Batu hakkunde Farayse e Afrik : "Anndude neɗɗo ɓuri heɗaade ko haalata"

Nano feewde ñaamo :Mawɗo hilifaaɓe Ecopi, hooreeɓe Afrik Worgo, Farayse, Malawi, e Kamaruun
Nano feewde ñaamo :Mawɗo hilifaaɓe Ecopi, hooreeɓe Afrik Worgo, Farayse, Malawi, e Kamaruun

Batu hakkunde Farayse e Afrik njoɗinoongu to Nice (Farayse), uddii  ñalnde 1 suwee 2010. 33 hooreejo dowla Afriknaajo nootiima heen. Ina jeyaa e ɓeen Jacob Zuma hooreejo Afrik worgo e Abdel Asiis Buutefliika mo Alaseri. Njaafo-ɗon banndiraaɓe, ko haalaa toon, walla ko Sarkosi hunanii toon Afriknaaɓe, himanaani mi, sibu « anndude neɗɗo, ɓuri heɗaade ko haalata ».

Ganndal Kuule Asamaan : tagopeeje Uraanus, Neptun, Pluton

Uranus
Uranus

 

Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.

«So konngol sañtii jubbol tiinde, so joom mum hulaani jaaboo!»

Abdullaay Wad
Abdullaay Wad

Walla ko «heptinaa woyi, saawaani jam»? Ñalnde 29 mee 2010, mi haawaama no feewi nde nan-mi Abdullaay Wad ina reentina jooɗaniiɗo leydi Amerik to Senegaal, sabu tan haalii ko fayti e njeenaari. Sibu, ko go’o am nande hooreejo leydi ina furoo  kiliifu potɗo nii, e yeeso aduna fof.

Ɗemɗe ngenndiije : jokkondiral «Le Rénovateur Quotidien» e Kajjata Maalik Jallo.

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Jokkondiral jaaynde “Le Rénovateur Quotidien” waɗdunoo e Kajjata Malik Jallo

Le Rénovateur : Sokna Kajjata, ko adii nde ngonataa depitee, a woniino «urɓoowo» yimɓe to bannge jaŋde ɗemɗe ngenndiije, so tawii kay aɗa jaɓi konngol ngol, sabu maa wonde e oon sahaa, debbo ɓurɗo seedtinde e nder kitaale 80 ko yowitii e ndeen darnde. Mi anndaa so tawii aɗa jaɓi ndee nyaawoore?

KAJJATA  MAALIK JALLO (K.M.) : Ko adii fof mbeɗe yetta on nde ndokku-ɗon kam fartaŋŋe haalde e nder jaaynde mon. Kono kadi, mbeɗe yetta ɓeen rewɓe e worɓe sabu hurum kala mo ndokki mi.

Jokkondiral e Saydu Soh : “Naalaqkaagal waɗtii neyɓinde bool”

Saydu Soh
Saydu Soh

Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Banndiraaɓe tedduɓe, njooɗdi-ɗen ko e musiɗɗo men, hono Saydu Soh naalaŋke jimoowo, eɗen njiɗi naamnaade mo hol kaŋko e hol nguurndam diɗɗal ngal o woni ngal.

Saydu Soh : Mi salmitiima banndiraaɓe, mi salminii on. Mbiyetee-mi ko Saydu Soh, ko mi ɓiyi pullo boɗaaɗo, ko e Fuuta fof njeyaa-mi, ko mi ɓinngel Afrik.

Aamadu Maalik Gay : Ɓataake feewde e Muttar wul Daddaa

Aamadu Maalik Gay
Aamadu Maalik Gay

 

Aamadu Maalik Gay jeyaa e daraninooɓe ndimaagu Afrik. Ko ɗuum addani ɓe semmbinde jaŋde ɗemɗe men. Jiknaaɓe makko Muritani njeyaa, sibu ko Duungel rewo, e nder diiwaan Ɓoggee. Alaa fof feere nde o waɗaano ngam gollaade e Muritani, kono o roŋki. Ko ɗum addannoo mo winndude Muttaar wul Daddaa ngam haalde ko addani mo fellitde yahde Senegaal. Ko oon ɓataake, binndanooɗo e Farayse, woni mo min pirani on. E ndeeɗoo tonngoode ma en njaltin heen huunde. Feccere heddiinde nde haa tonngoode aroore. Nii ɓataake o lelorii :

Tinndol aduna :Laamɗo e suddiiɓe mum nayo

Ŋabbirde kaawis
Ŋabbirde kaawis

Ina wona wonataa ko tinndol. Waɗiino sahaa, laamɗo gooto ina resi rewɓe nayo. Jom suudu makko nayaɓo oo noon, omo yiɗi ɗum haa ko ɗoon tan haaɗi ; ɓurani mo heddiiɓe ɓe kala. Alaa ko o waɗantaa mo. Kala ko moƴƴi e ko yooɗi ko oon o haandini ɗum. Kaŋko laamɗo o, omo yiɗi kadi jom suudu makko tataɓo o, omo faarnortonoo mo so tawii omo hollondira mo e laamɓe fasiraaɓe makko. Kulhuli makko tan ngonnoo ko hoto debbo o meeɗde woppude mo, rewa e gooto e ɓeen.

Ngonka politik leydi : Ponndaatinel dote e “njillu nder adii-daartol”

Yahaani ko ko wirnii tan
Yahaani ko ko wirnii tan

Ko ñalnde 15 mee wonnoo. Jokkorde luulndo, hono COD e parti laamu hono UPR, njuɓɓinii, e nder ñalawma gooto, e nder wuro wooto, e nder waktu gooto, miitiŋaaji (pottitte) to Nuwaadibu. Heewɓe kuliino hoto ɗum addude pelɓondire, kono Alla ko moƴƴo, haaɗi ko e haala. Jokkorde luulndo ngo tintiniino ɗum ko ɓooyi, ko ɗum tagi yimɓe fof ina kaawaa hol ko addani guwerneer Nuwaadibu rokkude UPR yamiroore yuɓɓinde kam ne pottital mum e oon ñalawma gooto.

Ganndal Kuule Asamaan : njuuteendi ñalɗi dow tagopeeje

Tagopeeje
Tagopeeje

Eɗen njokka yaltinde deftere nde musiɗɗo men Umar Abdalla Wele wallifii, yowitiinde e ganndal weeyo. Eɗen njaakorii maa ɗum ɓeydan yimɓe ganndal, hokka ɗum en ɓeydaade faamde taariinde mum en, haa arti noon e “luggeendi” walla mbiyen “niɓɓe kammu” e kaawisaaji mum. Teskuyaaji mon noon ina coklaa no feewi.

Juutde balɗe ko e tiiɗe fesaa

Teemodinɗo
Teemodinɗo

Jaaynde wiyeteende Maxisciences yaltinii winndannde facciroore sabaabu gaddanoowo won e yimɓe juutde balɗe. E wiyde Porfesoor Nir Barzilai, gardiiɗo Duɗal naywugol to janngirde Albert Einstein College of Medicine mo New York, ɗum fawii ko e tagoodi yimɓe.

Ko huunde «winndaande» sibu woni ko e ADN joomum en, fawaaki e senaare nguurndam. O tuugii ko e jarribo o waɗi e dow 500 nayeejo, yahrooɓe hakkunde duuɓi 95 e 112.

O wiyi: «ɓeeɗoo yimɓe njaawinii, aɓe neyɓi, ɓalli maɓɓe ina mbaɗi kolesterol haa heewi».

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience