Konngol Kajjata Maalik Jallo e joɗnde Asammbele, yeeso gardiiɗo hilifaaɓe

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Ndeysaan, Muusaa Dadis Kamara, hade mum muumɗude, ko jaabawol gootol joganinoo winndere nde so naamnaama hol ko addani yiɗde wonde kanndidaa : « Militeer Muritaninaajo mo nganndu-ɗaa jamfii ko hooreejo leydi toɗɗaaɗo e woote demokaraatiyankooje, haɗaaka wonde kanndidaa, miin mo alaa ko waɗi so wonaa liɓde persidaa maaynooɗo, tee kaaɓanaaɗo, mi haɗee wonde kanndidaa »

Ko Amerik yerɓini leydi to Hayiti ?

Antenaaji HAARP
Antenaaji HAARP

Aduna oo fof seediima no Ameriknootorii e yerɓannde leydi to Hayiti e doole ardi toon : ko ina wona 10 000 soldaat e laana nikleyeer (navire nucléaire). Ko idii oo musiiba heewɓe nganndaano Hayiti, walla nanatno ɗum tan, sibu ina famɗi ngoƴanooɗo koyahata toon. Won wiyooɓe wonde wonaa Alla ɓolo leyɗe hirnaange ngardi toon, wonaa yiɗde wallude mehre. Won wiyooɓe ko njurum nawi ɓe toon.

Yerɓannde leydi to Hayiti

Kuɓeeje janɗe
Kuɓeeje janɗe

Yerɓannde leydi doolnunde waɗnde to Hayiti ñalnde talaata 12 saawiyee 2010, boomi laamorgo mum hono Port-au-Prince, ellee ari ko jokkitde ndii leydi ndi seeraani e musibbaaji weeyo e renndo e politik gila heɓi jeytaare mum e hitaande 1804.

Yerɓannde nde tolniima e toɓɓe 7,3 e nder daawrugal Richter. 

Kabaaru belɗo wonande ɗemɗe men

Ŋaro deftere haaloore ko fayti e Unicode
Ŋaro deftere haaloore ko fayti e Unicode

Maande Inikod – Unicode - (maandingol winndereyankeewol) nana ɓurtoo denndaangal maaɗe kuutorteeɗe  ɗee kala so ndenndii, huutoreede e internet. Ɗum  ɗoon noon yo won to bannge peerorɗe, yo won to bannge kuutorɗe bayɗe no Word walla excel ekn… So o ɗon teskii hade alkule Unicode arde, winndude Pulaar e Internet ina hittunoo. Kono gila  ɗe mbaɗti huutoreede, eɗen njejjita nii caɗeele ina ngoodnoo. 

Hono no paamraten, kelle internet ina mbaawi huutoraade maaɗe keewɗe, kono yoga e majje ko  ɗemɗe seeɗa tan mbawi feeñninde, tawi noon Unicode ina waawi hollitde (nawde) ujunnaaje ujunnaaje  ɗemngal, tuggi arab, ƴaaŋan maa sinuwaa.

2036 darnga ?

darnga.jpg
darnga.jpg

Hoto paayee ! Wiyaa ko ina waawi waɗa, wonaa huunde siirnde : sikkannde majjum ina tolnoo e gootel nder 45 000 walla nii, e wiyde annduɓe NASA, e gootel nder 250 000 ; ɗum ɗoon ko tuugaade e hiisa mo ɓe mbaɗi.

Kaaɗoo haala fuɗɗii ko e hitaande 2004. Ko annduɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Pise, ɓe alaa ko toppitii so wonaa reende geɗe baawɗe buɓɓondirde e leydi, teskinoo wonde won haayre yiytaa ina waawi maa rew saraaji leydi men ndi ñalnde 13 abriil 2029, hade mum sokkondirde e mum duuɓi jeeɗiɗi caggal ɗuum, woni e hitaande 2036.

Parlemaa : daawal batuuji gadanal 2009-2010

Asaambele
Asaambele

Daawal gaadoraangal batuuji parlemaa gadanal hitaande 2009-2010 udditnongal nyanlde 09 noowammburu 2009, uddii nyanlde 07 saawiyee 2010. Ko ngal daawal maantingal, sabu ngal ari ko caggal wooteeji hoyre leydiyaagal baɗnoodi e leydi he, nyalnde 18 sulyee 2009. Eɗen ciftora ko adii wooteeji ɗii, leydi ndi wonnoo ko e iiñcuru politik bonndu caggal kuudetaa 06 ut 2008. E oon tuuma, parlemanteeruuji luulndinooɗi kuudetaa o fof, ko calinooɗi tawtoreede batuuji parlemaa o, sabu wiyde wonde ɗi ndewaani laawol, ɗoon ɗo hoyreejo leydi cuɓaado woodaani. 

Sariya jowitiiɗo e ownugol : Mbar Moritani heboraani wontude Gontanamo ?

Dummbirde Gantanamo
Dummbirde Gantanamo

Guwernamaa  Abdul Ajiiju yettinii Asammbelee Ngenndi eɓɓaande sariya memtotooɗo sariya 2005-047 mo 20 suliyee 2005, jowitiiɗo e hare feewde e ownugol. Ko teskini e ngol memtagol ko ƴettude kuule ɗe kormaaki yoga e dame Doosɗe leydi (Constitution) walla nii mbiyen ko kuule jaɓɓooje ɗum, nduttoo njaɓɓa hakkeeji gorwori ɗi aadee.

Hol ko waɗi en wiyde noon ? Waɗi en wiyde noon ko ɗiiɗoo yeruuji :

Nguurndam Tomaa Sankara (4)

Thomas Sankara
Thomas Sankara

Tomaa Sankara ko ngenndiyanke caasɗo, mo hono mum weeɓaani, jiɗɗo leñol mum kaaɗtudi. Kala ko o anndi alanaa leñol ngol nafoore, alanaa ngol ɓural, so wonaa hawru e hoddiro, waɗetaake. Kala ko o anndi ena nawra leñol yeeso, ena ɓamta ngol, hay so fittaandu makko ena yiƴƴa heen, waɗete. Nii woni, caggal hare hakkunde maɓɓe e Mali ñifi, kanko Tomaa Sankara, o dañii heen nimsa no feewi, haa o haali ngolɗoo konngol:

Alaa ko dañaa e batu Kopenhag

 Maande pottital Kopenhag
Maande pottital Kopenhag

Alaa ko dañaa e batu Kopenhag : wonaa Fedde adunaare toppitiinde ngonka weeyo, wonaa payndaale laaɓtuɗe, wonande ustugol gaasuuji gaddooji seer. Obama ehuunde e hooreeɓe leyɗe kawriino e piɓondiral ngal jaɓaaka haa laaɓti e batu he, so wonaa dey, batu ngu wiyi «yiyii» ko hollitaa ko. E ndeen eɓɓaande nde 26 leyɗe ƴellitiiɗe cakkiti, ina wiyaa heen wonde ɓe teeŋtinii fayndaare

maɓɓe haaɗnude ɓeydagol nguleeki e degreeji 2, kono alaa lajal dottaa ngam yettaade ndeen fayndaare.

Gaasuuji ɓeydooji nguleeki weeyo

Maande batu Kopenhag
Maande batu Kopenhag

Mbiimtam ndiyam (so a fasnii ndiyam, aɗa yiya ko wayi no cuurki nii ina wiimtoo, ko ndiyam wonti ɗoon cuurki). Gaasuuji gaddoojii seer ɗii kala so ndenndinaama, mbiitam ndiyam wonata heen ko 70%. Kono, nde tawnoo ɗam ɓooyataa e weeyo (balɗe 10 so heewii), batte mum e ɓeydagol nguleeki ina pamɗi (ɗam wontata ko duule walla lay). Yanti heen, wonaa golle aadee ngaddata ɗum, sibu ɗum jeyaa ko e baylagol diƴƴe gaadorangol.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji