Ñalɗi Ngawundere

Aynaaɓe
Aynaaɓe

Tuggi 18 haa 20 desaambar 2013, “ñalngu winndereewu nagge” ngadanu yuɓɓinaama to Ngaawundere. Ko ina wona cate 10 Tabital Pulaagu e Bilitol Fulfulde tawtoraama ɗuum. Ko ujunnaaje ujunnaaje neɗɗo nootitii heen. Ngalu keewngu kadi waɗaama heen, walla kam ummiima e juuɗe, naatii goɗɗe, hay so tawii kalfinaaɗo Bilitol gonɗo e wuro hee, seedtiima wonde « mi tinaani oon kaalis kaaleteeɗo…».

Kariim Wad ñaawetee ko e lewru suwee 2014

Abdullaay Wad e Kariim Wad
Abdullaay Wad e Kariim Wad

 

Kariim Wad, jahroowo hikka e duuɓi 45 mo Senelgaalnaaɓe innirnoo « kalifu Asamaan e Leydi » walla kadi « Kalifu Winndere » Alla e mum heewnoode mbaawka nde baaba mum, hono Abdullaay Wad, laaminoo Senegaal ndee, mbiy-ɗen Kariim Wad, cokranooɗo tuumeede « galɗirgol ngol rewaani laawol » ñaawetee ko e lewru suwee faandu nduu, kanko e woɗɓe tuumaaɓe « waalitde mo e ɗeen golle galɗirgol ngol rewaani laawol ».

Catal PK (Riyad) wuurtii

Natal Duɗal Karalleeje Kese (DKK)
Natal Duɗal Karalleeje Kese (DKK)

Ñalnde aljumaa 25 abriil 2014, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani sosii catal to leegal Riyaad e tawtoreede Yiilirde Ngenndiire Fedde ndee, e gardagol hooreejo mum hono Aamadu Umar Jah. Catal ngal sosaa ko caggal nde terɗe duɗal Aamadu Hampaate Bah njokkondiri e Fedde ndee ñalnde 27 marse 2014, ngam yiɗde gollondirde e mum. 

Ebolaa: baɗboniijo oo wiyetee ko WILWILNDE

Wilwilnde ina heewi ñoŋkoto
Wilwilnde ina heewi ñoŋkoto

Ko Ebolaa urmbitii hikka to leydi Gine koo, heewɓe mbiynoo wonde wirus oo ummorii ko Afrik hakkundeejo, ɗo ñawu nguu ɓurnoo anndeede. Ko goonga, wirus baɗɗo bone hikka to Gine oo, ina nanndi e mo « Zaire » oo no feewi (fotde 97%). Kono 3% ɗi wirisaaji ɗiɗi ɗii ceerti ɗii, wonande annduɓe, ina njona e wiyde wirisaaji ɗiɗi ɗii ina njiidi, kono ɗi ngonaa gooti. 

Paawngal tuƴƴam ngal wiris Ebola

Ebolaa, ñawu mbonngu
Ebolaa, ñawu mbonngu

Hol ko woni paawngal tuƴƴam ngal mboros (wirus) Ebola ?

Ko ñawu wiriseejo (mo wiris addata). Ngu inniraa ko weendu wonndu sara Yambuku, to Konngo. Ko ɗoon fof o fuɗɗii waɗde bone e yiyteede e hitaande 1976. Gila ndeen, sahaa e sahaa fof, won ɗo o wulletee, haa teeŋti noon e nder leyɗe Afrik. Nde ngu feeñi fof, ngu warat yimɓe haa heewa. 

Golle Adeskoo Oolo-Oolooga, Aduna fof ena teskoo

Oolo-oolooga
Oolo-oolooga
Oolo-oolooga2
Oolo-oolooga2

ADESKOO (ADESCO) Fedde daraniinde Ɓamtaare faggudu, renndo e pinal Oolo-oolooga yuɓɓinii balɗe tati pinal e nder wuro Oolo-oolooga, tuggude 24 haa 26 lewru saawiyee (siilo) hitaande 2014.

Koɗungu Laamɗo Miskineeɓe e miskineeɓe artiranooɓe

Polis ina werloo gerenaat
Polis ina werloo gerenaat

Ñalnde 04 lewru duujal hitaande 2014, koɗungu Laamɗo miskineeɓe e miskineeɓe artiranooɓe ummoraade Senegaal teskinii to Karefuur Madriid e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, no feewi. Koɗungu nguu ɓooyat daarteede. Laamɓe miskineeɓe jaɓɓorii hoɗɓe mum ko garnatuuji, bede (matarakuuji) e kasooji. 

Maayde mantaani Yero Kajjata Mbaay

Ibraahiima Aali Mbaay
Ibraahiima Aali Mbaay

Tanaa barwaro waɗii ñalnde 04 lewru duujal hitaande 2014, heedde waktuuji 2 subaka e Laawol Njoorto, hakkunde Nuwaasot e Butelmiina, yooɓorii fittaandu giɗo, musiɗɗo denndanooɗo nguurndam hono Ibraahiima Aali Mbaay lollirɗo Yero Kajjata mo Sorimalee, tawi yeeƴaaki alyatimeeɓe.

Maayde mantaani oo gorko, mo nganndu-ɗaa, wonnoo e nguurndam fof ko juulɗo teskinɗo, sabbundu ɓesngu, kuutorgal banndiraaɓe, jokkoowo leñol e enɗam.

Mooliiɓe : « jaɓɓungal coofngal »

mbeefeegu yimɓe arɓe jaɓɓaade
mbeefeegu yimɓe arɓe jaɓɓaade

Hanki kikiiɗe, « seppooɓe Ɓoggee » njaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal. Ɗum ko jaɓɓungal Nuwaasootnaaɓe njaɓɓii ɓe ngal. Maa mbiyaa alaa mo araani bismaade ɓe e hollitde wonde ko e maɓɓe wondi ngam heɓtugol hakkeeji maɓɓe.
Laamu nguu noon, laamu Abdel Asiis e senerooji noon, no jaɓɓorii ɓee seppooɓe nii, alaa fof ko ɓuri ɗum soofde e haawnaade. 

Seppo artiraaɓe : A ɓe katojini e ballal !

Hanki, refiseeji to Senegaal;
Hanki, refiseeji to Senegaal;
hannde, refiseeji nder leydi mum en
hannde, refiseeji nder leydi mum en

Seppo ngoo loowii laawol ñalnde aljumaa 25 abriil 2014, ummoraade karafuur Ɓoggee. Ñalnde aljumaa kikiiɗe, ɓe mbaali ko Boyngel Cile, 40km rewo Ɓoggee. Aɓe njooɓii leppi binndaaɗi ngoƴaaji maɓɓe gaddanɗi ɓe yuɓɓinde seppo ngoo : «Lomtinanee denndaangal loraaɓe e kewkewe 1989-1991, hono aynaaɓe, remooɓe, awooɓe e foksineeruuji» ; «Tottitee min leyɗeele amen e jawdi amen» ; «Persidaa waasɓe : Baasɗo ɓurataa min» «Ndokkee min golle, mbinndito-ɗee min!»

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience