Ɓoccitiiɗo e ndiwoowa !

Ndiwoowa
Ndiwoowa

« No ɓoccitiiɗo e ndiwoowa » heewnoo wonde ko fabboore. Kono ngolɗoo kam laatiima goonga : neɗɗo yiytaama ina saggi dow jubudu huɓeere. Ina sikkaa ko neɗɗo lanngunooɗo e biifi ndiwoowa ɓoccitii, saami. Ko idii ɗum, won meeɗɗo taweede ina maayi e nder ñonngirdu biifi ndiwoowa, woni ɗo biifi ɗii naattata e nder ndiwoowa so diwii. 

Nguyka nder kawgelaaji jaŋde

Almudɓe
Almudɓe

Ɗum wayriino waɗde ! Walla mbiyen wayriino yiyteede ! Holi ɗuum ? Nguyka nder kawgel Bakkaa ! Ɗum waɗiino e hitaande 2001, hawrunoo ko e laamu Maawiyya, tawi Sagiir wul Mbaarek ina ardii nokku jaŋde. Ndeen hitaande, nde laamu nguu laaɓanoo wonde won heɓɓe naamne ɗee ko adii ñalngu kawgel ngel, ngu felliti niilnude kawgel Bakkaa ngel fof, ngel waɗtaa.

Suwoyraat : Ɓaaral almudɓe Pulaar

Almuudo D.Ɗ.NG
Almuudo D.Ɗ.NG

En njettii geno kaaɗtudi, nde o newnanii en haa mbaaw-ɗen huuɓnude aadi hakkunde men e fedde DEKAM (Dental- Kawral- Musiɗal) kam e terɗe jaayndiyankooje habrirde “ayaawo fm” to Suwoyraat. Tuma nde duɗal ngal udditta, en tintiniino banndiraaɓe. Ina yooɗi kadi so ngal ɓaara, ngenndiyankooɓe ɓee tina. Caggal nde ngal heɓi ko geno fodannoo ngal e ganndal, e horo ngo almudɓe ɓee mbaɗaa, Fedde Ɓamtaare Pulaar, Catal Suwoyraat 

Rewɓe Cammbeen : ndimaagu ɓuranii ɓe jebbilaare

Rewɓe cammbeen
Rewɓe cammbeen

Cammbeen  heeɗti ko fuɗɗaange Rooso, ko ina tolnoo e 30 kilomeeter pawɗo.  Cammbeen jeyaa ko e ronndismaa TEEKAAN ; ko wuro jolfuɓe soñtungo maantinirngo ndema e awo maayo e caaɗli. Kala ɗanniyanke dewɗo e laawol  godoroŋ ummingol Rooso  ina tiindii Ɓoggee, maa rew e dow pom, tacca caaɗngol, kono kadi maa saggu ɗoon e poostoyel sanndarmori, 

Haawniinde : funeeɓe ɓe njiidaa baaba !

Funeeɓe ɓe njiidaa Baaba
Funeeɓe ɓe njiidaa Baaba

« Haɗi noppi mawnude ko ñalnde kala ina nana ko meeɗaa nande ! » : Ko Mammadu Mali, lollirɗo Kamarel wiyi noon.   Iih, jooni noon ko addi ɗum ɗoo? Ko addi ɗum koo, so mi haalii, on njaɓataa ! On meeɗii nande funeeɓe ɓe njiidaa baaba? Ahaa, ina waɗa, walla nii waɗii? Hol toon? To Amerik, wuro ina wiyee New Jersey. Wonaa minen kaali, haali ɗum ko jaaynde wiyeteende New York Times ñalnde 7 mee 2015.

Ganndal “sawru” (10) : Sawru ganndal

Muusaa Aamadu Jallo
Muusaa Aamadu Jallo

Ko nduu tigi woni sawru ndu alaa ɗaalde, kala mo fiyaa ndu uumat. Seerenɓe joom binndi en (aayeeji) kam e wileeɓe huutortooɓe leɗɗe, cefi, piɓi e gallaaɗi ina ngolloroo ndu.
Ko ndu soowoore innde “Dabare”. Heewii e Fuutankooɓe fiyiraaɓe nduu sawru ndu batte mum njiyetaake dow, tawi tanaaji mum ina keewi nder ɓalndu piyaaɓo ndu oo. Ko ndu wari e yimɓe ina heewi, ko ndu garjini kadi gila e haangaaɓe haa eɓe terɗe telɓuɗe limotaako. 

Daartol annabi Nuuhu (aleyhi salaam)

Maandingol laana annabi Nuuhu
Maandingol laana annabi Nuuhu

E innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Kanko Nuuhu ko o ɓiy Laamaka,  ɓiyum Muta-wasila,  ɓiy Annabi Idiriisa mo jam e kisal ngoni e mum (MJKM). Ko kanko Nuuhu woni mo Alla adii nelde feewde e yimɓe e nder winndere ndee.

Alla neli mo feewde e winndere ko ngam yimɓe nattii anndude Alla,  ina woodi kadi yimɓe mbaɗtii ñaawreede majjere ngam alaa ko nganndi so wonaa rewde sanamuuji.

Aasma : kabaaru belɗo

Gonduɗo e aasma
Gonduɗo e aasma

Huunde mawnde yiytaama, waawnde wallitde 235 miliyoŋ neɗɗo, wonduɓe e aasma foofde no moƴƴi. Ko ndeen huunde woni ? Ndeen huunde ko annduɓe njiytii ko addata nguu ñawu foofaandu. Ɓurii ɗoon nii, sibu, e wiyde wiɗto waɗaango to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cardiff e Kings College to London, « ɓooyataa, ɗoo e duuɓi joy, aasma waɗta safreede ».

Dekere 2010 sariya jeyi leydi (Jokkere 6)

Remooɓe
Remooɓe

DAMAL VI – Jiilgol luure to bannge jeyi leydi laamu.

Taƴre VI.1 – Diiwgol jooɗiiɓe e dow leydi laamu tawa rewaani laawol.

Kuulal 99 – Hiisetee jooɗii e dow leydi laamu tawa rewaani laawol ko kuutoriiɗo e duumagol leydi laamu tawi heɓaani yamiroore hilifaaɓe taƴɓe sañ mum.

Daartol Ɓunndu (2)

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

En ngardiino e daartol Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Buubu Maalik Sih haa e garal Fadduɓe e nder nokku oo. E ngolɗoo laawol, njokkanten banndiraaɓe ko no Girooɓe ngardi, ɓe tawi e nokku oo e no ngondiri e ɓeen.
1. Garal Girooɓe e Ɓunndu
2. Girooɓe Mawnde haa Seleŋ

Kaawis : Moggere nder hoore funeere

Yamini Karaman
Yamini Karaman

Kuɗon (fuɗɗoode ñiiƴe) e ƴiye bagge e leeɓi. Ko ɗum woni ko doktoreeɓe seekooɓe tawi e nder hoore ceemeedo ameriknaajo jahroowo e 26 hitaande mo ɓe oppirnoo.

Kanko Yamini Karaman ko o keblatnooɗo doktoraa makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Indiana (Dental Dowlaaji Amerik). O fuuɗɗii faayde hoore makko ko nde o teskii o waɗtii dañde caɗeele faamde ko o tarata (janngata) walla ko o nanata koo. 

So sokaaɓe ena lutti e kasoo, IRA luttat e mbedda

Jibi Soh
Jibi Soh
Biraam Abeydi
Biraam Abeydi

Ñalnde 23 marse 2015, Dillere noddirteende IRA renndinii fotde 200 haa 300 neɗɗo, rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe, e yeeso damal Jaagorde Ñaawooje e nder Nuwaasot ngam jambitde goppitgol Biraama, Jibi Soh e denndaangal ɓe ɓeen cokdanoo. 

Garbaaji Maafoondu kawii Kummbu

Dokkirgol karaŋ
Dokkirgol karaŋ

 

Ñalnde dewo 10 lewru duujal hitaande 2015, sukaaɓe Maafoondu Lelnde Bani  e gardagol Mohammadu Mustafa Sih lollirɗo Garde Sih mbaɗii gollal maantiningal, ngal daartol jogori teskaade e nder njuuteendi nguurndam so hawde Kummbu e fijannde fuku koyɗe wattannde to Dingiral Nettek e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani. 

Mawningol ñalawma Deftere e Jojjanɗe wallifo

Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal
Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal

Ñalawma hakkunde leyɗeele deftere e jojjanɗe wallifo mawninaama e leydi Muritani ñalnde 23 abriil hitaande 2015 e gardagol Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, sokna Hinndu Mintu Ayniin e dow tiitoonde: deftere Muritani e cappanɗe karallaagal kesal.

Kewu nguu waɗaa ko e Nuwaasot, to Faawru Jaatiiji Ngenndi e nder Deftordu Ngenndiiru (Bibliothèque Nationale) e ballondiral e kalifu Pinal e Ñeeñe, 

Faatu Jom : « Maa en ngalɗidii enen fof, maa en njoolodiima enen fof…»

Faatu Jom
Faatu Jom

Faatu Jom helɓinii jannguɓe tuubakooɓe kam e dawruɗi Dental Orop paatuɗi e tumarankooɓe. Ɗum waɗnoo ko e yeewtere tele France 2 yuɓɓinoo, wiyeteende « Ce soir ou jamais » bismiimo heen. Tiitoonde yeewtere ndee wonnoo ko : «Caggal musiiba Lampedusa, eɗen mbaawi jaɓɓaade baasal winndere ndee kala ». Faatu Jom nde ƴetti konngol, alaa ko heddani leyɗe Orop, ɗe o wiyi ko leyɗe naafikeeje, ɗe paalaaka musibbaaji keɓotooɗi ɓeen dogooɓe leyɗe mum en ina ngara yiylaade golle e leyɗe hirnaange.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi