Daartol Barooɓe Jakel

Dental diine to Barooɓe Jakel
Dental diine to Barooɓe Jakel
Ceerno Aamadu Tijjaani Baro
Ceerno Aamadu Tijjaani Baro

Jaraale. Ɗoo, ɗo mbayni-ɗen duɗal njanngu Alhajji Muktaar Sammba lollirɗo Kaaw Hajji, ngoomi-ɗen galle Jiyaaɗo Alla, telli-ɗen les, bannge funnaange-rewo wuro ngoo, les Tulde Njabaldi, njooɗi-ɗen ko e dow ɗaɗi, eɗen ɓaarii e fooɓre Jammi Jakel, eɗen kucciti e Weendu Jakel. Rewo Weendu Jakel nduu ko maayo Senegaal woni toon. So gite njawtii bannge rewo maayo ngoo, ko sahre tawoyta toon. 

Heblo jannginooɓe duɗe rewɓe to Daar Nayiim

Heblo jannginooɓe
Heblo jannginooɓe
Heblo jannginooɓe
Heblo jannginooɓe

Tuggi altine 21 abriil 2014 haa aset 26 abriil 2014, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani woni ko e heblo jannginooɓe. Ɓeen jannginooɓe fotɓe jogaade duɗe sappo, tawi ko rewɓe tan njanngata heen, to leegal Daar Nayiim (leegal Nuwaasoot).

Juulɗo, Abdul Ama, holi aan ?

Doktoor Umar Bah
Doktoor Umar Bah

Juulɗo, Abdul Ama, holi aan ? ko deftere luutiire nde jinnaaɗo men, Doktoor Umaar Bah mo Dabbe winndunoo, sankaare yani tawi nde joofaani. Ko ɗuum jeyi sabaabu ɓamtu-ɗen ndeeɗoo tiitoonde ngam suɗirde winndannde mem faytunde e nguurndam makko.

Eɗen njaafnoo banndiraaɓe noon sabu ngolɗoo ciimtol ena fotnoo yaltude gila e lewru feebariyee maayndu nduu, kono ko caɗeele caabinoo ɗum.

Tanaaji simme ɓurii ɗoon !

Simmaade, wayi ko no wartaade nii
Simmaade, wayi ko no wartaade nii

Simme moƴƴaani ! Yimɓe ina nganndi ɗuum. Kono yimɓe cikkatnoo simme ɓuri bonde tan ko e jofe. Iwee heen ! Alaa tergal ɓalndu aadee daɗngal e bone simme. Ɗum woni ko ciimtol golle annduɓe caakti to Amerik.

Waɗii duuɓi 50 ko ciimtol maɓɓe goɗngol hollitnoo jokkondiral gonngal hakkunde simme e nguɗu jofe. Ko ngoolɗoon ciimtol woni gadanol caaktungol tanaaji simme.

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu

Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal
Jumaa Sheex Umar Al Fuutiyyu Taal

 

Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu Tuure to Woolum Neere. Ñalnde aljumaa 14/03/2014. Caggal nde kaliifa galle oo, hono ceerno Siidi Tuure e miîmum Aliu Tuure mbismii hoɗɓe ɓee e kuuɓal, golle ɗee puɗɗii caggal takkusaan. Udiitiraa ko silke Quraana  deftere nde ceerno Abdul Wahaabu wiindiri junngo mum. 

Udditgol duɗal to Daar Nayiim

Almuudo duɗal jarriborgal
Almuudo duɗal jarriborgal

 

Catal FƁPM to Daar Nayiim udditii duɗal ñalnde aset 01/03/2014 to « wiiraas el Baadu » ɗo galle Mammadu Koboor ɗoo. E gardagol kalfinaaɗo jaŋde Catal ngal, Sammba Biri e Koolaaɗo Kuuɓal catal ngal Mammadu Njobbo Jah e yoga e terɗe teelɗuɗe, almudɓe 18 mbinnditaama e duɗal hee, tawi heen njeetato ko rewɓe. 

Kabaruuji dawrugol daɓɓi

Njillu Biraam
Njillu Biraam

Njillu Biraam. Tawii won ɓe laaɓaaka so Abdel Asiis woni ko e Kampaañ, ina laaɓi Biraam wul Daa wul Abeydi kañum ko e oon kampaañ woni, sibu o habrii ko o kanndidaa gila ñalnde talaata 28  saawiyee 2014. Tee ko ɗum woni sabaabu njillu o yuɓɓini daande maayo, tuggi Rooso, ƴaaŋan maa Ɓoggee, Baabaaɓe, Mbaañ, Kayhayɗi haa yettii Magaama, Mbuun e Sehilbaabi.

Daawal duɗe karallaagal kesal

Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese
Duɗal karalleeje kese

Alet 16 marse 2014, ko ñalngu maantinngu e nder golle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko ñalnde heen, fedde ndee udditi ɗo joɗnde mum ɗoo, duɗal ngal mbaadi kesiri, so Duɗal Keblorgal Karalleeje Kese. Ɗuum wonaa huunde hesere e Fedde ndee, sibu ko kayre kadi fuɗɗunoo, e kitaale 1970 « Njanngen Pulaar !», ko kayre fuɗɗi Duɗe Keblorɗe e fannuuji e kitaale 1980.

Firooji geɗe pinal e kuutorɗe nehdi e jaŋde :

Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere

Yeru mo ngidoto-ɗen rokkude ɗoo, ko yeru ko e filma tinndol baɗanaaɗo sukaaɓe (mo mawɓe korsini) biyeteeɗo “Kiriku”. Oɗon nganndi musiɗɗo men Aamadu Muusaa Ngayde, firii mo e Pulaar. Oɗon nganndi ndeen sukaaɓe men puɗɗortonoo jaŋde ko tinndi e cifti e daari ɗi jiknaaɓe mum en tinndanntunoo ɗum en, tee nafoore majjum e kisnugol pinal e udditgol hakkille cukalel ina mawni no feewi. 

Pottital e sukaaɓe

Pottital e "sukaaɓe"
Pottital e "sukaaɓe"

Daawal ɓennungal ngal ina teskiniri kewuuji politik wonande luulndo ngoo so juɓɓingol kawtal Demokaraasi e Ngootaagu, kam e pottital hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis waɗdi e “sukaaɓe”, ko jiidaa e njillu Biraam wul Dah wul Abeydi to daande maayo mawngo e ko sakkitii koo, mawningol hitaande 31ɓiire cosgol fedde FLAM.  

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience