Pulaar e nder filde internet (www.peeral.com)
Ɓamtaare Afrik hino tawni kadi ƴellitugol e nder palleeji (toile) internet; nonnonteendi (diversity) pine men, e done men, ɓure men; e ɗemɗe e taariika men. Ko ɓuri heewude e men janngii, haawike haa mugaama wallifaaku (conye) winndaangu e ɗemɗe janane, wano e aarabeere, sinuwaare, riisiire, indiyankoore, faarisiire, faransiire, e enngeleere…
Geɗe baawɗe danndude garaaɗo aksidaa ɗaɗngaanndiijo (AVC)
Hitaande kala aksidaaji ɗaɗngaanndiiji (Accident Vasculaire Cérébral : AVC) ina njooɓoo yimɓe heewɓe. Heewi wonde tan ko maayde peral : neɗɗo ina yahatnoo tan haa yana ; walla ina haalatnoo tan haa hawra e joomum mum ekn … KO sabu nguuɗoo ñawu hulɓinaade addani ngu waɗaneede ñalawma no woorunoo, tawi ko haala maggu tan haaletee heen, nguun ñalngu woni 29 oktoobar garoowo o. Hade ɗuum ina moƴƴi ngannden hol ko woni aksidaa ɗaɗngaanndiijo ? Hol maale makko e hol no o reentortee ?
Senegaalnaaɓe keɓii «hakkunde geese»
Hankadi, kala Senegaalnaajo jogiiɗo ordinateer e internet ina waawi winndondirde e cinndel (telefoŋ portaabal) mesasuuji daɓɓi, ko anndiraa SMS (Short message service). Ko ñalnde altine 26 sulyee 2010 Google hurmbiti ooɗoo sarwiis keso wonande Senegaal. O wiyetee ko Gmail sms.
Sida : Ko e laawol wonaa
Batu 18ɓu jowitiingu e Sida jooɗiima to wuro ina wiyee Vienne to leydi Otris, tuggi 18 haa 23 sulyee 2010 . Udditi ngu ko Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe e hoore mum, hono Ban Ki Moon. Ko ina wona 20 000 neɗɗo ina tawtoraa : karalleeɓe cellal, wiɗtooɓe, jeyaaɓe e pelle, wonduɓe e rafi o ekn …
Hoodere moolanaande nder kammu
Kayre ɓuri koode ganndaaɗe ɗee kala teddude to woɗɗi. Annduɓe ko fayti e kuule kammu (astoronomi) ceediima e lonngorɗe mum en ɓooɗde gaas mawnde, fooynunde (leernde) no feewi, e nder ruulngo wiyeteengo Tarentule. Ina sikkaa hono mayre e teddude meeɗaa yiyeede. Ɓe kuutorii ko lonngorɗe teleskop Ƴeewirde Orop worgo (ESO), kam e lonngorɗe teleskop biyeteeɗo Hubble.
Ganndal Kuule Asamaan (2) : NAANGE
Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en. E nder ganndal kuule Kammu, naange ko hoodere. E nder Satonaange, ko kannge fof ɓuri mawnude: kono e nder aduna he, ene woodi koode ɓurɗe nde mawnude ɗo woɗɗi! Hon koode ɗe njiyaten jamma e nder kammu o, sinno eɗe ɓadinoo en, ɗe laatortonoo e gite men kono naange nge way e men nih.
Warbaa Kebbel (Duwaawu)
Ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani e gardagol hoyreejo mum Aamadu Umaar Jahe pelle pine gonɗe e Nuwaasot ina ndennda sunaare e ɓesngu Sorimalee e Barooɓe Jakel haa teeŋti e Yero Kajjata Mbaay, Abuu Diiye Kebe, e Aamadu Usmaan Kebesabu cankagol musiɗɗo maɓɓe Hawwaa Mayram Diiye noddirtenooɗo Warbaa Kebbel,cankiiɗo ñalnde 05 lewru morso 2010 to Ndakaaru, birnoyaaɗo to Sorimalee. Ardorde ndee kadi ina nelda duwaaw feewde e musiɗɗo mum Njaay Saydu Aamadu(Gelongal Fuuta) sabu ndeeɗoo sankaare. Ende wiya yo Alla yurmo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.
Ko ceedtii-mi e Abuu Usmaan Bah
«Tawde hunaade ko ñamaande», mi huninooma maa mi seeɗto seeɗa e ko nganndu-mi e Abuu Usmaan ; Ko musiɗɗo Mammadu Maamuudu Baal waɗi heen ko ina yona, kono ko seeɗa e geɗe Abuu Usmaan, nde wonde kadi o wonaa neɗɗo yeengo, yoga e golle makko mbirnitaaki yimɓe.
Hol ko dartini gartugol mooliiɓe ?
Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali. E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde « siifɓe ngal ɓe maa ndarano gartirgol juɓɓinangol e dow hormaade neɗɗaagu maɓɓe e kisal maɓɓe».
Aadee heddoraa ko duuɓi 100 fat !
Aadee ko ko nattata woodde e winndere he. Alaa ko mbaaw-ɗen waɗde hankadi ngam falaade ɗuum. Hankadi ñaawaama ! No mbaaw-ɗen goongɗinirde kaaɗoo haala ? Jaaynde bayyinnde ɗum nde ko jaaynde ganndal heptinaande. Nde wiyetee ko Australian. Ko kayre bayyini haala ganndo gooto Ostralinaajo biyeteeɗo Frank Fenner, ceedtanaaɗo ganndal ko fayti e « ñifgol ciiri tagooje ». Omo jeyaa e «akaademi gannde» to Ostraali.
