Hol ko dartini gartugol mooliiɓe?

Mooliiɓe
Mooliiɓe

“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.” 

E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde

Aadee heddoraa ko duuɓi 100 fat !

NJaatum neɗɗo
NJaatum neɗɗo

Aadee ko ko nattata woodde e winndere he. Alaa kombaaw-ɗen waɗde hankadi ngam falaade ɗuum. Hankadi ñaawaama ! No mbaaw-ɗen goongɗinirde kaaɗoo haala ? Jaaynde bayyinnde ɗum nde ko jaaynde ganndal heptinaande. Nde wiyetee ko Australian. Ko kayre bayyini haala ganndo gooto Ostralinaajo biyeteeɗo Frank Fenner, ceedtanaaɗo ganndal ko fayti e « ñifgol ciiri tagooje ». Omo jeyaa e «akaademi gannde» to Ostraali.

Ciimtol ñalngu ciftorgol Mammadu SammbaJoop to Mbaañ

Mammadu Sammba Joop
Mammadu Sammba Joop

Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawmaMammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ,

Doktoor Abuu Usumaan Bah,ngenndiyanke jankiniiɗo

Deftere Ɓuraana
Deftere Ɓuraana

 

Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.

Ganndal Kuule Asamaan (2) : NAANGE

Naange
Naange

Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en. E nder ganndal kuule Kammu, naange ko hoodere. E nder Satonaange, ko kannge fof ɓuri mawnude: kono e nder aduna he, ene woodi koode ɓurɗe nde mawnude ɗo woɗɗi! Hon koode ɗe njiyaten jamma e nder kammu o, sinno eɗe ɓadinoo en, ɗe laatortonoo e gite men kono naange nge way e men nih.

Ko lollirnoo «Tirailleurs Sénégalais»

Tiraayeer en ɗiɗo
Tiraayeer en ɗiɗo

E lasli ina wayi no ko e teeminannde 16ɓiire  jom laaɗe cuurki en tawi ko tuubakooɓe aratnooɓe ina cunnoo nokkuuji men ngadii ƴettude liggotooɓe e nder ɗiin nokkuuji ɗi ɓe njillotonoo, eɓe liggina ɗum en e laaɗe he, ɓe kebla ɗum en, ɓee heen ngona dognooɓe laaɗe cuurki, ɓee heen ngonta koniŋkooɓe waɗɗotooɓe pucci walla yahrooɓe koyɗe.

E hitaande 1848, ngam yiɗde tabitinde kuulal mumtugol macungaagu e nder tiimaandi koloñaal Farayse, Federba

Ko Israayiil koo kam, ko haa mande ?

Laana Turkeneewa njeyaaka e « beforgel ndimaagu ». iwdi : «free Gaza Movement»
Laana Turkeneewa njeyaaka e « beforgel ndimaagu ». iwdi : «free Gaza Movement»

 

Laana Turkeneewa njeyaaka e « beforgel ndimaagu ». iwdi : «free Gaza Movement»

 Ko haa mande aduna oo fof hebori huccitde e Israayiil tan ina woppi ɗum ina waɗa ko welaa ? Mate deftere kam janngirtaake banndum ? Ndeen, e hitaande 1990, nde Saddaam Huseyn jartodini, yani e leydi Kuwoyt, law maalde tafaa e gardagol Amerik.

Batu hakkunde Farayse e Afrik : "Anndude neɗɗo ɓuri heɗaade ko haalata"

Nano feewde ñaamo :Mawɗo hilifaaɓe Ecopi, hooreeɓe Afrik Worgo, Farayse, Malawi, e Kamaruun
Nano feewde ñaamo :Mawɗo hilifaaɓe Ecopi, hooreeɓe Afrik Worgo, Farayse, Malawi, e Kamaruun

Batu hakkunde Farayse e Afrik njoɗinoongu to Nice (Farayse), uddii  ñalnde 1 suwee 2010. 33 hooreejo dowla Afriknaajo nootiima heen. Ina jeyaa e ɓeen Jacob Zuma hooreejo Afrik worgo e Abdel Asiis Buutefliika mo Alaseri. Njaafo-ɗon banndiraaɓe, ko haalaa toon, walla ko Sarkosi hunanii toon Afriknaaɓe, himanaani mi, sibu « anndude neɗɗo, ɓuri heɗaade ko haalata ».

Ganndal Kuule Asamaan : tagopeeje Uraanus, Neptun, Pluton

Uranus
Uranus

 

Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.

«So konngol sañtii jubbol tiinde, so joom mum hulaani jaaboo!»

Abdullaay Wad
Abdullaay Wad

Walla ko «heptinaa woyi, saawaani jam»? Ñalnde 29 mee 2010, mi haawaama no feewi nde nan-mi Abdullaay Wad ina reentina jooɗaniiɗo leydi Amerik to Senegaal, sabu tan haalii ko fayti e njeenaari. Sibu, ko go’o am nande hooreejo leydi ina furoo  kiliifu potɗo nii, e yeeso aduna fof.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience