Ko ɗo ngon-ɗaapolitik

politik


“Ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”

Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Habsa Jah, ɗoowoowo binndol jaaynde Mauritanies1 jokkondirii e Kajjata Maalik Jallo e nder hello ngo ɓe inniri “AYAAWO”. Tiitoonde  jokkondiral ngal ko  “Debbo Mawɗo, ko on nganndaano e Kajjata Maalik Jallo”. E nder jokkondiral ngal Kajjata maalik Jallo yeewtanii mo cukaagu mum e darnde mum to bannge hare, darnde addannde ɗum, e no o wiyiri «wellitaare tigi rigi» ha o waawa naftude Moritani.

Ñaawoore Husen Habree : "ko tonngu daasi kala, maa artir e koyɗe joom mum" !

Husen Habree
Husen Habree

Ñalnde 20 sulyee 2015, ñaawoore Husen Habree udditii to Ndakaaru. Ɗumɗoo ko kewu teskinɗo, paayodinɗo e banngeeji kala. Ko kewu maantinɗo sibu ko ngol woni go’o e nder Afrik ko meeɗnooɗo ardaade leydi ina ñaawee e nder leydi Afrik ngoɗndi. Ko ngol woni go’o ko Dental Afrik ina yuɓɓina ñaawoore hooreejo leydi. Ko ngol woni go’o ko hooreejo leydi Afrik ina ñaawree bonanndeeji waɗnoo nde laamii ndee. Ɗum jibinanii  tooñanooɓe kala ɗamaawu, haa arti noon e nder Afrik ɗo yoga e laamiiɓe mbaɗata ko mbelaa. 

CPI seppii Umar, kono yahaani

Umar al Basiir
Umar al Basiir

Umaar El Beshiir, hooreejo Sudaan, yaltii kadi ɗo fotnoo loggaade. Ɗuum ko caggal nde ñaawirdu Pretoriyaa weddii haɗoore mo yaltude leydi Afirik bannge worgo, tuma nde o arnoo nootitaade batu kuuɓtodinngu 25ɓu fedde Ngootaagu Afrik (UA), jooɗinoongu tuggude 7 haa 15 lewru suwee 2015 to Johanesburg. Nde teleeji kolliri mo to pottital too, omo jooɗodii e laamɓe arnooɓe tawtoreede ɓee,

Rewɓe Cammbeen : ndimaagu ɓuranii ɓe jebbilaare

Rewɓe cammbeen
Rewɓe cammbeen

Cammbeen  heeɗti ko fuɗɗaange Rooso, ko ina tolnoo e 30 kilomeeter pawɗo.  Cammbeen jeyaa ko e ronndismaa TEEKAAN ; ko wuro jolfuɓe soñtungo maantinirngo ndema e awo maayo e caaɗli. Kala ɗanniyanke dewɗo e laawol  godoroŋ ummingol Rooso  ina tiindii Ɓoggee, maa rew e dow pom, tacca caaɗngol, kono kadi maa saggu ɗoon e poostoyel sanndarmori, 

Faggudu Muritani : Bonannde ɓurtunde

Muhammed Abdel Asiis
Muhammed Abdel Asiis

Ko ina wona duuɓi ko Muhammed wul Abdel Asiis ardii Muritani, yimɓe heewɓe ina ngoytoo bonannde jawdi hulɓiniinde. Go’o, heewɓe ceeraani e haalde e aybinde laamu nguu, ina mbiya ɗum honii jawdi leydi ndii, alaa ko woppi. Ɓe mbiy-maa seede majjum, ko kala ko ina doga to bannge faggudu e leydi hee, innde hooreejo leydi oo ina sowtee heen. 

Ɗiɗi, heewɓe ina kawri wonde peeje hooreejo leydi oo sakkitta ɗee ko peeje ɗe moƴƴaani, peeje booynirɗe jawdi. 

Ngardiigu ooñiingu

Maande Fonadh
Maande Fonadh

Ñalnde 8 saawiyee, Fonadh yaltinii caaktol ɗo hollitta faayre mum e « duumagol ŋakkeende nuunɗal » e leydi hee kam e « ngardiigu ooñiingu » leydi ndii ardoraa ndii. Ngol adii ko siftinde wonde, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e ngenndiyankooɓe heewɓe, ceeraani e suurtude fenaande lornde Muritaninaaɓe heewɓe.

Aɓe njokki kadi e « ñiŋde jiyɗingol kam e taccingol e warngooji kuuɓtodinɗi 

Biraam e Jibi Soh : “Ndeke seppude ina soka neɗɗo”

JIbi Soh mawɗo Kawtal
JIbi Soh mawɗo Kawtal
Biraam, mawɗo IRA
Biraam, mawɗo IRA

Biraam Abeid e Barahiim wum Ramdaan jeyaaɓe e fedde IRA, kam e Jibi Soh hooreejo Kawtal ngam Ƴellitaare ñawaama kasoo duuɓi ɗiɗi. Ñaawoore ndee yani ko ñalnde 15 saawiyee 2015.

Batuuji kisal Ndaakaaru e Nuwaasoot : “Jam laatotaako ɗoon ɗo jiiɓru Libi ñawndaaka”

Foroom Ndakaaru
Foroom Ndakaaru

E nder yontere wootere, hakkunde 15 e 19 desaambar 2014, batuuji ɗiɗi mawɗi jowitiiɗi e kisal njooɗiima to Ndakaaru e Nuwaasoot. Jooɗinoo to Ndakaaru, tuggi 15 haa 17/12/2014 ko batu inniraangu « Forum international de Dakar » (Batu hakkunde leyɗe Ndakaaru). Ndee woni joɗnde maggu adannde. 

Mooftee kaalis mon !

Pool Kagaame
Pool Kagaame

« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale… 

Burkinaa Fasoo :Demminaare ɓaleeɓe ?

Seppo nder Wagadugu
Seppo nder Wagadugu

Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol...

Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience