Hafeere wul Naaji : njoftiigu Maawiyya e dow «tagooje» mum

Wul Naaji
Wul Naaji

Muritani no diidorinoo hannde ko ko moɗti foofaandu, ina fadi e anndude ɗo «hafeere wul Naaji» jogori joofde. Gila e wonduɓe e laamu haa e luulndiiɓe, gila e gollooɓe faggudu luulndiiɓe maa ɓadiiɓe Abdel Asiis haa e jagge laamu calɓotooɗe e juuɗe laamɗo hannde o walla ɗuurtotooɓe ɗum en, gila e ɓesngu goongɗinoowu kala ko ari haa e ɗamtindiiɓe moƴƴere sabu laamaandi duuɓi 50 ndi feewaani, gila e foɓɓanooɓe golle persidaa hannde o haa e ñiŋooɓe ɗum, e wondude noon e dalillaaji.

Dental Dowlaaji Amerik

Amerik
Amerik

Dental Dowlaaji Amerik (Etaa Sunii) walla e raɓɓiɗinaade Amerik ko dental (federaasiyoŋ) capanɗe joy (50) dowla. Heen 48 takkondiri. Ndi ɓilii ko hakkunde Geec Atlantik e Geec Pasifik ; heedi ndi bannge worgo ko Meksik, bannge rewo ko Kanadaa, bannge worgo ko Meksik. Dowlaaji ɗiɗi keddiiɗi ɗi ko Alaska (bannge hirnaange Kanadaa) e Haway (hakkunde Geec Pasifik). Ko ina wona 14 duuɗe cariiɗe e nder Geec Karaybe e Pasifik. Laamorgo Dental Amerik ko Washington, nder distirik Kolommbiya, mo nganndu-ɗaa jeyaaka e dowlaaji 50 kaalaaɗi ɗi.

Hol ko jogori saabaade darnga ?

darnga ?
darnga ?

 

Geɗe nay kewooje e nder weeyo, hakkunde tagopeeje, ina mbaawi saabaade ɗum, mbooma winndere nde, muumta nguurndam e leydi ndi haa laaɓa.

Ina waawi wonde pelɓondiral (cokkondiral) : woni leydi buɓɓondira (sokkondira) e tagofeere woɗnde. Ɗum meeɗii kewde : ɓarakke majjum ina tawee to Meksik, e nokku ina wiyee Yukatan. Ɗum waɗii ko ina wona 65 miliyoŋ hitaande. Ko e oon sahaa tagooje biyeteeɗe « dinosoor » majji. Ko tagofeere walla « hoodere laaci » walla haayre mawnde, nde njaajeendi mum tolnii e kiloomeeteruuji 10.

Tinndol : Ñamlel ko joɓel

Ayaawo ɗanniyanke
Ayaawo ɗanniyanke

 

Ñalawma gooto e ñalawmaaji, ñalɗi Alla ina keewi limotaako, saqqa heɓi gorko gooto, saqqa jippaade ndaɗɗudi nattugol ngoraagu. Gorko oo ko desɗo rewɓe tato sukaaɓe, tee o jibidinii e gooto heen fof. Nde saqqa oo juuti e makko o renndini rewɓe ɓee o haalani ɓe ko heɓtii-mo ko. O holli ɓe joɗnde alanaa-mo ko o jahoowo safroyaade haa ɗo o dañoyi jam fof. Ɗuum noon o waawaa happande ɓe nde o artata ɓayri ko noon ɗum siforii, o naamnii ɓe heen miijo maɓɓe.

Bayyinaango Fedde rewɓe hesniiɓe

Maymuuna Alfaa Sih
Maymuuna Alfaa Sih

 

E nder iiñcuru politik yerɓinnoondu leydi ndi kam e gargol Seneraal Abdel Asiis e laamu he e nder lebbi cakkitiiɗi ɗi, woodiino ko dilli seeɗa e hafeere maayraaɓe, haa arti noon e dokkugol ɓesnguuji e ronooɓe maayɓe e kewkewe 89-90, ndaamordi ciforiindi niiyene : 2 000 000 UM wonande ɓesnguuji ofisiyeeji e 1 800 000 UM wonande sukkuɓe ofiseeji e soldateeɓe.

Ndiiɗoo njoɓdi saabinooma duko mawngo yowitiingo e battane ñawndugol juumtungol, nuunɗungol gagga warngooji.

Mammadu Tañnjaa, hooreejo kaaɗdi nguurndam

Mammadu Tañnjaa
Mammadu Tañnjaa

 

20 oktoobar, ina wayi no o joofnii golle pirtugol juɓɓule leydi makko, omo waawi laamaade kaaɗdi nguurndam makko so o welaama. Ñalnde heen o yuɓɓini woote toɗɗagol 113 depitee parlemaa mo o fusnoo e lewru mee sabu tan enndii luulndaade mo, saliima mbayliigu doosɗe leydi. Ñalnde 4 ut o yuɓɓiinnoo woote ngam firtude dottugol manndaaji hooreejo leydi ndi : e nder doosɗe Niiseer, hay gooto waawaano laamaade ko ɓuri manndaaji ɗiɗi, woni duuɓi sappo.

Njeenaari Nobel

Alfred Nobel
Alfred Nobel

Njeenaari Nobel ko njeenaari adunakoori. Ndi fuɗɗii rokkiteede ko e hitaande 1901. Njeenaari ndi ina rokkee hitaande kala yimɓe « ɓeydanɓe winndere nde huunde » to bannge wiɗto, to bannge njiylawu ganndal, to bannge ɓeydugol ganndal, to bannge gollal coñce maantinngal, walla sabu darnde mum en ngam yiylaade jam e deeƴre, e fawaade e yiɗde Alfred Nobel, ganndo cosnooɗo dinamit (dynamite).

E teeminannde noogaas e go’oɓiire, njeenaari ndi rokketee ko e lewru oktoobar hitaande kala. Kewu dokkitgol o ko 10 desammbar, ñalawma Alfred Nobel saŋkinoo.

Hol ko addani Ameriknaaɓe ɓurde heewde heɓde njeenaari Nobel ?

 

Hikka kadi Amerik hollii ko kam ardii to bannge ganndal, sibu mum heɓde ko ɓuri heewde e njeenaaje Nobel ɗe. Ɗuum noon wonaa hikka fuɗɗii. Ɗum fuɗɗii ko gila nde njeenaari ndi sosaa e hitaande 1901.

Nguurndam Tomaa Sankara (2)

Sankara
Sankara

Tomaas Sankara ko almuudo belɗo hakkille, laaɓtuɗo kaaɗtudi. Hitaande fawtii heen, caggal nde o heɓi berwe makko, o wayli tufnde, o waɗi kawgel ngam faytude e konunkaagal. Alla walli mo, hoddiro e fartaŋŋe ngonani mo, o jaɓɓaa e duɗal konunkaagal, ngal ɓe mbiyata ‘’Piritanee konunkooɓe kajogo’’ to sahre Wagadugu. Nde baaba makko nani ɗum, haawaa. Ko adii fof o tintinaani ɗum e ko refti heen, o jooɗtoranooki, kanko baabiraaɗo o wonde Tomaa Sankara ena weliri noon fof hakkille.

Ejipte e Alaseri : Ɗum fof sabu bal tan !

Jogo paɗe en
Jogo paɗe en

Ñalnde kala hakkunde Ejit e Alaseri ina ɓeydoo bonde gila nde laaɓi hankadi wonde ko Alaseri yahata tawtoreede kawgel fuku adunankeewel potngel waɗde e hitaande 2010 to Afrik worgo. Ko ñalnde heen, ñalnde alarba 18-11-2009, to Omdurman to Sudaan, Alaseri fiyi Ejipt (1-0). Hade ɗum, leyɗe ɗiɗi ɗe pottiino to Alaseri gadanol, Alaseri fiyi ɓe (3-1), caggal ɗum to Keer, Ejipt hawi (2-0). 

Usmaan Sammba Joŋ e Jaŋde Pulaar

Usmaan Sammba Joŋ
Usmaan Sammba Joŋ

Gorko ngenndiyanke jaɓɗo janngude e jannginde pulaar mo hono mum weɓaani gorko mo Siñcu buubu Maka(jaraale Siñcu Buubu Maka:Siñcu Buubu Maka e wuro Buubu,ƴiɓɓe e ƴiiwoole wuro ƴiiwaata nayi mbewla Baltungel wali kaŋŋe.Nawel Baaba Yero,Takkii baari huñnjooɓe bubduɓel e dow laabi diidee e yommbayru beeli.Naatirgol jarli jaltirgol gayi dimmaaɗi.Bargo tokooso e mawngo.Hurmbusel e dow laabi.

Fooyre Ngenndi e Jiinge Jeeri

ndey Kummba Jah
ndey Kummba Jah

Fooyre Ngenndi e gardagol Aadama Jah lollirɗo Ndey Kummba jah yillinooma wuro men Jiinge Jeeri e nder tunndu Ligisayba, falnde Kayhayɗi, ñalnde ñalawma nayaɓo e joyaɓo caggal juulde koorka e nder ndeeɗoo hitaande 2009. Ɗuum hawriti ko e ñalnde 23 e ñalnde 24 lewru siilto. 

«Google e ɗemngal ma»

Natal GIYL
Natal GIYL

Google newnanii en golle : Google rokkii en fartaŋŋe firde ɗum kam e hoyre mum edenndaangal ɗemɗe winndere nde e rewrude etuugnorgal mum biyeteengal « Google in Your Language – GIYL – (Google e ɗemngal ma). Kala jiɗɗo wallitde fulde Google, maa sosa tawo konte mum google (yeru neɗɗo@gmail.com). So a yettiima e kelle firo ɗe, ko Google e hoore mum hollitu ma kelme walla konnguɗi potɗi fireede ɗi (ko ɗeɓi haaɓnaade heen seeɗa tan ko kelme ɗe ko e Engele, ɗum noon ko firo ummaade e Engele). 

Jaŋde : dokkitgol seedanteeje to Likseyba

Dokkugol seedanteeje
Dokkugol seedanteeje

 Min kabriino on e Fooyre Ɓamtaare toŋ 52 marse 2008, wonde Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani to Likseyba heɓiino jokkondirde e Fedde winndereyankoore lollirnde FLM e catal jooɗingal to Kayhayɗi, laamorgo diiwaan Gorgol.

Jokkondiral ngal ko e yeeso haɓaade humambinnagu nde tawnoo ndee hare ko hare nde FƁPM seeraani e haɓeede gila 1974,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi