Ko ɗo ngon-ɗaapolitik

politik


Uddo Ñaabina !

Manngaan Siidi Moy
Manngaan Siidi Moy

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Mawɗo hilifaaɓe keso, guwarnama kiiɗɗo

Yahyaa wul Hademiin
Yahyaa wul Hademiin
Saamori wul Bey
Saamori wul Bey

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA

Woote hooreleydaagu : Muritani ɓeydiima lofaade

Asiis na woota, luulndo na seppa
Asiis na woota, luulndo na seppa

Ciftoren tan, caggal dirtingol wooteeji meeriiji e dipiteeji ngol rewaani laawol ko ina tolnoo e duuɓi ɗiɗi, laamu Moritani fellitiino yuɓɓinde ɗiin wooteeji e lewru oktoobar 2013, e oon sahaa luulndo ngo muum (ko lollirnoo “COD”) salii yahdude e ɗiin wooteeji, ɗi paɓɓa e lewru noowammburu, woodi e luulndo hee serindiiɓe, tawtoraa ɗiin wooteeji (ko wayi no Tawaasul), kono heddiiɓe ɓee calii. 

Kabaruuji dawrugol daɓɓi

Njillu Biraam
Njillu Biraam

Njillu Biraam. Tawii won ɓe laaɓaaka so Abdel Asiis woni ko e Kampaañ, ina laaɓi Biraam wul Daa wul Abeydi kañum ko e oon kampaañ woni, sibu o habrii ko o kanndidaa gila ñalnde talaata 28  saawiyee 2014. Tee ko ɗum woni sabaabu njillu o yuɓɓini daande maayo, tuggi Rooso, ƴaaŋan maa Ɓoggee, Baabaaɓe, Mbaañ, Kayhayɗi haa yettii Magaama, Mbuun e Sehilbaabi.

Pottital e sukaaɓe

Pottital e "sukaaɓe"
Pottital e "sukaaɓe"

Daawal ɓennungal ngal ina teskiniri kewuuji politik wonande luulndo ngoo so juɓɓingol kawtal Demokaraasi e Ngootaagu, kam e pottital hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis waɗdi e “sukaaɓe”, ko jiidaa e njillu Biraam wul Dah wul Abeydi to daande maayo mawngo e ko sakkitii koo, mawningol hitaande 31ɓiire cosgol fedde FLAM.  

28 feebariyee haa 2 marse 2014 : Kawtal Demokaraasi e Ngootaagu

Joɗnde FNDU
Joɗnde FNDU

Tuggi 28 feebariyee haa 2 marse 2014, luulndo politik leydi ndii (COD e Tawaasul e AP), yantude e pelle renndo (senndikaaji e hoohooɓe jaambureeɓe, pelle jojjanɗe aadee ekn) njuɓɓinii pottital mawngal ngam yeewtude e kuccam leydi ndii e « nanondirde e peeje no leydi ndii yaltinirtee e iiñcuru politik wonndu e leydi ndii gila Muhammed wul  Abdel Asiis heɓti laamu ñalnde 6 ut 2008 ».

Maati Mintu Hammaadi lomtiima Ahmed Hamsa

Maati Hamadi e Ahmed Hamsa
Maati Hamadi e Ahmed Hamsa

Ko UPR (parti laamu) e Tawaasul pooɗondirtunoo joɗnde ardorde “Dental Teeruwal Nuwaasoot” (Communauté Urbaine Nuwaasoot (CUN)). En der ɗuum, UPR ina joginoo daaɗe 18, Tawaasul daaɗe 10 ; APP ina joginoo daaɗe 5 e AJD/MR daaɗe 4, fof woni 37 daande.  Ko adii ɗuum tawi UPR e APP (Masawuud) nanondirii, APP ina wootana Maati mintu Hammaadi, mbele heɓa cukko gooto.

Yiilirde suudu sarɗi hesere

Suudu sarɗi
Suudu sarɗi

Suudu sarɗi hesuru nduu, toɗɗiima terɗe ardorde mum keddiiɗe ɗee caggal nde toɗɗii Wul Boyliil yo won hooreejo mum. Wul Boyliil noon jeyaa ko e lannda laamu nguu, hono UPR, o lomtii e toŋŋinorde hee ko Masawuud wul Bulkayri. Wul Boyliil wonnoo kalifu geɗe nder leydi, tampinanooɗo no feewi e suudu sarɗi ɓennundu nduu, 

Toɗɗagol wul Abdel Asiis hooreejo Dental Afrik (UA) waɗii haala

Abdel Asiis, hooreejo leydi Muritani
Abdel Asiis, hooreejo leydi Muritani

Ko ñalnde alkamiisa 30 saawiyee persidaa Muritani, hono Muhammed wul Abdel Asiis, toɗɗaa yo ardo Dental Afrik wonande lebbi 12 (hitaande) garooji ɗii. Nguuɗoo ngardiigu noon, ko cabbi gorle, sibu hitaande kala ko hooreejo leydi goɗɗo jooɗotoo e joɗnde ndee. Toɗɗogol Asiis ngol noon, waɗii haala, nde tawnoo ko kanko waɗnoo kuudetaa gadano caggal nde Dental Afrik ƴetti hawraannde yowitiinde e “demokaraasi e woote.”

Woote : Jiiɓru politik ina jokki

Wootooɓe
Wootooɓe

Ñalnde 21 desaambar woote mbaɗtaama e nokkuuji ɗo partiiji gootondirooji ɗii ndonkondirnoo. Haa heddii to Kayhayɗi (woote meer), Attaar e Shingiti (woote depitee), caggal “ko nii, wonaa nii”, mo gasataa. Ɗe potnoo waɗteede ko ñalnde 7 desaambar 2013 kono, sabu jiñagol e jiikagol CENI e limooje mum, e bayle keewɗe, yimɓe njooɗiima balɗe 10

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Fula jeeyngal

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Xiti - audience