) ñalnde alkamiisa 23/01/2014. O hollitii wonde « nokkuuji keewɗi e wuro Nuwaasoot ngoo ɓuri geec lesɗude, tawi kadi tulde ceenal paddorɗe geec ɗee tiiɗaani no feewi » yanti heen « gargol Aftuut Saheli ɓeydii diƴƴe fotde laabi tati 

Manndelaa wonaa leñam-leñamo

Mandelaa e tergal Springboks
Mandelaa e tergal Springboks

Manndelaa yiɗaa leñamleñameeɓe, raneeɓe heen, e ɓaleeɓe heen fof.  Omo luulndii kala kiiɗal tee ko o daraninooɗo haɓde e baasal. Ko ɗum tagnoo en wiyde ko o «mbaabuur miskinɓe ». Hono no o wiyrunoo e hitaande 1662 e ñaawoore Rivonia « mi haɓiima njiimaandi raneeɓe, mi haɓiima njiimaandi ɓaleeɓe », omo luulndii njiimaandi leñol e dow leƴƴi goɗɗi. Ɗuum ina feeñi e mahngo ANC, sibu ina heewnoo raneeɓe e jilluɓe. 

Leydi Farayse e Apartaayd

Jiskaar
Jiskaar

Leydi Farayse ina jeyaa e leyɗe hirnaange bammbunooɗe laamyel caɗtarel apartaayd. Ko e laamu Miteraa tan darnde leydi ndii fuɗɗii waylaade, ANC fuɗɗii rokkeede faayiida so mawɓe mum ngarii Pari. Mbele ko ɗum haɗi Valéry Giscard d’Estaing noddeede e wirwirnde Manndelaa ? Giscard d’Estaing wonnoo hooreejo leydi Farayse e daawal 27 mee 1974 – 21 mee 1981. Ina gasa tawa ko ɗuum, sibu, nde ardii Farayse ndee, Farayse wondunoo, wallittunoo ko dummbunooɓe Manndelaa ɓee.

Alfalah mawninii hitaande 36ɓiire duttagol Alhajji Mahmuud Bah

galle oo
galle oo

Ɓesngu Alfalah (galle Alhajji Mahmuud Bah, almuɓɓe Alfalah e sehilaaɓe mum) mawninii ñalnde 4 lewru saawiyee 2014, e gardagol Umaar Alhajji Mahmuud Bah, hitaande waɗtunde duuɓi capanɗe tati e jeegom duttagol Alhajji Mahmuud Bah mo Jowol (yo yurmeende Alla won e makko, barke Alla saroo e ɓesngu makko). Kewu nguu waɗi ko to duɗal Alfalah to Madiina 3, tuggude e 14w30h haa 20w15h.

Manndelaa : Binndanɗe nguurndam 9

Manndelaa e Hilaari Kilinton
Manndelaa e Hilaari Kilinton

Manndelaa waɗi nguurndam mum fof ko e hare politik. E nder heen, won jikkuuji nguurndam o joginoo kaanduɗi e teskeede, so ñemmbaaka kay. Jaaynoowo gooto ine wiyee Richard Stengel sawndiimaa mo ko ɓuri duuɓi 20. Debbo harbiyanke goɗɗo, belsiknaajo, cokranooɗo sabu haɓaade apartaayd, biyeteeɗo Hélène Passtoors, ina anndunoo no feewi Madiba. Ɓee ɗiɗo ceedtiima e makko jikkuuji garooji ɗii, gontuɗi doosɗe nguurndam.
1. Hakindaade : « hakindaare Manndelaa (tawi hare ina dooki hakkunde ɓeleeɓe e raneeɓe e ciltirɗi apartaayd) wallitii no feewi leydi ndii daɗde e musiiba hare ɓesngu ».

21 feebariyee, ñalngu ɗemngal muuynangal : "Ɗemɗe nokkuuje e ganndal"

Natal lowre UNESCO
Natal lowre UNESCO

 

Hikka, tiitoonde ñalngu nguu ko « Ɗemɗe nokkuuje ngam ɓiyleydaagu winndereewu : mawninde ganndal » ngam hollitde no ɗemɗe nokkuyeeje mbayi teeŋtude e keɓgol ganndal kam e cargol mum e keewal mum. Yimɓe hewɓe ina cikka wonde ɗemɗe nokkuyeeje mbaawaa loowde ganndal. Ɗuum ko miijo ngo sellaani. 

Rajo Muritani : tawi ko rajo ngenndi wonnoo nattii

Maande Rajo Muritani
Maande Rajo Muritani

Ɗoo e Magaama, ko ina wona duuɓi ɗiɗi (2) jooni, min keɓataa rajo Muritani. Ina waɗa tan sahaa, subaka law, hedde waktu 7ɓo, min keɗoo jolfo oo e kabaruuji mum seeɗa. So ɗum ɓennii, min uddii rajooji amen, sibu hay ɗuum min nattat jaggude. Onndo AM oo kadi marsata tan ko jamma, tee jeewte Pulaar ngoodaani e rajo mawngo ngoo jamma. Ko raɓɓiɗi e haala koo tan, rajo Muritani heɗetaake ɗoo e Magaama. 

Hay kabaaru gooto min nanataa so wonaa ko min keɓi e tele, ndaa wonaa yimɓe fof njogii tele, kadi ko rajo waawi koo, tele waawaa ɗum, sibu, rajo, 

Ñalnde darnga !

Muhammed el Muttaar Shingiti
Muhammed el Muttaar Shingiti

E wiyde pelle nay daraniiɗe jojjanɗe aadee (AMDH, AFCF, CR, SOS-ESLAVES), Muhammed el Muttaar el Shingiti, oon binndunooɗo ko heewi ko faati e « Daartol njiyaagu e nder defte laawol Maalik », sibu o winndii to o woni to Dohaa too, o wiyi : « Sariya jaɓaani warngo jedditiiɗo, tee ɗum meeɗaa kewde e nguurndam Nulaaɗo (MJKM) walla e nguurndam sahabaaɓe mum, ɓe nganndu-ɗaa golle mum en e haala mum en ngoɗɗondiraani e binndi Quraana ».

Ko en kaalaano e Manndelaa

Mandela
Mandela

Manndelaa kam fof e dañde ko hay gooto meeɗaa dañde, gila fuɗɗoode haa wortorde, so aduna fof mantude ɗum, dowlaaji e jom doole en ina njetta ɗum, ina mahana ɗum nanndollaaji (statues), ina ndokka ɗum njeenaaje, takkana ɗum galaŋuuji, ina inniri ɗum ujunnaaje ujunnaaje ekkol e duɗe jaaɓihaaɗtirde e laabi e boowe, e juɓɓule goɗɗe e nder winndere ndee… 

Sur l’origine du mot « Halayɓe »

Umar Ñaŋ
Umar Ñaŋ

En lisant l’ouvrage d’Amadou Oumar DIA «  Peuls et paysans  », consacré aux Halayɓe de Mauritanie, j’ai été interpellé par les différentes significations attribuées au mot « halayɓe », qui représente une communauté peule du Fuuta, occupant un territoire situé entre le Tooro et le Laaw, de part et d’autre du fleuve Sénégal.

Les « halayɓe » s’organisent en plusieurs leYYi (fractions ethniques). Suivant leur occupation du sol (kolangal), ils se répartissent en trois sous-groupes :

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image