Leydi Japon

Japon
Japon

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Wolde ɗiɗmere : “Wonaa bommbo oo tan addani Japon jebbilaade”

Bommbo nikleyeer
Bommbo nikleyeer

E wiyde jaaynoowo biyeteeɗo Ward Hayes Wilson, « kuutoragol bommbo nikleyeer e joofirde wolde ɗiɗmere, ina heewi dukooji. Ɗo idan ɗoo, ina saɗi jedditinooɗo nafoore majje e jebbilagol Japon. Kono gila 1965, daartiyanke biyeteeɗo Gal Alperowitz wiyiino wonde, ko goonga ko bommbooje ɗee njaawni joofgol hare ndee, kono ardiiɓe Japon ko anniyinooɓe jebbilaade, tee ko jogornooɓe sikke alaa heen jebbilaade, ko idii noowammbar 1945. 

Ɓowɗi e nguleeki kaljinii Nuwaasootnaaɓe

Beeli e huɗo nder Nuwaasoot
Beeli e huɗo nder Nuwaasoot

Ina gasa tawa Nuwaasoot meeɗaa wulirde no hikka nii. Ko ɗum tagi yimɓe ɓee ina lorli lorla ɓurtuɗo, tawi paabo alaa. Yimɓe fof ko ñawɓe paawle ɗe hay gooto anndaa to ngummorii. Ɓowɗi e koowooje mbaɗtii fiɗde yimɓe naange e hoore kellew hay nder mbeddaaji. 

Muritani : Haala e golle e baɗle

Hooreejo Muritani
Hooreejo Muritani

Suudu sarɗi wiyeteendu Senaa nduu, ɓenninii e joɗle mum jawtuɗe ɗee, e gardagol Al Hajji Abdul Bah, eɓɓaaɗe sariya tati (3). Heen wootere yowitii ko e « ƴettugol feere ngenndiire » ngam haɓaade « leeptugol ».

Ndeke Maraysa wonaa Tintaan !

Toɓo Marayse
Toɓo Marayse

Ɗalee haa yawaare laaɓa  moƴƴaani e ɓuraaɗo doole.  Ko ɗuum woni ko heɓtii wuro Maraysa, hakkunde mum e jagge jooɗaniiɗe  laamu e diiwaan oo caggal ƴiiwoole muusɗe rewam toɓnooɗe. Ngam sufande banndiraaɓe kabaruuji jowitiiɗi e ooɗoo jaayya, nulaaɗo Jaaynde  Fooyre  Ɓamtaare yilliima nokku oo.

Ñaawtugol Biraam : wontii ɗo wonnoo

Biraam
Biraam

Ñalnde alkamiisa 20 ut 2015 Ñaawtorde ñaawooje (Kuur dappel) Eeleega jaalɗinii ñaawoore Biraam e yahdiiɓe mum ñaawanoo to Ñaawirde Rooso, so duuɓi ɗiɗi kasoo wonande Biraam Daah Abeydi e Barahiim wul Bilaal wul Ramdaan (hooreejo e cukko IRA) e Jibi Soh (hoorejo Kawtal). 

Hol Husen Habree ?

Husen Habree
Husen Habree

Husen Habree jibinaa ko 13 ut 1942 to wuro Faya Larjoo nder leydi Caad. O mawni ko e ladde, nder jeereende Jurab, hakkunde aynaaɓe e eggiyankooɓe. E hitaande 1963 o yahi Farayse jokkoyde jaŋde makko. O janngii toon sariya. Caggal nde o arti Caad e hitaande 1972, o tawtoyi fedde wiyeteende FROLINAT (Front de libération nationale du Tchad)

Makki Sal jeyaa ko e ɓurɓe famɗude njoɓdi

Makki Sal
Makki Sal

E wiyde jaaynde Leeral yaltunde ñalnde 15 sulyee 2015, Makki Sal jeyaa ko e hooreeɓe leyɗe Afrik ɓurɓe famɗude njoɓdi. Nde tuugii ko e alluwal ngal jaaynde Jeune Afrique saaktunoo. 

Hol ɓe ɓowɗi ɓuri horsinde

Ɓowngu
Ɓowngu

Hol no neɗɗo waɗata haa ɓowɗi mbaasaa ŋatde ɗum ? Ɗuum ina aaɓnoo ? Mi anndaa. Kono won winndannde wootere min njiytani on e internet, ina moƴƴi taron ɗum. Nde saaktaa ko gila 23 sulyee 2013. Winndi nde ko biyeteeɗo Jean-Marc Dupuis. Tiitoonde mayre ko : “Ɓowɗi : reentaade ŋate ɓowɗi no neworii” (Moustiques : évitez les piqûres naturellement).

“Ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Habsa Jah, ɗoowoowo binndol jaaynde Mauritanies1 jokkondirii e Kajjata Maalik Jallo e nder hello ngo ɓe inniri “AYAAWO”. Tiitoonde  jokkondiral ngal ko  “Debbo Mawɗo, ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”. E nder jokkondiral ngal Kajjata maalik Jallo yeewtanii mo cukaagu mum e darnde mum to bannge hare, darnde addannde ɗum, e no o wiyiri «wellitaare tigi rigi» ha o waawa naftude Moritani.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji