Seedantaagal jeyegol e leydi ko lolliri «nationalité»

Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn… Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn…

Faatimata Ɓaas, karallo jaŋde : "Nafoore jaŋde neeniwal ko huunde jarribaande"

Faatimata Ɓaas
Faatimata Ɓaas

 

Mbiɗo salmina banndiraaɓe fof. Ko ardii fof, mbiɗo weltii hannde e oo ɗoo ñalawma, mbiɗo yetta Fedde Ɓamtaare Pulaar e darnde mum e tiiɗnaare mum e muñal mum yaa yottii ɗo hannde. Sikke alaa caɗeele ina keewi, kono darnde maɓɓe e tiiɗnaare maɓɓe yettinii ɓe hannde ɗo ɓe njettii ɗo. So ɗum ɓennii, mbiɗo yiɗnoo werlaade konngol ko fayti e jaŋde ɗemɗe ngenndiije wonnannde sukaaɓe. Karallaagal jaŋde hollitii hono cukalel so jannginaama ɗemngal mum ngal muuyni,

Hawraande huftodinnde jojjanɗe aadee

Maande Fedde Ngenndiije Dentuɗe
Maande Fedde Ngenndiije Dentuɗe

Naatirde

 

E teskaade wonde ko keptingol ndimaagu aadee e potal hakkeeji yimɓe fof, hakkeeji ɗi teettotaako, ngoni dabi wellitaare e nder winndere nde;

E teskaade wonde ko baasgol heptinde kam e calagol tottude hakkeeji aadee ngaddi barondiral e salaare sanndolinnde,

Gurel amen e njimaandi Koloñaal

Abuu Mborom Gelaajo ina wondi e Mammadu Sammba Joop
Abuu Mborom Gelaajo ina wondi e Mammadu Sammba Joop

Gurel amen hoɗnoo ko e duuɗe e caaɗli, yor-yor tule ceene, ɗo ceeweele toɓatnoo mbaɗa beeli beeli, ɗo cayle e ciluweeje leewotonoo, ɓireteeɗi kuuna kayoo, njaabondira e gooleeje, caaɗli gese niiloo higgu, duule ndunngu cummba moosa, njalda e aynaaɓe, remooɓe e sippooɓe ngartida e dogtooji … Ndeen ko mu suka mi heewaani sokla, so wonaa mi ɓadoo baaba nde naange daaydaayni waɗi mbuuɗu, moolii e tule hirnaange, mbatooje ɗakkii, doombi corsorti, gedde nduuɓani luurooji, ndiwri toŋŋinii e dow leɗɗe, jamma wona e yiiwaade, koode ñaara e asamaan.

Ganndal koode : satonaange

Naande e tagopeeje taarotooɗe ɗum
Naande e tagopeeje taarotooɗe ɗum

Duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e jeegom hannde annduɓe koode njanngini yimɓe wonde satonaange (le système solaire) jogii ko tagopeeje (planètes) jeenay : tuggi ɓurnde ɓallaade Naange haa ɓurnde woɗɗude Naange ko Merkiir, Wenis, Leydi, Marse, Jipiteer, Satirne, Iranis, Neptin, Piliton. Paamen wonde Naange ko hoodere. Taagopeeje ɗe taarotoo ko Naange, keɓa e mum nguleeki  e  fooyre.

“Ñalɗi na njiiloo leƴƴi ina ngadondira fayde e toowal” (Yero Dooro Jallo)

Keer : Kaaloowo o, ko Tafsiiri Jiggo; jogiiɗo mikroo o, ko Yero Dooro Jallo. Aɓe ngondi ɗo e fulɓe woɗɓe.
Keer : Kaaloowo o, ko Tafsiiri Jiggo; jogiiɗo mikroo o, ko Yero Dooro Jallo. Aɓe ngondi ɗo e fulɓe woɗɓe.

Taƴre konngol Musiɗɗo Yero Dooro Jallo Hooreejo Fedde Ɓamtoore Pulaar e Senegaal huccitinnoo e tawtoranooɓe batu Mooɓondiral 3ɓu fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani njooɗinoongu e nuwaasoot e hitaande 1985. Konngol ngol ina hollita nafoore jaŋde ɗemɗe Afirik...
- Banndiraaɓe rewɓe e worɓe,
- Jagge laamu tedduɓe e hoohooɓe tedduɓe,
- Terɗe Fedde Ɓamtaare Pulaar,
- Terɗe Yiilirde Toownde;

Holi Yero Dooro Jallo

Yero Dooro Jallo
Yero Dooro Jallo

E oo subaka dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, fulɓe mbaasii sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ko weeɓaani heɓtude. Fulbe mbaasii ɗo lekki maamaawi, mawki, ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗo weendu mawndu, ɓuuɓndu, deeƴndu wonnoondu faabu e daɗdorde lohbe e ɗomɗube e nder yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaynde woodaani : "So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat".

Naamne sappo ngam anndude ko woni Etaa siwil

Kartal Muritani
Kartal Muritani

Etaa siwil ko denndaangal kaayitaaji ɗi ɓiyleydiyanke hatojini e jogaade mgam haa waawa anndeede seerndee e heddiiɓe, waawa kadi huutoraade ɗi e fiyakuuji ndenndaanndi : ɗum woni kaayitaaji ɓurɗi lollirde kaayit juddu, kaayit dewgal walla cergal e kaayit cankagol. Keɓgol ɗiin kaayitaaji noon ina jeyaa e ngoƴa yoga e ɓiɓɓe leydi ndi, sabu saɗtande noon ɓeen e waasde newaade laabi keɓirɗi ɗiin kaayitaaji. Ɗeen caɗeele ina mbaawi tonngaade e sababuuji ɗiɗi :

1. Ŋakkere pinal ɓesngu ngu, waasde ummanaade keɓgol heen kaayit fof e sahaa mum sabu waasde faamde hol ko etaa-siɓil nafata.

OMVS ina felliti waɗde taaɓal

Uddo Manantali
Uddo Manantali


Gila hanki, 31 mars 2008, wiɗtooɓe (annduɓe) ummoriiɓe e janngirɗe toowɗe (iniwersiteeji) leyɗe jeyaaɗe e Fedde Peewnugol Maayo Senegaal (OMƁS) nana ndenti e batu mawngu ngam yuurnitaade kuccam fedde nde. Ina jeyaa e payndaale nguuɗoo batu renndinngu annduɓe ummoriiɓe ɗum noon, Mali, Gine, Muritani e Senegaal,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji