Nuwaasoot : Wejo koolol 2 keewal pine (Wideyoo)
Koolol keewal pine ɗiɗmol, yuɓɓinaama e Nuwaasoot tuggi 7 haa 10 feebariyee 2013. Pelle pine ngenndiije mbaɗii heen golle maantinɗe, hono pelle pine Wolof e sooninke e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani. Hikka noon, heen fedde kala suɓii ko kewuuji tati ɗi yuɓɓinta e jammaaji tati ɗii. Nii woni Fedde Ɓamtaare Pulaar holliti, jamma gadano oo ko «pulaagu», jamma ɗiɗaɓo oo «hiirde wammbaaɓe», jamma tataɓo oo «hiirde pekaan».
Hiirde pinal catal F.Ɓ.P.M. to Nuwaadibu
Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Goomu mum Ngatamaare, yuɓɓinii hiirde pinal mawnde nde hono mum wayri waɗde e wuro Nuwaadibu, ñalnde Aset 16/02/2013, to galle KASKAD. Faandaare catal ngal e juɓɓingol ndeen hiirde ko yuɓɓinde ndee hiirde ko ɗeeɗo geɗe : 1. Waɗde hirjino yaajngo e nder wuro Nuwaadibu, ko fayti golle fedde ɓamtaare pulaar, haa teeŋti e kuccam e golle fedde ndee jogii e oo sahaa.
Lappol Biraam
Biraan noddii hardaneeɓe yo ndarto njiimaandi, mbinnditoo. Biraam wul Dah wul Abeidi waɗi ngoon noddaango ko ñalnde alkamiisa 24 saawiyee 2013 to Neema. O woytii « caɗeele ɓe kawrata e leydii ndii fof ». Ko ɗoon o udditi «seppo haɓaade njiyaagu ngam ndimaagu» fotngo ummaade Neema jaaƴoo Nuwaasoot, woni 1 000 km.
Peeral.com no dartii, kono neeɓataa nde fuɗɗita gollugol
Banndiraaɓe tadduɓe,
Ɗuuɗuɓe e mon winndii lamndike men ko waɗi Peeral addaali kesum gila e hitaande yawtunde,
Hare mon nafii !
Nanondiral hakkunde ministeer jaŋde e porofosuruuji wonooɓe e diiño. Caggal kaltapilaaji keewɗi huunde e jannginooɓe duɗe hakkundeeje wonnooɓe e diiño e nder ministeer hee, ciifondiraama nonondiral hakkunde maɓɓe e hilifaaɓe oon ministeer. Cifti-nen, caɗeele ɗee ngari ko caggal nde kalifu ngenndi kalfinaaɗo jaŋde fekti 108 porofosoor sabaabu nde njahiino geddooji baɗnooɗi nder hitaande yawtunde ndee.
Uddugol doosiyee bonanndeeji : Goonga tawo
Ko ɓooyaani koo, halifaaɓe laamu nguu ina keewi wiyde wonde “doosiyee ndonaandi aadeeri uddaama!”. Ɗuum ko caggal nde horeejo e leydi oo e hoore mum haali hono ɗuum e “jokkondiral mum e ɓesngu to Attaar” caggal ɗuum e nder jaayɗe goɗɗe. Kono tan haalaluuji ardiiɓe hare jojjanɗe aadee, ko wayi no Mammadu Saar mo Fonadh, walla awokaaji, ko wayi no Faatimata MBay, maa waranaaɓe ɓee e koye mum en, walla huunde de depiteeji,
Wolde Mali : Suudu korndolli
Tuubaako Farayse gooto, ganndo mawɗo no feewi ko faati e Islaam e Arab, biyeteeɗo Mathieu Gidère, jeertinii wonde wolde Mali, sarii, saakii ownooɓe wonnooɓe Mali ɓee e nder leyɗe catiiɗe ɗum ɗee. « Maa ɗum jibin ngonka kesa e nder Afrik. Ko suudu korndolli denndaangal tarafikaaji : dorog, njogitaaje, kuutoragol diine. Mali wonnoo suudu. Hankadi, Muritaninaaɓe ɓee nana koota Muritani, Caadnaaɓe to Caad.
Jaaroore Ceerno Muttaar Taal
Allah dey ina teddini ɓiy aadama, ina yiɗi ɗum ; o wiyi : o heƴaani e leydi, o heƴaani e asamaan, kono omo heƴi e ɓernde maccuɗo makko. So allah wallii ma haa a waawii yaltinde e ɓernde maa hee kala ko wonaa Allah, tawa ko sabu Allah, maa yiy Allah heewa nde. Allah noon so yiɗii huunde, ɗuum naamndetaake so daɗii maa so ɓurii. Lekki mawki ɓurnooki leɗɗe mawɗe yanii, waɗde colli mawɗi ɓurnooɗi colli mbeemii, ganndo mawɗo diine lislaam ɓurnooɗo yoga e annduɓe mawɓe yanii,
