Ko ɗo ngon-ɗaapinal

pinal


Suudu sarɗi Senegaal : Juutagol nantingol ɗemɗe ngenndiije

Suudu sarɗi Senegaal
Suudu sarɗi Senegaal

Ñalnde talaata 2 noowammbar 2014, jeewte e ɗemɗe ngenndiije puɗɗiima e suudu sarɗi Senegaal. Go’o e nder leyɗe Afrik worgo Saharaa, ko laamu ina ƴetta kuulal yamirde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije e nder Suudu Sarɗi, hay so tawii eɗen nganndi, e yeru, e nder leydi Muritani, gila nde Sih Sammba ƴetti konngol nder asaambele, haali e ɗemngal Pulaar, ɗum wontii no aada mo laawɗinaaka nii.

Yeewtere pinal to Suwoyraat

Natal ƴettangal e hiirde hee
Natal ƴettangal e hiirde hee

En njettii geno. En puɗɗoriima innde geno joom yurmeende huuɓtidinnde e joom yurmeende heeriinde. Jettooɗe ngoodani ko Allah.

Fedde ɓamtaare pulaar catal Suwoyraat, yuɓɓinii ñalnde 15-11-2014 yeewtere pinal. Tiitoonde mayre ko “caɗeele renndo men hannde”. 

Fedde Banii Saalah-Hammee Juulɗo Kan sosaama

Sileymaani Kan.jpg
Sileymaani Kan.jpg

Ñalnde 14 desaambar 2014, fedde nde mbaadi teskinndi, fedde jokkere enɗam e ngootaagu, yuɓɓinii batu mum kuɓtodinngu ngadanu ɗo galle “sukaaɓe kiiɗɗo” Nuwaasoot. Hammee Juulɗo Kan, ganndiraaɗo kadi Muhammad Seyn el Abidin Ben Daawuud Ben Seriif Siidi Eliyaas lollirɗo Hillal e Pulaar, feri ko Kummbi Saaleh hedde teeminannde 13ɓiire, hoɗoyi Tekruur (laamaandi njogorndi wontoyde Fuuta Tooro). 

Pulaagu | Baaba Maal najii e Daawalel

Baaba Maal e Daawalel
Baaba Maal e Daawalel

Pulaagu | Pulaar | Fulɓe | Alhajji Maal, gorko Duwoyra yillinooma Daawalel, Daawa e Yakumbaa, balɗe ɗiɗi, ñalnde 11 e 12 lewru desaambar (bowte) 2014 ngam yuɓɓinde jammaaji ɗiɗi pinal e bismaango Fedde Ɓamtaare Daawalel. Baaba e hoore mum ɓooyat siftrode e nder nguurndam mum naalanke, yimɓe arnooɓe ɓee ndañii heen njuumri noppi e gite, peeral ɓerɗe e hakkillaaji. Ñalɗi ɗii mbelii haa neesti ɗo hay tanaa  gooto teppaani golle ɗee.

Konngi kaŋŋe : "ko en sittee woya en"

natal gannominoowal
natal gannominoowal

Konngi kaŋŋe ummoraade e Alhajji Umar Deh to Likseyba keɓaaɗi e hunuko jinnaaɗo men (yo yurmeende Alla won mum) hono baaba Jaabi Kamara to kayhayɗi.

O wiyi-mi, “nde Moritani heɓi hoyre mum ñalnde 28 noowaamburu 1960, woodi musiɗɗo Alhajji Umar Deh gooto ari e Alhajji umar ina weltii ngam habrude ɗum wonde Moritani heɓii hoyre mum.” 

Fedde Leelewal Pinal won ko siftini Fulɓe Nuwaasot

Abuu Juubaa Deh
Abuu Juubaa Deh

Fedde Leelawal Pinal e gardagol Usmaan Abdullaay Bah lollirɗo Mboondi Kummba e hooreeɓe mum teddungal Sammba Baabayel Njaay e Jah Abuu Haamiidu, yuɓɓinii jammaaji ɗiɗi Pinal pattamlami, ñalnde 8 e ñalnde 9 lewru jolal hitaande 2014 to Dingiral Cehilaagal. Fedde ndee addi ko Kecco-joom-Karwaas walla Kecco Yeenee-yooɓee lollirɗo Abuu Jubaa Deh e diɗɗal mum. Rokkaa teddungal udditde jamma gadano oo ko Abdarahmaani Njaatigi Joop to Oolo-oolooga, gollotooɗo to Boowal-laaɗe diwooje Nuwaasot.

Duunde Laaraf

Fatere Fooyre Ɓamtaare
Fatere Fooyre Ɓamtaare

Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗoo deftere musiɗɗo Sileymaani Haaruuna Soh (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) wallifinoo, tiitoriinde “Duunde Laaraaf”.

- Kummba, sukaaɓe ɓee kirtiima ne ?
- Mi anndaa nii, ko galle taaniiɓe ɓe kiiroynoo, ɓe ngartu tan, ɓe ɗaanii.
- Hiraande ina woodi walla woodaani ?
- Iih, gosi tan woni ɗoo, kosam alaa, etee suukara ko ko gasi.
- Alla dey anndi ko mbaɗ+ɗen ɗum

Njillu Gelongal Fuutu to Ɓunndu

Ladde Ɓunndu
Ladde Ɓunndu

En njillinooma Ɓunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih e ballal Alla e ballal musiɗɗo men Abdullaay Baylaa Basiiru Giro lollirɗo Bilaali Giro mo sahre Girooɓe sara Kiidiira Senegaal. Ko ñalnde dewo, 17 lewru juko 2014, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ngar-ɗen Kayhayɗi, taw-ɗen laawol newaaki ɗoon sabu ñalde tufɗe keewɗe ko guddaaɗe sabu kabaaru rafi Ebolaa oo. Tufnde Sillaa ndee ne ko e ɗeen tufɗe guddaaɗe jeyaa. 

Hiirde Fedde pinal Ɓoggee to Suwoyraat

Naalankooɓe
Naalankooɓe

En njettii geno nde o newnani en ,o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde yuɓɓinnde ndee hiirde pinal pattamlamiire. Ndee hiirde ko ɓooyoore daarteede sabu galɗugol loowdi mayre.

Ginol golle hiirde ndee ko nii siforii :
1- yimre yowitiindee kinɗe fulɓe
2- seppo cosaan
3- yimre dental
4- tinndinoore :jokkere enɗam

Hiirde sukaaɓe Mbaañ to Suwoyraat

Hiirde pinal
Hiirde pinal

 

Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience