Dekere 2010 sariya jeyi leydi (Jokkere 6)

Remooɓe
Remooɓe

DAMAL VI – Jiilgol luure to bannge jeyi leydi laamu.

Taƴre VI.1 – Diiwgol jooɗiiɓe e dow leydi laamu tawa rewaani laawol.

Kuulal 99 – Hiisetee jooɗii e dow leydi laamu tawa rewaani laawol ko kuutoriiɗo e duumagol leydi laamu tawi heɓaani yamiroore hilifaaɓe taƴɓe sañ mum.

Daartol Ɓunndu (2)

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

En ngardiino e daartol Ɓunndu Kummba, jatti Fadduɓe, diiri Girooɓe, bannaandu Buubu Maalik Sih haa e garal Fadduɓe e nder nokku oo. E ngolɗoo laawol, njokkanten banndiraaɓe ko no Girooɓe ngardi, ɓe tawi e nokku oo e no ngondiri e ɓeen.
1. Garal Girooɓe e Ɓunndu
2. Girooɓe Mawnde haa Seleŋ

Kaawis : Moggere nder hoore funeere

Yamini Karaman
Yamini Karaman

Kuɗon (fuɗɗoode ñiiƴe) e ƴiye bagge e leeɓi. Ko ɗum woni ko doktoreeɓe seekooɓe tawi e nder hoore ceemeedo ameriknaajo jahroowo e 26 hitaande mo ɓe oppirnoo.

Kanko Yamini Karaman ko o keblatnooɗo doktoraa makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Indiana (Dental Dowlaaji Amerik). O fuuɗɗii faayde hoore makko ko nde o teskii o waɗtii dañde caɗeele faamde ko o tarata (janngata) walla ko o nanata koo. 

So sokaaɓe ena lutti e kasoo, IRA luttat e mbedda

Jibi Soh
Jibi Soh
Biraam Abeydi
Biraam Abeydi

Ñalnde 23 marse 2015, Dillere noddirteende IRA renndinii fotde 200 haa 300 neɗɗo, rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe, e yeeso damal Jaagorde Ñaawooje e nder Nuwaasot ngam jambitde goppitgol Biraama, Jibi Soh e denndaangal ɓe ɓeen cokdanoo. 

Garbaaji Maafoondu kawii Kummbu

Dokkirgol karaŋ
Dokkirgol karaŋ

 

Ñalnde dewo 10 lewru duujal hitaande 2015, sukaaɓe Maafoondu Lelnde Bani  e gardagol Mohammadu Mustafa Sih lollirɗo Garde Sih mbaɗii gollal maantiningal, ngal daartol jogori teskaade e nder njuuteendi nguurndam so hawde Kummbu e fijannde fuku koyɗe wattannde to Dingiral Nettek e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani. 

Mawningol ñalawma Deftere e Jojjanɗe wallifo

Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal
Hinndu Mintu Ayniina, kalifu pinal

Ñalawma hakkunde leyɗeele deftere e jojjanɗe wallifo mawninaama e leydi Muritani ñalnde 23 abriil hitaande 2015 e gardagol Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, sokna Hinndu Mintu Ayniin e dow tiitoonde: deftere Muritani e cappanɗe karallaagal kesal.

Kewu nguu waɗaa ko e Nuwaasot, to Faawru Jaatiiji Ngenndi e nder Deftordu Ngenndiiru (Bibliothèque Nationale) e ballondiral e kalifu Pinal e Ñeeñe, 

Faatu Jom : « Maa en ngalɗidii enen fof, maa en njoolodiima enen fof…»

Faatu Jom
Faatu Jom

Faatu Jom helɓinii jannguɓe tuubakooɓe kam e dawruɗi Dental Orop paatuɗi e tumarankooɓe. Ɗum waɗnoo ko e yeewtere tele France 2 yuɓɓinoo, wiyeteende « Ce soir ou jamais » bismiimo heen. Tiitoonde yeewtere ndee wonnoo ko : «Caggal musiiba Lampedusa, eɗen mbaawi jaɓɓaade baasal winndere ndee kala ». Faatu Jom nde ƴetti konngol, alaa ko heddani leyɗe Orop, ɗe o wiyi ko leyɗe naafikeeje, ɗe paalaaka musibbaaji keɓotooɗi ɓeen dogooɓe leyɗe mum en ina ngara yiylaade golle e leyɗe hirnaange.

Hiirde Catal Kayhayɗi

Hiirde Kayhayɗi
Hiirde Kayhayɗi

E nder mbaadi heblooji ɗi Dental Orop (UE) yuɓɓinta e porogaraam ganndiraaaɗo PESC, ngam ɓeydude mbaawkaaji pelle ɗe ngonaa laamiyaŋkooje, musiɗɗo Usmaan Ñaan tawtoranooɗo heblo joyaɓo waɗii hiirde to ñiiɓirde ESE. O hollitii tiitoonde heblo ngoo e pulaar ko “silsil eɓɓaande e Farayse ko "cycle de projet". 

Wolde haayre SNIM gasii, lasi ceertii : Ko yeendu tampanta sanngalde

Dental gollotooɓe Suwoyraat
Dental gollotooɓe Suwoyraat

No rawaandu tiiɗiraaka ñaayngal nii , ko noon Yahyaa Bah depitee kayhayɗi fotnoo wayde e wolde kaaƴe SNIM. Garaangal makko Suwoyraat siftinii fulɓe heewɓe kelgol galleeji mum en, nde tawnoo ko kanko ɗownoo ɗeen golle. 

Go’o ɓernde dartinoonde seŋeede e neɗɗo

Doktoreeɓe ina ceŋa ɓernde
Doktoreeɓe ina ceŋa ɓernde

Ko goonga gila kitaale 1980 heewɓe ceŋanaama ɓerɗe ittaaɗe e yimɓe woɗbe. Kono gila ndeen ko ɓerɗe ɗe ndartaaki gollaade, woni dillooje, ɓeen ceŋantenoo. Ko ngol woni go’o ko neɗɗo ina seŋanee ɓernde nattunoonde dillude. Ɗum waɗaa ko to Angalteer, to opitaal Papworth Hospital mo Cambridge. Ceŋanaaɗo oo wiyi “ñalnde kala miɗo ɓeydoo softude”.  

Leydi men ina hulanaa buɓɓondirde e kaaƴe weeyo

Kaaƴe weeyo
Kaaƴe weeyo

Caggal Apophis (Apofis woni haayre weeyo sikkanoonde ina jogori buɓɓaade e leydi men ndii), jooni ko 500 haayre ngoƴni annduɓe weeyo, sibu mum en hulaneede buɓɓondirde e leydi men ndii. Ko ɗuum addani ɓe hawritde ñalnde 13 abriil 2015 to Itaali ngam lelnude peeje no leydi men ruuɗorii ɗeen kaaƴe. Peeje ɗiɗi ina nganndaa gila e jooni. Feere adannde ko werlaade laana ngam faloyaade haayre nder weeyo. 

Ganndal “sawru” (9) : Sawru tabalde

tabalde safalɓe
tabalde safalɓe

Taballeeji ko tati  : Heen wootere ko tintinirde yimɓe kala ko waawi jolde (kewde). Ndeen ko jaaynoore (jaaynirde) kabaruuji. Nde tirdetee ko nguru nagge. Fulɓe mbiyi  : “Nagge malaange piggal nguru mum tirdetee ko tabalde.” Ko kayre wonno e gure Fuuta fof. Nde jogii ko cabbi ɗiɗi bayɗi no ɓoole coomiraaɗe nguru nagge. Ko ɗiin nde fiyretee. Ende fiyee cabbi jaaynde, yimɓe ndennda so laamu noddii walla kabaaru keso aranii wuro ; oon sahaa rajooji ngalaa, jaayɗe binndaaɗe ngoodaano, teleeji e telefoŋaaji kam kaalaaka.

Daartol Ɓunndu

Caaɗngol Baccili
Caaɗngol Baccili

Ko adii nde naatanten daartol nokku oo, ena jojji nde njubbanten banndiraaɓe e ganndal leydi ndii, keeri mayri, leƴƴi taweteeɗi ɗoon e ɗo faggudu mumen ɓuri abbitoraade haa gooto fof daña yiyannde e diiwaan mo njiɗ-ɗen joofaade oo. Nokku biyeteeɗo Ɓunndi oo woni ko e nder leydi Senegaal. O heedtiri ko bannge funnaange-rewo, hakkunde diiwanuuji Fuuta-tooro, Galam, Bammbugu e Jolof

Hoorde balɗe tati timmuɗe ina wiltina paddorɗe ɓalndu fof

Lahal mehal
Lahal mehal

En ɓooyii haalde nafoore koorka wonande cellal. E binndanɗe men jawtuɗe, en njaltiniino wiɗtooji kollitooji nafoore koorka wonande ñawu nguɗu. Haa hannde ne, won annduɓe to leydi Amerik koolkisii ɗum, caggal ɗum mbiyi njenanaama wonde hoorde balɗe tati ina addana denndaangal paddorɗe ɓalndu wiltude. Haa teeŋti noon wonande nayeeɓe walla rafaaɓe rafiiji tiisɗi.

Yaltuɓe duɗal keblorgal jannginooɓe FƁPM mbaɗtii ardineede gure Fuuta

Mawɗo wuro Ŋoral Gidaal
Mawɗo wuro Ŋoral Gidaal

Hay so tawii en njenanaaka ko ɗum woni gadanol e Fuuta, Fedde Ɓamtaare Pulaar kam ina waawi wasoraade ɗum tawde wonii jagge ɗe heblunoo to bannge jaŋde ɗemngal pulaar mbaɗtii rokkeede hoolaare yo ngardo gure. Ñalnde 27 lewru marsa 2015, hellifaaɓe wuro Ŋoral Gidaala, caggal nde njuuli jumaa pellitii toɗɗaade Mammadu Aamadu Sal  lollirɗo Aamadu Aysata wonande saɗtidiiɓe, mawɗo wuro Ŋoral Gidaala, o lomtii ɗoon ko Abdullaay Basaaru Saar duttiiɗo e joom mum e lewru  saawiyee 2015. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi