Ko ɗo ngon-ɗaarenndo

renndo


Juulɗo, Abdul Ama, holi aan ?

Doktoor Umar Bah
Doktoor Umar Bah

Juulɗo, Abdul Ama, holi aan ? ko deftere luutiire nde jinnaaɗo men, Doktoor Umaar Bah mo Dabbe winndunoo, sankaare yani tawi nde joofaani. Ko ɗuum jeyi sabaabu ɓamtu-ɗen ndeeɗoo tiitoonde ngam suɗirde winndannde mem faytunde e nguurndam makko.

Eɗen njaafnoo banndiraaɓe noon sabu ngolɗoo ciimtol ena fotnoo yaltude gila e lewru feebariyee maayndu nduu, kono ko caɗeele caabinoo ɗum.

Silki deftere ngam siftorde Umaar Mboyna Bah

Ceerno Aamadu Kiiɗe
Ceerno Aamadu Kiiɗe
Umar Mboyna e Njaay Saydu
Umar Mboyna e Njaay Saydu

Ñalnde aset (hoore-biir), 8 lewru marse (mbooy), hitaande 2014 waɗti duuɓi ɗiɗi ko ɓiy yumma men, giɗo men, jahdiiɗo men Umaar Mboyna Bah seerndanoo e men tawi ena ɗaldi en kesniiɗo Takko Abuu Takko Sih mo seeraani tawo e sunaare e alyatiimu gorko ena wiyee Abuu Umaar Mboyna Bah.

Barooɓe Jakel ndillinii Jakel e Pete

arɓe juuraade
arɓe juuraade
jaŋde deftere
jaŋde deftere

Siyaara Barooɓe Jakel. Ñalnde 15 lewru siilo hitaande 2014, ɓesngu Barooɓe Jakel Sahre Hammee Yero waɗii siyaara pattamlamo e nder wuro mum en. Waɗanaa siyaara oo ko Ceerno Muktaar Sammba lollirɗo Ceerno Yero Kudeeje.

Ɓorƴitgol leyɗe daande maayo : “min njaɓaani !”

Diinno hoohooɓe to Sem-sem
Diinno hoohooɓe to Sem-sem

Sikkanoo ko kaa haala hankati ko ngoppaaka, laamu nguu haaytii teettude leyɗe daande maayo mawngo ina totta ɗum jananinkooɓe. Ndeke yimɓe tinaani maataani, haa wiyaa wonde lefol leyɗe, tuggi Tararsa haa  Daarel Barka haa rewo Ɓoggee, laamu ko ko rokki ɗum jom jawɗeele en, jeyaaɓe to Sawuud, yo ngar ndema heen gemhe, e innde sosiyatee biyeteeɗo Raji.

Kaawisi diwtuɗo hakkille

Cumu sara  Keur Momar Saar
Cumu sara Keur Momar Saar

Cumu kaawniingu, ngu iwdi kumpundi, ena owni beelol Wuro Juude Jaabi e nder falnde Podoor, diiwaan See Liiw (Saint Louis) to bannge rewo leydi Senegaal, tuggude e ñalnde altine 3 colte 2014. Jaayya oo fuɗɗii ko ñalawma altine. Ñalnde heen ko galleeji joy (galleeji 5) cumi. Nde galle gadiiɗo oo huɓɓi, yimɓe cikkatnoo woni sabaabu mum ko ŋakkere teylaare to bannge wonooɓe e kaatane ndefu walla urooɓe cuuɗi mum en. 

Ɓesngu Manndelaa

Ɓesngu Manndelaa
Ɓesngu Manndelaa

Manndelaa resii laabi tati. O dañii sukaaɓe njeegomo e taaniraaɓe noogaas (20) e njaatiraakon keewkon.

Aftuut Saheli e ilgol Nuwaasoot

Lelnugol tuwooji Aftuut Saheli
Lelnugol tuwooji Aftuut Saheli

Ilam Nuwaasoot ina foti jeertaneede : Waɗi ngoo jeertinaango ko Ibraahiima Caw, gardiiɗo Tuugnorgal Sato Fedde Ngenndiije (PNUE : Programme des Nations Unies pour l'environnement) ñalnde alkamiisa 23/01/2014. O hollitii wonde « nokkuuji keewɗi e wuro Nuwaasoot ngoo ɓuri geec lesɗude, tawi kadi tulde ceenal paddorɗe geec ɗee tiiɗaani no feewi » yanti heen « gargol Aftuut Saheli ɓeydii diƴƴe fotde laabi tati 

Manndelaa wonaa leñam-leñamo

Mandelaa e tergal Springboks
Mandelaa e tergal Springboks

Manndelaa yiɗaa leñamleñameeɓe, raneeɓe heen, e ɓaleeɓe heen fof.  Omo luulndii kala kiiɗal tee ko o daraninooɗo haɓde e baasal. Ko ɗum tagnoo en wiyde ko o «mbaabuur miskinɓe ». Hono no o wiyrunoo e hitaande 1662 e ñaawoore Rivonia « mi haɓiima njiimaandi raneeɓe, mi haɓiima njiimaandi ɓaleeɓe », omo luulndii njiimaandi leñol e dow leƴƴi goɗɗi. Ɗuum ina feeñi e mahngo ANC, sibu ina heewnoo raneeɓe e jilluɓe. 

Manndelaa : Binndanɗe nguurndam 9

Manndelaa e Hilaari Kilinton
Manndelaa e Hilaari Kilinton

Manndelaa waɗi nguurndam mum fof ko e hare politik. E nder heen, won jikkuuji nguurndam o joginoo kaanduɗi e teskeede, so ñemmbaaka kay. Jaaynoowo gooto ine wiyee Richard Stengel sawndiimaa mo ko ɓuri duuɓi 20. Debbo harbiyanke goɗɗo, belsiknaajo, cokranooɗo sabu haɓaade apartaayd, biyeteeɗo Hélène Passtoors, ina anndunoo no feewi Madiba. Ɓee ɗiɗo ceedtiima e makko jikkuuji garooji ɗii, gontuɗi doosɗe nguurndam.
1. Hakindaade : « hakindaare Manndelaa (tawi hare ina dooki hakkunde ɓeleeɓe e raneeɓe e ciltirɗi apartaayd) wallitii no feewi leydi ndii daɗde e musiiba hare ɓesngu ».

Ñalnde darnga !

Muhammed el Muttaar Shingiti
Muhammed el Muttaar Shingiti

E wiyde pelle nay daraniiɗe jojjanɗe aadee (AMDH, AFCF, CR, SOS-ESLAVES), Muhammed el Muttaar el Shingiti, oon binndunooɗo ko heewi ko faati e « Daartol njiyaagu e nder defte laawol Maalik », sibu o winndii to o woni to Dohaa too, o wiyi : « Sariya jaɓaani warngo jedditiiɗo, tee ɗum meeɗaa kewde e nguurndam Nulaaɗo (MJKM) walla e nguurndam sahabaaɓe mum, ɓe nganndu-ɗaa golle mum en e haala mum en ngoɗɗondiraani e binndi Quraana ».

Tonngooɗe Fooyre cakkitiiɗe

Peewnanee koye mon tappirɗe

Oɗon mbaawi etaade feewnande koye mom tappirde, tawa oɗon kuutoroo Microsoft Keyboard Layout Creator (MSKLC). Njahee ɗoo, ina faamninaa no waɗirtee

Feewnude tappirde ina newiiOɗon mbaawi awtaade tappirde pulaar min peewnani on.

Horsinɓe Fedde Ɓamtaare

KIRIKU waɗtii haalde Pulaar

Mballee Fedde men hisnude golle mum

Dannga waandu : "neɗɗo e sahaa e weeyo"

Eɓɓaaɗe firooji

Random image