Wage mawɗo wirniima, Steve Jobs wayniima

Steve Jobs
Steve Jobs

 

Steve Jobs ! Mo heɗii rajo, ƴeewi tele walla internet daande ko wootere : Steve Jobs, coso Apple, maayii ! Ndaw ko haani, sibu hannde, ina famɗi mo naforaaki kuutorgal ngal ooɗoo gorko miijii, waɗti goonga : gila e ordinateeruuji ganndiraaɗi Macintosh, haa teeŋti noon e kuutoragol doombru (souris) ngol ordinateeruuji winndere kala mbattini ñemtinde, haa yettii kuutorɗe biyeteeɗe iPhone (Aayfon), iPod (Aaypod), iPad (Aaypad) …

Binnditgol taƴowol enɗam

Hoto mem jeyi am
Hoto mem jeyi am

Joɗnde cuuɗi sarɗi heñoraande

Joɗnde heñoraande cuuɗi sarɗi udditii ñalnde alet 25/09/11. E ooɗoo sahaa, so fof yahriino no fotirnoo, tawatnoo ko yimɓe ina keblanoo woote. Kono, laamu ngu dirtinii woote ɗee, hono kesɗitingol depiteeji e meeriiji. Hujja mo ngu rokki, ko wiyde wonde partiiji laamu e luundo ɗaɓɓii ɗuum. 

Sooynaaɓe (sooynamo) e Safaara leɗɗe

acacia
acacia

 

Sooynaaɓe ko ñawu kulɓiniingu, ɓooyngu no feewi. E ngu raaɓa no feewi, e ngu wara. Ñawu nguu ummotoo ko e buubi walla ɓowɗi. Hol no buubi ngaddirta ngu ? Ñawu nguu ardirta ko hono nii : Maandinoore adannde (Maale gadane) : So tawii neɗɗo gonduɗo e sooynaaɓe yaltoyii e nokku mo hidaaki, mbuubu juuroo e jaalte (goppe) ñawɗo sooynaaɓe oo. So mbuubu nguu diwii, ngu juuroo e goɗɗo celluɗo, ngu totta oon ñawu nguu, wona oon raaɓaama.

Njillu Ceerno Madaani Taal to Farayse

Ceerno Madaane ina ƴeewa fetel Sayku Umar
Ceerno Madaane ina ƴeewa fetel Sayku Umar

Kaɓirɗe Al Hajji Umar Taal keewɗe, njiytaama

Kaangaaɗo e mo sellaani wonaa gootum

Mo sellaani
Mo sellaani

Meeɗi waɗde e sahaa gooto, gorko gooto, laamɗo jom laamanteeri njaajndi. Alla rokki mo juutde balɗe e neemaade e laamu makko e yiɗeede, kono Alla rokkaani mbo ɓesngu keewngu, sabu o dañi tan ko ɓiyngel gorel gootel, na wiyee Hammadi ɓiy laamɗo. O dañi ɓiɗɗo ko tawi o naywii no feewi, tawi o ɗamtindiima accude dono e Aduna. Waɗi sahaa gooto, o noddi ɓinngel makko, hono Hamamdi ɓiy laamɗo, omo ɓeta hakkille mum ɗo tolnii, 

Dartagol naatgol koloñaal e Muritani (3)

Lietnaa Federba
Lietnaa Federba

E winndannde ɓennunde, en kaaliino ko fayti e Wolde Ɗacce. Eɗen njokka.  

Wolde sompoor Foor Podoor wufti e gardagol kapiteen Federba caggal hare hakkunde makko e fuutankooɓe. Hitaande 1855 Federba (tawi lomtiima Protet e settaambar 1854) ummanii fandinde kalifaandi Waalo hade yande e juuɗe añɓe tuubakooɓe, hono Taraarsa en. Nde o nani fuutankooɓe ndeftiima Al Hajji Umar, miijo makko ɓeydii tiiɗde mo.

Ñalnde 25 feebariyee 1855, Federba fooli konu Waalo Waalo en e safalɓe, o boomi Ndeer, Dakaligu, Nayeere e Temi; o heɓti 2 000 ngaari, gelooɗi 3, 50 mbabba, o dahi 50 neɗɗo, o duppi gure 25. 

Darnde naalanke e nder renndo Fulɓe

Aamadu Umar Jah
Aamadu Umar Jah

Faandaare men  ɗo ko daɗɗude miijooji, ngam wallude Fedde yiɗɓe Usmaan Gannge e golle mum, hono huufde naalanke men oo, Usmaan Gannge. Sifaa renndo Fulɓe, e no naalanke yiyraa heen. E raɓɓiɗinaade eɗen mbaawi wiyde wonde geɗe 4 ene maantini e nder renndooji Afrik fof, haa arti noon e renndo Ful ɓe Muritani :
- Renndo ngo tuugii ko e lawaakaagal, gila hanko haa hannde ;
- Renndo ngo mahii ko e woon kinɗe ;
- Renndo ngo mahii ko e diine lislaam ;
- Kaalis e njulaagu naatii e renndo ngo, gila e dumunna tuubakiri.

Koorka, salndu nayaɓiiru Lislaam (1)

koorka
koorka

Koorka ko salndu nayaɓiiru e calɗi lislaam joy tammbiiɗi diine ɗii. Woni koorko, to ñaawooje lislaam, ko ɗaccude dakamme paytuɗo e reedu (ñaamde) e dakamme paytuɗo e farji (jotindiral debbo e gorko) gila fajiri feeri haa naange muta, tawa ene wondi e anniya hoorde. Alla tooɗo o wiyi: «ñaamee njaree haa laaɓtana on gaarawol danewol e gaarawol ɓalawol, to fajiri to, caggal ɗuum timminon koorka mon haa jamma». Gaarawol ɓalewol ko ɓaleeri jamma, gaarawol danawol ngol ko ndaneeri fajiri.

Jaaroore Usmaan Muusaa Jagana

Usmaan Muusaa Jagana
Usmaan Muusaa Jagana

Banndiraaɓe, haalde ko fayti e Professeur Usmaan Muusaa Jagana wonaa huunde weeɓnde saɗne. Nde tawnoo, o wonaa maayel coorowel demminaare, juuwnowel ceeɗu. O wonaa kadi caanngel ilowel ndunngu, ɓeeɓowel kawle. Usmaan ko geec mawɗo, jaajɗo, luggiɗɗo, mo taarotaako, juuwotaako, lummbotaako. Kala garɗo, wiɗtata e makko tan ko hakke hattan mum, ɗacca ɓure ena keddii, ndillaani.

En ndardoraaki ɗoo hannde e yeeso nguuɗoo jamaanu sabu ɓurde anndude ooɗoo gorko. Alaa ! ena woodi ɗoo e ngalɗoo dental, ɓe o fijdunoo, o mawnidnoo e nder mbeddaaji e dingire leegal Gataaga e nder Kayhayɗi, kay timmbee-jooroo, kay sammee-naayoo.

On maayii, maayɓe ngarii e mon !

Damien Glez
Damien Glez

Damien Glez, ko natoowo, natanoowo jaayɗe. Iwdi makko ko Burkinaa, kono o jeyaa ko Farayse. Ko kanko nati natal njiyaton ɗoo ngal. Natal ngal hollitaa ko junngo maayɗo ina yalti e aññeere, ina waɗa amwoloŋ e kees woote, ɗum woni ina woota. Kono o faccirii winndannde makko. O idii ko hokkude Biraago Joop goonga. Ko Biraago Joop haalnoo koo, ko goonga, wonde :

«Maayɓe ɓee maayaani
Aɓe na nder lekki coññoowi
Aɓe na nder cukkel uumowel».

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience