Ko ɗo ngon-ɗaapolitik

politik


Mooftee kaalis mon !

Pool Kagaame
Pool Kagaame

« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale… 

Burkinaa Fasoo :Demminaare ɓaleeɓe ?

Seppo nder Wagadugu
Seppo nder Wagadugu

Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol...

Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade 

... Mahtaade Muritani e dow nuunɗal

Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo
Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo

Ngardinndi

Winndi ooɗoo dokimaa ko hoohooɓe e jagge sooninkooɓe, tawi faltaaki jeyaaɓe e pelle politik gonduɗe e laamu walla e luulndo, jiiduɓe miijooji ko faati e ɗawre leñol mum en ɗawaa ndee.

Kala neɗɗo goɗɗo, yo o won sooninke walla alaa, jaɓɗo loowdi ooɗoo dokimaa ina waawi yantude e fuɗɗuɓe ɓee, 

CRSM : Pour une redéfinition équitable du pacte fondateur de notre nation en construction

Mawɓe sooninkooɓe
Mawɓe sooninkooɓe

 

Préambule

Les initiateurs de ce document sont des personnalités et cadres sooninko qui appartiennent à des courants politiques de la majorité comme de l’opposition, et qui partagent les mêmes points de vue, sur les degrés divers d’exclusion de leur communauté.

Uddo Ñaabina !

Manngaan Siidi Moy
Manngaan Siidi Moy

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Mawɗo hilifaaɓe keso, guwarnama kiiɗɗo

Yahyaa wul Hademiin
Yahyaa wul Hademiin
Saamori wul Bey
Saamori wul Bey

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA

Woote hooreleydaagu : Muritani ɓeydiima lofaade

Asiis na woota, luulndo na seppa
Asiis na woota, luulndo na seppa

Ciftoren tan, caggal dirtingol wooteeji meeriiji e dipiteeji ngol rewaani laawol ko ina tolnoo e duuɓi ɗiɗi, laamu Moritani fellitiino yuɓɓinde ɗiin wooteeji e lewru oktoobar 2013, e oon sahaa luulndo ngo muum (ko lollirnoo “COD”) salii yahdude e ɗiin wooteeji, ɗi paɓɓa e lewru noowammburu, woodi e luulndo hee serindiiɓe, tawtoraa ɗiin wooteeji (ko wayi no Tawaasul), kono heddiiɓe ɓee calii. 

Kabaruuji dawrugol daɓɓi

Njillu Biraam
Njillu Biraam

Njillu Biraam. Tawii won ɓe laaɓaaka so Abdel Asiis woni ko e Kampaañ, ina laaɓi Biraam wul Daa wul Abeydi kañum ko e oon kampaañ woni, sibu o habrii ko o kanndidaa gila ñalnde talaata 28  saawiyee 2014. Tee ko ɗum woni sabaabu njillu o yuɓɓini daande maayo, tuggi Rooso, ƴaaŋan maa Ɓoggee, Baabaaɓe, Mbaañ, Kayhayɗi haa yettii Magaama, Mbuun e Sehilbaabi.

Pottital e sukaaɓe

Pottital e "sukaaɓe"
Pottital e "sukaaɓe"

Daawal ɓennungal ngal ina teskiniri kewuuji politik wonande luulndo ngoo so juɓɓingol kawtal Demokaraasi e Ngootaagu, kam e pottital hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis waɗdi e “sukaaɓe”, ko jiidaa e njillu Biraam wul Dah wul Abeydi to daande maayo mawngo e ko sakkitii koo, mawningol hitaande 31ɓiire cosgol fedde FLAM.  

28 feebariyee haa 2 marse 2014 : Kawtal Demokaraasi e Ngootaagu

Joɗnde FNDU
Joɗnde FNDU

Tuggi 28 feebariyee haa 2 marse 2014, luulndo politik leydi ndii (COD e Tawaasul e AP), yantude e pelle renndo (senndikaaji e hoohooɓe jaambureeɓe, pelle jojjanɗe aadee ekn) njuɓɓinii pottital mawngal ngam yeewtude e kuccam leydi ndii e « nanondirde e peeje no leydi ndii yaltinirtee e iiñcuru politik wonndu e leydi ndii gila Muhammed wul  Abdel Asiis heɓti laamu ñalnde 6 ut 2008 ».

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience