«Google e ɗemngal ma»

Natal GIYL
Natal GIYL

Google newnanii en golle : Google rokkii en fartaŋŋe firde ɗum kam e hoyre mum edenndaangal ɗemɗe winndere nde e rewrude etuugnorgal mum biyeteengal « Google in Your Language – GIYL – (Google e ɗemngal ma). Kala jiɗɗo wallitde fulde Google, maa sosa tawo konte mum google (yeru neɗɗo@gmail.com). So a yettiima e kelle firo ɗe, ko Google e hoore mum hollitu ma kelme walla konnguɗi potɗi fireede ɗi (ko ɗeɓi haaɓnaade heen seeɗa tan ko kelme ɗe ko e Engele, ɗum noon ko firo ummaade e Engele). 

Jaŋde : dokkitgol seedanteeje to Likseyba

Dokkugol seedanteeje
Dokkugol seedanteeje

 Min kabriino on e Fooyre Ɓamtaare toŋ 52 marse 2008, wonde Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani to Likseyba heɓiino jokkondirde e Fedde winndereyankoore lollirnde FLM e catal jooɗingal to Kayhayɗi, laamorgo diiwaan Gorgol.

Jokkondiral ngal ko e yeeso haɓaade humambinnagu nde tawnoo ndee hare ko hare nde FƁPM seeraani e haɓeede gila 1974,

Persidaa Muhammed Abdel Asiis : Henndu mbayliigu wuttii ?

Asiis
Asiis

Gila ko ɓooyi yimɓe fof ina nganndi wonde jiilgol ngalu leydi Muritani wondaani e laaɓal, sabu, yeru, ɗeeɗoo geɗe : go’o, Muritani ko leydi ngaluɗundi : gila e oogirɗe (njamnndi e kiri e kaŋŋe ekn…), haa e liɗɗi (Muritani jeyaa ko e leyɗe winndere ndee ɓurɗe heewde liɗɗi), haa e leydi waalo moƴƴiri e geɗe goɗɗe. Ɗum fof ko wonande leydi ndi heewaani yimɓe, hedde miliyoŋaaji tati fat. 

Cukalel e cukaagu fuutankeewu (2)

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Konngol Kajjata maalik : Hol ko sabii waylooji ɗi?

1. Jahtirgol faggudu ngaadanteewu (ndema, awo, ngaynaaka...) ndonkitngu huuɓnude soklaaji ñalndekalaaji ɓesngu men, tawi noon leyɗeele ƴellitiiɗe ɗe ko tamde jeñirɗe kala to bannge teknoloosiiji ndema, awo ekn

2. Dowlugol e keƴgol kaalis e nder nguurndam sabu kala pinɗo yiyloyto etee alaa e sago o yiyta, so ina moƴƴi maa so ina weñii, hay sinno dañirɗe ɗe ko uddiiɗe

Al-Qaydaa Magreb lislameejo (AQMI): Holi kamɓe

Yimɓe AQMI ina tiimi e dahaaɓe
Yimɓe AQMI ina tiimi e dahaaɓe

Al-Qaida to Magreb lislameejo ko njuɓɓudi lislameeri njogitiindi ummoriindi to Alaseri. Fedde nde wiyetenoo ko Goomu Salafiiwu waaju e hare woni ko anndiranoo « Groupe salafiste pour la prédication et le combat (GSPC)» e ɗemngal Farayse walla, e ɗemngal arab : «al-jamaa`atul-salafiyyatu li l-da`wati wa l-qitaal ». Nde wayli innde mayre ko ñalnde 25 saawiyee 2007 ngam wontude AQMI. Ina wiyee wonde Ben Laaden ina wondi e ngool baylugol innde.

Ko woni “OTAN” (NATO) ?

 Maande OTAN (NATO)
Maande OTAN (NATO)

 

Ko woni “OTAN” ? OTAN (Organisation du traité de l’Atlantique Nord, e ɗemngal Farayse, NATO e ɗemngal Engele) ina wiyee kadi Alliance Atlantique. Ko fedde politik e militeer sosaande ñalnde 4 abriil 1949, renndinnde leyɗe ciifnooɗe nanondiral Briksel (Belsik, Farayse, Lukaambuur, Pays Bas, e Angalteer) yantude e Dental Amerik e Kanadaa kam e leyɗe 5 Orop hirnaange bismaaɗe yo njeye heen (Danmark, Itaali, Islande, Norwees, Portigaal).

Ñalɗi pinal Moongel 2009 !

Moongel yuɓɓinii ñalɗi pinal tuggi ñalnde 12 lewru ut 2009 haa 18 ut 2009. Gure nootitiiɗe e ñalɗi ɗi ko Lugge Sayɓooɓe e Ganki e Maafoondu e huunde e gure tokoose taariiɗe Moongel. Golle ñalɗi ɗi ko hono nii lelorii:

-  Ñalnde alarba 12/08/09 saanga w 4 ɓo kikiiɗe haa w 7 ɓo kikiiɗe ko jaɓɓungal, jamma ko diisnondiral hakkunde ardiiɓe gure ɗe.

UNESCO dañii gardiiɗo keso : Irina Bokova

Irina, hooreejo UNESCO
Irina, hooreejo UNESCO

Debbo biyeteeɗo Irina Bokova (duuɓi 57) toɗɗaama, ñalnde 22 septammbar, yo won Ɗowoowo kuftodinɗo UNESCO. Toɗɗii mo ko terɗe 58 jeyaaɗe e Diiso siynoowo UNSECO. Kono ko ñalnde 15 oktoobar batu kuftodinngu ndenndinngu yonaaɓe 193 leyɗe jeyaaɗe e Fedde he, laawɗinta ngol toɗɗagol. O tampondirii no feewi e kanndidaa Ejipt, sibu woote ɗe mbaɗtaama laabi 5.

Jokkere yeewtere Njaay Saydu

Njaay Saydu Aamadu
Njaay Saydu Aamadu

 

Lefol Almameeɓe

Miijo yo Fuuta ɓooro e kalfaandi, ndi wondi ndi, feewjaa ko to wiyetee Pir Sañakuru e nder diiwaan Kajoor Senegaal. Ko duɗal jaaɓi-haaɗtirde mawngal wonnoo toon. Fannuuji keewɗi, caggal ŋuraana ina njanngee e maggal. Jannginatnoo ngal, e oon sahaa, ko biyeteeɗo Amar Faal. Ɓiɓɓe Fuutankooɓe heewɓe njanngii e maggal:

Jeeynaba Sammba Berel Joop, ɓiy Murtuɗo

Jeynaba Mammadu Sammba Joop
Jeynaba Mammadu Sammba Joop

 

Jeeynaba Sammba Berel Joop ko ɓiy Mammadu Sammba Joop - Muruɗo-. O hoɗi ko nokku ina wiyee Coulombes (ɗo Rama Yade hoɗi ɗo) to leydi Farayse. Omo jogii fedde na wiyee « Murtuɓe rewɓe» (Les révoltées). Fayndaare fedde nde ko hollitde wonde ko neɗɗo mahata sato mum : neɗɗo ina waawi hoɗde e saraaji wuro, wuura e caɗeele, kono tawa haɗataa ɗum ƴellitaade so tawii jaɓii daraade, sirŋinoo, jeytoree e golle ɓamtaare leegal mum walla wuro mum.

Nguurndam Tomaa Sankara (1)

Tomaas Sankara
Tomaas Sankara

Banndiraaɓe, yeewtere men hannde toɗɗii ko nguurndam gooto e daarorɗe yontaaji, sagata timmuɗo basorɗo, keccel laaɓa juuɗe, jaayre e nder yontaaɓe.

Nanngaten hannde ko nguurndam oo mo ngannduɗaa, wuuri ko seeɗa, laamii kadi ko seeɗa kono ñalaaɗe mum e ñaam golluuje mum njiƴƴata ko e njuuteendi aduna. Nanngaten hannde ko nguurndam Tomaa sankara.

Eɗen nganndi ko ñalnde alkamisa 15  nduuɗoo lewru kawle ndu ngonɗen, hitaande 1987, o jamfanoo, o waraa, heedde 16w30. Hikka kadi e ndeeɗoo hitaande 2009, ñalawma artii banndi mum, ñalawma alkamisa o hawri ko e 15. 

Booñ Kopporeeje Adunanke (FMI) welditii e Muritani

Maande FMI
Maande FMI

Booñ Kopporeeje Adunanke (Fond Monetaire International –FMI) jaɓii tottude Muritani ballal 80 miliyoŋ dolaar (fotde miliyaaruuji 20 ugiyya). Habri ɗum ko Amor Tahari, cukko hooreejo FMI, ñalnde alarba 16 settaambar to Nuwaasoot. Amor Tahari arii Nuwaasoot gila 8 lewru ndu ngam heblude garaangal e leydi he lappol FMI potngol yeewtitde e Muritani tuugnorɗe kese.

Gabon : Ɓiyɗo ronii Baaba

Aali Bonngoo
Aali Bonngoo

 

Kalifu geɗe nder leydi habrii ñalnde 30 ut ɓennuɗo o wonde Aali Bonngo Ondimba hawii e woote gardagol leydi Gabon. Nii woni ɓiyɗo ronii baaba mum.

Kono tan luulndo ngo jaɓaani. Sibu e miijo maggo, woote ɗe ko gujjaaɗe. Ina feeñi noon, e nder diiwanuuji ɗii kala, ko Aali ari yeeso to woɗɗi.

Eskey, Abdullaay Wad ko kanndidaa e woote gardagol leydi Senegaal 2012.

Abdullaay Wad
Abdullaay Wad

Ko Abdullaay Wad kam e hoore mum saakti oo kabaaru e rajo biyeteeɗo «Voix de l’Amérique (VOA)» nde o wiyata «ko mi kanndidaa e woote 2012 so Alla jaɓii. So Alla rokkii kam balɗe juutɗe, woppidii kam e hakkille am e cellal am, ko mi gonoowo kanndidaa ». Haala ɓurataa ɗo laaɓtude. O haali ɗum ko tawi omo yahi Dental Amerik  ngam siifde ballal kaalis ummoraade e Millenium Challenge Corporation.

Hikka Abdullaay ina yahra e 83 hitaande. So ndeen yettiima tawa o heɓii duuɓi 86.

Ñalɗi Pinal Silɓe

Njaay Saydu Aamadu
Njaay Saydu Aamadu

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗo yeewtere musiɗɗo Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta yuɓɓinnoo to Wuro Silɓe ñalnde 23 Morso 2009

Caggal calminali e duwawuuji, e calminaali feewde e ngenndiyankooɓe, o fuɗɗorii ko limtude diiwanuuji Fuuta, o wiyi :  « E teddungal Sukaaɓe Silbenaaɓe, en calminii kala ɓiyi mbiy-mi, jiɗɗo mbiy-mi e nanoowo mbiy-mi fof ɗo waawi wonde tuggude e: - Aftuut: Leydi kare e ñaaruuje, wuraaji, caalli e baɗahaaji, - Fuladu: 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi