Juutde balɗe ko e tiiɗe fesaa

Teemodinɗo
Teemodinɗo

Jaaynde wiyeteende Maxisciences yaltinii winndannde facciroore sabaabu gaddanoowo won e yimɓe juutde balɗe. E wiyde Porfesoor Nir Barzilai, gardiiɗo Duɗal naywugol to janngirde Albert Einstein College of Medicine mo New York, ɗum fawii ko e tagoodi yimɓe.

Ko huunde «winndaande» sibu woni ko e ADN joomum en, fawaaki e senaare nguurndam. O tuugii ko e jarribo o waɗi e dow 500 nayeejo, yahrooɓe hakkunde duuɓi 95 e 112.

O wiyi: «ɓeeɗoo yimɓe njaawinii, aɓe neyɓi, ɓalli maɓɓe ina mbaɗi kolesterol haa heewi».

Ganndal Kuule Asamaan : njuuteendi ñalɗi dow tagopeeje

Tagopeeje
Tagopeeje

Eɗen njokka yaltinde deftere nde musiɗɗo men Umar Abdalla Wele wallifii, yowitiinde e ganndal weeyo. Eɗen njaakorii maa ɗum ɓeydan yimɓe ganndal, hokka ɗum en ɓeydaade faamde taariinde mum en, haa arti noon e “luggeendi” walla mbiyen “niɓɓe kammu” e kaawisaaji mum. Teskuyaaji mon noon ina coklaa no feewi.

Ganndal Kuule Asamaan walla «Astoronomii"

Yuɓɓo naange
Yuɓɓo naange

Ganndal «astoronomiya» ko gootal e gannde paytuɗe e weeyo: ko ganndal paytungal e fiyaaku naange, koode, lewru, koode ciirtatooɗe, ekn. Konngol «astoronomiya» ko konngol gereknaaɓe, denndingol konnguɗi ɗiɗi:«astoroon» e «nomos»: « astoroon » firtata ko hoodere, « nomos » firtata ko laawol walla doosgal. Ndeke « astoronomiya firtata ko ganndal paytungal e koode.

Jubbande e “dewgal Haal-Pulaaren” e nder Fuuta

Jombaajo
Jombaajo

Jubbande e Dewgal Haal-Pulaaren e nder Fuuta, yeru Boosoya (Kayhayɗi))

E nder reedu Fuuta, diiwaan biyeteeɗo Boosoya, e wuro wiyeteengo Kayhayɗi, dewgal banndiraagal ko nii yahranno: Resondirta ko ɓiɓɓe baaba, resondirta ko ɓiɓɓe yumma (remmeraaɓe), resondirta ko denɗiraaɓe, resondirta ko fotɓe jibinannde,

Yuɓɓo naange walla sato naange

Tagopeeje
Tagopeeje

 

Ko ɓuri anndeede e nder ganndal koode ko nokku ɗo njeyaɗen ender aduna o. O nokku ɗo njeyaɗen ɗo, wiyetee ko Satonaange.

Hol ko woni Satonaange?

Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadaade en, ɓurnde fof ɓadtade leydi. Ko kayre hokkata nguleeki kuule catiiɗe nge ɗe.

Jamma ɓuucam fowru e Woolum

 

 

Ñalnde 1 lewru wiyeteendu Mee Woolum waali e jamma niɓɓo no ɓuucam fowru. Ko ñalawma mo liggotooɓe mawnintunoo, ngam ɓeydugol njoɓdeele walla ustugol coodguuji nguura walla newnande ɗum en no golle mum en njeñtiniri. Kono oon ñalawma, hedde beetawe baggo, Woolum ñalli ko e duko e hare haa ɗum jibini warhoore.

Ɓataake ɗaɓɓirɗo ballal

Maande Fedde
Maande Fedde

Ɓataake ɗaɓɓirɗo ballal

ƁATAAKE feewde e musiɗɗo/musiɓɓe

Muujiibu : Ɗaɓɓaande ballal ngalu ngam yoɓde njaru galle mo Jonnde Halifaaɓe laamu jooɗiinde nyande 24.02.2010 rokki fedde nde e mudda

Banndiraaɗo/banndiraaɓe,

Aamadu Tumaani Tuure : «...wonaa laamu tan woni nguurndam !»

Aamadu Tumaani Tuure (ATT)
Aamadu Tumaani Tuure (ATT)

Yimɓe fof ina ciftora, Aamadu Tumaani Tuure ina jeyaa e heɓtunooɓe laamu to Mali e hitaande 1991 caggal warngooji e mbeddaaji Bamako. Ko laamɗo kaaɓanooɗo biyeteeɗo Muusaa Taraore ɓe liɓnoo. Niiwoni o ardinaa leydi ndi e daawal hakkunde ngal, o yuɓɓini kaaldigal ngenndiwal (29 sulyee haa 12 ut 1991), caggal ɗum o yuɓɓini woote depiteeji e gardagol leydi e hitaande 1992. E oon sahaa, ina famɗi mo sikkaano wonde ma o nangto e laamu, o saloo woppude hono no heewɓe mbaɗata haa hannde nii.  Kono o sali hay wonde kanndidaa, Malinaaaɓe cuɓii hooreejo goɗɗo, hono Alfaa Umar Konaare, mo luulndaaki jikke, laamɗo mo bonnaani. Ko ndeen o deestii, o sosoyi fedde toppitiinde cukaagu.

Lettre demande de contribution

Maande Fedde
Maande Fedde

Lettre demande de contribution

Cher(e) M./Mme/Mlle

Objet Demande d’appui financier pour le paiement des frais du terrain

concédé à l’ARPRIM par le Conseil des Ministres du 24.02.2010

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience