Wolde Gaawol Suwees

Haa hannde en njaltaani Misra. E winndannde men yawtunde faatunde e Gaawol Suees, en njoopinooma heen wolde saabinoonde uddugol gaawol ngol fotde duuɓi …, nde Gamaal Abdel Naseer felliti waɗtude ngol jeyi leydi Misra. Jooni nduttano-ɗen wolde ndee, ngam ɓeydaade humpitaade sababuuji mayre, hol waddatnooɓe, hol nde yahri e hol batte mayre e gaawol hee e leyɗe kaɓatnooɗe ɗee.

“So sagata remaani, yaha ko ɓuri casol mum !”

Eɗen ciftina ɓesngu nguu ko Pulaar walla Fulfulde haali e ndema : « So neɗɗo wammbaani naange, woni turaaki remi, roondoo nge, woni yahde ina jiggoyoo ko wuurdi. So neɗɗo remaani, yaha ko ɓuri casol mum woni taƴde jolɗe ina ɗaɓɓoya ko wuurdi. Fitti, fottee woni so neɗɗo gaynii ko soñnoo alaa e sago ɗannoo ina yiyloo ko wuurdi. Ndema ɗeɓiino mettude, kono mettaade ɗalaani ».

Amerik : haa hannde paltoor ina lutti toon

Lowre internet wootere to Amerik ina waɗi wiɗto ngam anndude “hakkunde kitaale 60 (nde paltoor woodi toon ndee) e jooni, hol heen nde ɓaleeɓe ɓuri heewde wareede”. Najoore ! Wiɗto ngoo yaltinii wonde “jooni ɓe ɓuri heewde wareede e nde paltoor woodnoo toon ndee”.

Ɗaanaade e niɓɓere ɓuri !

Wonaa enen kaali, ko wiɗto kadi waɗaango to duɗal jaaɓihaaɗtirde wuro na wiyee Leyde to Pays-Bas wiyi noon. «Lomlomtondiral jamma e ñalawma » walla mbiyen « annoore e niɓɓere » wonande yimɓe e kullon, ko huunde fotnde ɗoofteede, nde ɓalndu kam e hoore mum hatojini. Ganndo gardiiɗo ngoon wiɗto oo wiyi « Min tawii so ngaal deggondiral ‘annoore / niɓɓere’ ɗooftaaka eɗum baɗtina no feewi e cellal.»

Angateer yaltii Dental Orop

David Cameron woppanii Theresa May, duuɓi 59, ngardiigu guwarnama Biritaan. Ngol woni ɗiɗmol ko debbo ina ardoo Laamaandi ndenndundi. Jogori ɓurde maantinde e golle makko ko termondireede no leydi makko yaltiri Dental Orop.

Joɗnde 27ɓiire Dental Afrik (UA) to Kigali : Maruk na yiɗi...

Mawɓe leyɗe Afrik njooɗiima ñalnde 17 e 18 sulyee 2016 to Kigali (Ruwanndaa) e joɗnde mum 27ɓiire e gardagol Idiris Debi, gardiiɗo Dental Afrik e oo mudda kam e Nkosazana Dlamini-Zuma mawɗo Goomu Dental Afrik. 

Hol fof ko jaŋde nafata ?

“Hol no mbaawirten faamninirde sukaaɓe men wonde ko jaŋde woni coktirgal ɓamtaare ɗoon ɗo annduɓe ngoni waasɓe, warkoyeeɓe ngoni alɗuɓe ?” (konngol Robert Mughabe)

Ko aldi laamu Muritani e IRA ?

Ñalnde 29 suwee 2016, pelɓondiral muusngal waɗii hakkunde semmbeeji kisal (polis e sanndarmori) e hoɗnooɓe e « gasra » kuccitɗo e « Hopitaal Buammaatu » haa waɗi gaañiiɓe e semmbeeji kisal ɗii e hoɗnooɓe ɗoon ɓe yantude bonanndeeji goɗɗi (kaar polis duppaaɗo, barakuujikelaaɗiekn..). 

Laamu ñukkintoongu ɓiɓɓe leydi

Nduu lewru kadi sooynaani jikke, gajaaɗe na njokkondiri ndartaaki. Caggal haala Neema ngadduka coow e njiylawu kaŋŋe ɗo laamu ɓolata miskineeɓe jawkal mum en, e fitina ɗum waawi jibinde, jaaynde Al Akhbar, hono no heewnoo waɗde, saaktii ajaande woɗnde.

Daartol Annabi Nuuhu (1)

E Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Daartol Annabi Nuuhu mo yurmeende Alla e kisal ngoni e mum. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka, ɓiyum Muta-wasila, ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (JKM), ko kanko woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Eeraango Sileymaani Kan, hooreeje gadano FƁPM

Fedde Ɓamtaare pulaar heɓii duuɓi capanɗe nay (40) caggal nde laamu jaɓi goodal mayre e nder leydi ndi ; yamiri yo nde waɗ golle mayre e nder Muritani no diidorii. Ɗum ko hoolaare e jogaade jikke addi haa ɗuum heɓaa.

FƁPM: duuɓi 40 kaɓagol majjere

Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».