Yimɓe heewɓe ina luurdi hannde e batte ɗe kuuge leeyɗeele aduna oo nganniyi ƴettude feewde e Moritani caggal nde goomuyel militeer en folli laamu ngu ardinoo Siidi Wul Sheex Abdallaahi ngardonoongu e waame demokarasi wooteeji marsa 2007. Darnde pelle adunayankooje ɗee noon foti faamreede ko kuuge ɗe ɗe ƴetti feewde e Moritani ko geɗe kawranooɗe e nder pelle he (Moritani ko nduubaan e nder Dental Afirik, e Dental Adunayankoore ekn..) etee wiyaa heen kala jaɓɓuɗo won ɗiin sarɗiiji, kuule ɗe ina poti faweede e mum.
Kuugal janngal e Moritani ngal feeñi ko e kuulal ngal 25 ƴoogangal e Doosgal cosngal Dental Afirik etee ngal kuulal laawɗinaa e leydi he (ratification) ko ñande 7 suliyee 2008 e rewrude e Asambele Nasiyonaal, ellee ma mbiyaa wonde dipiteeji ƴaañɗi kuudetaa oo ko raɓɓiɗɓe hakkillaaji.
Ɗum noon ina wayi no so ɗeen kuuge pawaama e Moritani, leydi ndi tooñaaka, ko kañum tooñi hoore mum, walla mbiyen ko goomuyel senerooji tooñi ɗum. So won fotɓe woyreede ko ɓeen poti woyreede (maa en ngartoy e ɗeen kuule sabu wonaa ɗum woni yeewtere men hannde).
So tawii noon en nduttiima e rewam keborɗam battinde e nguurndam leydi ndi, pot-ɗen teskaade ko wonde Moritani ko ko jiggotoo hitaande fof ko ina tolnoo e 70 mbuudu e nder teemedere (70%) kala ko feewti e nguura mum. Tesko-ɗen noon ɓesngu Moritani hannde yettiima miliyonaaji tati etee heen miliyon ko heegaaɓe (ndañaani e nguura ko ɓalli mum en katojini heen ko).
Moritani, yoga e cofteele mum to bannge faggudu e renndo keewi golloreede ko balle ummoraade caggal leydi maa wonii ko balle Alla meho walla ñamaale. Yoga e ɗum noon heewi ummoraade ko pelle adunayankooje ɗe ko wayi no Dental Leyɗe Orop (UE), ceŋɗe Dental Dowlaaji Dentudi (ONU), Banke Monnjaal (BM) ekn…walla ko wayi no leydi Farayse e Dental Leyɗe Amerik ko ɓuri maantinde heen ko.
Ina teska noon gila Senerooji ɗi polli laamu demokarasii ngu SIDIOCA ardinoo, aduna oo kala, teeŋti noon e Dental Leyɗe Afrik (UA), UE, ONU, BM e leyɗeele Orop e Afrik taam pelliti, so tawii laamu SIDIOCA artiraaka e palaas mum, maa ɓe taƴondir e Moritani etee yoga ko ɓe e mballittunoo ɗum walla ko ɓe ñamlatnoo ɗum maa ɓe ndartin haa heddoo tan balle njurum ndeeraagu (sadakeeji).
En njettiima noon hankadi e sahaa ko wonnoo gubbaali ari ko e wontude goonga sabu UA e batu goomu mum kalfinaangu jam e kisal e nder Afiriik e diisnondiral e pelle e leyɗe Orop ɗe taƴanii senerooji ɗi lajal ñande 6 oktoobar 2008 so ɓe ngoppitaani SIDIOCA, ɓe ndutti ɗum e laamu, maa pelle ɗe e leyɗe ɗe ciynu ko mbiynoo ko.
Jooni noon eto-ɗen ƴeewde tolno ɗeen balle keborɗe waaseede so tawii haa jooni senerooji ɗi ina lutti tiiɗde koye e nangtaade e ko njeyaa ko : UE, BM e leydi Amerik kañum en tan ina piɓi haaytude rokkude Moritani ko ina tolnoo e 500 miliyon dolaar (hedde 100 miliyaar ugiyya).
Ndiin jawdi fotnoo ko golloreede ko e eɓɓaaɗe ƴellitgol ndema e ngaynaaka, peewnugol laabi e golle jowitiiɗe e cellal e jaŋde, tabitingol jam e kisal e nder leydi he, kaɓtagol e ownooɓe (terorist en) e keblugol konu men ekn… E nder ooɗoon kaalis fof ina wayi no ko 18 miliyaar ugiyya feewti e ballal njurum-ndeeraagu, hay oon kaalis ne BM ko ko yowi ɗum haa ƴeewa no waɗanta ɗum.
AFD, hono fedde faraysenaaɓe wallidiinde arwaniire Moritani fellitii dartinde balle mum haa nde laamu kesu sompaa fof. Etee ɗo kaalaten ɗo AFD ina wallitnoo Moritani ko ina tolnoo e 100 miliyoŋ ooroo (hedde 30 miliyaar ugiyya) e nder daawal duuɓi tati, won heen ko fuɗɗinoo totteede kono won heen ko tottaaka tawo, ina gasa ɗum waasa totteede so tawii militeer en njaɓaani ko mbiyaa ko.
UE ina nanondirnoo e Moritani awde e maayo mum liɗɗi ko ina tolnoo e coggu 300 miliyoŋ dolaar (90 miliyaar ugiya) e duuɓi nay paaɗi, ko ñande 31 ut ɓe potnoo wersude oon kaalis kono ko ko yowaa. Jiidaani UE ina hunaninoo Moritani dokkal 230 miliyoŋ dolaar (miliyaaruuji 4 e 600 miliyoŋ ugiya). Oon kaalis ina fotnoo fewnitireede laawol Nuwaasoot feewde Rooso e golle goɗɗe jotondirɗe e ƴellitaare leydi ndi ko wayi no gollirɗe dowrowe yeru : porosee Aftuut Saheli potnooɗo ittande Nuwaasoot ɗomka, mahgol laawol laana njoorndi ummaade geec feewde Gorgol ngam jolnoyde «fosfat Bofal» yeeyoyee caggal leydi.
Ɗeen gollorɗe fof so tawii kaaytii, ina hasii bonannde mum e leydi he ina heewi teeŋti noon wonannde gollinooɓe (jom antarpirisuuji) kono kadi wonande gollotooɓe leydi ndi maa ŋakkire no feewi ɗo ngolli, ɗum ɓeyda kadi somaas e leydi he.
Ko goonga batte bonannde nde e laamu ngu wonataa jooni jooni kono ɗo e lebbi jeegom feewde hitaande maa ɗum battin e nguurndam dowla o, gila noon e njoɓɗeele liggotooɓe haa e fereeji guurnannooɗi Administarasiyoŋ oo, ɗum noon ina hasii maa wonan «laamiiɓe» ngoƴa. Nde wonde yoga e daraninooɓe maa polla laamu Siidi paanditinoo heen ko mbele ina ndaña wellitaare no addan nii (jamaanu Maawiya) no porliri jawdi laamu, haa hannde ne dee ɓe keboraani hoonaade tawde wonii jawɗeele maɓɓe keewɗe ndañetenoo ko e porlugol jawɗeele poreseeji e jeenaaje keɓetenooɗe heen, jooni kam joom mum en nanngii kaake mum en.
Kono kadi kuuge keeriiɗe goɗɗe maa ƴette wonande Dowla Amerik e Dental Orop, ɗeen kuule noon toɗɗotoo ko yimɓe heeriiɓe teskoraaɓe jartodingol mum en e kuudetaa oo walla halfinaaɓe golle toowɗe e laamu militeer en ngu. Ɓe puɗɗiima nii lelnude doggi ɓeen tuumaaɓe wonde ko wallidiiɓe jamfiiɓe laamu SIDIOCA, hay booñuuji yoga e maɓɓe njoginoo e bankeeji caggal leydi, maa kaalisaaji mum en njowe toon haa geɗe ɗe laaɓta.
Ko dooki en ko, so tawii en palaaki ɗum gila e law, kebor-ɗen ko dummbeede e nder leydi he etee en majjaani bonannde mum e ɓesngu, sabu eɗen ciftora ko ɓooyaani tawo, caɗeele Irak wuurnoo ko adii liɓgol laamu Saddam : heege sabu ŋakkere nguura, ñabbuuli sukaaɓe sabu ronkude dañde safaruuji, nate jurminiiɗe ɓesngu Irak peeñooje e telewisiyonaaji ekn.. Hay Libi ne nde nanngondiraa wattindi ko jebbilaade, tuubani leyɗeele Orop.
Wiyooɓe hannde wonde kuuge keborɗe ƴetteede feewde e Moritani «ko bolle puuyɗe», ko so tawii ɗum arii «eɗen mbaawani koye men» ko añɓe jam e kisal Moritani sabu nguu ñalngu hannde, ko aduna julyultondiral, aduna oo fof wontii wuro wooto, hay gooto waawanaa hoore mum kañum tan, gooto fof ina soklondiri e koɗdiiɗo mum, ɗum noon wiyde ina waɗta Moritani no «duunde laaraf» ko yoolaare.
Mbiyen tan wonde Moritaninaaɓe kala (en paltaaki hay gooto, hay saabiiɓe ngonka hannde ka) ina poti dartaade, njiiloo peeje juumtuɗe ballitooje leydi ndi hisnude jam e kisal ɓesngu mum. Ɗum ɗaɓɓi ko yo a taw dabi ɗeen peeje ko ruttaade e ngonka ngadiika ñande 6 ut 2008, caggal ɗum sompa diisnondiral mawngal denndinoowal gollotooɓe politigi kala, yiyloo maslaha tawa ko tiiɗtinoowo demokarasi e leydi he, gooto fof yiytoo heen hoore mum tawa hay gooto hersaani. Ɗum noon ɗaɓɓi ko yo senerooji ɗi mbaajto koye mum en, ngannda ko ɗum woni laawol jamyamol, ko heddii fof roondi ko fitina, saka noon so tawii joom mum en njaakorii tawde ko kañum en njogii kaɓirɗe ko yiɗde mum en tan rewetee, ɗum ko juumre.
Doole ko maa ngondaa e fiɓnde sellunde e nuunɗal so wonaa ɗum, jibinta ko halkaare.
Firo kuulal 25 Doosgal cosngal Dental Afirik.
Ina moƴƴi yimɓe ngannda kuulal ngal UA fawi e Moritani ngam yowde ɗum e fedde nde, e wiyde ɗum wonde maa kuuge pawe e mum.
So tawii Goomu kalfinaangu Jam e Kisal teskiima mbayliigu laamu luulndiingu Doosgal (constitution) leydi e nder gooto e dowlaaji jeyaaɗi e fedde nde, tawi peeje dipolomasii fof kuutoraama etee njumtaani, Goomu ngu ina foti ƴettude kuugal ngam yowde jeytoragol e golle oon dowla e nder fedde he ɗum noon ko fawaade e kuule 30 Gollal Sosngo e 7 (g) e nder Nanondiral (protocole). Etee ngool jowgol ko ɗoon e ɗoon siynetee.
Ɗum fof e wayde noon, ina farlinaa e Dowla nduubaan o jokkude e hormaade sarɗiyeeji ɗi Fedde nde fawi e mum teeŋti noon e sarɗiyeeji jowitiiɗi e kormagol jojjanɗe aadee.
Jowgol Dowla nduubaan addantaa UA taƴondirde e mum to bannge dipolomaasi sabu fedde nde maa sakku kala peeje ngam ruttude demokarasii e nder oon dowla.
Saabiiɓe mbayliigu laamu luulndiigu Doosgal leydi potaani jeytoreede e wooteeji juɓɓinteeɗi ngam artirde njuɓɓudi demokarasi e nder leydi etee ɓe potaani hay halfineede golle e nder juɓɓule politigi Dowla maɓɓe.
Saabiiɓe mbayliigu laamu luulndiigu Doosgal leydi ina mbaawi noddeede sariya e nder ñawirɗe toppitiiɗe ɗeen geɗe e nder Dental he.
Batu kuuftidinngu (Conférence) maa faw kuuge e kala Dowla nduubaan pewjoowo pollugol laamu luulndigol Doosgal leydi Dowla nduubaan goɗɗo e nder UA walla ballitoowo ngool pollugol, ɗum ɗoon noon ko fawaade e kuulal 23 Gollal Sosngo
Batu kuuftidinngu ina waawi fellitde ƴettude kuuge goɗɗe feewde e saabiiɓe mbayliigu laamu luulndiigu Doosgal leydi tawi hay kuuge to bannge faggudu ko heen njeyaa.
Dowlaaji nduubanuuji fedde nde potaani jaɓɓaade e moolde saabiiɓe mbayliigu laamu luulndiigu Doosgal leydi.
Dowlaaji nduubanuuji fedde nde poti ko ñaawde saabiiɓe mbayliigu laamu luulndiingu Doosgal leydi walla cakka peeje no nawtiri ɗum en to ngumminoo.
Dowlaaji nduubanuuji ina cemmbina ciifondiral nanondire hakkunde majji e compugol kuutorɗe to bannge sariya jowitiiɗo e ballondiral to bannge sariya e nawtugol jom bonannde en to leydi mum en».
Maamuudu Haaruuna Joop
