Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda (2)

Daartol annabi Sileymaani
Daartol annabi Sileymaani

... Hol ko heɓtii Sileymaani (JKM) oo ? heɓtii Sileymaan,  ko waɗii dumunna gooto o yooɗaa hoore makko sanne, omo jooɗii e fooŋorde  makko e dow tappi makko, tappi wuurii, ɓe ngoni e yerɓude, ko meeɗaa heɓde  ɓe koo. E  ndeen ɗoon yerɓannde, ko ina tolnoo  sappo e ɗiɗi ujunere neɗɗo mboomiima maayi, hay gooto heen fiɗɗaani nofru e nder waktu gooto.

So haala ñawii, yo nanɗe cellu !

Saraaji INAAL ...
Saraaji INAAL ...

Goomu kaɓɓondiral loraaɓe e kewkewe 1989 e gardagol Huley Sal, winndii Muhammed Abdel Asiis, hooreejo leydi Muritani ɓataake ina hollita heen mettere mum nande mo, kanko e hoore makko omo wiya wonde “ɗeen caɗeele cafraama haa celli”. 

Takkugol galaŋuuji

Taggugol galaŋuuji, gila Maawiya haa Asiis
Taggugol galaŋuuji, gila Maawiya haa Asiis

 Hono no o heewnoo waɗde hitaande kala, mawɗo leydi oo, ñaantii heewɓe e feeto hikka ngoo. Kono, « nana wonta aada, ñaantetee tan ko sehilaaɓe e banndiraaɓe ». 

Misra ɓooyɗo

Misra ɓooyɗo : eyɓo golle ndema
Misra ɓooyɗo : eyɓo golle ndema

Mbalndi Misra ɓooyɗo ko Afrik rewo, takko powle ɗiɗi maayo Niil ɗee fof, ɗo Misra hannde oo woni ɗoo tan. Misra ɓooyɗo foti jibineede ko hedde duuɓi 3000 ko idii Iisaa (hedde duuɓi 5 000 hannde). Misra ɓooyɗo heɓi kaaɗtudi mum ko e Laamaandi Kesiri, hade mum deestoraade seeɗa seeɗa. Konuuji leyɗe keewɗe njanii e mayri e ciltirɗi laamuuji firwawna en, joofɗi hedde duuɓi 30 ko idii Iisaa, nde Laamaandi Ruumaan en (Romains) keɓti leydi ndii, jiimi ɗum.

Ko ƴoog-ɗen e Aysata Taal Sal

Sokna AysataTaal Sal
Sokna AysataTaal Sal

En kuutoriima oo ɗoo fartaŋŋe fottitde e oo debbo dariiɗo biyateeɗo Aysata Taal Sal to Nuwaadibu, ngam heɓde e makko miijooji baawɗi laataade jaabawuuji naamne ɗe won e men keewi naamnaade tawi fayti ko e darnde makko e dawrugol Senegal, jokkondiral makko e dawriyankooɓe toon, kuccam makko, ekn…

Batte ɓeydagol nguleeki weeyo

Natal Roger Job : leñol Turkana en, aynaaɓe wuurɓe to hirnaange rewo Kenya
Natal Roger Job : leñol Turkana en, aynaaɓe wuurɓe to hirnaange rewo Kenya

Batte baylagol ngonka weeyo ina keewi no feewi. Won heen nii en puɗɗiima teskaade ɗum en. Kono, e tonngol, ɗeeɗoo batte ko heen njeyaa, hay so tawii en mbaawaa huɓindaaɗe ɗe kañje kala.

Fotii, feso dennge dañaama !

maande Sanofi ɓowngu
maande Sanofi ɓowngu

No Alla waɗata, e tonngoode men yawtunde ndee tan, ina wiyaa heen wonde paawngal dennge alanaaka safaara, kono e daawal hakkunde ngal dinnge dañanaama feso. Sosiyatee peewnoowo leɗɗe biyeteeɗo Sanofi yaltinii feso wiyeteengo Dengvaxia, faddotoongo paawngal dennge.

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda

Annabi Sileymaani
Annabi Sileymaani

Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Caggal ɗuum, Alla toowɗo o wiyi : “Sileymaani ronii  Daawuuda wiyi eehey mon yimɓe min nganndi-naama haala ndiwri, min dokkaama huunde  fof  ngalɗoo geɗal ko ɗum ɓure peeñɗe”. simoore Mettelli, kaawise : 16

Codotooɗo ...

Boowal fuku bal
Boowal fuku bal

E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »

Jokkere yeeso fof

Yeeso jokkanaaɗo ngoo
Yeeso jokkanaaɗo ngoo

Heewnoo jokkeede ko terɗe, kono hay yeeso ina jokkee (muultee). Pompiyee ameriknaajo muultanaama yeeso mum sumnoongo haa boni. 

Leydi Misra

Tibooje Misra
Tibooje Misra

Ndenndaandi Arab Misra, walla e raɓɓiɗinaade Misra, ko leydi ndi ko ɓuri yaajde e mum jeyaa e Afrik rewo. Ko bannge fuɗnaange rewo oo tan woni e duungel Sinay, jeyaa e Asii. Ko heddii koo fof ko e Afrik woni. Misra hannde woni ko e nokku Misra ɓooyɗo oo. 

Gumɗo, paho, ganndo !

 Haben Girma
Haben Girma

Oo suka debbo Ameriknaajo iwdi Eritere,  ko gumɗo, paho, kono ko ganndo. Ko o keedoowo (awokaa) karallo ko faati e hakkeeji siwil, tee o janngi ko e duɗal Duɗal jaaɓi haaɗtirde lollungal biyeteengal Harvard, ɓurngal moƴƴude jaŋde e winndere hee kala.

Hol no hoɗɓe e Nuwaasot Cellirta?

Diƴƴe tunwuɗe nder Nuwaasoot
Diƴƴe tunwuɗe nder Nuwaasoot

Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam, hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata, gilɗi ɓuñata, gila e bamɗi, beyi, baali, dawaaɗi, ulluɗi, gertooɗe e kankaleeje, jonne kedde ñameele, biifi haa e laalaaɗe werlaaji. 

Haayre Mbaar laawiima, lawii Laaw

Baaba Maal
Baaba Maal

Baaba Baal aroyi ko jamma, ñalnde 12 ndee tawi hoɗooɓe ɓee ngarii gila beetawe. O taƴtiri ko Kasga, caggal futuro. Ko ɗoon o tawi fotde 30 werlaa ena ndarii, ena padndii mo. Ena e arɓe jaɓɓaade mo, meer wuro ngoo hono Jeŋ Mammadu Abdullaay e aaleeɓe mum e yontaaɓe nokku oo. O joli, gaarawol jokkondiri, loocol punndi darii haa nder wuro Haayre Mbaar.

“Ngootaagu ngenndi, ngooroondi ɓamtaare huuɓtodinnde, duumiinde”

Aysata Taal Sal e Malal Sammba Gise
Aysata Taal Sal e Malal Sammba Gise

Hikka, ko Nuwaadibu suɓaa ngam wonde Laamorgo leydi ndii, ñalnde 28 Noofaambar 2015. Ene hawri e maanditaare Leydi men, woni 55 nde Muritani heɓi hoyre mum. Ko heewi yuɓɓinaama toon. Ene heen lammbaaji, magooji, daɗndo pucci e gelooɗi, e fannuuji coftal ɓalli goɗɗi.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi