Teddungal Maamuudu Sammba Booli Bah (1920-2012)

Maamuudu Sammba Booli
Maamuudu Sammba Booli

Gooto keddinooɗo e sosnooɓe Muritani yahii. O luulndinooma laamu ko juuti, hade makko woppude politik. Omo jeyanoo e sosnooɓe Muritani, mo bone kewkewe 1966 nawornoo. Min ndañii fartaŋŋe ɓadaade mo, gollondirde e makko e les, woodi sirluuji jowitiiɗi e wiɗtooji amen e nguurndam makko ɗi o resndi min, kam. Hol ko yimɓe nganndi tigi rigi e ooɗoo seede mawɗo daartol Muritani ? Maamuudu Sammba Booli Bah jibinaa ko 8 saawiyee 1920. O fuɗɗorii jaŋde ko Kayhayɗi, jaŋde makko hakkundeere ndee o waɗi ɗum ko to Ekkol Blanchot to Ndar, hade makko naatde Ekkol Kebloowo Jannginooɓe (Instituteurs) Sebikotaan to Senegaal.

Wirwirnde Manndelaa : Seytanaagal leyɗe hirnaange

Sarkosi e Hollande e wirwirnde Manndelaa
Sarkosi e Hollande e wirwirnde Manndelaa

Sikke alaa, Manndelaa ine haandi e manooje keewɗe manetee ɗee. Kono ɗuum fotaani fuuntude en haa cikken wonde yimɓe fof ina korsinnoo mo, walla ko tuubakon leñamleñamon ceɓɓitiikon ngonkon to Afrik worgo kon tan, leptunoo mo. E nder leyɗe hirnaange ɗee kala, Manndelaa jaggiranoo toon ko no neɗɗo bonɗo nii. Leyɗe hirnaange mballitii laamuyel paltoor ko juuti, capanɗe hitaande. Ko maa sukaaɓe pellaa to Soweto ñalnde 16 suwee 1976 nde woodi fuɗɗiiɓe ustude ballal mum en e apartaayd. 

Ko Manndelaa koo, ko kaawis

Manndelaa e cagataagal mum
Manndelaa e cagataagal mum

Ina heewi e nder renndo juulɓe, neɗɗo mo Alla rokki kattanɗe yiyde mbirniindi, tijjaade ko arata, fewjande renndo ɓure mum, heewi siforeede ko waliyyu. So tawii Manndelaa  wonaa waliyyu Alla kam, eɗen mbaawi wiyde ko o waliyyu to bannge politigi.

Manndelaa  walla Madibaa (wonande koreeji makko) jeyaa ko e leñol xhossa en, galle laamotooɗo, kono baaba makko sankiima law (1927), amo yahra e duuɓi jeenay, mawɗo galle Thembus en (ko e oon galle o limtetenoo) nehi mo, sabu ina jooɗtoranoo ko so sahaa mum yontii, amo fotnoo jooɗaade e jappere ndee, no yoga e ɓiɓɓe garmeeji keewi wattinde. Sabu tijjaade ɗuum, koreeji makko toɗɗanii mo debbo mo o foti resoyde, ɗum fof ina gasa ko e peeje no hebliraa mbele omo roondoo lefol ngol o jooɗoo.

Ganndal : Ɗoo e duuɓi noogaas ...

hello7 FƁ
hello7 FƁ


Ɗoo e duuɓi 20, mbayliigu mawngu ina tijjaa to bannge safaara e cellal. Annduɓe ɓee ina miijii waɗtude faddaade ñawbuuli. Ɗum firti ko ɗoo e ndeen, ma ɓe mbaaw tinde so ñawu ina ara e neɗɗo, ɓe paddoo ɗum, ɓe kaɗa joomum ñawde. Hol no aaɓnortoo ? Aaɓnortoo ko nii : maa kaɓirkon tokoson mbaɗtu feewneede tawa ko ndeenowon ngonka ɓalndu neɗɗo, ɓetowon warñeende walla dille ɓernde, walla ngonka terɗe neɗɗo kam e kette ɓalndu fof. So woodii ko waylii e kaan ngonka ɗe tintina cafroowo oo.

Baaba Maal teddinaama e nder Ñaabina

Ñaabina
Ñaabina

En nanii Ɓoggee e Demet njaɓɓinooma Baaba Maal kaaɗtudi jaɓɓugal. Bagodinnaaɓe teddiniino mo kaaɗtudi teddungal. Kono Ñaabina ɗo tawtora-ɗen ɗoo ena metti ɓurde.
Baaba Maal jaɓɓaama e Ñaabina Sammba e tule oole ñalnde 23 oktoobar 2013 jaɓɓungal baɗngal faayiida. Mbolonaaɓe, Maalmaalɓe, Dabbenaaɓe e Jaanankooɓe, cuuɗi nay Ñaabina ɗii fof ndentii, teddinii mo kaaɗtudi teddungal. 

Huunde e nguurndam Manndelaa

Manndelaa
Manndelaa

Nelson Rolihlahla Manndelaa lollirɗo Madibaa mo winndere ndee kala woyata hannde oo, pollunooɗo laamuyel paltoor to Afrik worgo, welditini ɓesngu mum, jibinaa ko ñalnde 18 sulyee 1918; o sankii ko ñalnde 5 desaambar 2013 to Johanesburg , woni o wuurii duuɓi 95 (heen 27 e lebbi 6 e balɗe 6 ko e kasoo.) O ɓuri lollirde ko darnde makko ngam rimɗinde e haɓaade paltoor to Afrik Worgo hono ko anndiraa apartaayd woni njuɓɓudi politik tuugiindi e ceerndugol eddaaji leƴƴi.

Manndelaa : “aawde giɗli, ɓuri aawde ngañgu”

Manndelaa e De Klerk ina keɓa njeenaari Nobel ñalnde 10 desaambar 1993 to Oslo
Manndelaa e De Klerk ina keɓa njeenaari Nobel ñalnde 10 desaambar 1993 to Oslo

Hoodere mawnde ñifii to Afrik worgo : Manndelaa wayniima

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa.
« Gorko tedduɗo, jaambaaro, tiiɗɗo fiɓnde mo hono mum woodaani. » Hay so innde maa sowtaaka, yimɓe fof ina nganndi ko Nelson Manndelaa haalaa. 

Koode-laaci "Halley" e "ISON"

Hoodere laaci ISON
Hoodere laaci ISON
Hoodere laaci HALLEY
Hoodere laaci HALLEY

Hoodere laaci Halley I Hoodere laaci Halley ɓuri koode-laaci ɗee kala darjude e anndeede. Feccere hakkundeewol bolol mayre ina ɓeta miliyaaruuji 2 e 700 miliyoŋ kiloomeeteer. 

Kalasnikof (Kalachnikov)

Mikhaïl Kalachnikov
Mikhaïl Kalachnikov

Kalasnikof (Kalachnikov) ko innde fetel darjunde no feewi. Koninkooɓe ina mbiya mo kadi AK-47. Hitaande kala, miliyoŋaaji miliyoŋaaji kalasnikof ina njeeyee e aduna hee. Kanko oo fetel woni njogitaari ɓurndi saraade e winndere ndee. Winndannde no woorunoo ngam haalde tan fetel? Waɗi noon, ko pentunooɗo fetel oo,

Ramadaan (3) : ɗo koorka haɗaa, e ɗo yamiraa...

Lewru
Lewru

Kaɗegol hoorde ñalnde Aljumaa kañum tan :

Aljumaa ne woɗɗaani juulde, ngam ɗum ko ñalngu fooftere denndaangal juulɓe. Kono so hawrii neɗɗo ko takkunooɗo ina hoora ñalnde heen, omo waawi hoorde ñalnde heen, walla ko o ñamlinooɗo, omo yoɓa, ɗuum kadi alaa baasi. Kono hoto o miijo tan haadi Aljumaa ko ñalngu moƴƴu tan omo foti hoorde heen, ɗuum ina haɗaa so wonaa tawa o hooriino 

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji