Funeeɓe heccondirɓe balɗe 24

Jessica Rinaldi/Globe Staff/The Boston Globe. Natal Figaro
Jessica Rinaldi/Globe Staff/The Boston Globe. Natal Figaro

Kaawis goɗɗo kadi. Ma a taw hikka ko hitaande funeeɓe. Ɓeya ko jaggondirnooɓe juuɗe, ɓeeɗoo ko heccondirɓe. Ɓeeɗoo funeeɓe sakkitiiɓe, mbiyetee ko Alexandre e Ronaldo. Heen gooto ina hecci goɗɗo oo balɗe 24. Ɓe njibinaa ko to Boston (Amerik).

Yummiraaɗo oo wiyetee ko Lindalva DaSilva (duuɓi 35) ; baabiraaɗo oo wiyetee ko Ronaldo Antunes (duuɓi 40). 

Limoore : rogere adannde, 0 haa 999

Hiisa
Hiisa

Rogere wellelde walla rogere go’wuuji walla rogere adannde (nde alaa innde). E winndannde men yawtunde (tonngoode 114 Fooyre Ɓamtaare), e njiyii no lime bellelle (walla goowuuji), woni lime sappo kuutorteeɗe ngam winndude : woni : 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9.

‘Hay dara’, winndirtee ko : 0. Won wiyooɓe ɓolum, won wiyooɓe ndiga.

Eɗen mbaawi suɓaade wiyde ɗum ‘haydara’.

Ciftoren Ibraahiima Demmba, ngenndiyanke

Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID
Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID

Ñalnde 15 suwee 2014 waɗi hitaande ko Ibraahiima Demmba Bah, lollirɗo BID, ruttinoo e joom men. Hitaande ko ganndal suuɗii.
Wonande annduɓe mo, ko lekki mawki yani ɗoo, ko ngenndiyanke mawɗo waasaa ɗoo, hoore e nder ngenndiyankooɓe leydi Muritani, e nder leñol fulɓe. Waɗi noon ko Ibraahiima Demmba Bah ko ganndo, ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille, juumtuɗo, cuusɗo, koosɗo, nuunɗuɗo wonnoo, daraninooɗo Pulaar.
Ibraahiima Demmba Bah ko ngenndiyanke, daraninooɗo leñol mum, rewrude e ɓamtugol ɗemngal mum, hono Pulaar. Ina saɗi yiyde hannde, neɗɗo ganndirɗo fulfule no a anndiri ɗum nii, e no o gollanirii ɗum nii.

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede

Njuulu
Njuulu

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede : ko adii fof aan juulɗo debbo e gorko aɗa  foti anndude, njuuluuji ina ngoodi ɗi ngonaa farilla, ɗiin njuuluuji ko Nelaɗo Alla (JKM) oo, ngam ɓeydude nehdi diina, etee kala ko neɗɗo waɗi heen ina joganaa njoɓdi timmundi to joomiraaɗo mo senaare woodani oo.

Ɗeen juulɗeele noon ngoni garooje ɗoo ɗee :

Limlebbi : hitaande, lebbi e ñalɗi

Limlebbi
Limlebbi

 

E sahaa hannde oo, yoga e pine kuutortoo ko lemlebbi biyeteeɗo limlebbi «Grégoire» oo, woni ko mbiyaten limlebbi tuubakooɓe koo. Juulɓe kadi ina njogii limlebbi mum en, mo kuutorto-ɗen enen fulɓe. Pine keewɗe ina njogii limlebbi mum en keeriiɗi, kono yoga heen nattii huutoreede. Hannde ɓuri waawde huutoreede e winndere ndee kala ko limlebbi « tuubakooɓe » oo. Limlebbi ɗii ɓuri heewde tuugaade ko e dille lewru walla naange, walla ɗiɗi ɗii kala. Ina woodi goɗɗi ɓurɗi jiiɓaade. Maa mbiyaa leyɗe winndere ndee kala kuutortoo ko limlebbi Grégoire oo wonande soklaaji ɗi ngonaa soklaaji diine.

Hol ko woni ganndal ?

Ayaawo hoore
Ayaawo hoore

Fuɗɗoraade innde jurmotooɗo, jaafotooɗo, caggal yettude geno e nulaaɗo mum (JKM) mi salminii ma, mi juurimaama hooreejo bayyino Fooyre Ɓamtaare, Bookara Aamadu. Miin mbiyetee-mo ko Aamadu Demmba Koorkel Soh to Kayhayɗi, koɗ-mi. Mi meeɗii noddude ma laabi ɗiɗi miɗo yettu maa e darnde maa e hooreyaagal maa e jaaynde.

Ko mi dilloowo sahaa e sahaa fof e kiirɗeeli duɗe Pulaar, miɗo heewi weddaade ngalɗoo naamnal : Hol ko woni ganndal ? 

20 suwee, ñalngu mooliiɓe

Seppooɓe Ɓoggee, ina pooftoo (saraaji Nuwaasoot)
Seppooɓe Ɓoggee, ina pooftoo (saraaji Nuwaasoot)

E nder kitaale ɓennuɗe ɗee, leyɗe keewɗe e diiwanuuji keewɗi ina mawnintunoo ngootiri fof ñalngu mum mooliiɓe. Won heen nii mbaɗatnoo ko yontere no woorunoo. Kono ina ɓurɗi maantinde e ɗii ñalɗi, ñalngu 20 suwee, ñalngu mooliiɓe wonande Afrik. Nde tawnoo mooliiɓe ɓuri heewde ko e Afrik, Batu kuɓtodinngu Fedde Ngenndiije Dentuɗe felliti, e batu mum njooɗinoongu ƴetti hawraande 55/76 ñalnde 4 desaambar 2014, ngam yiɗde wallitde Afrik e ndee darnde, 

Woote hooreleydaagu : Muritani ɓeydiima lofaade

Asiis na woota, luulndo na seppa
Asiis na woota, luulndo na seppa

Ciftoren tan, caggal dirtingol wooteeji meeriiji e dipiteeji ngol rewaani laawol ko ina tolnoo e duuɓi ɗiɗi, laamu Moritani fellitiino yuɓɓinde ɗiin wooteeji e lewru oktoobar 2013, e oon sahaa luulndo ngo muum (ko lollirnoo “COD”) salii yahdude e ɗiin wooteeji, ɗi paɓɓa e lewru noowammburu, woodi e luulndo hee serindiiɓe, tawtoraa ɗiin wooteeji (ko wayi no Tawaasul), kono heddiiɓe ɓee calii. 

Loraa Bagboo ko ñaaweteeɗo !

Loraa Bagboo
Loraa Bagboo

 

Ñaawooɓe Ñaawirde Kuuge Winndereere (CPI) wonnde to La Haye (laamorgo Pays Bas) fellitii ñaawde Looraa Bagboo, oon gonnooɗo hooreejo leydi koddiwaar. Ɗuum, ko caggal nde ɓe cikkitii dalillaaji gaddanooɗi ñaawirde ndee addude mo toon e wiyde ina ñaawa mo.  Jooni noon, ɓayri ɓe pellitii ñaawde mo, firti ko won dalillaaji njogaa gaddanooji yimɓe tuumde mo geɗe nay (4) : warhoore aadeewo, woni warngooji e njangu e rewɓe e golle yoorɓerndaagu kam e ownugol beeli. 

Notre contribution au débat sur l’origine et la signification des mots « capaato » et « safalɓe » en pulaar

Umar Ñaŋ
Umar Ñaŋ

La question posée sur l’étymologie et le sens que pouvaient avoir  en  pulaar les mots /capaato/ (au singulier) et /safalɓe/ (au pluriel), désignant les Arabo-berbères ou Maures, est une question tout à fait légitime pour qui souhaite comprendre et décrypter quels étaient les rapports de cohabitation entre les Maures et les Fulɓe

Au-delà des peuls, les maures ont également été en contact  avec d’autres populations négro-africaines, à savoir les Wolofs, qui les désignent sous le terme « Naar ».

D’où viennent ces appellations ? Que signifient-elles ?  Quel lien peut-on établir entre les différents termes par lesquels les peuls et les wolofs désignent les maures ? 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience