Ko ɗo ngon-ɗaapinal

pinal


Udditgol duɗal to Daar Nayiim

Almuudo duɗal jarriborgal
Almuudo duɗal jarriborgal

 

Catal FƁPM to Daar Nayiim udditii duɗal ñalnde aset 01/03/2014 to « wiiraas el Baadu » ɗo galle Mammadu Koboor ɗoo. E gardagol kalfinaaɗo jaŋde Catal ngal, Sammba Biri e Koolaaɗo Kuuɓal catal ngal Mammadu Njobbo Jah e yoga e terɗe teelɗuɗe, almudɓe 18 mbinnditaama e duɗal hee, tawi heen njeetato ko rewɓe. 

Firooji geɗe pinal e kuutorɗe nehdi e jaŋde :

Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere
Hakkunde debbo e fowru : eɓɓaande Aaamadu Muusaa Ngayde hesere

Yeru mo ngidoto-ɗen rokkude ɗoo, ko yeru ko e filma tinndol baɗanaaɗo sukaaɓe (mo mawɓe korsini) biyeteeɗo “Kiriku”. Oɗon nganndi musiɗɗo men Aamadu Muusaa Ngayde, firii mo e Pulaar. Oɗon nganndi ndeen sukaaɓe men puɗɗortonoo jaŋde ko tinndi e cifti e daari ɗi jiknaaɓe mum en tinndanntunoo ɗum en, tee nafoore majjum e kisnugol pinal e udditgol hakkille cukalel ina mawni no feewi. 

Pelle pinal Daar Nayiim ciftorii Yero Dooro Jallo

Hiirde pinal Daar Nayiim
Hiirde pinal Daar Nayiim
Hiirde pinal Daar Nayiim 2
Hiirde pinal Daar Nayiim 2
Fedde Pinal e Ɓamtaare Saataar e gardagol Usmaan Abuu Soh, Fedde Daraniiɓe Leñol e gardagol Mammadu Njobbo Jah, Fedde Lewlewal Badru e gardagol Abuu Jah, Fedde Yaakaare Fulɓe Muritani e gardagol Demmba Jallo, Fedde Pinal Ɓamtaare Tunsuwoyliit e gardagol Usmaan Jallo mawninii ñalawma Yero Dooro Mammadu Paate Jaari Jallo to Dingiral Coftal Ɓalli Daar Naayim e nder wuro Nuwaasot, laamorgo Muritani, ñalnde 7 feebariyee 2014.

Koolol winnderewol sooninkooɓe

Koolol sooninkooɓe Nuwaasoot
Koolol sooninkooɓe Nuwaasoot

Koolol winnderewol sooninkooɓe, hono FISO, udditii e wuro Nuwaasoot ñalnde alkamiisa 20 feebariyee 2014. Ngol uddii talaata 25/02/2014. Ngol yuɓɓinaa hikka ko e gardagol Fedde Muritaninaare ɓamtaare ɗemngal e pinal sooninkooɓe hono ko anndiraa AMPLCS, wondude e ballal laamu Muritani e “Île de Paris” (Diiwaan wuro Pari) rewrude e Meeri teerunke Nuwaasoot (CUN

Alfalah mawninii hitaande 36ɓiire duttagol Alhajji Mahmuud Bah

galle oo
galle oo

Ɓesngu Alfalah (galle Alhajji Mahmuud Bah, almuɓɓe Alfalah e sehilaaɓe mum) mawninii ñalnde 4 lewru saawiyee 2014, e gardagol Umaar Alhajji Mahmuud Bah, hitaande waɗtunde duuɓi capanɗe tati e jeegom duttagol Alhajji Mahmuud Bah mo Jowol (yo yurmeende Alla won e makko, barke Alla saroo e ɓesngu makko). Kewu nguu waɗi ko to duɗal Alfalah to Madiina 3, tuggude e 14w30h haa 20w15h.

Rajo Muritani : tawi ko rajo ngenndi wonnoo nattii

Maande Rajo Muritani
Maande Rajo Muritani

Ɗoo e Magaama, ko ina wona duuɓi ɗiɗi (2) jooni, min keɓataa rajo Muritani. Ina waɗa tan sahaa, subaka law, hedde waktu 7ɓo, min keɗoo jolfo oo e kabaruuji mum seeɗa. So ɗum ɓennii, min uddii rajooji amen, sibu hay ɗuum min nattat jaggude. Onndo AM oo kadi marsata tan ko jamma, tee jeewte Pulaar ngoodaani e rajo mawngo ngoo jamma. Ko raɓɓiɗi e haala koo tan, rajo Muritani heɗetaake ɗoo e Magaama. 

Hay kabaaru gooto min nanataa so wonaa ko min keɓi e tele, ndaa wonaa yimɓe fof njogii tele, kadi ko rajo waawi koo, tele waawaa ɗum, sibu, rajo, 

Ndulumaaji Demɓe huuɓnii aadi...

Rewɓe Goomu Pinal arɓe salminde
Rewɓe Goomu Pinal arɓe salminde
Worɓe Goomu Pinal arɓe salminde
Worɓe Goomu Pinal arɓe salminde

Ndulumaaji Demɓe wuro Delliyaa, toongo Faatimata Hawwaa Jeŋ, jatti Demdemɓe yuɓɓinii ñalɗi kaalteteeɗi tuggude e ñalnde 26 haa ñalnde 28 lewru bowte(décembre) hitaande 2013. Njuɓɓini ñalɗi ɗii ko Dental Ndulumaaji Demɓe, jibinannde wuro ngoo, wonɓe ɗoon haa e yaltuɓe ngo maa mbiyen ɗanniyankooɓe wuro ngoo.

Njillu Muritaninaaɓe e koolol Ngaawandere haaɗti ko e Maraadi Niiseer

Laamiiɗo Ngawandere
Laamiiɗo Ngawandere

Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele yuɓɓinii ñalɗi pinal to wuro Ngaawandere e nder leydi Kameruun, tuggude e ñalnde 18 haa ñalnde 22 bowte hitaande 2013. Tiitoonde ndee yowitii ko e jotondiral Pullo e Nagge. Sappo e joy leydi e nder Duunde Afrik ɗo Fulɓe ena tawee, mbismaama e koolol ngol ko jiidaa e ɗanniyankooɓe sariiɓe to Orop, Amerik haa to Asii. 

Baaba Maal teddinaama e nder Ñaabina

Ñaabina
Ñaabina

En nanii Ɓoggee e Demet njaɓɓinooma Baaba Maal kaaɗtudi jaɓɓugal. Bagodinnaaɓe teddiniino mo kaaɗtudi teddungal. Kono Ñaabina ɗo tawtora-ɗen ɗoo ena metti ɓurde.
Baaba Maal jaɓɓaama e Ñaabina Sammba e tule oole ñalnde 23 oktoobar 2013 jaɓɓungal baɗngal faayiida. Mbolonaaɓe, Maalmaalɓe, Dabbenaaɓe e Jaanankooɓe, cuuɗi nay Ñaabina ɗii fof ndentii, teddinii mo kaaɗtudi teddungal. 

Siñcaan Njaakiri noddii, pulaagu nootiima

Siyncaan
Siyncaan

Wuro Siñcaan Njaakiri, e ballal Geno yuɓɓinii ñalɗi ɗiɗi pinal pattamlami ñalnde 28 e ñalnde 29 lewru juko hitaande 2013. Ñalnde 27 ndee waaldaa ko jamma gunndabi. Gooto fof ena heppani puɗal naange ngam yiyde ko ŋarɗi e nande ko weltinta fittaandu, deeƴnata hakkille. Kewuuji ɗii mbaɗi ko to duɗal wuro ngoo.

Ñalawma gadano oo, golle ɗee nguddiraa ko quraana tedduɗo. Nde janngoowo quraana oo joofni, rewi heen ko konngol bismaango Arɗo-dipitee Siley Aali Abdul Aali Bah. 

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image