Tomaa Sankara, Burkina haa Baabaaɓe

Tomaa Baabaaɓe
Tomaa Baabaaɓe
Tomaa Sankara
Tomaa Sankara

Aamadu Abdullaay Jallo dowlirɗo Tomaa Sankara Tokosel yuɓɓinii balɗe ɗiɗi pattamlame e nder wuro Baabaaɓe Looti, laamorgo Laaw hanki e nder diiwaan Baraknaa. Ñalɗi ɗii mbaɗi ko ñalnde 19 e ñalnde 20 

Laaciire (hoodere-laaci)

Hoodere laaci
Hoodere laaci

Ina waɗa sahaa, ndoogu feññina koode ɗe laaceeje juutɗe. Ko ɗe poti wonde ? Hoodere laaciire, ko ɓooɗde ndiyam penndiɗam e punndi weeyo, rewata ko laawol mum keeringol, ngol jiida e laabi koode e tagopeeje, sabu ina waɗa sahaa ɓadoo naange tigirigi, sahaa goɗɗo woɗɗitoo nge haa wafoya.

Sahaa mbo laaciire roondi naage oo, diƴƴe punndi e gaasuuji ngonata ko e eggude nde, 

Ñalawma Jeeriyel Tummbere

Jeeriyel
Jeeriyel

Ñalawma mawningol duunde daartiyankeere wiyeteende Jeeriyel Tummbere yuɓɓinaama ñalnde 25 lewru siilto (septembre) 2013 e nder wuro Jiinge Jeeri, tunndo Ligisayba e ballal Jaagorde Pinal, Cukaaku e Coftal Ɓalli. Jeeriyel Tummbere, wonande ɓe nganndaa nokku oo, ko duunde haawniinde sabu ko hettere jeeri lommbiinde e nder waalo, laral leydi mum walla mbiyen sifaa mum leydi mum e puɗi mum fof ko geɗe gaadoraaɗe jeeri seeno.

Teen Yuusuf Gey : “02/09/1988, hoodere ñifii to Waalata”

Teen Yuusuf Gey
Teen Yuusuf Gey

« Guurɗo fof ko maayoowo, kono maayɗeele potaani ». Maayde Teen Yuusuf Gey, ko e ɗeen maayɗeele mawɗe, tedduɗe jeyaa, sibu golle o ɗacci. Teen Yuusuf Gey ruttinoo e joom mum ko ñalnde 2 settaambar 1988, nder kasoo laamu Maawiyya añamngureewu. Luttuɗo balɗe, duttagol maa woɗɗondiraani e duttagol ɓeen woɗɓe tedduɓe, hono Tafsiiru Jiggo (ñalnde 28 settaambar 1988) kam e woɗɓe ɓe en njejjitaani. Yuusuf Gey, baɗnooɗo nguurndam mum fof e anndinde en koye men, e mawninde pinal men, e wasiyaade kaaldigal.

Teen Yuusuf Gey jibinaa ko e hitaande 1928 to Kayhayɗi. 

Facebook e Tamasig : Fulɓe muuɗii punndi !

Tinifak
Tinifak

 

Jaaynde Lemag habrii ñalnde 14 settaambar 2013 wonde « laatiima tigi, ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en) waɗtaama e ɗemɗe kuutorteeɗe e lowre renndiire Facebook ». Ngaal ɗemngal noon huutortoo ko alkule biyeteeɗe Tifinag

Woote 2009 : "ɗereeji ñenngaaɗi ?"

Ɗerewol woote 2009 e maande CENI
Ɗerewol woote 2009 e maande CENI

Ko artiri haala woote 2009 ? Artiri haala woote hooreleydaagu 2009 ko kabaaru caaktaaɗo ñalnde 23 oktoobar, tawi saakti ɗum ko njuɓɓudi mbiyeteendi « Serious Fraud Office », woni nokku kalfinaaɗo ko fayti e nguykaaji mawɗi mettuɗi faamde e yettinde joomum en ñaawoore. Jaaynde mawnde kadi wiyeteende Times ƴettitii kabaaru oo. Ɗum firti tan, ko nattii gaajaate.

Diine : hajjoore

Laawol hijjoore daɓɓol
Laawol hijjoore daɓɓol

Hijjoore hono no Alla wiyiri : “galle mo yimɓe ngadii waɗaneede e Makka barkinorɗo ngam deeƴre wonan de winndere (96) e nder kaawisaaji peeñninaaɗi e nokku Ibraahiim, oon mo naati heen ina hoolii, ina woodani yimɓe hijjoore to suudu too, oon mo hattani laawol feewde e mum (97), oon mo yeddi ɗum Alla kañum ko galo wonande winndere (97); wiy, eehey mon joom defte en, kaawisaaji Alla ɗi njeddaton ɗii, Alla ina seedii ko golloto-ɗon koo.” Simoore Aali Imraan: kaawise (96_98)

“Njaru” woote 23/11/2013 : Miliyaaruuji 4

Woote, kaalis, "ɗerewol 2009"
Woote, kaalis, "ɗerewol 2009"

Ɗo yahnoo artaa fof, luulndo e laamu (COD e UPR) pellitiino haaldude e maayirɗe lewru settaambar, haa yimɓe fof ɗaminii, maa nanondiral waɗ, woote ɓamdaaɗe njuɓɓinee, leydi ndii yaaɓana yaltude kiris politik woni gila e hitaande 2008 oo. Kono, oon ɗamaawu juutaani, sibu, e oon sahaa gooto mo ceŋɗe ɗiɗi ɗee njeewtidta, CENI (hono Goomu kalfinaangu ɗowde woote) ina jokki golle dartaaki, tee ina heddii e ñalngu lajnoo, so 23 noowammbar 2013.

Ciftoren Buuna Kan

Ammbasadeer Buuna Kan ina wondi e Roy Jenkins hooreejo CCE, ñalnde 16/12/1980
Ammbasadeer Buuna Kan ina wondi e Roy Jenkins hooreejo CCE, ñalnde 16/12/1980

Ko ñalnde alarba 28 ut gooto e mawɓe mawɓe men, hono Buuna Kan, neɗɗo korsinnooɗo Fooyre Ɓamtaare, sankiinoo ɗoo e Nuwaasoot ina yahra e duuɓi 79. Buuna Kan jeyaa ko e jagge Muritani gadane. Iwdi makko ko Mbaañ. Caggal nde o yalti ekkol normaal Willam Ponty e Liisee Federba to Ndar, o janngini haa e maayirɗe kitaale 60.
O wonii kadi caggal ɗuum jannginoowo (porfeseer) ɗemngal Farayse. Omo jeyaa e siifnooɓe « bayyinaango 19 » e hitaande 1966, haa o sokaa heen.

Njillu Baaba Maal e leydi Maalmaaɓe

Alhajji Baaba Baydi Baal e Ñaabina e tule oole
Alhajji Baaba Baydi Baal e Ñaabina e tule oole

Alhajji Baaba Baydi Maal e Daande Leñol njuɓɓinii kiirɗeeli ɗiɗi pattamlami, ɓooyooji daarteede, ñalnde 24 e ñalnde 25 lewru kawle(octubre) hitaande 2013 e nder wuro Ñaabina e tule oole, ɓulli e hawaleeje e dow bismaango Fedde sukaaɓe Ñaabina noddirteende Fedde Ɓamtaare Ñaabina (Association pour le Développement de Niabina). Fedde Ɓamtaare Ñaabina waɗi ko cate tati:

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image