Binndital : nattii tan paltoor, jooni ko kasoo

Sukaaɓe "Touche pas à ma nationalité"
Sukaaɓe "Touche pas à ma nationalité"

Ndeen ko paltoor woyetenoo e binndital hee, jooni ko dummbugol e kulɓingol.  E wiyde jaaynde Le Terroir, hannde, “to daande maayo too, tuggi Rooso haa wiyan maa Xaabu, ƴaaqan maa Teekaan, Ganni, Daarel Barka, Ɓoggee, Baabaaɓe, Haayre Mbaara, Mbaañ, Kayhayɗi, Likseyba, Mbuut, Jowol, Magaama, Sehilbaabi, e goɗɗe ɗe en limtaani, alaa ñalawma ɓennata tawa polis 

Rewam ñawu Jabet

Maale jabet
Maale jabet

Ñawu jabet so duumiima e ɓalndu ina jibina caɗeele keeɗe so tawii ngu aynaaka. Ɓooygol suukara e nder ƴiiƴam ñawɗo oo ina waɗa rewameeji e denndaagal terɗe ɓanndu nduu. Tawde noon wonii ñawu jabet nguu sellataa, rewameeji ñawu nguu kaɓtortee tan ko e tewaade. Reenaade  won e ñameele, kadi nehde hoore mum e won e fannu nguurndam, mbele suukara balndu nduu ina hakindoo. So suukara oo reenaaka, o jibinta ko ñawbuuli goɗɗi.  Ina  jeyaa e ɗiin ñawbuuli ɗiiɗoo ɗi njogor-mi limtude.

Ngardiigu ooñiingu

Maande Fonadh
Maande Fonadh

Ñalnde 8 saawiyee, Fonadh yaltinii caaktol ɗo hollitta faayre mum e « duumagol ŋakkeende nuunɗal » e leydi hee kam e « ngardiigu ooñiingu » leydi ndii ardoraa ndii. Ngol adii ko siftinde wonde, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e ngenndiyankooɓe heewɓe, ceeraani e suurtude fenaande lornde Muritaninaaɓe heewɓe.

Aɓe njokki kadi e « ñiŋde jiyɗingol kam e taccingol e warngooji kuuɓtodinɗi 

Ɗo dummbaaɓe ndahata reenooɓe

Kasoo Daar Nayiim
Kasoo Daar Nayiim

Kala ko meeɗaa yiyeede, maa yiye, so fenaande  sañii geese.  Jamma 23 saawiyee jofi 24 saawiyee 2015, huunde haawniinde waɗii to kazoo Nuwaasoot : salafiyuun en dummbanooɓe koni gardeeɓe ɗiɗo, mbiyi so yimɓe mum en timminɓe ko taƴananoo e kasoo ngoppaaka, ko warooɓe gardeeɓe ɓee.

Biraam e Jibi Soh : “Ndeke seppude ina soka neɗɗo”

JIbi Soh mawɗo Kawtal
JIbi Soh mawɗo Kawtal
Biraam, mawɗo IRA
Biraam, mawɗo IRA

Biraam Abeid e Barahiim wum Ramdaan jeyaaɓe e fedde IRA, kam e Jibi Soh hooreejo Kawtal ngam Ƴellitaare ñawaama kasoo duuɓi ɗiɗi. Ñaawoore ndee yani ko ñalnde 15 saawiyee 2015.

Ɓuuɓri (soofde ƴiiƴam)

Silsil layngo ɓuuɓri
Silsil layngo ɓuuɓri

Addata ɓuuɓri ko gilɗi ɗeppi debbi, biyeteeɗi “bilarsi”. Ko ɗi gilɗi ɗi njogarameeje ceertuɗi, firti ko ɗi baɗɗi debbi e gori, ɗi nguurata ko e yuɓɓo ƴiiƴam.

Eddaaji majji ko nay : Ɓuuɓri ƴiiƴewal : kañum ñawnata ko cate coofe e njogoram; - Ɓuuɓri Mansoni : kañum ñawnata ko tektekol, heeñere e ɗaamol; - Ɓuuɓri Saponikoom

Ganndal “SAWRU” (5)

Gaynaako
Gaynaako

 

Jinnaaɓe maɓɓe ndiisnondri, ñaagondirii, ndokkondirii, dewgal maɓɓe yiilaama hoppaama saddaama (humaama) haa baaji keddii. Cuddungu waɗaa, hay batte ŋakkaani. Dammbordu nduu ina weli haa maayi. Molel Tene Jallo fenni haalooɓe, taƴi ɗemɗe fenooɓe, o dañi manoore, jinnaaɓe makko njetti ALLAAH no feewi,

Jeyi leydi : jokkere 2 sariya toŋ.83-127

Remooɓe sooninkooɓe (iwdi : haratine-blogspot.com)
Remooɓe sooninkooɓe (iwdi : haratine-blogspot.com)

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi...». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.

Daartol Annabi Ibraahiima (2)

annoore
annoore

 

Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. 

Jabet debbo reedu

Doktoor Al Huseyni Kan
Doktoor Al Huseyni Kan

Jabet ina heɓtoo debbo saanga nde o woni cowiiɗo. Addata oon fannu jabet ko baggol debbo roŋkitde feewnude insulin mo ɓalndu nduu ina fota soklude. Tawde noon wonii o alaa insulin, suukara kala mo o ñaami, heddotoo ko e ƴiiƴam makko, jibinana mo jabet.

Debbo reedu ngonnduɗo e oon fannu jabet in foti reentaade no feewi, mbele omo daɗnda hoore makko,  o daɗnda kadi ɓiɗɗo mo o saawi oo. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience