Koolol keewal pine : Kayhayɗi e jeeriyel

Ñalnde aljumaa 29 e 30 abriil koolol keewal pine waɗii e wuro Kayhayɗi, Kay Dimmbee jooroo, sammee naayoo. Yuɓɓini koolol ngol ko Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ina wonndi e fedde Sifaa hanki Pinal hannde, e ballondiral e Dental Leyɗe Orop e rogere mum PESCC. Koolol ngol toɗɗii ko gure 5 : Nuwaasoot, Nuwaadibu, Rooso, Kayhayɗi e Ɓoggee.

Ciimtol cabborgol Philip Alston : Baasal e paltoor ina njaaji e...

Ciimtoowo keeriiɗo Fedde Ndenndiije Dentuɗe (NgD) jilliiɗo Muritani hakkunde 2 e 11 mee 2016 oo, wiyetee ko Philip Alston (Filip Alston). Faandaare njillu nguu wonnoo ko ɓetde golle laamu Muritani to bannge hare kaaɗtudi baasal kam e ɗooftagol ko hunanii winndere ndee to bannge ɗooftagol jojjanɗe Aadee, e dow bismaango Laamu Muritani. 

Daartol Annabi Yaaguuba (3)

En ngardiino e daartol ngol haa ɗoo : Alla ceniiɗo oo wahyii Jibiriil (JKM), gila Maccuɗo Alla tedduɗo oo yanaani e goofi e woondoore. Nde Jibiril yettii Yuusuf tawi ɗum ina jooɗii ene ruŋtii Jeliika o wiyi ɗum : joome weltiima e geɗe maa, ɓeydu tiiɗnaare, ndeento-ɗaa jamfaade, ngam kala nde njanfi-ɗaa haa goof-ɗaa, ko o jaltinoowo ma e dental Annabaaɓe e goongɗinɓe Alla.

Diskuur Neema addii coow

Ñalnde 3 mee, hooreejo leydi Muritani yilliima wuro Neema. Oon nokku noon ko « sohre » Maawiya wonnoo, sabu ko toon o heewnoo yahde so tawii won ko o yiɗi fewjude, ko wayi no kuule politik maantinɗe (yeru ndeen hitaande eeraango makko sabu  « himme mo o yiɗnoo rokkude rewɓe ». Kono kadi teski-ɗen ko, Abdul Ajiiju, gila teetti laamu e hitaande 2008, rewi ko e teppe makko, nde o ummanii njilluuji nder leydi fof, ko toon o fuɗɗortoo. Hikka ne o ruttiima toon hay so tawii noon ko o wayri toon wonaani hitaande. 

Goppitgol Biraam

Ñaawaama ñalnde 17/05/2016. Ñaawirde Lommet yamirii goppitgol Biraam Daa Abeydi e Barahiim Ramdaan, sokanooɓe lebbi 16 hannde. Ɓe cokranoo koo hujja « jeyeede e fedde nde heɓtinaaka, dental ngal yamiraaka e noddugol e dental ngal yamiraaka kam e wasde e doole kisal. 

Kaalden goonga : pelle

Eɗen nana ene wiyee « ndeereeru ko calɗi baasal,dimo ko jondiniiɗo ». Hannde, ene woodi e men ɓe paamaani ngol konngol walla tawi paamii mbaɗa ko wiyatee « paho nanataa ko haajaaka koo ». Ɓeen ngoni, joom en gite puniiɗe, ɓe njonetaake, fedde njiyi fof mbiyata ko maa naata e mum. Tawi ɓe nganndaa, gooto waawi waalde tan ko e wooturu.

Yarlitanaade banndum

To leydi Amerik, jannginoowo gooto yoɓanii almudɓe mum noogaas e njeegomo (26) yahrooɓe tawo e jaŋde gaggaaji, denndaangal fere duuɓi 4 jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, mbele janngo mbaawa jokkude jaŋde mum en, tee ko fereeji ɗii kala. 

Muhammadu Faliilu Sih waɗtii Ganndal hiisa toowngal e Pulaar

En meeɗaano sikkitaade wonde ɗemɗe Afrik ko ɗemɗe ganndal no ɗemɗe keddiiɗe ɗee fof nii, sibu, ɗoo e Muritani ɗe koolkisanooma e jaŋde lesre, tee denndaangal ɓetooji baɗanooɗi kollitii juumtugol ndeen jaŋde e ɗemɗe ngenndiije. Kono, wonande gannde toowɗe, haa arti noon e hiisa toowɗo, hono ganndal ɓurngal luggiɗde e mettude faamde, hay so tawii eɗen nganndunoo ina aaɓnoo, en cuwaano tawo yiyde ɗum, tee heewɓe ina cikkitinoo gaaɓnogol majjum.

Ɗanngal men fayde Itali (3) : Ñalawma Koolol Wicensa

 Koolol ngol waɗi, mbiy-ɗen, ko ñalnde 13 lewru korse 2015. Nii woni nde pindina-ɗen, looti-ɗen, njuul-ɗen, kawru-ɗen e dolokke men, tengaade gaalaande, paɗe mukke coraaɗe e makatuumru silmbaandu, cormiti-ɗen, cormitani-ɗen ñalawma mo Fedde Fulɓe Itali suɓii mawninde hikka e Wicensa. 

Koolol ngenndiwol keewal pine : yeewtere jaaynde

Ñalnde alarba 25 mee 2016, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Sifaa Hanki pinal hannde njuɓɓinii ɗo joɗnde FƁPM ɗoo, yeewtere jaaynde ngam hollitde ko fuɗɗii golleede e koolol keewal pine.

Misra ɓooyɗo : Dewe, aada, gannde

En ngardiino e daartol men Misra Ɓooyɗo haa ɗoo  : "... So tawii ko e ñalɗi mbelemma, ko sanngara e teewu. Liɗɗi ɗii e teewu nguu e ndiwri ndii moomete lamɗam, yoornee, caggal ɗum sahee walla juɗee. Kala baawɗo kadi ina waawi waɗde gaaci e ngamri e ñalɗi mbelemma. Kuutorɗe gaaci maɓɓe ko bayli caggal ɗum liite. Aɓe njoginoo kadi pijirlooji keewɗi. Alɗuɓe ɓee ina njahatnoo raddo wallo befagol."  Jooni njokken

Faatimata Mbay heɓii “Njeenaari Cuusal”

Ko ñalnde talaata 29 marse 2016 wonnoo, to Washington, leydi Amerik. Tee o heɓi njeenaari ndii ko e juuɗe John Kerry hono Kuuɓal Dental Dowlaaji Amerik. Njeenaari ndii ko njeenaari ndokketeendi Debbo Cuusɗo, mo Departemaa Detaa (Ministeer geɗe caggal leydi) Dowla Amerik rokkata hitaande kala rewɓe aduna oo ɓe darnde mum en teskini e nder hare jooltugol jojjanɗe aadee e nder leyɗe mum en.