Ko ɗo ngon-ɗaarenndo

renndo


Ciftoren Ibraahiima Demmba, ngenndiyanke

Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID
Ibraahiima Demmba Bah ganndiranooɗo BID

Ñalnde 15 suwee 2014 waɗi hitaande ko Ibraahiima Demmba Bah, lollirɗo BID, ruttinoo e joom men. Hitaande ko ganndal suuɗii.
Wonande annduɓe mo, ko lekki mawki yani ɗoo, ko ngenndiyanke mawɗo waasaa ɗoo, hoore e nder ngenndiyankooɓe leydi Muritani, e nder leñol fulɓe. Waɗi noon ko Ibraahiima Demmba Bah ko ganndo, ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille, juumtuɗo, cuusɗo, koosɗo, nuunɗuɗo wonnoo, daraninooɗo Pulaar.
Ibraahiima Demmba Bah ko ngenndiyanke, daraninooɗo leñol mum, rewrude e ɓamtugol ɗemngal mum, hono Pulaar. Ina saɗi yiyde hannde, neɗɗo ganndirɗo fulfule no a anndiri ɗum nii, e no o gollanirii ɗum nii.

20 suwee, ñalngu mooliiɓe

Seppooɓe Ɓoggee, ina pooftoo (saraaji Nuwaasoot)
Seppooɓe Ɓoggee, ina pooftoo (saraaji Nuwaasoot)

E nder kitaale ɓennuɗe ɗee, leyɗe keewɗe e diiwanuuji keewɗi ina mawnintunoo ngootiri fof ñalngu mum mooliiɓe. Won heen nii mbaɗatnoo ko yontere no woorunoo. Kono ina ɓurɗi maantinde e ɗii ñalɗi, ñalngu 20 suwee, ñalngu mooliiɓe wonande Afrik. Nde tawnoo mooliiɓe ɓuri heewde ko e Afrik, Batu kuɓtodinngu Fedde Ngenndiije Dentuɗe felliti, e batu mum njooɗinoongu ƴetti hawraande 55/76 ñalnde 4 desaambar 2014, ngam yiɗde wallitde Afrik e ndee darnde, 

Mande Nuwaasoot jogotoo mbaydi laamorgo ?

Nder jehre Joyaɓal
Nder jehre Joyaɓal

 

Jamma alkamisa, 3 lewru sulyee 2014, hay asamaan gasnaani ruylinde (waɗde duule) tawi ko won nokkuuji Nuwaasoot e Jehre Senkiyeem ndee kujjitii ndiyam e mbooko. Nde ƴiiwoonde ndee toɓi, tawti diƴƴe ɓulatnooɗe ɗe ndartaaki gila e ndunngu rawane, gaddannooɗe galleeji keewɗi woppeede e laataade biille. 

Bilaal wul Yamar sankiima

Bilaal wul Yamar
Bilaal wul Yamar

 

Bilal wul Yamar sankiima ɗoo e Nuwaasoot ñalnde 18 suwee 2014, caggal rafi juutɗo.  Bilaal wul Yamar ! Min ngadii nande ndee innde ko e hunuko Al Hajji Ngayde (yo Alla yurmo ɓe, yaafoo ɓe) rewrude e onndooji Rajo Muritani. Gila ndeen, haa hannde, wiyde « Bilaal wul Yamar, wayi ko no wiyde Rajo Muritani nii ». 

Pulaar waasii jaalal : Aamadu Saydu Kan nodditaama

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndanngal terɗe mum, kam e FOOYRE ƁAMTAARE ina nduwanoo ɓesngu Aamadu Saydu Kan, cankiiɗo ñalnde 22 suwee 2014 to Nuwaasoot, wirnaa to Likseyba ñalnde heen. Aamadu Seydi Kan ko jaggal e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani wonnoo. O ardiima ko juuti Catal fedde ndee to Nuwaadibu. Maayde makko ko baasal mawngal wonande Fedde ndee, wonande leñol ngol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aljanna. Ko Kan Aamadu Saydu ligganii leñol ngol, Fedde ndee e ɓesngu Muritani waawaa haaldeede kiikiiɗe gooto. 

Seppooɓe ina ceedtoo

Naatirde Nuwaasoot
Naatirde Nuwaasoot
Naatirde Nuwaasoot 2
Naatirde Nuwaasoot 2

Jaaynoowo biyeteeɗo Kaliilu Jagana njokkondiriino e artiraaɓe seppunooɓe gila e Ɓoggee haa Nuwaasoot... A ɓe ceedtoo :

« Mbiyetee-mi ko Abuu Jallo. Njeyaa-mi ko Beelel Uurngel. Miɗo yahra e duuɓi 44. E hitaande 1989 min leeptaama, jawdi amen ɓolaa, min taccinaa feewde Senegaal. Caggal duuɓi 20 daayo waawnaango e nder tuddule, min pellitaa artireede e njuɓɓudi, min ndokkitee hakkeeji amen. 

Seppo artiraaɓe, Sammba Abdul Bah ina jangtoo kasoo mum

Sammba Abdul Bah
Sammba Abdul Bah

 

Sammba Abdul Bah jeyaa ko e yimɓe tato nannganooɓe caggal nde polis werlii e seppo mooliiɓe e arnooɓe jaɓɓaade ɗum en gerenaatuuji ɗo karafuur Madrid ɗoo. Kanko e hoore makko ko o gartiraaɗo e wuro Gurel Falli, sara Kankoosa. Kanko ardii Jokkorde sanɗaaji e almudɓe artiraaɓe (CEER : Coordination des Elèves et Etudiants Rapatriés) waɗnde ko ina wona 40 tergal.

Koɗungu Laamɗo Miskineeɓe e miskineeɓe artiranooɓe

Polis ina werloo gerenaat
Polis ina werloo gerenaat

Ñalnde 04 lewru duujal hitaande 2014, koɗungu Laamɗo miskineeɓe e miskineeɓe artiranooɓe ummoraade Senegaal teskinii to Karefuur Madriid e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, no feewi. Koɗungu nguu ɓooyat daarteede. Laamɓe miskineeɓe jaɓɓorii hoɗɓe mum ko garnatuuji, bede (matarakuuji) e kasooji. 

Maayde mantaani Yero Kajjata Mbaay

Ibraahiima Aali Mbaay
Ibraahiima Aali Mbaay

Tanaa barwaro waɗii ñalnde 04 lewru duujal hitaande 2014, heedde waktuuji 2 subaka e Laawol Njoorto, hakkunde Nuwaasot e Butelmiina, yooɓorii fittaandu giɗo, musiɗɗo denndanooɗo nguurndam hono Ibraahiima Aali Mbaay lollirɗo Yero Kajjata mo Sorimalee, tawi yeeƴaaki alyatimeeɓe.

Maayde mantaani oo gorko, mo nganndu-ɗaa, wonnoo e nguurndam fof ko juulɗo teskinɗo, sabbundu ɓesngu, kuutorgal banndiraaɓe, jokkoowo leñol e enɗam.

Mooliiɓe : « jaɓɓungal coofngal »

mbeefeegu yimɓe arɓe jaɓɓaade
mbeefeegu yimɓe arɓe jaɓɓaade

Hanki kikiiɗe, « seppooɓe Ɓoggee » njaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal. Ɗum ko jaɓɓungal Nuwaasootnaaɓe njaɓɓii ɓe ngal. Maa mbiyaa alaa mo araani bismaade ɓe e hollitde wonde ko e maɓɓe wondi ngam heɓtugol hakkeeji maɓɓe.
Laamu nguu noon, laamu Abdel Asiis e senerooji noon, no jaɓɓorii ɓee seppooɓe nii, alaa fof ko ɓuri ɗum soofde e haawnaade. 

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Awtaade tappirde pulaarFeewnude tappirde ina newii


Hol no nde aafretee ? 

 Kuutorgel MSKLC

Guide de transcription et de lecture

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji