21 feebariyee, ñalngu ɗemngal muuynangal

Natal ɗemngal
Natal ɗemngal

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.

Woppiraani e teddungal, woppira forso

Jooɓnaaɗo konngol koninkooɓe Niseer
Jooɓnaaɗo konngol koninkooɓe Niseer

Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),

Fedde Ɓamtaare heɓtii galle mum

galle fedde
galle fedde

Batu jaagorɗe Muritani, njooɗinoongu ñalde alarba 24 feebariyee 2010, yaltinii eɓɓaande doosgal sariya lomtinanoore Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani galle (boowal) rokkanoo e hitaande 1981 (ardinoo ndeen Fedde nde ko Mammadu Siley Bah). Ndeen hawri ko Jeŋ Buubu Farba ina woni jaagorgal ko fayti e kaalis ; kaŋko nii siifnoo dokkal ngal. Ɓeto wertallo boowal ngal ko 3 600 m2. Ngal heednoo ko bannge rewo «joofirde bisuuji». Ko kalifu cukaagu e coftal ɓalli keɓtunoo boowal ngal waɗti ɗoon Galle sukaaɓe e estaad leegal joyaɓal.

Diine Lislaam

Jibriil Muusaa Joop
Jibriil Muusaa Joop

 

 

 

Binndanɗe diine

e kuɗol Jibril Muusaa Joop

Hilifaaɓe renndo

Aamadu Hampaate Bah
Aamadu Hampaate Bah

Hilifaaɓe renndo

Nguurndam Tomaa Sankara (5)

Sankara
Sankara

 

To bannge fetel kadi, omo seedtanaa wonde kural makko memataa leydi. Omo siforee kadi koɗoowo ŋanaa, mo hono mum weeɓaani. Ko o gorko mo heewaani haaju e montoor, heewaani haaju e ɗoyngol jamma saka ñalawma. Kala kadi no o jenngiri lelaade, waktu jeeɗiɗaɓo subaka heewi tawde mo ko e nder gollordu makko. So o finii subaka, o heewaani hacitaade. Alet fof noon, o hacidoytoo ko e jinnaaɓe makko. Tomaa Sankara wonaa jaawinoowo simme, o meeɗaani wuufde sanngara.

Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac : Moobaare Gawdal Koolɗi

yanaande Ceerno Sammba Jadanaa
yanaande Ceerno Sammba Jadanaa

O waraa ko ñalnde 5 Abiril 1890, hoore makko e vanndu ceerndaa no layya juulde Taaske. Ko adii ɗuum ngarmi-ngaraa heewiino hakkunde makko e laaminooɓe reedu Fuuta oon yonta, ɓeen ngoni Almaami Ibiraa Almaami mo Laaw, Andul Laamtooro mo Tooro yanti Almaami Yirlaaɓe. Maa Tuubakooɓe Ndar e Podoor ngaddi ballal mum en nde ɓe pooli Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac. Poolgu ngu aldaa baawal. Poolgu ngu soomaani manoore.

Hol ko haaletee e kaɓirgal yerɓo leydi

Doroon (ndiwoowa ka alaa konndiroowo)
Doroon (ndiwoowa ka alaa konndiroowo)

E wolde adunankoore ɗiɗmere, won annduɓe Nuwel Selande (Nouvelle-Zélande) etinoo tafde masiŋ duppitoowo keneeli baawɗi huccineede e Japon. Jarribooji keewɗi mbaɗaama, hay so tawii ɗi njaajaani, e 1944-1945. Tee, ɗi njuumtii. Wonande Dental Amerik, ngaal ɗoon tuugnorgal fotnoo faayiida ko e tuugnorgal « Eɓɓaande Manhattan » peewnugol bommno atomik.

Jokkondiral e jibiruuru jaw to galle Sinemaa

Natal pilmoowo
Natal pilmoowo

Banndiraaɓe, musiɗɓe tedduɓe ngal ɗoo jokkondiral waɗaa ko e ñalɗi film e nder leydi men Muritani. Ko sabu film jaltinaaɗo ina haala e wod e kewkewe 1989 ‘Evenement 1989’ baɗɗo to Ceenel e Foonde mum. Film o mahii ko e ciimti, tawa siimtata ɗum ko waɗdanooɓe ɗeen golwole.  Miɗo sikki daartude bonaani, sibu ko siftinnde yimɓe ko ɓennunoo mbele ɓe tawanooka ina paama ko wonnoo e ɗiin sahaaji, kadi ko ustude fitinaaji goodnooɗi. 

Hol ko hesɗi e ngonka "jeyegol e leydi" (Nasiyonaalitee) e nder Muritani ?

jeyegol e leydi
jeyegol e leydi

E nder joɗle ASAMMBELE NGENNDI e lewru deesammburu 2009, laamu ngu yettinii «suudu leslesru » ndu eɓɓaande memtagol sariya juɓɓinɗo jeyegol e leydi e nder Moritani (nationalité).

So oɗon ciftora, won ko mbinnduno-ɗen heen e tonngooɗe Fooyre Ɓamtaare jawtuɗe ɗe, en etinooma faccirande moritaninaaɓe sariya mo toŋ 61 112, lelnaaɗo nyalnde 12 suwee 1961, juɓɓinɗo sifaa no neɗɗo jeyirtee e Moritani, hakkeeji ɓiɓɓe leydi gonɗi heen, e baɗɗiiɗi ɗum en.

Konngol Kajjata Maalik Jallo e joɗnde Asammbele, yeeso gardiiɗo hilifaaɓe

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Ndeysaan, Muusaa Dadis Kamara, hade mum muumɗude, ko jaabawol gootol joganinoo winndere nde so naamnaama hol ko addani yiɗde wonde kanndidaa : « Militeer Muritaninaajo mo nganndu-ɗaa jamfii ko hooreejo leydi toɗɗaaɗo e woote demokaraatiyankooje, haɗaaka wonde kanndidaa, miin mo alaa ko waɗi so wonaa liɓde persidaa maaynooɗo, tee kaaɓanaaɗo, mi haɗee wonde kanndidaa »

Ko Amerik yerɓini leydi to Hayiti ?

Antenaaji HAARP
Antenaaji HAARP

Aduna oo fof seediima no Ameriknootorii e yerɓannde leydi to Hayiti e doole ardi toon : ko ina wona 10 000 soldaat e laana nikleyeer (navire nucléaire). Ko idii oo musiiba heewɓe nganndaano Hayiti, walla nanatno ɗum tan, sibu ina famɗi ngoƴanooɗo koyahata toon. Won wiyooɓe wonde wonaa Alla ɓolo leyɗe hirnaange ngardi toon, wonaa yiɗde wallude mehre. Won wiyooɓe ko njurum nawi ɓe toon.

Yerɓannde leydi to Hayiti

Kuɓeeje janɗe
Kuɓeeje janɗe

Yerɓannde leydi doolnunde waɗnde to Hayiti ñalnde talaata 12 saawiyee 2010, boomi laamorgo mum hono Port-au-Prince, ellee ari ko jokkitde ndii leydi ndi seeraani e musibbaaji weeyo e renndo e politik gila heɓi jeytaare mum e hitaande 1804.

Yerɓannde nde tolniima e toɓɓe 7,3 e nder daawrugal Richter. 

Kabaaru belɗo wonande ɗemɗe men

Ŋaro deftere haaloore ko fayti e Unicode
Ŋaro deftere haaloore ko fayti e Unicode

Maande Inikod – Unicode - (maandingol winndereyankeewol) nana ɓurtoo denndaangal maaɗe kuutorteeɗe  ɗee kala so ndenndii, huutoreede e internet. Ɗum  ɗoon noon yo won to bannge peerorɗe, yo won to bannge kuutorɗe bayɗe no Word walla excel ekn… So o ɗon teskii hade alkule Unicode arde, winndude Pulaar e Internet ina hittunoo. Kono gila  ɗe mbaɗti huutoreede, eɗen njejjita nii caɗeele ina ngoodnoo. 

Hono no paamraten, kelle internet ina mbaawi huutoraade maaɗe keewɗe, kono yoga e majje ko  ɗemɗe seeɗa tan mbawi feeñninde, tawi noon Unicode ina waawi hollitde (nawde) ujunnaaje ujunnaaje  ɗemngal, tuggi arab, ƴaaŋan maa sinuwaa.

2036 darnga ?

darnga.jpg
darnga.jpg

Hoto paayee ! Wiyaa ko ina waawi waɗa, wonaa huunde siirnde : sikkannde majjum ina tolnoo e gootel nder 45 000 walla nii, e wiyde annduɓe NASA, e gootel nder 250 000 ; ɗum ɗoon ko tuugaade e hiisa mo ɓe mbaɗi.

Kaaɗoo haala fuɗɗii ko e hitaande 2004. Ko annduɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Pise, ɓe alaa ko toppitii so wonaa reende geɗe baawɗe buɓɓondirde e leydi, teskinoo wonde won haayre yiytaa ina waawi maa rew saraaji leydi men ndi ñalnde 13 abriil 2029, hade mum sokkondirde e mum duuɓi jeeɗiɗi caggal ɗuum, woni e hitaande 2036.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi