Pulaar.org

Termo-termo ngam deeƴre «Nango» sara wuro Segu hakkunde kapiteen Galieni (wonande Farayse) e Seydu Jeliyaa (wonande Ahmadu, laamiiɗo juulɓe).*

Caggal nde njoofnu ɗen daartol Sayku Umaar Taal, eɗen puɗɗoo ɗo huunde e daartol e woon e seernaaɓe e almuuɓe makko, ɓe yimɓe keewaani haalde haala mum en, tawi noon ko yimɓe darinooɓe e maantiniiɓe e nder fellannde diine Sayko Umaar, haa teeŋti e Saydu Jeliyaa. Hol Saydu Jeliyaa ? 

Daawuuda Abdullaay Dem

GANNDAL E JAAMBARAAGAL
Kuɗol : Daawuda Abdullaay Dem
Ñalnde : 17 Suliyee 1986

Ceerno Sammba Jaadanaa !
Ganndal e Jaambaraagal mbirniima
Too e Gawdal Koolɗi Ceerno Sammbba janfaama
Ceerno Sammba Jaadanaa
Mo duwwawu mum jaabanaa.
Ceerno Sammba Jaadanaa !

Muammaar el Kaddaafi, to galle mooɓondire Nuwaasoot

Ñalnde noogaas  feebiriyee 2OO9 hawri ko e batu Goomu Jokkondiral hakkunde Leyɗeele (Groupe de Contact International – GCI ) ndenndinngu Dental Leyɗeele Afirik (UA), Fedde Adunayaŋkoore Haalooɓe Farayse (OIF), Fedde Mooɓondiral Juulɓe (OCI), Dental Oropnaaɓe (UE), Fedde Dowlaaji Aarabeeɓe e Fedde Dowlaaji Dentuɗi (ONU) yantude e terɗe Diiso Kisal Fedde Dowlaaji Dentuɗi.

Nino Wiera, hooreejo leydi baraaɗo o

Musiiba bonɗo, so ɗii kuudetaaji puɗɗitiiɗi e Afrik hirnaange, caggal daawal deeƴre seeɗa. Idorii ko Muritani, leydi ndi meeɗaa heen seertude. Tuggude , ɗiɗmiti ɗum ko Gine Bisaawu, hay so tawii juutaani, fayi Gine Konaakiri, hay so tawii ko teŋre kadi waɗaa kuudetaa, arti e Gine Bisaawo, caggal warngo gardiiɗo konu mum, hono Tagme Na Waye jamma 1 fayi ɗiɗi marse 2009.

cahe maayɓe e yuwngo laana Joolaa, to Senegaal

Lebbi jooni ko (…) Goomu koninkooɓe ina golloroo les ngam etaade ñawndude gagga muusɗo warngooji. Ɗo adan ɗo, pelle daraniiɗe jooltugol hujjaaji ɓe bonanndeeji ɗi njannoo, kollitiino softeende mawnde ngam wallitde ɓe*. Kono, e balɗe cakkitiiɗe ɗe, ellee won luural joli hakkunde maɓɓe. Hol ko ɗum woni ? Hol ko koninkooɓe ɓe njoganii ñawndugol oo gagga muusɗo, mbele ndee ñawannde ina dañanee safaara ?

Huunde e jaabawuuli …

Omar El Beshir, ina baaboo

Ñalnde 4 mars 2009, Ñaawoore kuuge winndereyankoore (Cour pénale Inernationale – CPI) jooɗiinde to wuro ina wiyee La Haye to leydi mbiyeteendi Pays-Bas, ñaawii wonde Omar el Beshiir, hooreejo leydi Sudaan, ina foti nanngeede sabu warhooreeji nder wolde (crimes de guerre) e warhoore winnderankoore (crime contre l’humanité) to diiwaan biyeteeɗo Darfuur, gonɗo e nder leydi Sudaan. Ñaawoore nde ina yooɓtorii mo geɗe ɗiɗi :

Abdullaay Bacili hooreejo LD/MPT

Mooɓondiral jeegaɓal Maalde Demokarasi / Dillere ngam Heerto Gollal (LD/MPT) jooɗiima nyalnde Aset 20 e Alet 21 Deesambar 2008 to CICES Ndakaaru (CICES ko nehaande hakkunde-leyɗe ngam njulaagu e gostondiral nde Senegaal), ɓurɗo lollirde « Foire ». Sikke-alaa maa ngal mooɓondiral LD/MPT woppu jeloode nder dawrugol catiindi Ndenndaandi Senegaal.

Udditi golle Mooɓondiral ngal ko Abdullaay Baccili, koolaaɗo kuuɓal LD/MPT.

 Naatirde

« Amerikanaaɓe njuumaani. Ñalnde 20 saawiyee 2009 wonanii ɓe ñalngu daartol. Won e ñalɗi ina mbayla nguurndam leydi, hay so tawii muumtataa ko ɓenni, kono tawa ina njibina ɗamaamuya kappanɗe goɗɗe. Ñalawma oo kala, alaa ko waawi wirnude himme kewkewe ɗe :

Luc Montagnier

 Porfeseer Luc Montagnier, keɓooɗo hikka njeenaari mbiyeteendi « Prix Nobel » ko fayti e safaara wiyi ina yaakorii wonde feso safroowo Sida ina waawi dañeede ɗo e « duuɓi nay haa joy ».

«welaani haalde, kono ina gasa wona ɗoo e duuɓi nay maa joy ». Nde o naamndaa mbele o heñaaki ? O jaabii « ko e ɗeen golle ngon-ɗen ko ina wona jooni duuɓi sappo ». O wiyi noon wonde « feso safroowo » ɓuri newaade e « feso faddotoongo ». O heptinii noon wonde Sida ko ñawu caɗtungu faamde, tee haa hannde annduɓe ngoni ko etaade faamde ko saabii "paddorde ɓalndu neɗɗo ina colɓitoroo nii …" .

Dooro Kudiyel

Ko Dooro Kudiyel o nodirtee, kono innde makko timmunde ko Maamuudu Demmba Bah.

Ko gooto e naalankooɓe heewɓe ɓe Muritani moofti tawi ko ñeeñɗuɓe e fannu naalankaagal. Dooro ko koɗoowo, jimoowo e binndoowo jime e jimɗi naatna ɗum en e nder gaaci. O feeñnini naalankaagal makko ko  e pelle ɓamtaare pulaar. To wuro makko liksayba Gorgol, ko kaŋko nii woni hannde kalfinaaɗo jaŋde catal ngal, ko idii ɗum o wonii e K.J.P to leydi Koddiwaar catal Segelaa.