New York : Ekkolaaji laamu kurjii ñalnde juulde taaske

New_york.jpg
New_york.jpg

Go’o ekkolaaji laamu wuro New York ina “njuula taaske” ! Ɗumɗoo, eɗen mbaawi wiyde kadi ko Amerik tan waawi fuɗɗude ɗum e leyɗe hirnaange. Tee haaɗaani ɗoo tan, sibu, tuggi 2016 hay juulde koorka ko ko waɗtata hurjeede toon. Juulɓe wuro ngoo ndañii hankadi no njuuldi, njuulda e sukaaɓe mum en.

Tilfannde mawnde e hajju 2015

natal tilfannde hajju 2015
natal tilfannde hajju 2015

Hajju hikka oo ina farwi no feewi, sibu ko famɗi fof 878 kajjoowo maayii toon. Ñalnde alkamiisa 24 settaambar 2015 to Mina, ɗo ɓe mberlotoo ibliis kaaƴe ɗoo. Ɗum jiidaa e 107 maayɗo ñalnde 11 settaambar nde lennge yani toon e yimɓe ndee. 

Hol ko addi ɗii uujooji ?

Natal uujɓe feewde Orop
Natal uujɓe feewde Orop

Ɗum ɓuri toɗɗaade ko yimɓe ummoriiɓe Siiri, rewi heen Eriterenaaɓe, soomaalinaaɓe, Afganistaannaaɓe, nde worgo saharaanaaɓe (ɓaleeɓe) ndewa heen. Siirinaaɓe keewi rewrude ko Turki, ndewa e laawol Balkaan, ɓe mbirtoo leyɗe aarabeeɓe keewɗe.

Paawngal dennge

Doktoor Al Huseyni Sal - kartal nokkuuji dennge - Ɓowngu
Doktoor Al Huseyni Sal - kartal nokkuuji dennge - Ɓowngu

Paawle muusɗe no feewi ina naati leydi ndii, haa teeŋti noon e Nuwaasoot, ko ina wona duuɓi. Ɗe puɗɗii nanngude ko Teyaaretnaaɓe (Hamme Teyaaret) gila rawane walla nii rawane ndeya. Jooni, yimɓe fof ko ñawɓe, tee ronkaama tigi rigi anndeede ko oo musiiba woni, laamu kadi alaa ko haali heen ko laaɓti. Doktoor Al Huseyni Sal, won ko winndi heen ngam sifaneede yimɓe ɓee ñawu nguu.

Macee Kereku sankiima

Maccee Kereku
Maccee Kereku

Macce Kereku, gooto e meeɗnooɓe ardaade leydi Benin, sankiima ñalnde alarba 14 oktoobar 2015, ina yahra e duuɓi 72.

Macee Kereku jibinanoo ko ñalnde 2 settaambar 1933 to Kuwarfa. O janngii e duɗal konu to Kati (Mali), to Ndar (Senegaal), to Duɗal konu Fréjus (Farayse), e to Ekkol Taamasoor Paris. Caggal ɗuum o wonii edkaa (Aide de camp) hooreejo gadano leydi Dahomee, hono Hubert Maga tuggi 1960 haa 1963. 

Leyɗe ndema Daarel Barka : suuɗo-suuɗoondu

Seppo remooɓe to Daarel Barka
Seppo remooɓe to Daarel Barka

Ñalnde talaata 8 settaambar 2015 mawɗo hilifaaɓe hono Yahyaa wul Hademiin yeewtidii e yonaaɓe Daarel Barka ko faati e 3 200 hektaar ɗi AAAID wiyaa hasii ɗii. O habrii ɓe wonde « AAAID winndii mo ngam habrude mo woppii eɓɓaande ndema leyɗe ɗee”. O habri ɓe kadi goppitgol yimɓe ɗiɗo nannganooɓe, cokoyaa to Eeleega ñalnde 25 ut 2015.

Won ko wonnoo ɗoo : Kuudetaa daɓɓo balɗe

Seyfitooɓe jamfa laamu
Seyfitooɓe jamfa laamu

Ko kiɗiiɗe alkamiisa 17 settaambar 2015 seneraal Jenndere, gardiiɗo RSP, heɓti laamu to Burkinaa, sosi Diiso Ngenndiiwo Demokaraasi (CND). Jenndere jeyaa e yimɓe ɓurnooɓe ɓallaade Beles Kompaawore. Hujja makko : « deeƴnude leydi ndii ». O hunii yuɓɓinde woote caggal nde o diisnondiri e hoohooɓe politik leydi ndii.

Taariika : Laamateeri Wagadu

Umar Gongore BAH
Umar Gongore BAH

 “Fannuuji am e ɗemɗiyankaagal ko fannu caggirtorɗe (leksikografi), ganndal caltuɗe (jalektolosi), fiyaakuuji fonnugol/wootiɗingol pulaar-fulfulde. Ɗemɗe ɗe waaw-mi ko: pulaar-fulfulde, faransi, enngele, almankoore, seeɗa italiyen, seeɗa aarab. Mi janngii celluka suwahiliire e bammbarankoore kono mi waawaa haalde ɗee ɗemɗe.”

Laamateeri Wagadu  maa Gana (Empire du Ghana) ko hedde teemedannde 7aɓere fuɗɗii. Ndi tabiti haa e hitaande 1 240. Ko kayri woni araniri ndin e laamateeriiji mawɗi nantuɗi innde feeñunooɗi Afrik Hiirnaange feewndo ka Yonta Hakkundeejo (Moyen-Âge).

Burkinaa : Artii ɗo wonnoo, alaa ɗo yahnoo

Kafondo e Zida
Kafondo e Zida

Caggal nde laamu arti ɗo wonnoo, batu hilifaaɓe Burkinaa jooɗiima  ñalnde aljumaa 25 settaambar 2015. Eɗen mbaawi wiyde « cabbi gorle mbeñtitiima », sibu batu nguu ƴettii kuulal maantinngal, so fusde RSP, (woni BASEP mo Burkinaa) hono koyngal konu cosanoongal e laamu Belees Kompaawore, ngal alaa ko woni golle mum so wonaa reende mo, e... waɗde kuudetaaji...

Raddo : kerooje ( 2 )

Rawaandu raddo
Rawaandu raddo

Tesko-ɗen e ɗiin dummunnaaji, fulɓe ɓurnoo waawde huutoraade ko fetelaaji ɗi eddaaji ceertuɗi, fawaade e ko waañetee : ina e ɗiin fetelaaji ɗi ɓe innirnoo : bulannde buuta, ko fetel  ñiibi, lonka goro, fetel Gabi, lonka dewo, fetel koobi e jawi, loosi goro, fetel tewdi, loosi dewo, fetel bille, garde ko mo jaawle, hawli mo pooli, ekn. Walla so tawii ko o daddoyoowo, o huutoroo laañal, mbaangu, maa dawaaɗi raddo.

NASA filmii bannge lewru birniiɗo oo

Leydi, lewru e naange
Leydi, lewru e naange

Eɗen nganndunoo lewru yowitii ko e leydi, ɗum firti ndu rewi ko e leydi, e ndu taaroo ɗum. Kono ko bannge gooto tan wonɓe e leydi men ndii njiyata e lewru : finnde mum, ko gooto e men kala won natal yiyata e lewru, ngal waylotaako. 

Leydi Caad

Caad ko leydi Afrik hakkundeejo, njookiindi, woni ndi jiimaani e geec. Ndi heerondiri ko e Libi (bannge rewo) e Niiseer e Niiseriyaa (bannge hirnaange) e Kamaruun e Santarafrik (bannge worgo) e Sudaan (bannge fuɗnaange). Laamorgo mayri ko Njamenaa. 

Daartol annabi Daawuuda (aleyhi salaam) (1)

Ayaawo Daawuuda gaynaako
Ayaawo Daawuuda gaynaako

E nder fuɗɗorde fawaade e ko Alla wiyi : “eehey ma Daawuuda min mbaɗii ma lomto e dow leydi ndi”. Ngol lomtogol noon firti ko lomtaade annabaaɓe adinooɓe mo ɓee.

Leydi Japon

Japon
Japon

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Wolde ɗiɗmere : “Wonaa bommbo oo tan addani Japon jebbilaade”

Bommbo nikleyeer
Bommbo nikleyeer

E wiyde jaaynoowo biyeteeɗo Ward Hayes Wilson, « kuutoragol bommbo nikleyeer e joofirde wolde ɗiɗmere, ina heewi dukooji. Ɗo idan ɗoo, ina saɗi jedditinooɗo nafoore majje e jebbilagol Japon. Kono gila 1965, daartiyanke biyeteeɗo Gal Alperowitz wiyiino wonde, ko goonga ko bommbooje ɗee njaawni joofgol hare ndee, kono ardiiɓe Japon ko anniyinooɓe jebbilaade, tee ko jogornooɓe sikke alaa heen jebbilaade, ko idii noowammbar 1945. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi