Ganndal “SAWRU” (6)

Gaynaako
Gaynaako

SAWRU laamu.  Hol nduu SAWRU ne ? Mbari ndu wonaa sawru seyɗaane dey ?  Hol negro muritaninaajo e meeɗen mo fiyaaka walla nanaani nduu SAWRU, hitaande 1989, hakkunde Senegaal e Muritani ? EeH ! Βerndam bonii e oo ñalawma talaata ina ñalli go’o (01) lewru koorka teddundu nduu. En kaalaani tawo ko kewnoo ñalnde heen kono ma en ngartoy heen yeeso. 

Diine : Jibinegol nulaaɗo (MJKM)

Makka
Makka

Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM) oo,  jibinaa ko subaka altine  jeenay 9 lewru Rabiiyul awalu e nder ɓesngu Banii Haasim e hitaande ñiibi, tawa capanɗe nay hitaande ɓennii e laamɗo Kisra ani surwaan, ina hawra e noogaas, walla noogas e ɗiɗi lewru abril 571 jibneede Annabi Iisaa (MJKM) oo, e fawaade e haala ganndo gooto ina wiyee Mohammed Sileymaani Elmansuur Fawri, e ganndo koode gooto ina wiyee Mahmuud Baasa.

Jokkondiral Medda Jaañ e Fooyre Ɓamtaare

Medda Jaañ
Medda Jaañ

En ngardiino e Medda Njaañ haa ɗoo : F. Ɓ : Hol e naalankooɓe ɓe meeɗno-ɗaa wondude tawi pille ngondiigu mon    ena ngoppi batte e nguurndam maa haa hannde?

Medda Jaañ : Naalankooɓe ɓe meeɗnoo-mi wonduɓe, batte mumen keddii e am haa hannde ko Bellel Daali e Barka Lihdo. Ɗum noon ko gila to bannge rokkude naalankaagal fotde mum, waawde ngondiigu, welde daaɗe e haa waawde amde. 

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

Goote e gure Fuuta
Goote e gure Fuuta

Kuulal 50 : Ɗeeɗoo kuule peeñɗe e ngalɗoo damal toɗɗi tan ko dokkirgol leydi jeyi laamu. Njuɓɓudi laamu ina jogii hakke siifondireede nanondire baaɗe no :
- kasdi, tawa ko kasdi njuutndi fawaade e sarɗiiji gonanɗi kala heen fannu keeriiɗo ;
- gostondire, njeeyguuji kuɓeeje mahaaɗe e leydi ndi mahanooka tawo ;
- baɗtugol leydi e juuɗe won e juɓɓule ndendaandi so tawii lor ɗaɓɓi.

Hol ko findini seyɗaane kadi ?

Seppo
Seppo

Aljumaa 16 saawiyee, laawaare mawnde waɗii e huunde e leyɗe juulɓe. Yo won to Niiseer, ɗo seppo ngoo waɗi maayɓe sappo e capanɗe gaañiiɗo, nokkuuji kerecee en njanaa, nduppaa, walla to Ammaan (Jordaani), to Alsee, to Karasi (Pakistaan), to Mali, Senegaal, e Muritani,  e leyɗe goɗɗe, daande ko wootere : « min ngonaa Charlie ».

Dowri : ɗo dogee waɗii, ɗo huccaa alaa

ngaynaaka
ngaynaaka

E maayirɗe 2014, huɗo alaa, hulaama, uujo waɗii. Ko njiy-mi e ccaaɗngol biyeteengol Gorgol danewol, tuggude ɗo yuppata e maati, fa’ti fuɗnaange, nano e ñaamo maggol fof hikka toɓaaka. Seeɗa toɓnooɗo heen oo haarnataano jawdi saka waɗa ñoomre. To gese jeeri jabbaaka, waalo ne ilaano saka jabbee. Ko faayre mawnde ! Ko ɗum saabii gila e lewru noowammbar 2014 jawdi ndii fuɗɗii uujde fa’de worgo. 

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere

Natal FƁPM - 2006
Natal FƁPM - 2006

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere, komin Franliitaama, falnde Magaama e gardagol hooreejo Catal Komin oo hono Buuye Sammba Bah to Jinkeere.

Ñalnde 20/09/2014 gure komin oo kala nootiima. Nde waktu juulaa, bottaaje ngottaa waɗaa joɗnde kesɗitingol yiilirde catal ngal. Nde futuro juulaa waɗaa hiirde pinal, yeewtaa heen ko toɓɓe ɗiɗi :

Ñaantugol sagataaɓe : Mohammedu Paate Jallo suɓanaama ñalaande

Kalifu Jaŋde e ndehi ina takkana Mammadu Paate Jallo galaŋ
Kalifu Jaŋde e ndehi ina takkana Mammadu Paate Jallo galaŋ

Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

Sooynaɓo to tiggu

Sammba Gata Bah
Sammba Gata Bah

Sooynaɓo heɓtotaako cukalel nde jibinaa so wonaa nde wuuri ñalawma timmuɗo walla so heewii balɗe jeegom. Hono ooɗoo sooynaɓo addata ɗum ko ko usteeki biige boɗeeje etee, ina wona e cukalel fotde balɗe joy walla jeegom. Ooɗoo sooynaɓo, ko sooynaɓo mo liggorgel ƴiiƴam mo alaa tanaa walla mo wonaa ñawu. Ɗo mbaadi cukalel alaa faayoore, kuudi ndii waylotaako, kaaye ɗee ina oolɗa.

Heeñere ndee e ɗaamol ngol ɓuutataa. Ina ɓeydoo e biige boɗeeje ɗee ender pirle mum hono binne binne tawa saabii ɗum ko usteeki biige ɗee. 

Geɗe kaantare e cukalon ndewon e nder janngirɗe

Almudɓe duɗal ngal
Almudɓe duɗal ngal

Geɗe kaantare baɗeteeɗe e cukalon ndewon e nder janngirɗe ko tiitoonde ñalawma hirjino, ñalnde 15 lewru saawiyee 2015 baɗaaɗo to Duɗal Limaam Hadraani nder leegal Mendees to ElMina Nuwaasot. Waɗi hirjinoo ngoo ko Dental Juɓɓule Muritaninaaje ngam Nehdi, tonngirteende COMEDUC e gardagol Siidi Wul Budiid e cukko mum Ahmed Saalem wul Buh.  

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience