Ko ɗo ngon-ɗaapolitik

politik


Hol ko meerotoo Muritani ? Jarabi laamu

Galle laamorɗo Muritani
Galle laamorɗo Muritani

Ɗuum jiidaa e yeruuji bonannde goɗɗi keewɗi, gardooji e kaaɗi kaɓɓagol e laamu. Jooni ne, ko maa Alla faaboo Muritani, sibu ko ɗiin bawɗi bonɗi puɗɗii tunngeede ɗoo, nde ministeruuji tati kaali mbiyi yo hooreejo leydi ƴam manndaa tataɓo mo o fawnoo junngo makko e kaamiilu o wiyi o ƴamataa. 

Nguyka woote : Hol ko Maasina waɗi ?

Maasina
Maasina

Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.

Makki Sal : “Wax waxeet“

Makki Sal
Makki Sal

Gila o toɗɗaa hooreejo leydi Senegaal e lewru abriil 2012, o seeraani e reftude heen. Ko o wiynoo koo ina laaɓti “Oɗon nganndi mi fellitii artirde manndaa duuɓi 7 toɗɗoraa-mi e les ngalɗoo Doosgal leydi oo e duuɓi 5...”

Laamu Muritani : ngardiigu memmbagol

Batu hilifaaɓe
Batu hilifaaɓe

Ñalnde talaata 9 feebariyee 2016, laamorgo leydi habrii toɗɗagol hilifaaɓe hesɓe. Iselmu Ahmed Iɗidbih toɗɗaa kalifu geɗe caggal leydi, Muttar wul Njay toɗɗaa kalifu faggudu e kaalis, o lomtii wul Rayiis e faggudu. 

Takkugol galaŋuuji

Taggugol galaŋuuji, gila Maawiya haa Asiis
Taggugol galaŋuuji, gila Maawiya haa Asiis

 Hono no o heewnoo waɗde hitaande kala, mawɗo leydi oo, ñaantii heewɓe e feeto hikka ngoo. Kono, « nana wonta aada, ñaantetee tan ko sehilaaɓe e banndiraaɓe ». 

“Ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Habsa Jah, ɗoowoowo binndol jaaynde Mauritanies1 jokkondirii e Kajjata Maalik Jallo e nder hello ngo ɓe inniri “AYAAWO”. Tiitoonde  jokkondiral ngal ko  “Debbo Mawɗo, ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”. E nder jokkondiral ngal Kajjata maalik Jallo yeewtanii mo cukaagu mum e darnde mum to bannge hare, darnde addannde ɗum, e no o wiyiri «wellitaare tigi rigi» ha o waawa naftude Moritani.

Ñaawoore Husen Habree : "ko tonngu daasi kala, maa artir e koyɗe joom mum" !

Husen Habree
Husen Habree

Ñalnde 20 sulyee 2015, ñaawoore Husen Habree udditii to Ndakaaru. Ɗumɗoo ko kewu teskinɗo, paayodinɗo e banngeeji kala. Ko kewu maantinɗo sibu ko ngol woni go’o e nder Afrik ko meeɗnooɗo ardaade leydi ina ñaawee e nder leydi Afrik ngoɗndi. Ko ngol woni go’o ko Dental Afrik ina yuɓɓina ñaawoore hooreejo leydi. Ko ngol woni go’o ko hooreejo leydi Afrik ina ñaawree bonanndeeji waɗnoo nde laamii ndee. Ɗum jibinanii  tooñanooɓe kala ɗamaawu, haa arti noon e nder Afrik ɗo yoga e laamiiɓe mbaɗata ko mbelaa. 

CPI seppii Umar, kono yahaani

Umar al Basiir
Umar al Basiir

Umaar El Beshiir, hooreejo Sudaan, yaltii kadi ɗo fotnoo loggaade. Ɗuum ko caggal nde ñaawirdu Pretoriyaa weddii haɗoore mo yaltude leydi Afirik bannge worgo, tuma nde o arnoo nootitaade batu kuuɓtodinngu 25ɓu fedde Ngootaagu Afrik (UA), jooɗinoongu tuggude 7 haa 15 lewru suwee 2015 to Johanesburg. Nde teleeji kolliri mo to pottital too, omo jooɗodii e laamɓe arnooɓe tawtoreede ɓee,

Rewɓe Cammbeen : ndimaagu ɓuranii ɓe jebbilaare

Rewɓe cammbeen
Rewɓe cammbeen

Cammbeen  heeɗti ko fuɗɗaange Rooso, ko ina tolnoo e 30 kilomeeter pawɗo.  Cammbeen jeyaa ko e ronndismaa TEEKAAN ; ko wuro jolfuɓe soñtungo maantinirngo ndema e awo maayo e caaɗli. Kala ɗanniyanke dewɗo e laawol  godoroŋ ummingol Rooso  ina tiindii Ɓoggee, maa rew e dow pom, tacca caaɗngol, kono kadi maa saggu ɗoon e poostoyel sanndarmori, 

Faggudu Muritani : Bonannde ɓurtunde

Muhammed Abdel Asiis
Muhammed Abdel Asiis

Ko ina wona duuɓi ko Muhammed wul Abdel Asiis ardii Muritani, yimɓe heewɓe ina ngoytoo bonannde jawdi hulɓiniinde. Go’o, heewɓe ceeraani e haalde e aybinde laamu nguu, ina mbiya ɗum honii jawdi leydi ndii, alaa ko woppi. Ɓe mbiy-maa seede majjum, ko kala ko ina doga to bannge faggudu e leydi hee, innde hooreejo leydi oo ina sowtee heen. 

Ɗiɗi, heewɓe ina kawri wonde peeje hooreejo leydi oo sakkitta ɗee ko peeje ɗe moƴƴaani, peeje booynirɗe jawdi. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi