Daartol Annabi Muusaa (1)

Daartol nguurndam Annabi Muusaa ɓiyi Umraan e miñum Haaruuna ɓe jam e kisal ngoni e mum en. Ɗuum noon mbiɗo ñaagi banndiraaɓe soodooɓe jaaynde...

Ñaawirde Kuuge Winndere : « Hol ko woni WARHOORE ? »

Ñawirde Kuuge Winndereere (ÑKW) walla e Farayse Cour pénale internationale (CPI), e Engele International Criminal Court (ICC), ko ñaawirde kuuge aduna oo kala halfinaande ñaawde yimɓe tuumaaɓe mbaɗii warhoore leñol walla warhoore neɗɗaagu walla warhoore jiiɓru walla warhoore wolde. Hol woni WARHOORE LEÑOL (génocide), WARHOORE NEƊƊAAGU (crime contre l'humanité), WARHOORE JIIƁRU (crime d'agression), e WARHOORE WOLDE (crime de guerre) ?

Anndinoore Ñawirde Kuuge Winndereere

Ñawirde Kuuge Winndereere (ÑKW) walla e Farayse Cour pénale internationale (CPI), e Engele International Criminal Court (ICC), ko ñaawirde kuuge aduna oo kala halfinaande ñaawde yimɓe tuumaaɓe mbaɗii warhoore leñol walla warhoore neɗɗaagu walla warhoore jiiɓru walla warhoore wolde.

Kesum to Ñaawirde Kuuge Winndere (CPI) : “Bonnugol taariindi” walla “loppitgol...

Ngoowno-ɗen ko nande CPI ina ñaawa neɗɗo sabu warhoore neɗɗaagu walla ko nanndi heen. Jooni, ande anniyii waɗtude heen warhoore “bonannde taariindi” walla “loppitgol leyɗe janane”. Kabaaru oo saaktaa ko e maayirɗe settaambar 2016. O waɗii oolel mawɗo sibu ɓooyii ko remooɓe e waali-wuro en ngullitoo loppitgol jeyi mum en e bonnugol sato mum en ngol pelle mawɗe hakkunde leyɗe mbaɗata e nokkuuji mum en, e dow ballal laamuuji ñaamdari, tawi alaa fof ɗo wullittee.

Ñalɗi safaara to Likseyba

Hol ko ɓuri welde e aduna ? Ngal naamnal ena heewi naamneede ! won heen njaaboroo ɓuri welde ko ganndal walla ngalu. Kono ko ɓuri teeŋtude e jaabawol hee “ko cellal ɓuri welde e aduna” nde gede limtaade dow ɗee ndewa heen. Waɗi noon  ko neɗɗo waawi dañde e aduna fof, so cellal alaa heen, neɗɗo oo dakmittaako e ko dañi koo. Ko ɗuum tagi luural alaa, ko “cellal woni afo kala ngalu” ko cellal woni hoyre kala malu.

Traditions, Valeurs et symboles liés au mythe de caamaaba

Oumar Niang Linguiste.jpg

C’est par un heureux hasard que je suis tombé sur une chanson du grand musicien haalpulaar, El haadj Baaba Maal, une chanson qui a bercé ma jeunesse passée dans le Fuuta halayɓe. Que de souvenirs attachés à cette belle chanson «  jombaajo  », popularisée par le roi du Yeela.

Jaŋde : Maruk ruttiima e Farayse

Maruk ruttaniima jaŋde e Farayse caggal duuɓi 30 jaŋde e ɗemngal Arab. E lewru desaambar 2015, kalifu jaŋde leydi Maruk yettiniino sattiiɓe laamɗo oo eɓɓaande ngam waɗtude jannginde fannuuji hiisiwal (matematik) e ɓalliwal (fiisik) e ganndal tago (Siyaas naturel) e ɗemngal Farayse.

Fedde Ɓamtaare ɗemngal Wolof yuɓɓinii « Koolol Waalo »

 

 

Fedde Ɓamtaare ɗemngal Wolof yuɓɓinii koolol innirangol « Koolol Waalo » tuggi 6 haa 7 ut 2016 to Rooso. Tiitoonde ardinanoonde e kewu nguu ko « dartagol Waalo njiimaandi koloñaal ». Waalo noon ko diiwaan kuufɗo yupporde maayo mawngo, rewo mum e worgo mum. 

Daartol Annabi Ismayiila

E Innde Alla jom yurmeende Aduna e wattannde. Daartol jibineede Annabi Ismayiila (JKM) ummoraade e haajara. Kanko Ibraahiim, laatiima nde o wonno to leydi Bayti Elmakdis, o duumii toon ko ina tolnoo e duuɓi noogaas, omo wonndi toon e hono jom suudu makko gadano inna wiyee Saarata, oon woni mo o ɓuri ɓooydude, oon wiyi mo kanko annabi Ibraahiima (JKM) “miin de hankadi, haadi en ngonndii ko foti nii juutde mi jibinaani, ma a taw ko Alla toowɗo oo, ko kañum haɗi mi jibinde ɓinngel, ɗuum noon waɗ feere naataa e leñol am ngol, ƴeewaa heen cuddiiɗo mbele Alla hokka en heen ɓinngel.

Kullon njuutkon balɗe

Liingu geec ina wiyee “requins” (rekee) ina waawi wuurde haa duuɓi 400. Ko ɗum wiɗtooɓe caakti e jaaynde Science ñalnde 11 ut 2016.  Kamɓe annduɓe ɓee, ɓe mbaawii kadi anndude njaaweeki mawnugol nguu liingu, so santimeeteer gooto hitaande kala. Ko fawaade e ɗuum nii ɓe mbaawi millude duuɓi majji fawaade e njuuteendi majji.

Joɗnde Dental leyɗe Aarabeeɓe

En mbiyiino eɗen ngarta e haala joɗnde Dental leyɗe Aarabeeɓe. Kono en ɗaɓɓiɗinto heen, no batu batu nguu e hoore dottiraa nii, sibu ngu fotnoo wonde ko balɗe ɗiɗi kono ngu haaɗi ko e feccere ñalawma.

KAALDEN GOONGA

Eɗen mbiya "aadaaji men mbayliima, tee so en ndaraaki ɗi majjat". Won yahɓe haa mbiyi ɗee gannde kese ngaddani en tan ko caɗeele. Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji, won jaggaaɓe heen ñohre, ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe, won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en, sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata, kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata.