Yahdu ina moƴƴi e hakkille (tesko)

Yahdu
Yahdu

Won wiɗto annduɓe Ameriknaaɓe mbaɗi hollitoowo wonde yimɓe moylooɓe (yahooɓe yahdu yaawndu) laabi tati e yontere kala tawi ko dañɓe duuɓi 55, ɓuri moƴƴude hakkillaaji e tolnodiiɓe mum en ɓe njahataa ɓe. Yahdu ndu ina ɓeyda kada mawnugol nokku (hettere) teskorɗo gonɗo e ngaanndi o biyeteeɗo ippokamp (hippocampe). Oon nokku noon, neɗɗo mawnat tan ina ɓeydoo famɗitde. Ko ngool pamɗitgol «nawata koye nayeeɓe» (eɗen keewi wiyde nayeeɓe : «hoore ko yahnde !»)

Boowal bolokaaji «boɗeeji» yeeyaama

 

So eɗen ciftora, ɗi kelanoo ko e hitaande 2009, caggal kuudetaa 6 ut 2008. Gila ndeen ko boowal tan wonnoo ɗoon, yimɓe fof ina naamnoo hol ko ngal jogori waɗteede ? Jooni, laaɓii; ngal yeeyaama. Hade maggal yeeyeede ngal feccitaa ko e lowe jeetati. Ko ɓeeɗoo coodti ngal :

  • Sosiyetee biyeteeɗo Hel Ghadda heɓii heen lowe tati (3)
  • Sosiyetee biyeteeɗo Azizi wul el Mamy heɓii heen lowre (1)
  • Sosiyetee jokkiiɗo e SNIM heɓii heen lowe ɗiɗi (2)
  • Banke Dowrowo Muritani (Banke sentaraal) : lowe ɗiɗi (2)

Boowal ngal fof yeeyaa ko fotde miliyaaruuji 5 e 635 miliyoŋ ugiyya.

Fiyaaku tagofeere Maars

Natal Mars. Ƴetti ngal ko laakon wiɗto mbiyeteekon Viking e hitaande 1980
Natal Mars. Ƴetti ngal ko laakon wiɗto mbiyeteekon Viking e hitaande 1980

Ngoɗɗeeki hakkunde Maars e naange ko 227 940 000 km. Mawneeki : tagofeereMaars ɓuri famɗude e Leydi. Nde seɓi feccere leydi ko seeɗa, sabu wuddowol mayre ko 3 394 km. Njuuteeki ñalawma totagofeere Maars ko waktuuji 24 pawɗi hojomaaji 37 e leƴƴanɗe 22. Ndeketagofeere Maars e tagofeere Leydi (ɗo nguur-ɗen ɗo) ɗeɓi fotde njuuteeki ñalawmaaji tawde kañnje fof ko hedde waktuuji men 24. Maars, hitaande mum ko balɗe men 386. Ɗum ma won hitaande men fawnde balɗe 20. Ko fayti e mbaydi mayre, tataɓal tagofeere nde ko nokkuuji ɓaleeji, nokkuuji niɓɓiɗɗi; tataɓe ɗiɗi keddiiɗe ɗe, ko nokkuuji laaɓtuɗi.

Nguurndam haa cay ?

Waadere ndiyam
Waadere ndiyam

Ko goonga wonande juulɓe, walla nii ko ɓuri heewde e diineeji, nguurndam ina woodi, kono huunde fof ina jogii ɗo haaɗi, ko ko maayata. Guurɗo fof ko maayoowo, hay so tawii maa yimɓe ummitoyo. Ko kaalaten ɗoo ko, ko taawilaaji annduɓe e geɗe ɗe miijotoo. 

Huunde e geɗe Tuunus

Kartal Tuunus
Kartal Tuunus

Leydi Tuunus ɓuri leyɗeele Magreb fof famɗude wertallo. Ndi heedi ko hirnaange Afrik, heedi ndi e Orop tan ko 140 kiloomeeteer, tolnde kanaal Sisil. Heedi ndi bannge hirnaange ko Alaseri (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 965 km), bannge fuɗnaange worgo ko Libi  (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 459 km), bannge rewo e fuɗnaange ko geec Mediteraane (njuuteendi tufnde mayri ko 1 298 km). Tataɓal leydi ndi, bannge worgo ko moraande Saharaa; bannge rewo ko kaaƴe mawɗe, no annama geejol nii. Hirnaange maggol ko weeyo mediteraane (hono kilimaa Orop), bannge rewo maggol ko kilimaa joorɗo, kilimaa Saharaa.

Laamu Ben Aali : kiiɗal e piggal

Ben Aali e Leylaa
Ben Aali e Leylaa

Ben Ali jibinaa ko e hitaande 1936. Jinnaaɓe makko ngonaano alɗuɓe. Nafi mo, ko ko nafnoo ɓeen sukaaɓe Aarabeeɓe waasnooɓe, suɓinooɓe naatde larme, kuutorii petelaaji ngam heɓtude laamu, gila noon e Naseer, Hosni Mubaarak, Bumejeen, Haafed el Asad, Saddaam Huseyn, Kaddaafi, kam e koninkooɓe Muritani. Nde Tuunus heɓi hoore mum o neldaa Saint Cyr janngoyde ganndal konu. Caggal nde o ƴaaŋi Janngirde Toownde Kabaruuji to Dental Dowlaaji Amerik, o fektaa to nokku kalfinaaɗo Kisal Konu.

Udditirka “Le Calame” : Ɓataake Ben Aali feewde e Wul Abdel Asiis

ayaawo binndoowo
ayaawo binndoowo

 

“Musiɗɗo jahdiiɗo njogitaari, kaaldirtu-mi e maa ko no neɗɗo haaldirta e mo woowi nii, nde tawnoo ko miin heccu maa, miin kadi idi maa e garaad seneraal oo, kam e golle hooreyaagal leydi. Laabi ndew-ɗen ɗi ina nanndi no feewi, yanti heen, ko aan woni hooreejo leydi cakkitiiɗo yillaade mi. Balɗe tati tan, caggal nde ummi-ɗaa Tuunus, bone njofi e am. 

Muhammed Buwasiisi naatii daartol

Taarek Buasiisi
Taarek Buasiisi

 

 

Taarek Buwasiisi, lollirɗo Muhammed Buwasiisi jibinaa ko ñalnde 29 marse 1984. O saŋkii ko ñalnde 4 saawiyee 2011. Kanko woni Tunisinaajo, jeeyoowo jirlotooɗo duppunooɗo hoore mum ñalnde 17 desammbar 2010, ngam wartaade, sabu mette heewtude ɗum. Ko ɗeen golle njibini waklitere Tunisi addannde persidaa Ben Aali woppude laamu, dogi mooloyii to Sawuud.

“SEA” wallitii F.Ɓ.P.M. kaɓirɗe

Huunde e kaɓirɗe keɓaaɗe ɗee
Huunde e kaɓirɗe keɓaaɗe ɗee

Ñalnde alkamiisa 20 saawiyee 2011, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani heɓii ballal ummoraade e Fedde wiyeteende «Solidarité et Education en Afrique». Ardii ndeen Fedde ko gooto e ɓiɗɓe yummiraaɓe taccinanooɗo, gonɗo hannde to leydi Farayse, ine wiyee Ibraahiima Jaawanndo Njiim. Ko kanko kadi jeyi sabaabu ballal ngal. Ballal ngal ko ordinateeruuji ɗiɗi e ko yahdata e mum en.

Njillu Maalik Paate Soh e Muritani

Maalik Paate Soh
Maalik Paate Soh

Jamma aljumaa, 14 lewru siilo 2011, jofɗo hoyre-biir, Nuwaasot, laamorgo dowla Muritani dillii, iiñtii no feewi. Hay safalɓe, sooninkooɓe e jolfuɓe tindii won ko naati wuro ngoo ko famɗaani doole. Rewɓe nana nduñondira e damuɗe gollorɗi fuuɗooɓe, moorooɓe e sinkooɓe. Yeeyatnooɓe ngaanii sabu soodooɓe kawii ɗumen, nana ndartii ena naamndoo hol ko jogori kewde e ndee sahre. To bannge worɓe, sukaaɓe e mawɓe nana njiirondira ñootooɓe e sakkeeɓe.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience