Ɗanle nder weeyo

Laana "Hubble" nder weeyo
Laana "Hubble" nder weeyo

Ko ñalnde 20 sulyee 1969 koyɗol mawngol laatinoo goonga, Ameriknaaɓe ɗiɗo, hono Neil Amstrong e Edwin Aldrin mbinndi e daartol winndere nde kewu mo yaawataa yejjiteede. Oon ñalawma ko teskinɗo sibu, so en teyii mbiyen wonde ɗum hirjinii aadee, hokkii ɗum softeende jokkude golle ganndal ngam faamde e eeltude sato mum, sato ɓalliingo e woɗɗungo fof, ɓurngo mawnude e ɓurngo famɗude kala, ɓurngo faaɗde e ɓurngo yaajde kala.

Daɗndu laamagol weeyo

Laika nder Spoutnik 2
Laika nder Spoutnik 2

Ɗo adan ɗo ko Riisi en keednoo yeeso, ndaɗnoo seeɗa, sibu, ñalnde 4 oktoobar 1957 ɓe mberlii fisee maɓɓe gadano biyeteeɗo Spoutnik1, caggal ɗum, ñalnde 3 noowammbar 1957 kadi ɓe mberlii Spoutnik2, e ɓe njolni heen fittaandu, hono dawangel biyeteengel Laïka. Nguurndam maggel toon ɓuraani balɗe jeeɗiɗi (7) : wari ngel ko nguleeki. Ko maa ñalnde 1/02/1958 Amerik kam ne werlii (walla mbiyen lotti) fisee biyeteeɗo Explorer1,

Poolgu Muhammed wul Abdel Asiis

Muhammed Abdel Asiis
Muhammed Abdel Asiis

 

Ñalnde 16 sulyee 2009, nde Muhammed wul Abdel Asiis wiyata wonde ko «wooɓre wootere» waɗata woote ɗe, yimɓe cikkatnoo tan ko e «geewu» e bakkaade tan o wonnoo. Ñalnde 18, nde o yalti biro woote, o refti heen kadi, hay gooto sikkaano eɗum waawi wonde. E nder kampaañ woote ɗe, yimɓe fof mbiyatnoo ko liɓa-liɓtoo jogori wonde hakkunde makko e Masawuud wul Bulkayri e Ahmed wul Daddaa, ko ɗiɗo e ɓeeɗoo tato njogori yahdude «finaal» ñalnde 1 ut 2009 ; hay so tawii noon, won miijotonooɓe wond Eli wul Muhammed Faal ina waawi kam ne jeyeede e arooɓe yeeso.

Miijo : No wayi fof, kuudetaa yaawataa waɗtude e Muritani

Soofaaji Muritani
Soofaaji Muritani

So en kulaani mbiyen nannondiral Ndakaaru ko baawnangal : tampere ɓesngu Muritani e yiɗde mum leydi ndi diwta luural ko ina ɓura hitaande, yantude e tampere leyɗe e pelle adunankooje, tawti tampere huunde e haɓetenooɓe ɓe. Kono kay ina anndanoo, luulndinooɓe kuudetaa o, mbaawaano heblanaade woote ɗe no haanirta nii. Kono, ɗum fof e wayde noon, so ɓe njaɓii oo maslahaa, ko ɗaminanoode wonde ɓe ɓe mbaɗdata ɓe maa kollu nuunɗal, ɗooftoo ko nanondiraa ko.

Tinndol aduna : "Ganndal ko maayo, horsotaako"

Al Hajji Raki Sal, jeyaaɗo wuro Bahbahɓe, luttuɗo Ndakaaru e leegal biyeteengal WOOKAAM
Al Hajji Raki Sal, jeyaaɗo wuro Bahbahɓe, luttuɗo Ndakaaru e leegal biyeteengal WOOKAAM

 Mawɗo gooto jaawanndo, biyeteeɗo Kaliilu Ibraahiima Kaliilu, meeɗii waɗdude e ɓiyum afo : «Hammadi, aan a feertaani, a heɓaani wonde dono, sabu miin nde njaarat-mi ɗo njaarata ɗoo nde (duuɓi sappo), giƴi am en fof, ko miin fewjanta ɗum en. Nde tolnii-mi e duuɓi noogaas, ko miin fewjanta wuro ngoo fof. Nde keɓ-mi duuɓi capanɗe tati, ko miin fewjanta leydi ndii fof». Ɓiɗɗo o jaabii mo : «kono baaba, neɗɗo dey, ko ƴoƴi koo fof, won gonɗo dow mum, kadi ina gasa tawa a yettodaaki nokkuuji ɗii fof". Baaba o jaabtii mo, wiyi mo «alaa ɗo mi yettaaki, so wonaa nokku gooto ina wiyee kumpa, wuro jaawanɓe, hoɗi heen ko galleeji jeeɗiɗi». Ɓiɗɗo o heɓɓitii wiyi mo, «yah toon !»

Ndonu Ceerno Murtuɗo Joob

Murtuɗo e Katante Leñol
Murtuɗo e Katante Leñol

Caggal jaltugol Ceerno Murtuo aduna fotde balɗe 23, mi etoo hannde hollirde seeɗa he ko Geno anndini mi he makko fotde duuɓi 20 nanɗe e 9 ganndondiral am en. Nde duttagol ceerno naati noppi ɓesngu mum, heewɓe mugaama haa ndoŋki haalde. Miin noon ko he ɓeen njeyaa-mi. Mi jaarii kala dillunooɗo he ndee ustaare nde leñol ngol kala renndi, kadi mi duwiima nde Geno moƴƴinta jaaƴnde makko kaŋko e maayɓe Fulɓe e maayɓe juulɓe kala.

Lislaam e renndo

Deftere Quraana udditiinde
Deftere Quraana udditiinde

Lislaam ko diine gooŋɗinɗo Allaahu toowɗo o ko gooto, ko Quraana woni haala makko etee Muhammadu Rasuul allaahi ko Nulaaɗo makko. Allaahu subhaana huu wa Taalaa tagi neɗɗo e nder tagooje kala, o halfini neɗɗo o nulal maa gollal to aduna hono nokku nguurndam makko ngam o wona ɗoon gaynaako ngurndam makko. Ko hono noon o hokkiri nulal ngal fayndaare laaɓtunde e nder daawal nguurndam

Ceerno Sileymaani Raasin Baal (Naatirde)

Natal Ceerno Sileymaani Raasin Baal
Natal Ceerno Sileymaani Raasin Baal

 

Suleymaani Raasin Bah, ɓurɗo lollirde Suleymaani Baal, jibinaa ko Boode e hitaande 1720. Baaba makko ko Raasin Sammba Bukari Ibraahiima Ñokor Ibraahiima Suleymaan. Yumma makko ko Maymuuna Yumma Jeŋ Lamin Biraan Abdalla....

Nde Suleymaani Baal jibinaa nde, tawi ko ɓoggi ina e daaɗe Fuutaŋkooɓe. Ko kaŋko jogori ittoyde ɗi. Eɗen ciftina wonde keɓno-ɗen ngolɗoo daartol Suleymaani Baal ko e yarham mum musiɗɗo men Tijjaani Aan (yo Alla yurmo mo yaafoo mo, haarna mo aljanna, kanko e maayɓe juulɓe fof). Ɗum wonnoo ko ñalnde 29/11/1981, tawi FeddeƁamtaare Pulaar e Muritani ina addi Ƴellitaare Fuuta (Baaba Maal), ɗo e Nuwaasoot.

 

Hol bone ŋeñeteeɗo Niiseer ?

Mammadu Tañjaa
Mammadu Tañjaa

Ñalnde talaata 27 mee 2009, Mammadu Tañjaa, hooreejo leydi Niiseer, fusii parlemaa leydi mum. Ɗumɗoon ko caggal nde Diiso Doosɗe (Conseil Constitutionnel) riiwti ɗaɓɓaande makko juɓɓingol referaandoom mbele omo ɓeyda manndaa makko. Diiso ngo jaabtii mo ko ñalnde 25 mee, wonde ɗuum aamnotaako.

Eɗen ciftina tan, o laamiima duuɓi sappo (manndaaji ɗiɗi). Ooɗoo manndaa battano fotnoo joofde ko ñalnde 22 desammbar 2009.

Ownooɓe ngartii : Kiristofoor waraama

Kiristofeer ɗo waraa ɗo : eɗen cooynoo ƴiiƴam sara hoore makko
Kiristofeer ɗo waraa ɗo : eɗen cooynoo ƴiiƴam sara hoore makko

Ameriknaajo biyeteeɗo Kiristofoor Lagee (Christopheur Languet), gardiiɗo Fedde nde wonaa laamuyaqkoore wiyateende ”Fondation Noura”, waraama hannde subaka talaata 23 suwee 2009, hedde waktuuji 8 e hojomaaji 30, tawi omo jippii e oto makko, omo jogori naatde e nokku ɗo o gollotooɗo ɗo.

Seek Anta Joop : Ejipteyaagal e Afrikyaagal

Seek Anta Joop e nder Biro mum
Seek Anta Joop e nder Biro mum

Jiydigal mbaadi

E wiyde Seek Anta Joop, pinal ejiptnaaɓe e pinal ɓaleeɓe Afrik ko gootal. Won annduɓe woɗɓe kaali hono ɗuum, ko wayi no Herodote, Strabon walla Shampolliyon. O wiyi kadi wonde ejiptnaaɓe, e nder ɗemngal mum en, cifortonoo koye mum ko leñol ɓaleeɓe (ɓaleejo/kam). O dalliniri ɗum ko natal gootal gannominngal gorko e debbo ina njooɗii tawi firo mum ko nii "dental worɓe e rewɓe ɓaleeɓe"

Maamuudu Gey e “sifaa haŋki, pinal hannde"

Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey)
Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey)

Maamuudu Malal Gey ɓurɗo lollirde Dooro Gey jeyaa ko to wuro Sahre Ndoogu. Ko ɗoon o naati jaŋde e duɗe laamu. O waɗi jaŋde makko hakkundeere ko ko Ɓoggee e Nuwaadibu. Ko e hitaande 2001 o heɓi BAC (C) to Liisee Ɓoggee. Caggal ɗuum o naati e ɗuɗe jaaɓe haaɗtirde to Nuwaasoot (Nokku Ganndal e karalaagal) haa o heɓi seedantaagal (maîtrise en Physique). Rewi heen o janngii to Burkina Faso.

Murtuɗo yahii waynaaki, yawnaaki (Kaaw tokosel)

 

"So maayde waajaaki holi ko waajotoo?"
Ɗum ko Murtuɗo Joob wiynoo noon
"So mi wirtiima genaale, 
mi miijoo ɓee kam ceerti e penaale,
joobinooɗo fof maa male,
sabu alaa ko yoɓetee so wonaa baɗle"

«GAWLO MISKINEEƁE» wayniima

Murtuɗo hakkunde seppooɓe nder wuro Pari e hitaande 2005, ngam jooltugol hakke loranooɓe e kitaale 89-91
Murtuɗo hakkunde seppooɓe nder wuro Pari e hitaande 2005, ngam jooltugol hakke loranooɓe e kitaale 89-91

«So tawii gawlo awlata ko yimɓe haa artira gooto fof to umminoo,
Miin ko mi gawlo gawloowo yimɓe haa rutta ɗum en to ngummino,
T
o yumma men Hawaa e baaba men Aadama
Arɓe mehɓe, hotɓe ngaluuji naworaani.
Ko mi gawlo  mo weelnaaki hoddu, sinndaaka moolo,
Gaskinoowo miskineeɓe, tooñaaɓe, lorlaaɓe, yurminiiɓe, yuŋginiiɓe….. »

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi