Toɓo allayel tokosel

Fowru
Fowru

Won ko wonnoo ɗoo. Ina wona wonataa ko tinndol. E sahaa mo mbarakon kaalata no yimɓe nii. Fow ru Demmba e Taamaake heyɗii, ɗomɗii. Balɗe jeeɗiɗi ndu ñaamaani hay dara. Andu ñaagoo Alla nde rokkata ndu ko ndu sonngi tawa noddaani doole mawɗe. Ngati mayru losde, ndu waawataa warde hay ɓotel. Ndu jokki laawol mayru nder dunndu sukkundu Pooɗe. Andu yaha andu fooftoo haa laawol mayru ɓadtini ndu wuro Ndormbos.

Seppo Selma : « Mbeelu añamnguraagu ina suddi en haa hannde »

Seppo Selmaa
Seppo Selmaa

Gila Barak Obama ardii leydi Amerik ko ngol woni go’o ko omo haala keertinka e leñol ɓaleeɓe to leydi makko. Ɗum waɗi ko to wuro ina wiyee Selma, ñalnde 7 marse 2015, to o yahnoo tawtoroyeede seppo maanditaare duuɓi 50 « Bloody Sunday », woni « Aset Ƴiiƴiiwo ». Oon aset bonɗo kewnoo ko ñalnde 7 marse 1965 nde Martin Luther King ardii seppo ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to leydi Amerik. 

Kure jeetati e keeci neɗɗo

Ɗo Thomas Slagger fellata Walter Scott
Ɗo Thomas Slagger fellata Walter Scott

Huunde hulɓiniinde nde aduna oo fof seedii e nder wideyooji yaltinaaɗi e internet e teleeji winndere ndee kala : ɗo polisee daneejo fellata ɓaleejo e keeci ko famɗi fof laabi jeetati. Oon ina ruŋtii ina doga, polisee oo jaj-jajtaani, loofi e teewu makko kure jeetati, ƴeŋƴaaki, no neɗɗo fellirta barogel ladde conngowel nii. Kala jiyɗo ɗum, ina faami kam, ooɗoo polisee ina joganii ɓaleeɓe ngañgu kulɓiniingu. 

Ɓorƴitgol Leyɗe daande mayo : Jom leyɗe en njaɓaani

Seppo remooɓe Daarel
Seppo remooɓe Daarel

Karalaat Wullu Njaay.  Ñalnde 17 abril 2015 fotde 600 neɗɗo (rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe) ceppii to Daarel Barka ngam salaade tottugol leyɗe mum IAIDA (Institution Arabe d’Investissement et de Développement Agricole) hono Njuɓɓudi Golle Aarabeeri ngam Ƴellitaare Faggudu.

Ndiwoowa Soyous yahii jipporde ISS

Soyouz ina diwa feewde ISS
Soyouz ina diwa feewde ISS

Laana weeyo Riisi mbiyeteeka Soyouz diwii ñalnde aljumaa 27 marse 2015 ina tiindii jipporde weeyo wiyeteende ISS (Station Spatiale Internationale : Jipporde Weeyo Hakkunde leyɗe) ina jolni weeyankooɓe ɗiɗo riisnaaɓe e weeyanke gooto ameriknaajo, tawi heen ɗiɗo ina poti wonde toon balɗe 342, woni hitaande huurnde, huunde nde meeɗaa waɗde. Ɓe mbaɗi ko waktuuji 5 e 51 hojom e laawol, ɗum woni ɓe njettii to jipporde weeyo (Station spatiale) too, ko weetndoogo aset 28 marse 2015.

Juutagol eɓɓaande jaŋde rewɓe : konngol hooreejo

Hooreeɓe FƁPM
Hooreeɓe FƁPM

E nder duuɓi 39 humpito e golle jaŋde mawɓe, ko ngol woni go’o ko Fedde ndee ina ummanoo golle baaɗe nii, so eɓɓaande waɗanaande kam fof 300 debbo hoɗɓe e nokkuuji teeru, ɓe njanngaani, wonduɓe e caɗeele. Ɓe peccitii ko e 12 duɗal e nder leeɗe jeegom nder Nuwaasoot, hono Arafaat, Daar Nayiim, Daarel Bayda, Riyaad e Teyaaret.

Dekere 2010-080 jowitiiɗo e jeyi leydi (jokkere)

Leydi ndema
Leydi ndema

Kuulal 75 : Keɓal dokkal leydi dowri e mudda, keɓrangal coodgu, maa dokkal walla ngostiigu hiisetee ko rewaani laawol so wonaa tawo dokkirnooɗo leydi ndii yamirii ɗum etee tawa ɗum teskoraama kaayit noteer keɓtinaaɗo.

Noteer kala belsindiiɗo sarɗiiji cifaaɗi e nder ooɗoo dekere ko kañum deftotoo kaalis pawiiɗo e ɗum oo.

Woppere ruttinii ndiwoowa

Ndiwoowa
Ndiwoowa

Ɗum kay wonaa daarol nii, ko goonga. Ndiwoowa umminooka kanndaa Heathrow to Londres, laamorgo Angalteer, ñalnde alkamiisa 12 marse 2015 ina tiindii Dubay, nde yahi haa hakkunde yolnde, ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa.

Eɓɓaande ƴellitaare rewɓe : TINTINAANGO

E ballondiral e fedde nde wonaa laamuyankoore wiyeteende MANOS UNIDAS (leydi Espaañ), Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) ene hebli eɓɓaande jaŋde mawɓe e nder leeɗe jeegom nder Nuwaasoot (Arafat, Daar Nayim, Daar El Beyda, Marbat, Riyaad e Teyaaret). Faandaare eɓɓaande ndee ko wallitde e :

Ganndal “sawru” (8) : Sawru raddo

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Nduu sawru fiyetee ko e baggel raddo. Ngal gollal ko e aadaaji fuutankooɓe jeyaa. Ko adiifof raddo ko coftal ɓalli mawngal, angal soomi welnere, kadi ina waɗi ngartam to bannge nguura no feewi sanne. Raddo noddi ko jeese ɗiɗi teeŋtuɗe: 

raddo taamakooɓe, woni yahrooɓe koyɗe, ina mbakkii cabbi e petelaaji e jaaseeje, ina cinndii laɓɓe (paakaaji).  Ngoon ko sagataaɓe wuro heewɓe walla ɓe njantondira eɓe gure ɓadiiɗe.

Kariim Wad : kasoo duuɓi 6 e 138 miliyaar !

Kariimu Wad
Kariimu Wad

 Ñaawoore ndee yanii ñalnde 23/03/2015 : Kariim Wad ina foti sokeede duuɓi 6 e yoɓde 138 miliyaar seefaa woni hedde 80 miliyaar ugiyya. Ɓe o ñaawdetenoo ɓee, hono Bibo Burgi e Aliyuun Sammba Jase e Mammadu Puuy kam en ñaawaa ko kasoo duuɓi joy e pawe kaalis ŋeerɗe.

 Ɗiɗo heen noon ɗaccitaama, mbiyaa alaa ko mbaɗi. 

Donnaay, oo filmo kaanduɗo e ko ɓuri « César »

Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo
Donnaay ubboyta maayɓe mum ko gaɗa maayo

So “Timbuktu” heɓii njeenaaje “Cesar” jeeɗiɗi to Pari, “Donnaay” ina haandi e ko ɓuri ɗuum !

Sinngapuur

Sinngapuur
Sinngapuur

Sinngapuur ko wuro-dowla wonngo to Asii Fuɗnaange-Worgo. Ɓeto wertallo leydi ndii (wuro ngoo) 699 km2. Ko ɗum 64 duunde. Ɓurnde mawnude ndee wiyetee ko Pulau Ujong (584,8 km2). 

En ɓeydoraama 400 000 hitaande !

Gabgal jiytangal ngal
Gabgal jiytangal ngal

“En”, ko enen aadee en. Haa e oo sahaa annduɓe kiisinoo duuɓi aadee e winndere ndee ko e miliyoŋaaji 2 e teemedde nay hitaande (2 400 000 hitaande). Kono won gabgal gootal aadee yiytaa to fuɗnaange Afrik too, tawi duuɓi mum ko miliyoŋaaji 2 e teemedde jeetati hitaande. 

Njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe

Barak Obama
Barak Obama
Tony Tan Keng Yam
Tony Tan Keng Yam

Jaaynde CNN yerondirii njoɓɗeele hooreeɓe leyɗe e mawɓe hilifaaɓe leyɗe ɓurɗe mawnude e winndere ndee. Woni ko laamu rokkata ɓe sabu maɓɓe ardaade leyɗe maɓɓe. Hol ko ɓe tawi heen ? 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji