Batu Dental Afrik (U.A.) e Kaddaafi : «Ko addunoo ndogen saka ndarto-ɗen?"

Hooreejo leydi Malawi : Bingu wa Mutharika, hooreejo keso Dental Afrik
Hooreejo leydi Malawi : Bingu wa Mutharika, hooreejo keso Dental Afrik

 

Batu U.A. renndii e lewru feebariyee 2010 to  Adis Abebaa e tawtoreede yoga e hooreeɓe leyɗeele Afrik. Komaantini e nguuɗoo batu ko yiɗde Kaddaafi ardineede laawol goɗngol fedde nde, caggal nde o joofni manndaa makko tuggunooɗo gila e lewru febariyee 2009. Hol ko addunoonii ndogen saka ndartoɗen ? Gardagol Kaddaafi U.A. e hitaande 2009 maantinorii ko guurtugol kuudetaaji e nder leyɗeele Afrik e jaɓɓugol doosɗe leyɗeele ɗe :

Nguurndam Tomaa Sankara (6)

Tomaa Sankara
Tomaa Sankara

 

To bannge farayse. Nde faayre nde mawni haa Farayse natti waawde suuɗde nde, felliti ko ummanaade mo, woni e daɗɗude peeje. Ñalnde 14 lewru duujal hitaande 1983, e nder jaagorde jotondiral e kuutondiral ( ministère de la Coopération ), Gii Peen, diisnondirɗo keeriiɗo Faransuwaa Miteraŋ(François Mitterrand) ko fayti e geɗe afriknaaje, saaktani jaayndeyankooɓe ngolɗoo konngol, ko aldaa e ƴeŋƴaare:

Ɓooyataa, mi yaha Wagadugu momtoyde jaagorgal gadanal ngal.

Guwarnama Muritani e ƴellitaare ɗemngal Arab

Ministeeruuji
Ministeeruuji

Doktoor Mullaay wul Muhammed Lagdaaf, gardiiɗo hilifaaɓe Muritani, noddii e daranagol ƴellitgol ɗemngalArab. O waɗi ngoon noddaango ko eudditgol kewuuji mawningol ñalawmaɗemngal Arab, udditɗi to galle mooɓondire Nuwaasoot, ñalnde altine 1 mars 2010. Hikka, konngol mawninirgol nguun ñalngu ko «Ɗemngal Arab,ɗemngal diine men e neɗɗaagu men».

Ganndal kuule asamaan (5) : Tagopeeje Mawɗe

Uranus
Uranus

Fiyaaku Tagofeere Uraanus.

Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.

Leydi laawiima kadi, to Sili

Natal kuɓeeje kelɗe (RFI)
Natal kuɓeeje kelɗe (RFI)

Yerɓannde leydi doolnunde waɗii to Silii ñalnde aset 27 feebariyee 2010. Nde tolniima e toɓɓe 8,8 e daawrugal Richter. Ɗum waɗi ko weetndoongo. Nehaande yerɓannde nde woni ko e nder geec Pasifik, fotde 35 km luggeendi, 325 km ina seerndi ɗum e laamorgo leydi ndi, hono Sañcaago. Biyeteeɗo Antoine Schupp, tuubaako Farayse ganndo ko fayti e ɗuum wiyi wonde ndeeɗoo yerɓannde leydi ina sowoo

21 feebariyee, ñalngu ɗemngal muuynangal

Natal ɗmngal
Natal ɗmngal

 

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

21 feebariyee, ñalngu ɗemngal muuynangal

Natal ɗemngal
Natal ɗemngal

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

Woppiraani e teddungal, woppira forso

Jooɓnaaɗo konngol koninkooɓe Niseer
Jooɓnaaɗo konngol koninkooɓe Niseer

Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),

Fedde Ɓamtaare heɓtii galle mum

galle fedde
galle fedde

Batu jaagorɗe Muritani, njooɗinoongu ñalde alarba 24 feebariyee 2010, yaltinii eɓɓaande doosgal sariya lomtinanoore Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani galle (boowal) rokkanoo e hitaande 1981 (ardinoo ndeen Fedde nde ko Mammadu Siley Bah). Ndeen hawri ko Jeŋ Buubu Farba ina woni jaagorgal ko fayti e kaalis ; kaŋko nii siifnoo dokkal ngal. Ɓeto wertallo boowal ngal ko 3 600 m2. Ngal heednoo ko bannge rewo «joofirde bisuuji». Ko kalifu cukaagu e coftal ɓalli keɓtunoo boowal ngal waɗti ɗoon Galle sukaaɓe e estaad leegal joyaɓal.

Hol ko haaletee e kaɓirgal yerɓo leydi

Doroon (ndiwoowa ka alaa konndiroowo)
Doroon (ndiwoowa ka alaa konndiroowo)

E wolde adunankoore ɗiɗmere, won annduɓe Nuwel Selande (Nouvelle-Zélande) etinoo tafde masiŋ duppitoowo keneeli baawɗi huccineede e Japon. Jarribooji keewɗi mbaɗaama, hay so tawii ɗi njaajaani, e 1944-1945. Tee, ɗi njuumtii. Wonande Dental Amerik, ngaal ɗoon tuugnorgal fotnoo faayiida ko e tuugnorgal « Eɓɓaande Manhattan » peewnugol bommno atomik.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji