Leyɗe ndema Daarel Barka : suuɗo-suuɗoondu

Seppo remooɓe to Daarel Barka
Seppo remooɓe to Daarel Barka

Ñalnde talaata 8 settaambar 2015 mawɗo hilifaaɓe hono Yahyaa wul Hademiin yeewtidii e yonaaɓe Daarel Barka ko faati e 3 200 hektaar ɗi AAAID wiyaa hasii ɗii. O habrii ɓe wonde « AAAID winndii mo ngam habrude mo woppii eɓɓaande ndema leyɗe ɗee”. O habri ɓe kadi goppitgol yimɓe ɗiɗo nannganooɓe, cokoyaa to Eeleega ñalnde 25 ut 2015.

Won ko wonnoo ɗoo : Kuudetaa daɓɓo balɗe

Seyfitooɓe jamfa laamu
Seyfitooɓe jamfa laamu

Ko kiɗiiɗe alkamiisa 17 settaambar 2015 seneraal Jenndere, gardiiɗo RSP, heɓti laamu to Burkinaa, sosi Diiso Ngenndiiwo Demokaraasi (CND). Jenndere jeyaa e yimɓe ɓurnooɓe ɓallaade Beles Kompaawore. Hujja makko : « deeƴnude leydi ndii ». O hunii yuɓɓinde woote caggal nde o diisnondiri e hoohooɓe politik leydi ndii.

Taariika : Laamateeri Wagadu

Umar Gongore BAH
Umar Gongore BAH

 “Fannuuji am e ɗemɗiyankaagal ko fannu caggirtorɗe (leksikografi), ganndal caltuɗe (jalektolosi), fiyaakuuji fonnugol/wootiɗingol pulaar-fulfulde. Ɗemɗe ɗe waaw-mi ko: pulaar-fulfulde, faransi, enngele, almankoore, seeɗa italiyen, seeɗa aarab. Mi janngii celluka suwahiliire e bammbarankoore kono mi waawaa haalde ɗee ɗemɗe.”

Laamateeri Wagadu  maa Gana (Empire du Ghana) ko hedde teemedannde 7aɓere fuɗɗii. Ndi tabiti haa e hitaande 1 240. Ko kayri woni araniri ndin e laamateeriiji mawɗi nantuɗi innde feeñunooɗi Afrik Hiirnaange feewndo ka Yonta Hakkundeejo (Moyen-Âge).

Burkinaa : Artii ɗo wonnoo, alaa ɗo yahnoo

Kafondo e Zida
Kafondo e Zida

Caggal nde laamu arti ɗo wonnoo, batu hilifaaɓe Burkinaa jooɗiima  ñalnde aljumaa 25 settaambar 2015. Eɗen mbaawi wiyde « cabbi gorle mbeñtitiima », sibu batu nguu ƴettii kuulal maantinngal, so fusde RSP, (woni BASEP mo Burkinaa) hono koyngal konu cosanoongal e laamu Belees Kompaawore, ngal alaa ko woni golle mum so wonaa reende mo, e... waɗde kuudetaaji...

Raddo : kerooje ( 2 )

Rawaandu raddo
Rawaandu raddo

Tesko-ɗen e ɗiin dummunnaaji, fulɓe ɓurnoo waawde huutoraade ko fetelaaji ɗi eddaaji ceertuɗi, fawaade e ko waañetee : ina e ɗiin fetelaaji ɗi ɓe innirnoo : bulannde buuta, ko fetel  ñiibi, lonka goro, fetel Gabi, lonka dewo, fetel koobi e jawi, loosi goro, fetel tewdi, loosi dewo, fetel bille, garde ko mo jaawle, hawli mo pooli, ekn. Walla so tawii ko o daddoyoowo, o huutoroo laañal, mbaangu, maa dawaaɗi raddo.

NASA filmii bannge lewru birniiɗo oo

Leydi, lewru e naange
Leydi, lewru e naange

Eɗen nganndunoo lewru yowitii ko e leydi, ɗum firti ndu rewi ko e leydi, e ndu taaroo ɗum. Kono ko bannge gooto tan wonɓe e leydi men ndii njiyata e lewru : finnde mum, ko gooto e men kala won natal yiyata e lewru, ngal waylotaako. 

Leydi Caad

Caad ko leydi Afrik hakkundeejo, njookiindi, woni ndi jiimaani e geec. Ndi heerondiri ko e Libi (bannge rewo) e Niiseer e Niiseriyaa (bannge hirnaange) e Kamaruun e Santarafrik (bannge worgo) e Sudaan (bannge fuɗnaange). Laamorgo mayri ko Njamenaa. 

Daartol annabi Daawuuda (aleyhi salaam) (1)

Ayaawo Daawuuda gaynaako
Ayaawo Daawuuda gaynaako

E nder fuɗɗorde fawaade e ko Alla wiyi : “eehey ma Daawuuda min mbaɗii ma lomto e dow leydi ndi”. Ngol lomtogol noon firti ko lomtaade annabaaɓe adinooɓe mo ɓee.

Leydi Japon

Japon
Japon

Japon ko dowla Asii Fuɗnaange, gonɗo e nder geec Pasifik. O heedi ko bannge fuɗnaange Siin e Koree e Riisi e bannge rewo Taywaan. Helmere ndee firata e ɗemngal maɓɓe ko “leydi (kuni) iwdi (hon) naange (hi)” (leydi iwdi naange) ; ko ɗum addani Japon wiyeede kadi “pays du Soleil-Levant” woni “leydi Puɗal-Naange”.

Wolde ɗiɗmere : “Wonaa bommbo oo tan addani Japon jebbilaade”

Bommbo nikleyeer
Bommbo nikleyeer

E wiyde jaaynoowo biyeteeɗo Ward Hayes Wilson, « kuutoragol bommbo nikleyeer e joofirde wolde ɗiɗmere, ina heewi dukooji. Ɗo idan ɗoo, ina saɗi jedditinooɗo nafoore majje e jebbilagol Japon. Kono gila 1965, daartiyanke biyeteeɗo Gal Alperowitz wiyiino wonde, ko goonga ko bommbooje ɗee njaawni joofgol hare ndee, kono ardiiɓe Japon ko anniyinooɓe jebbilaade, tee ko jogornooɓe sikke alaa heen jebbilaade, ko idii noowammbar 1945. 

Ɓowɗi e nguleeki kaljinii Nuwaasootnaaɓe

Beeli e huɗo nder Nuwaasoot
Beeli e huɗo nder Nuwaasoot

Ina gasa tawa Nuwaasoot meeɗaa wulirde no hikka nii. Ko ɗum tagi yimɓe ɓee ina lorli lorla ɓurtuɗo, tawi paabo alaa. Yimɓe fof ko ñawɓe paawle ɗe hay gooto anndaa to ngummorii. Ɓowɗi e koowooje mbaɗtii fiɗde yimɓe naange e hoore kellew hay nder mbeddaaji. 

Muritani : Haala e golle e baɗle

Hooreejo Muritani
Hooreejo Muritani

Suudu sarɗi wiyeteendu Senaa nduu, ɓenninii e joɗle mum jawtuɗe ɗee, e gardagol Al Hajji Abdul Bah, eɓɓaaɗe sariya tati (3). Heen wootere yowitii ko e « ƴettugol feere ngenndiire » ngam haɓaade « leeptugol ».

Ndeke Maraysa wonaa Tintaan !

Toɓo Marayse
Toɓo Marayse

Ɗalee haa yawaare laaɓa  moƴƴaani e ɓuraaɗo doole.  Ko ɗuum woni ko heɓtii wuro Maraysa, hakkunde mum e jagge jooɗaniiɗe  laamu e diiwaan oo caggal ƴiiwoole muusɗe rewam toɓnooɗe. Ngam sufande banndiraaɓe kabaruuji jowitiiɗi e ooɗoo jaayya, nulaaɗo Jaaynde  Fooyre  Ɓamtaare yilliima nokku oo.

Ñaawtugol Biraam : wontii ɗo wonnoo

Biraam
Biraam

Ñalnde alkamiisa 20 ut 2015 Ñaawtorde ñaawooje (Kuur dappel) Eeleega jaalɗinii ñaawoore Biraam e yahdiiɓe mum ñaawanoo to Ñaawirde Rooso, so duuɓi ɗiɗi kasoo wonande Biraam Daah Abeydi e Barahiim wul Bilaal wul Ramdaan (hooreejo e cukko IRA) e Jibi Soh (hoorejo Kawtal). 

Hol Husen Habree ?

Husen Habree
Husen Habree

Husen Habree jibinaa ko 13 ut 1942 to wuro Faya Larjoo nder leydi Caad. O mawni ko e ladde, nder jeereende Jurab, hakkunde aynaaɓe e eggiyankooɓe. E hitaande 1963 o yahi Farayse jokkoyde jaŋde makko. O janngii toon sariya. Caggal nde o arti Caad e hitaande 1972, o tawtoyi fedde wiyeteende FROLINAT (Front de libération nationale du Tchad)

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi