Kaalden goonga : pelle

Eɗen nana ene wiyee « ndeereeru ko calɗi baasal,dimo ko jondiniiɗo ». Hannde, ene woodi e men ɓe paamaani ngol konngol walla tawi paamii mbaɗa ko wiyatee « paho nanataa ko haajaaka koo ». Ɓeen ngoni, joom en gite puniiɗe, ɓe njonetaake, fedde njiyi fof mbiyata ko maa naata e mum. Tawi ɓe nganndaa, gooto waawi waalde tan ko e wooturu.

Yarlitanaade banndum

To leydi Amerik, jannginoowo gooto yoɓanii almudɓe mum noogaas e njeegomo (26) yahrooɓe tawo e jaŋde gaggaaji, denndaangal fere duuɓi 4 jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, mbele janngo mbaawa jokkude jaŋde mum en, tee ko fereeji ɗii kala. 

Muhammadu Faliilu Sih waɗtii Ganndal hiisa toowngal e Pulaar

En meeɗaano sikkitaade wonde ɗemɗe Afrik ko ɗemɗe ganndal no ɗemɗe keddiiɗe ɗee fof nii, sibu, ɗoo e Muritani ɗe koolkisanooma e jaŋde lesre, tee denndaangal ɓetooji baɗanooɗi kollitii juumtugol ndeen jaŋde e ɗemɗe ngenndiije. Kono, wonande gannde toowɗe, haa arti noon e hiisa toowɗo, hono ganndal ɓurngal luggiɗde e mettude faamde, hay so tawii eɗen nganndunoo ina aaɓnoo, en cuwaano tawo yiyde ɗum, tee heewɓe ina cikkitinoo gaaɓnogol majjum.

Ɗanngal men fayde Itali (3) : Ñalawma Koolol Wicensa

 Koolol ngol waɗi, mbiy-ɗen, ko ñalnde 13 lewru korse 2015. Nii woni nde pindina-ɗen, looti-ɗen, njuul-ɗen, kawru-ɗen e dolokke men, tengaade gaalaande, paɗe mukke coraaɗe e makatuumru silmbaandu, cormiti-ɗen, cormitani-ɗen ñalawma mo Fedde Fulɓe Itali suɓii mawninde hikka e Wicensa. 

Koolol ngenndiwol keewal pine : yeewtere jaaynde

Ñalnde alarba 25 mee 2016, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Sifaa Hanki pinal hannde njuɓɓinii ɗo joɗnde FƁPM ɗoo, yeewtere jaaynde ngam hollitde ko fuɗɗii golleede e koolol keewal pine.

Misra ɓooyɗo : Dewe, aada, gannde

En ngardiino e daartol men Misra Ɓooyɗo haa ɗoo  : "... So tawii ko e ñalɗi mbelemma, ko sanngara e teewu. Liɗɗi ɗii e teewu nguu e ndiwri ndii moomete lamɗam, yoornee, caggal ɗum sahee walla juɗee. Kala baawɗo kadi ina waawi waɗde gaaci e ngamri e ñalɗi mbelemma. Kuutorɗe gaaci maɓɓe ko bayli caggal ɗum liite. Aɓe njoginoo kadi pijirlooji keewɗi. Alɗuɓe ɓee ina njahatnoo raddo wallo befagol."  Jooni njokken

Faatimata Mbay heɓii “Njeenaari Cuusal”

Ko ñalnde talaata 29 marse 2016 wonnoo, to Washington, leydi Amerik. Tee o heɓi njeenaari ndii ko e juuɗe John Kerry hono Kuuɓal Dental Dowlaaji Amerik. Njeenaari ndii ko njeenaari ndokketeendi Debbo Cuusɗo, mo Departemaa Detaa (Ministeer geɗe caggal leydi) Dowla Amerik rokkata hitaande kala rewɓe aduna oo ɓe darnde mum en teskini e nder hare jooltugol jojjanɗe aadee e nder leyɗe mum en.

Hol ko meerotoo Muritani ? Jarabi laamu

Ɗuum jiidaa e yeruuji bonannde goɗɗi keewɗi, gardooji e kaaɗi kaɓɓagol e laamu. Jooni ne, ko maa Alla faaboo Muritani, sibu ko ɗiin bawɗi bonɗi puɗɗii tunngeede ɗoo, nde ministeruuji tati kaali mbiyi yo hooreejo leydi ƴam manndaa tataɓo mo o fawnoo junngo makko e kaamiilu o wiyi o ƴamataa. 

Catal FƁPM Nuwaadibu : Ñalnde ciftorgol Aamadu Saydu Kan

Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, yuɓɓinii ñalnde  Hoyre-biir 20/02/2016, Ñalngu Kan Aamadu Saydu, ngam siftorde e neldude  duwaawu oo musidɗo jaltuɗo aduna,  kanko e maayɓe juulɓe kala. 

Hol Kan Aamadu Saydu ?

Kan Aamadu Saydu yiyi aduna ko e hitaande 1949 to wuro Likseyba Gorgol. Kan Aamadu Saydu ko gorko ngenndiyanke, cuusɗo, katante jiɗɗo leñol, caliiɗo yawaare,

Daartol Annabi Yaaguuba (2)

Fitina Maleykaaji yurmeende. Hono winndiyankooɓe ɓee mbi’i : nde ɓe mberlii Yuusuf e nder ɓunndu nduu ndee, Maleykaaji yurmeende ngoyi. Alla neli Jibiril yo yaacco e faabade Yuusuf. Nde wonata majannde, tawi Jibiril wiyii mo teeɓ, hawri kadi Alla yaltinii haayre mawnde e nder ɓunndu nduu, Jibiril joɗɗini mo heen seesa hoto o gaañaade.

Kaawis : funeeɓe ɓe nanndaani ɓalli

Funeeɓe ɗiɗi njibinaama to Angalteer, heen gooto arti yumma mum, woni boɗeejo, oya arti baaba mum woni ɓaleejo, tawi noon ko funeeɓe goonga e goonga, woni funeeɓe fotnooɓe nanndude no lekki e kobjal nii...

Ngonka Pulaar e nder jaaynirɗe kese

E nder ɗuum, so en ngartii e Pulaar e ngonka mum nder jaaynirɗe kese, haa arti noon e internet, maa en taw golle keewɗe no feewi ina padi en. Gaa gaa dalillaaji winndannde “hol ɗemɗe luutoytooɗe e internet ?” ndee rokki ɗii, dalillaaji goɗɗi, keewɗi na ngoodi, potɗi addande en daranaade naatnude no moƴƴi ɗemngal men e nder jaaynirɗe kese, haa arti noon e internet.