Ko ƴoog-ɗen e Aysata Taal Sal

Sokna AysataTaal Sal
Sokna AysataTaal Sal

En kuutoriima oo ɗoo fartaŋŋe fottitde e oo debbo dariiɗo biyateeɗo Aysata Taal Sal to Nuwaadibu, ngam heɓde e makko miijooji baawɗi laataade jaabawuuji naamne ɗe won e men keewi naamnaade tawi fayti ko e darnde makko e dawrugol Senegal, jokkondiral makko e dawriyankooɓe toon, kuccam makko, ekn…

Batte ɓeydagol nguleeki weeyo

Natal Roger Job : leñol Turkana en, aynaaɓe wuurɓe to hirnaange rewo Kenya
Natal Roger Job : leñol Turkana en, aynaaɓe wuurɓe to hirnaange rewo Kenya

Batte baylagol ngonka weeyo ina keewi no feewi. Won heen nii en puɗɗiima teskaade ɗum en. Kono, e tonngol, ɗeeɗoo batte ko heen njeyaa, hay so tawii en mbaawaa huɓindaaɗe ɗe kañje kala.

Fotii, feso dennge dañaama !

maande Sanofi ɓowngu
maande Sanofi ɓowngu

No Alla waɗata, e tonngoode men yawtunde ndee tan, ina wiyaa heen wonde paawngal dennge alanaaka safaara, kono e daawal hakkunde ngal dinnge dañanaama feso. Sosiyatee peewnoowo leɗɗe biyeteeɗo Sanofi yaltinii feso wiyeteengo Dengvaxia, faddotoongo paawngal dennge.

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda

Annabi Sileymaani
Annabi Sileymaani

Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Caggal ɗuum, Alla toowɗo o wiyi : “Sileymaani ronii  Daawuuda wiyi eehey mon yimɓe min nganndi-naama haala ndiwri, min dokkaama huunde  fof  ngalɗoo geɗal ko ɗum ɓure peeñɗe”. simoore Mettelli, kaawise : 16

Codotooɗo ...

Boowal fuku bal
Boowal fuku bal

E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »

Jokkere yeeso fof

Yeeso jokkanaaɗo ngoo
Yeeso jokkanaaɗo ngoo

Heewnoo jokkeede ko terɗe, kono hay yeeso ina jokkee (muultee). Pompiyee ameriknaajo muultanaama yeeso mum sumnoongo haa boni. 

Leydi Misra

Tibooje Misra
Tibooje Misra

Ndenndaandi Arab Misra, walla e raɓɓiɗinaade Misra, ko leydi ndi ko ɓuri yaajde e mum jeyaa e Afrik rewo. Ko bannge fuɗnaange rewo oo tan woni e duungel Sinay, jeyaa e Asii. Ko heddii koo fof ko e Afrik woni. Misra hannde woni ko e nokku Misra ɓooyɗo oo. 

Gumɗo, paho, ganndo !

 Haben Girma
Haben Girma

Oo suka debbo Ameriknaajo iwdi Eritere,  ko gumɗo, paho, kono ko ganndo. Ko o keedoowo (awokaa) karallo ko faati e hakkeeji siwil, tee o janngi ko e duɗal Duɗal jaaɓi haaɗtirde lollungal biyeteengal Harvard, ɓurngal moƴƴude jaŋde e winndere hee kala.

Hol no hoɗɓe e Nuwaasot Cellirta?

Diƴƴe tunwuɗe nder Nuwaasoot
Diƴƴe tunwuɗe nder Nuwaasoot

Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam, hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata, gilɗi ɓuñata, gila e bamɗi, beyi, baali, dawaaɗi, ulluɗi, gertooɗe e kankaleeje, jonne kedde ñameele, biifi haa e laalaaɗe werlaaji. 

Haayre Mbaar laawiima, lawii Laaw

Baaba Maal
Baaba Maal

Baaba Baal aroyi ko jamma, ñalnde 12 ndee tawi hoɗooɓe ɓee ngarii gila beetawe. O taƴtiri ko Kasga, caggal futuro. Ko ɗoon o tawi fotde 30 werlaa ena ndarii, ena padndii mo. Ena e arɓe jaɓɓaade mo, meer wuro ngoo hono Jeŋ Mammadu Abdullaay e aaleeɓe mum e yontaaɓe nokku oo. O joli, gaarawol jokkondiri, loocol punndi darii haa nder wuro Haayre Mbaar.

“Ngootaagu ngenndi, ngooroondi ɓamtaare huuɓtodinnde, duumiinde”

Aysata Taal Sal e Malal Sammba Gise
Aysata Taal Sal e Malal Sammba Gise

Hikka, ko Nuwaadibu suɓaa ngam wonde Laamorgo leydi ndii, ñalnde 28 Noofaambar 2015. Ene hawri e maanditaare Leydi men, woni 55 nde Muritani heɓi hoyre mum. Ko heewi yuɓɓinaama toon. Ene heen lammbaaji, magooji, daɗndo pucci e gelooɗi, e fannuuji coftal ɓalli goɗɗi.

Debbo Añaan

Kaalis Ostaraali
Kaalis Ostaraali

Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. Yimɓe na kaawaa, mbele ko añande ronooɓe makko walla ko goɗɗum...

Ko e “Homo naledi” ummi-ɗen !

Cammalal Homo Naledi
Cammalal Homo Naledi

“Homo naledi” ko tagoore aadeere ɓooynde, nde anndanooka haa e oo sahaa. E tuugnaade e jiyte ƴiye baɗaaɗe ko sakkitii koo to Afrik worgo, ina sikkaa maa en ɓeydo faamde silsil tago aadee…

 Conngi e Kerooje

Ndiwri
Ndiwri

Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.

Tibbooje Misra : geɗe tunnduɗe hakkillaaji

Tibooje mawɗe
Tibooje mawɗe

Ɓe cikkatnoo ko ɓe nganndidii geɗe tibbooje (Piraamidaaji / karamaaje), kono ɓe tawii ɓe nganndidaano ɗe, sibu, e wiɗtooji maɓɓe cakkitiiɗi kuutortooɗi ɓeto nguleeki, ɓe teskiima heen geɗe kaawniiɗe. Holi kamɓe ɓee?

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi