Ko ɗo ngon-ɗaarenndo

renndo


“So sagata remaani, yaha ko ɓuri casol mum !”

Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan
Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan

Eɗen ciftina ɓesngu nguu ko Pulaar walla Fulfulde haali e ndema : « So neɗɗo wammbaani naange, woni turaaki remi, roondoo nge, woni yahde ina jiggoyoo ko wuurdi. So neɗɗo remaani, yaha ko ɓuri casol mum woni taƴde jolɗe ina ɗaɓɓoya ko wuurdi. Fitti, fottee woni so neɗɗo gaynii ko soñnoo alaa e sago ɗannoo ina yiyloo ko wuurdi. Ndema ɗeɓiino mettude, kono mettaade ɗalaani ».

Amerik : haa hannde paltoor ina lutti toon

Seppo ɗaɓɓugol jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to Amerik
Seppo ɗaɓɓugol jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to Amerik

Lowre internet wootere to Amerik ina waɗi wiɗto ngam anndude “hakkunde kitaale 60 (nde paltoor woodi toon ndee) e jooni, hol heen nde ɓaleeɓe ɓuri heewde wareede”. Najoore ! Wiɗto ngoo yaltinii wonde “jooni ɓe ɓuri heewde wareede e nde paltoor woodnoo toon ndee”.

Hol fof ko jaŋde nafata ?

Almudɓe waɗooɓe kawgel
Almudɓe waɗooɓe kawgel

“Hol no mbaawirten faamninirde sukaaɓe men wonde ko jaŋde woni coktirgal ɓamtaare ɗoon ɗo annduɓe ngoni waasɓe, warkoyeeɓe ngoni alɗuɓe ?” (konngol Robert Mughabe)

Laamu ñukkintoongu ɓiɓɓe leydi

Hoore lowre alakhbar.info
Hoore lowre alakhbar.info

Nduu lewru kadi sooynaani jikke, gajaaɗe na njokkondiri ndartaaki. Caggal haala Neema ngadduka coow e njiylawu kaŋŋe ɗo laamu ɓolata miskineeɓe jawkal mum en, e fitina ɗum waawi jibinde, jaaynde Al Akhbar, hono no heewnoo waɗde, saaktii ajaande woɗnde.

Hiirde ciftorgol Aamadu Saydu Kan (2)

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Hiirde ndee fuɗɗoyii ko waktuuji sappo e jeetati (W18) kikiiɗe, nde fuɗɗorii ko jaŋde Ɓuraana e daande Ceerno Aamadu Soh, tergal catal NDB. Rewi heen ko gardiiɗo goomu jeeyngal e juɓɓingol, hono musidɗo Sih Jibriil Aamel, ƴetti konngol ngam salminde yimɓe ɓee e haalande ɓe no njuɓɓudi hiirde ndee lelorii.

1-Udditirde hiirde ndee jaŋde Ɓuraana. 2-Konngol hoyreejo Catal fayde e joɗnde ndee. 

Ciimtol cabborgol Philip Alston : Baasal e paltoor ina njaaji e Muritani

Filip Alston
Filip Alston

Ciimtoowo keeriiɗo Fedde Ndenndiije Dentuɗe (NgD) jilliiɗo Muritani hakkunde 2 e 11 mee 2016 oo, wiyetee ko Philip Alston (Filip Alston). Faandaare njillu nguu wonnoo ko ɓetde golle laamu Muritani to bannge hare kaaɗtudi baasal kam e ɗooftagol ko hunanii winndere ndee to bannge ɗooftagol jojjanɗe Aadee, e dow bismaango Laamu Muritani. 

Goppitgol Biraam

Biram Dah Abeid
Biram Dah Abeid

Ñaawaama ñalnde 17/05/2016. Ñaawirde Lommet yamirii goppitgol Biraam Daa Abeydi e Barahiim Ramdaan, sokanooɓe lebbi 16 hannde. Ɓe cokranoo koo hujja « jeyeede e fedde nde heɓtinaaka, dental ngal yamiraaka e noddugol e dental ngal yamiraaka kam e wasde e doole kisal. 

Yarlitanaade banndum

Ceerno oo e almudɓe mum
Ceerno oo e almudɓe mum

To leydi Amerik, jannginoowo gooto yoɓanii almudɓe mum noogaas e njeegomo (26) yahrooɓe tawo e jaŋde gaggaaji, denndaangal fere duuɓi 4 jaŋde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde, mbele janngo mbaawa jokkude jaŋde mum en, tee ko fereeji ɗii kala. 

Faatimata Mbay heɓii “Njeenaari Cuusal”

Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry
Foto rewɓe heɓɓe njeenaari cuusal 2015, ina ngondi e John Kerry

Ko ñalnde talaata 29 marse 2016 wonnoo, to Washington, leydi Amerik. Tee o heɓi njeenaari ndii ko e juuɗe John Kerry hono Kuuɓal Dental Dowlaaji Amerik. Njeenaari ndii ko njeenaari ndokketeendi Debbo Cuusɗo, mo Departemaa Detaa (Ministeer geɗe caggal leydi) Dowla Amerik rokkata hitaande kala rewɓe aduna oo ɓe darnde mum en teskini e nder hare jooltugol jojjanɗe aadee e nder leyɗe mum en.

Catal FƁPM Nuwaadibu : Ñalnde ciftorgol Aamadu Saydu Kan

Aamadu Saydu Kan
Aamadu Saydu Kan

Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, yuɓɓinii ñalnde  Hoyre-biir 20/02/2016, Ñalngu Kan Aamadu Saydu, ngam siftorde e neldude  duwaawu oo musidɗo jaltuɗo aduna,  kanko e maayɓe juulɓe kala. 

Hol Kan Aamadu Saydu ?

Kan Aamadu Saydu yiyi aduna ko e hitaande 1949 to wuro Likseyba Gorgol. Kan Aamadu Saydu ko gorko ngenndiyanke, cuusɗo, katante jiɗɗo leñol, caliiɗo yawaare,

Mballee FOOYRE

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Tappirɗe alkule Pulaar

 Winndooɓe 

Saydu Aamadu Njaay

Jibril Muusaa Joop

Binndanɗe mon diine, e kuɗol Jibriil Muusaa Joop

Ganndal kuule asamaan

Ganndal Kuule Asamaan

E Kuɗol Umar Abdalla Wele

Jeyi leydi e Muritani

Jeyi leydi e Muritani
e kuɗol Maamuudu Haaruuna Joop

Ganndal Sawru

Muusaa Aamadu Jallo, binndo "Ganndal Sawru"

Defte cakkitiiɗe muuleede

Binndanɗe diine

 

Binndanɗe diine 
e kuɗol Ceerno Bun Umar Lih

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Lowe PULAAR

Eɓɓaaɗe firooji

Kulle e tinndi

TIMTIMOL
Kulle

Tinndi