Ko ɗo ngon-ɗaapolitik

politik


CPI seppii Umar, kono yahaani

Umar al Basiir
Umar al Basiir

Umaar El Beshiir, hooreejo Sudaan, yaltii kadi ɗo fotnoo loggaade. Ɗuum ko caggal nde ñaawirdu Pretoriyaa weddii haɗoore mo yaltude leydi Afirik bannge worgo, tuma nde o arnoo nootitaade batu kuuɓtodinngu 25ɓu fedde Ngootaagu Afrik (UA), jooɗinoongu tuggude 7 haa 15 lewru suwee 2015 to Johanesburg. Nde teleeji kolliri mo to pottital too, omo jooɗodii e laamɓe arnooɓe tawtoreede ɓee,

Rewɓe Cammbeen : ndimaagu ɓuranii ɓe jebbilaare

Rewɓe cammbeen
Rewɓe cammbeen

Cammbeen  heeɗti ko fuɗɗaange Rooso, ko ina tolnoo e 30 kilomeeter pawɗo.  Cammbeen jeyaa ko e ronndismaa TEEKAAN ; ko wuro jolfuɓe soñtungo maantinirngo ndema e awo maayo e caaɗli. Kala ɗanniyanke dewɗo e laawol  godoroŋ ummingol Rooso  ina tiindii Ɓoggee, maa rew e dow pom, tacca caaɗngol, kono kadi maa saggu ɗoon e poostoyel sanndarmori, 

Faggudu Muritani : Bonannde ɓurtunde

Muhammed Abdel Asiis
Muhammed Abdel Asiis

Ko ina wona duuɓi ko Muhammed wul Abdel Asiis ardii Muritani, yimɓe heewɓe ina ngoytoo bonannde jawdi hulɓiniinde. Go’o, heewɓe ceeraani e haalde e aybinde laamu nguu, ina mbiya ɗum honii jawdi leydi ndii, alaa ko woppi. Ɓe mbiy-maa seede majjum, ko kala ko ina doga to bannge faggudu e leydi hee, innde hooreejo leydi oo ina sowtee heen. 

Ɗiɗi, heewɓe ina kawri wonde peeje hooreejo leydi oo sakkitta ɗee ko peeje ɗe moƴƴaani, peeje booynirɗe jawdi. 

Ngardiigu ooñiingu

Maande Fonadh
Maande Fonadh

Ñalnde 8 saawiyee, Fonadh yaltinii caaktol ɗo hollitta faayre mum e « duumagol ŋakkeende nuunɗal » e leydi hee kam e « ngardiigu ooñiingu » leydi ndii ardoraa ndii. Ngol adii ko siftinde wonde, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e ngenndiyankooɓe heewɓe, ceeraani e suurtude fenaande lornde Muritaninaaɓe heewɓe.

Aɓe njokki kadi e « ñiŋde jiyɗingol kam e taccingol e warngooji kuuɓtodinɗi 

Biraam e Jibi Soh : “Ndeke seppude ina soka neɗɗo”

JIbi Soh mawɗo Kawtal
JIbi Soh mawɗo Kawtal
Biraam, mawɗo IRA
Biraam, mawɗo IRA

Biraam Abeid e Barahiim wum Ramdaan jeyaaɓe e fedde IRA, kam e Jibi Soh hooreejo Kawtal ngam Ƴellitaare ñawaama kasoo duuɓi ɗiɗi. Ñaawoore ndee yani ko ñalnde 15 saawiyee 2015.

Batuuji kisal Ndaakaaru e Nuwaasoot : “Jam laatotaako ɗoon ɗo jiiɓru Libi ñawndaaka”

Foroom Ndakaaru
Foroom Ndakaaru

E nder yontere wootere, hakkunde 15 e 19 desaambar 2014, batuuji ɗiɗi mawɗi jowitiiɗi e kisal njooɗiima to Ndakaaru e Nuwaasoot. Jooɗinoo to Ndakaaru, tuggi 15 haa 17/12/2014 ko batu inniraangu « Forum international de Dakar » (Batu hakkunde leyɗe Ndakaaru). Ndee woni joɗnde maggu adannde. 

Mooftee kaalis mon !

Pool Kagaame
Pool Kagaame

« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale… 

Burkinaa Fasoo :Demminaare ɓaleeɓe ?

Seppo nder Wagadugu
Seppo nder Wagadugu

Gila e darorɗe ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade doosgal leydi mum mbele ina laamtaade leydi ndii goɗngol...

Gila e naatirde ndeeɗoo hitaande  laamɗo Burkinaa e pelle politigi luulndiiɗe ɗum ina luurdi e geɗal teeŋtungal : Belees Kompawore ina jogii miijo memtaade 

... Mahtaade Muritani e dow nuunɗal

Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo
Hoohooɓe sooninkooɓe ñalnde kollitaa miijo ngoo

Ngardinndi

Winndi ooɗoo dokimaa ko hoohooɓe e jagge sooninkooɓe, tawi faltaaki jeyaaɓe e pelle politik gonduɗe e laamu walla e luulndo, jiiduɓe miijooji ko faati e ɗawre leñol mum en ɗawaa ndee.

Kala neɗɗo goɗɗo, yo o won sooninke walla alaa, jaɓɗo loowdi ooɗoo dokimaa ina waawi yantude e fuɗɗuɓe ɓee, 

CRSM : Pour une redéfinition équitable du pacte fondateur de notre nation en construction

Mawɓe sooninkooɓe
Mawɓe sooninkooɓe

 

Préambule

Les initiateurs de ce document sont des personnalités et cadres sooninko qui appartiennent à des courants politiques de la majorité comme de l’opposition, et qui partagent les mêmes points de vue, sur les degrés divers d’exclusion de leur communauté.

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorɗe e jokkorɗe  

 

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience