Winndere ndee fof, muritaninaaɓe ɓuri heewde jiyaaɓe!

Maande jiyaaɗo
Maande jiyaaɗo

E tuugnaade e kabaaru jaltuɗo e jaaynde wiyeteende « Agence France-Presse », winndere men ndee ina waɗi haa hannde ko ina tolnoo e 30 miliyoŋ jiyaaɗo. Ɓeen jiyaaɓe noon ɓuri heewde ko e duunde Asii, sibu heen nayaɓe tati (3/4) ko toon tawetee. Kono tan jiyaaɓe ine tawee e duuɗe winndere ɗee kala. 

Siyaara ceerno Muttaar Taal

Ceerno Muttaar Taal (Yurmeende Alla won e maa)
Ceerno Muttaar Taal (Yurmeende Alla won e maa)

Jettooɗe ngoodani ko Alla joom binnde, mawɗo to jaati, to golle, to sifaa e to innde tagɗo en, tagani en kala ko taarii en, tawi alaa ko ndaarti so wonaa yo en ndew ɗum. Ñalngu hannde nguu (12-10-2013) ko mawngu kaaɗtudi, sabu ko ñalaande siyaara El Haaj Ceerno Moktaar Taal (weluya Alla e makko) mo kulol gonndungol e njoorto, muñal gonndungal e yettude, tuubaabuya gonnduɗo e ruuɗaade, wakkilaare wonndunde e weleede, mo ballal Alla danndi e yiɗde aduna.

Hayaa Sonogo saaynaama

Hayaa sanogo
Hayaa sanogo

E tonngoode Fooyre Ɓamtaare ɓennunde ndee (106) en mbiyiino seneraal Hayaa Sanogo nanngaama. Ndeen ko juumre wonnoo. Ko jooni o nanngaa, ñalnde alarba 27 noowammbar 2013. Ko goonga ndeen o noddanooma laabi keewɗi to ñaawoore (lebbi keewɗi jooni), kono o jaɓaano nootoyaade, haa yimɓe fof mbaɗti wiyde ma a taw laamu nguu suusaa arande mo.

Ñaawoore leydi makko ina soklunoo heɗaade mo e doosiyeeji ɗiɗi : hafeere « beeree ruus »

Daartol : Hol gonɗo Aamadu Hampaate Bah

Aamadu Hampaate Bah
Aamadu Hampaate Bah

Aamadu Hampaate Bah jibinaa ko hedde hitaande 1900 – 1901 to Bañnjagara, e nder nokku meeɗnooɗo wonde laamorgo laamu Tekruur nder Maasina. Baaba makko wiyetee ko Hampaate Bah, yumma makko Kadiija Paate Pullo Jallo. O mawni ko juuɗe kaaw makko Tijjaani Aamadu Aali Caam, ɓamtunooɗo yumma makko caggal sankaare baaba makko. O idii naatde jaŋde Quraana ko e duɗal Ceerno Bookara mo tuubakooɓe ƴettunoo ina janngina o ekkol Bañnjagara caggal ɗum to Jenne. E hitaande 1915 o dogi, o tawtoyi yumma makko to Kati, ɗo o jokki jaŋde makko.

Wasiyaaji cellal

Ɗaɗi tino hoore...
Ɗaɗi tino hoore...

E tonngooɗe men ɓennuɗe, en keɓii yaltinde binndanɗe ɗo kollitten wonde won e ñawbuuli ina cafroree ñaamdu, ko wayi no nguɗu ekn. Eɗen njokka kadi e ɗiiɗoo ngonkaaji tati ɗo ñaamdu waawi wallitde neɗɗo heɓtude cellal walla kam coftal.

Tampere : So a tinii tampere e ɓalndu maa, hoto yaaw dogande suukara, alaa. Fasnu walla sah ɓooɗe pataas (faataata), muuɗaa. 

Võ Nguyên Giáp : Seneraal mawɗo solɓitiima

O moññii faraysenaaɓe, o hoynii ameriknaaɓe...
O moññii faraysenaaɓe, o hoynii ameriknaaɓe...
Tawi o naywii
Tawi o naywii

Biyeteeɗo Seneraal Jiyap sankiima ñalnde aljumaa 4 oktoobar 2013, ina yahra e 102 hitaande.
Denndaangal waɗtunooɓe hakkille walla waɗɓe sahaa mum en e kitaale 70, ina nganndi, walla kam meeɗii nande haala seneraal Jiyap (Giap). Ndee innde nde sowtaa kala, yimɓe ciftorta ko koyeera koloñaal Farayse to leydi Wiyetnaam e hitaande 1954, to wuro ina wiyee “Jen Ben Fu” ... 

Ceerno Maamuudu Baylaa Kan ruttiima, Likseyba suniima

Ceerno Maamuudu Baylaa Kan
Ceerno Maamuudu Baylaa Kan

Ñalnde talaata 8 oktoobar 2013, ko sunaare e bojji to Likseyba e juulɓe kala, sabu duttagol e joom mum, e aksidaa oto, Ceerno Maamuudu Baylaa Kan mo Likseyba ; oo katante coftuɗo guurnooɗo, wuurni enɗam kosam e enɗam Lislaam, baawɗo ngondiigu, ñootoowo hakkunde yimɓe, jiɗɗo dental, nuunɗuɗo, kuuɓnunooɗo aadi. So tawii won jimoowo wiynoo « won ujunere gorko mbayi ko no gorko gooto nii », won « gorko gooto wayi no ujunere gorko nii », sibu ceerno Maamuudu darinoo ko darnde ujunere gorko fotnoo daraade, hakke coftal makko e katantaagal makko.

Ciftoren : Toɓooli Nuwaasoot

Caggal toɓo
Caggal toɓo
Galle ilaaɗo ...
Galle ilaaɗo ...

Fotnoo wiyeede ciftoren boom, ko huunde ɓennunde, nde ɓarakke mum alaa ɗo keddii so wonaa e miijo. Kono, so goonga, so artii e toɓooli Nuwaasoot, foti wiyeede ko : « haa hannde ko e toɓo min ngoni ». Waɗi noon ko beeli ndunngu haa hannde koraani sibu hay e kawle hee toɓii e wuro haa heewi, ñalnde aset 2/11/2013 wonnoo. 

Tomaa Sankara, Burkina haa Baabaaɓe

Tomaa Baabaaɓe
Tomaa Baabaaɓe
Tomaa Sankara
Tomaa Sankara

Aamadu Abdullaay Jallo dowlirɗo Tomaa Sankara Tokosel yuɓɓinii balɗe ɗiɗi pattamlame e nder wuro Baabaaɓe Looti, laamorgo Laaw hanki e nder diiwaan Baraknaa. Ñalɗi ɗii mbaɗi ko ñalnde 19 e ñalnde 20 

Laaciire (hoodere-laaci)

Hoodere laaci
Hoodere laaci

Ina waɗa sahaa, ndoogu feññina koode ɗe laaceeje juutɗe. Ko ɗe poti wonde ? Hoodere laaciire, ko ɓooɗde ndiyam penndiɗam e punndi weeyo, rewata ko laawol mum keeringol, ngol jiida e laabi koode e tagopeeje, sabu ina waɗa sahaa ɓadoo naange tigirigi, sahaa goɗɗo woɗɗitoo nge haa wafoya.

Sahaa mbo laaciire roondi naage oo, diƴƴe punndi e gaasuuji ngonata ko e eggude nde, 

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image