Ko aldi laamu Muritani e IRA ?

Ñalnde 29 suwee 2016, pelɓondiral muusngal waɗii hakkunde semmbeeji kisal (polis e sanndarmori) e hoɗnooɓe e « gasra » kuccitɗo e « Hopitaal Buammaatu » haa waɗi gaañiiɓe e semmbeeji kisal ɗii e hoɗnooɓe ɗoon ɓe yantude bonanndeeji goɗɗi (kaar polis duppaaɗo, barakuujikelaaɗiekn..). 

Laamu ñukkintoongu ɓiɓɓe leydi

Nduu lewru kadi sooynaani jikke, gajaaɗe na njokkondiri ndartaaki. Caggal haala Neema ngadduka coow e njiylawu kaŋŋe ɗo laamu ɓolata miskineeɓe jawkal mum en, e fitina ɗum waawi jibinde, jaaynde Al Akhbar, hono no heewnoo waɗde, saaktii ajaande woɗnde.

Daartol Annabi Nuuhu (1)

E Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Daartol Annabi Nuuhu mo yurmeende Alla e kisal ngoni e mum. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka, ɓiyum Muta-wasila, ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (JKM), ko kanko woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Eeraango Sileymaani Kan, hooreeje gadano FƁPM

Fedde Ɓamtaare pulaar heɓii duuɓi capanɗe nay (40) caggal nde laamu jaɓi goodal mayre e nder leydi ndi ; yamiri yo nde waɗ golle mayre e nder Muritani no diidorii. Ɗum ko hoolaare e jogaade jikke addi haa ɗuum heɓaa.

FƁPM: duuɓi 40 kaɓagol majjere

Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».

Hol gonɗo Hammadi Jah ?

O ɓuri anndireede ko Taqiyullaah Jah. O jibinaa ko Nuwaasoot hitaande 1972, e nder galle seernaaɓe anndiraaɓe mbaawka alɓuraana, ɗuum waɗi o fuɗɗorii alluwal, refti heen o naati duɗal laamu (école 10 Elmina) e wuro hee, o janngi haa o naati Liisee (fannu hiisiwal), ɓaawo ɗuum, hedde 1990, o jokki jaŋde makko to Lycée Technique Andrée Peytavin to Ndar e nder leydi Senegaal.

Gamaal Abdel Naseer Huseyn

Gamaal Abdel Naseer Huseyn, jibinaa ko ñalnde 15 saawiyee 1918 to Aleksandiri, o sankii ko ñalnde 28 settaambar 1970 to Keer. O ardiima leydi Misra tuggi 1956 haa nde o maayi ndee. O idii ko wonde kooninke, hade makko liɓde laamu e heɓtude ɗum. 

Faayiida Ɓarakorde Tummbere Jiinge

Ɓarakorde Tummbere Jiinge walla mbiyen Jeeriyel Tummbere ko ɗeɓi-duunde ɗo ɓarake  Sammba Gelaajo Jeegi, Ceerno Suleymaani Baal e Ceerno Maalik Gallu Bah tawetee ko aldaa e sikke.  Ko ɗeen jaale teskinnooɗe e nder yontaaji mumen ngaddani nokku oo heewde faayiida e fooɗtude hakkillaaji woƴaaɓe kisnugol geɗe ganni. Nii woni, Jeeriyel Tummbere wonti Hajjirde e wanngorde gila e ngenndiyankooɓe haa e wiɗtooɓe ɓaleeɓe e woɗeeɓe. 

1 284 tagofeere njiytaama laawol gootol

Ñalnde talaata 10 mee 2016, NASA habrii wonde yiytii 1 284 tagofeere hesere, tawi ko tagopeeje ɗe njeyaaka e yuɓɓo naange. Ɗum dey ko huunde hesere no feewi, sibu tagopeeje keewnoo yiytireede ko wootere wootere tee e nder daawe bajjondirɗe. Goɗɗum ɗum kadi ko ɗe goɗɗuɗe no feewi. Ɗe njiytiraa ko lonngorgal weeyowal (telescope spatial) biyeteengal Kepler.

Misra hannde …

Caggal nde mut-ɗen e daartol goɗɗungol Misra, cuppito-ɗen hankadi ngam uddude ndee lowre yowitiinde e daartol Misra.

Hiirde ciftorgol Aamadu Saydu Kan (2)

Hiirde ndee fuɗɗoyii ko waktuuji sappo e jeetati (W18) kikiiɗe, nde fuɗɗorii ko jaŋde Ɓuraana e daande Ceerno Aamadu Soh, tergal catal NDB. Rewi heen ko gardiiɗo goomu jeeyngal e juɓɓingol, hono musidɗo Sih Jibriil Aamel, ƴetti konngol ngam salminde yimɓe ɓee e haalande ɓe no njuɓɓudi hiirde ndee lelorii.

1-Udditirde hiirde ndee jaŋde Ɓuraana. 2-Konngol hoyreejo Catal fayde e joɗnde ndee. 

Aduna mbo naange woɗeewe !

Heewɓe cikkata ko koode ko ina pamɗi, ko ganndal ari jooni ko hollirii wonde ko ngoɗɗeeki majje tan addani ɗe famɗude e jiyɗe men, kono yoga e majje ɓuri naange mawnude laabi ujunnaaje !