“Jeyi leydi : dekere 2010-080” (Jokkere)

Ndema maaro
Ndema maaro

 

E ndiwii e firo men hee damal II dekere oo, sabu ngaal damal joofotoo tan ko juɓɓule dokkaaɗe mbaawka yiilde geɗe jowitiiɗe e leydi to nokkuuji dowri. Njaaɓanten ngol laawol ko damal III jowitiingal e Nokkuuji hurum e ndesaaje leydi (Espaces vitaux et réserves foncières).  

Fedde Leelewal Pinal won ko siftini Fulɓe Nuwaasot

Abuu Juubaa Deh
Abuu Juubaa Deh

Fedde Leelawal Pinal e gardagol Usmaan Abdullaay Bah lollirɗo Mboondi Kummba e hooreeɓe mum teddungal Sammba Baabayel Njaay e Jah Abuu Haamiidu, yuɓɓinii jammaaji ɗiɗi Pinal pattamlami, ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal hitaande 2014 to Dingiral Cehilaagal. Fedde ndee addi ko Kecco-joom-Karwaas walla Kecco Yeenee-yooɓee lollirɗo Abuu Jubaa Deh e diɗɗal mum. Rokkaa teddungal udditde jamma gadano oo ko Abdarahmaani Njaatigi Joop to Oolo-oolooga, gollotooɗo to Boowal-laaɗe diwooje Nuwaasot.

Suwoyraat : Siyaara Ceerno Moktaar Taal

Ceerno Muttaar Taal
Ceerno Muttaar Taal

Eɗen poti siftorde ceerno Moktaar Taal : Banndiraaɓe tedduɓe e siyaaruuji ɓennuɗi, en kaaliino ko heewi e ko yowitii e nguurndam ceerno. Hannde etoto-ɗen ko siftinnde toɓɓe kimmuɗe ɗe ceerno Muttaar taal jeertintunoo en e kala sahaa. Inaa heen kulhuli, waylooji e joljole nguurndam men hannde. Hade ɗuum ciftinen huunde e nguurdam makko.
To bannge jibinannde e iwdi : Alhajji ceerno moktaar taal jibinaa ko e hitaande 1936 to bannge tonngi kayitaaji to nokku biyeteeɗo Njorol, fotde 25 kiloomeeter to hirnaange worgo wuro Ɓoggee.

Burkinaa Fasoo :Demminaare ɓaleeɓe ?

Seppo nder Wagadugu
Seppo nder Wagadugu

Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol...

Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade 

Jeyi leydi : Seppo Kawtal

Seppooɓe
Seppooɓe

Ɗii duuɓi fof haala jeyi leydi ina heewi. Haa teeŋti noon caggal 1989 nde gure daande maayo keewɗe taccinaa, leyɗe mum en keɓtaa. Ɗuum ina jeyaa hannde e caɗeele artiranooɓe nguuri, so ronkude heɓtude jeyuuji mum en, mbele ndaña no guurdi. Ko wonaa ɗuum koo, gila 2009, laamu ina yiɗi lartuɗe nokkuuji mawɗi daande maayo too, ngam rokkude ɗum joom jawɗeele ummoriiɓe caggal leydi, tawi diisnondiraani e hoɗɓe e ɗiin nokkuuji. 

Duunde Laaraf

Fatere Fooyre Ɓamtaare
Fatere Fooyre Ɓamtaare

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗoo deftere musiɗɗo Sileymaani Haaruuna Soh (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) wallifinoo, tiitoriinde “Duunde Laaraaf”.

- Kummba, sukaaɓe ɓee kirtiima ne ?
- Mi anndaa nii, ko galle taaniiɓe ɓe kiiroynoo, ɓe ngartu tan, ɓe ɗaanii.
- Hiraande ina woodi walla woodaani ?
- Iih, gosi tan woni ɗoo, kosam alaa, etee suukara ko ko gasi.
- Alla dey anndi ko mbaɗ+ɗen ɗum

Ganndal Sawru (5)

Gaynaako
Gaynaako

“Kala gaynaako pullo, pullaaɗo lamɗo lamɗam, daɗɗanaa pehe wileeɓe huutortooɓe cefi e daaɗe, piɓi, caawli e gallaaɗi, o lootii kiite, o moolii baasal, o ñawndii ɓayre yimɓe e jawdi ; o winndanaa kadi aayeeji moolorɗi hunuko e yitere, jinneeji e seyɗaneeji kam e kuulle ladde (barooɗe) conngooje o ɓuftii. Omo heewi jogitaade sawru (ŋalla - weduru)”.

Njillu Gelongal Fuutu to Ɓunndu

Ladde Ɓunndu
Ladde Ɓunndu

En njillinooma Ɓunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih e ballal Alla e ballal musiɗɗo men Abdullaay Baylaa Basiiru Giro lollirɗo Bilaali Giro mo sahre Girooɓe sara Kiidiira Senegaal. Ko ñalnde dewo, 17 lewru juko 2014, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ngar-ɗen Kayhayɗi, taw-ɗen laawol newaaki ɗoon sabu ñalde tufɗe keewɗe ko guddaaɗe sabu kabaaru rafi Ebolaa oo. Tufnde Sillaa ndee ne ko e ɗeen tufɗe guddaaɗe jeyaa. 

Mo kesi mum kaɗi kiiɗɗi mum haaleede

Persidaa Yaayaa Jaameh
Persidaa Yaayaa Jaameh

 

 

Waɗde ko ina haalee, ɗuum, persidaa Gammbi, hono Yayaa Jaame, ina waawi ɗum ! Hol ko o waɗi kadi ? Woɗnde ! O jaggii Senegaalnaaɓe ɗiɗo, o soki ɗum en, sabu njuulaani taaske ñalnde aset 4 no o wasiyirinoo nii, njuuli ko alet 5 oktoobar 2014. Ɓeen ne ina gasa tawa njiɗnoo juuldude ko e banndiraaɓe mum en, sibu Senegaal juuli ko ñalnde alet ndee.

Njeenaaje ganndal 2014

Ampulaaji LED
Ampulaaji LED

Njeenaari ɓurndi anndeende ndii ko njeenaari Nobel wonande ganndal fisik. Hikka, ndi rokkaa ko ñalnde talaata 7 oktoobar 2014. Rokkaa ndi ko Sapponnaaɓe tato, sosɓe ko wiyetee « diode électroluminescente », ɓurnde lollirde « ampoule LED ». Njeenaari ganndal ngoɗndi ndii, ko njeenaari wonande ganndal hiisa, hono “Galaŋ Fields”

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience