Donnaay, oo filmo kaanduɗo e ko ɓuri « César »

Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo
Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo

So “Timbuktu” heɓii njeenaaje “Cesar” jeeɗiɗi to Pari, “Donnaay” ina haandi e ko ɓuri ɗuum !

Sinngapuur

Sinngapuur
Sinngapuur

Sinngapuur ko wuro-dowla wonngo to Asii Fuɗnaange-Worgo. Ɓeto wertallo leydi ndii (wuro ngoo) 699 km2. Ko ɗum 64 duunde. Ɓurnde mawnude ndee wiyetee ko Pulau Ujong (584,8 km2). 

En ɓeydoraama 400 000 hitaande !

Gabgal jiytangal ngal
Gabgal jiytangal ngal

“En”, ko enen aadee en. Haa e oo sahaa annduɓe kiisinoo duuɓi aadee e winndere ndee ko e miliyoŋaaji 2 e teemedde nay hitaande (2 400 000 hitaande). Kono won gabgal gootal aadee yiytaa to fuɗnaange Afrik too, tawi duuɓi mum ko miliyoŋaaji 2 e teemedde jeetati hitaande. 

Njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe

Barak Obama
Barak Obama
Tony Tan Keng Yam
Tony Tan Keng Yam

Jaaynde CNN yerondirii njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe e mawɓe hilifaaɓe leyɗe ɓurɗe mawnude e winndere ndee. Woni ko laamu rokkata ɓe sabu maɓɓe ardaade leyɗe maɓɓe. Hol ko ɓe tawi heen ? 

Cellal : Iwdi Sidaa anndaama

Buŋee
Buŋee

Haa e sahaa ngon-ɗen oo, ciiri wiris SIDA nganndidaaka. Ina anndaa tan ciirol VIH-1 ɓuri yaajde, haa teenti noon e Afrik. Kanko e hoore makko, omo waɗi ciiri 4. Ciirol M, ciirol N, ciirol O, e ciirol P. E nder teemedere ñawɓe SIDA fof, heen capanɗe njeenayo e njeenayo (99%) ngondi ko e ciirol M ngol. Ina anndanoo wonde ciirol M ngol e ciirol N ummorii aadee ko e baaɗi deemooɗi (chimpanzé). Kono hay huunde anndanooko e iwdi ciiri O e P ɗii.

Hitler : kaaɗi mawngu

Adolf Hitler
Adolf Hitler

 

Haa hannde geɗe Hitler gasdaani jangteede. Eɗen nganndi, ndeen  o anndii hankadi ko o jogorɗo naatde juuɗe konu Riisi e gardagol Seneraal mo “moɗaani ñale” biyeteeɗo Jukov, Hitler war ɓesngu mum, wartii, hoto “añɓe mum koynude ɗum”. Ndeke, e nder kaaɗi makko mawngu ɓurtuɗi, hay leydi makko, hono Almaañ, fotaani heddaade caggal makko. 

Kariim Wad : kasoo duuɓi 6 e 138 miliyaar !

Kariim Wad
Kariim Wad

Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. Baɗte majjum ɓurɗe ɓallaade ko Kariimu waawataa wonde kanndidaa e gardagol leydi Senegaal e woote garooje ɗee (2009 walla 2007 so ustugol manndaa Makki Sal yiɗi hollitde senegaalnaaɓe ngol jaɓaama). Ñalnde 21/03/2015 tan noon parti PDS e gardagol baaba makko hono Abdullaay Wad toɗɗinoo mo yo o won kanndidaa mum e woote hooreleydaagu garooje ɗee.

Go’o njogoram gorko ina jokkee

Taƴre njogoram gorko
Taƴre njogoram gorko

E tonngoode Fooyre yawtunde ndee, ko jokkere sammeere junngo wonnoo, ngolɗoo kadi ko jokkere tergal ɓurngal saɗtude, doktoreeɓe mbaɗi, so jokkande suka gorko jahroowo e duuɓi 21, njogoram ! Ina gasa ndeeɗoo jokkere ɓura haawde yimɓe, nde tawnoo, wonande sammeere junngo ndee, jokkananooɗo oo ko kañum jeyi sammeere junngo ndee, ɗooyene, suka oo jokkanaa ko tergal ittangal e neɗɗo maayɗo. Sammeere junngo, waɗi ko ƴiye e teewu e ɗaɗi,

Abdullaay Wad waawi mbonka

Abdullaay Wad
Abdullaay Wad

Ɗum wonaa bulet e Abdullaay Wad. Haalde ɓutta walla mbonka. Kono hay gooto meeɗaa miijaade omo waawi yettaade ɗo o yettii Makki Sal ɗoo, so wiccude ɗum mbonɗam e haalde coofka ka yooɗaani e hunuko neɗɗo baawɗo wonde fof, alaa ko haali mawɗo saka nayeejo, saka kadi dokkanooɗo teddungal ardaade leydi no diidorinoo. Kono, haal pulaar ina mbiya « hoto ƴeew ñiŋaaɗo, ƴeew ñiŋoowo » nde tawnoo haala mbonka, ina hasii yaltata ko e hunuko luuɓko.

Koolol pattamlamol rewɓe sooninkooɓe

Arɓe tawtoreede kewu nguu
Arɓe tawtoreede kewu nguu

 

Alaa ɗo yahnoo kadi artii ɗo wonnoo. Ko Sooninkooɓe ɓamnoo haawde leƴƴi ɗi koɗdi fof maa mbiyaa ko e ngolɗoo laawol ɓuri. Rewɓe sooninkooɓe Nuwaasot, catal e Fedde Muritaniire daraniinde ɓamtude Ɗemngal e Pinal Sooninkooɓe njuɓɓinii ñalɗi pinal pattamlami ñalnde 19, 20, 21 e ñalnde 22 marse 2015 e nder Nuwaasot. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience