Hol no toɓo ardata ?

Silsil biimtagol e toɓo
Silsil biimtagol e toɓo

Ko adii nde kaalaten haala toɓo, eɗen njaafnoo musiɗɓe annduɓe ko fayti e meteyoo (météo), ko nanndi e Umar Abdalla Wele en, Maamuudu Bah en, Alasan Kaaliidu Bah en (Taagutalla) e woɗɓe ɓe en nganndaa tawi ko haralleeɓe majjum … Winndannde ndeeɗoo wallifaa ko e hitaande 1981. Nde yaltiino e tonngoode 5 Fooyre Ɓamtaare (oktoobar, noowammbar, desammbar) e tonngoode 7 (abriil, mee, suwee 1982). Ina wayi no ko en « wultinɓe » winndannde ndee. Ɗum noon ɓe njaafoo en so tawii won ko ñawi heen, ɓe mballa en e sellitinde.

Ñalnde mbootu waɗti safrude

Mbootu
Mbootu

Baawɗe Alla, booti, ko wiyetnoo « hoɗdiiɓe bonɓe », ina mbaawi wontude safaara keewɗo faayiida. Ko ɗum woni ko kippu annduɓe wiɗtooɓe, wonɓe to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Nottingham to Angalteer, kabri ñalnde 6 settaambar 2010. Ɓe njiytii ko ina wona molekilaaji jeenay ceertuɗi e nder ngaanndi e ciirte (ciirtol) ɗaɗi-tino booti e teŋke.

Ñalɗi heblo informatik

Huunde e terɗe Yiilirde Ngenndi
Huunde e terɗe Yiilirde Ngenndi

Huunde e terɗe yiilirde ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ummaniima janngude huutoraade ordinateer. Ina wayi no ɓe puɗɗiima ngoon heblo ñalnde alkamiisa 2 settaambar 2010. Ngalɗoo daawal heblo gadanal joofata ko ñalnde aset 4 settaambar 2010. Ko ɓuri teeŋtude e heblo ngo ko e Pulaar waɗetee.

Yuɓɓo naange dañii funeere

HD10180
HD10180

Yuɓɓo ngo tagopeeje joy (walla 7) ko famɗi fof, taarotooɗe hoodere wootere yiytaama. Habri ɗum ko annduɓe ko fayti e kuule weeyo ñalnde 24 ut 2010.

E wiyde maɓɓe « min njiytii yuɓɓo ɓurngo heewde tagopeeje yiytaango haa e ooɗoo sahaa ». Yuɓɓo naange men waɗi ko tagopeeje jeetati ; yuɓɓo yiytaango ngo ina waɗi tagopeeje jeeɗiɗi, ɗum noon e ngo ɓadtii no feewi ngo men ngo.

Ƴiiwoonde walla duleendu jayngol

Duleendu (Ƴiiwoonde) lewlewndu jayngol
Duleendu (Ƴiiwoonde) lewlewndu jayngol

 

Diiwaan ɗo ɗum yiyaa ñalnde talaata 24 ut 2010 ɗo, woni ko to Beresiil, to nokku ina wiyee Araçatuba, nokku jooɗiiɗo lebbi tati toɓaaka, ɗum noon gonɗo e yooro nanndungo e yoorooji Saharaa. Duleendu lewlewndu jayngol, ko huunde nde heewaani yiyeede. Ɗum heewi waɗde ko so henndu doolnundu ummiima e weeyo yoorngo no feewi.

Fiyaaku tagopeeje : tagofeere Meerkuur

Tagofeere Merkiir
Tagofeere Merkiir

Tagofeere Meerkuur ɓuri tagopeeje ɗe fof ɓadtaade naange.

Ngoɗɗeeki hakkunde meerkuur e naange. Hakkunde Meerkuur e Naange ko 57 910 000 km. Mawneeki. E nder tagopeeje, kayre fof ɓuri famɗude : nde ɓuri lewru mawnude ko seeɗa. Wuddowol mayre ko 2 439 km (wuddowol noon, eɗen nganndi ko ngoɗɗeeki tuggude hakkunde mbeɗu, haa hawngo mbeɗu.

Asakal Muddo Hoore

Ñaawoore mum Asakal muddo hoore ko farilla baɗɗiiɗo e kalaa juulɗo, debbo e gorko, suka e mawɗo, dimo e diimaajo, jogiiɗo ko ɓurti nguura mum, hono “deppas” mum, ñande juulde koorka.  Faayiida mum (“hikma” mum) Faayiida gonɗo e yaltinde muddo hoore, hono nafoore mum, ko ɗumɗoo : 

Ganndal Kuule Asamaan : Naange

Naange ina wukkita kaanabbe
Naange ina wukkita kaanabbe

Naange nge njyaten e dow koyemen nge, ko deental keneeli keewɗi (gaasuuji keewɗi): ene tawee heen henndu ndiyameeru (gaas* ndiyameejo) wiyeteendu “hydrogène” e ɗemɗe tuubakooɓe, gaas biyeteeɗo eeliyom*, gaas asot*, gaas ƴulɓe (gaas Karbonik*), gaas nafnuurndam (gaas oksiseen*). Inɗe maantoraaɗe (*), wonaa inɗe fulfulde (wonaa pulal): ko konnguɗi leyɗeele tuubakooɓe, kono ko konnguɗi ganndal, hay gooto jeyaa, yimɓe fof ena mbaawi huutoraade ɗi;

Njillu Dental Sifaa to Oolo Oolooga

Arɓe jaɓɓaade Sifaa Hanki Pinal Hannde
Arɓe jaɓɓaade Sifaa Hanki Pinal Hannde

Tuggi 23 haa24 suliyee 2010 sifaa Hannki pinal Hannde yilliima e wuro Oolo Oologa e bismaango ADSCO.

Sete o jaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal tuggi guduroŋ fayde wuro. Ummaade guduroŋ to ko otooji ɓe njaɓɓoraa, fayde nder wuro to ko pucci, naatirde  wuro ngo ko yimɓe dariiɓe e mbedda, ɓe na bannge nano, ɓeya ina ngoni bannge ñaamo.

Leydi, lewru e naange “pinii”

Lewru, puɗal haa mutal
Lewru, puɗal haa mutal

Ɗii duuɓi jawtuɗi winndere ndee kala ina faayani ngonka Leydi men ndii. Ɗum saabiima batuuji winndere e tuugnorɗe e nanondire hakkunde leyɗe : ɗuum woni ko anndiraa ɓeydagol nguleeki weeyo ngol biimtagol cuurkiiji gaas karbonik kam e bonnugol dunli ekn caabii. Yimɓe njeertinaama ko ɓooyi, ɗee geɗe ina mbaawi saabaade « kawjugol ngonka weeyo », woni yimɓe mbaɗta yiyde toɓooli ɓurtuɗi e nokkuuji olnooɗi, walla yooro e nokkuuji leppunooɗi …

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience