JAAMBAREEƁE NDIMAAGU

0
566

Mbeɗe yiɗi mi yimat ngenndi am

Hoore am teddaani balabe am

Mi wuurtinat pinal am

Muritani mi yiɗii ma mi añtataa

Ko e maa nokki jayngol ngenndiyankaagal

Nde yaynii jaambareeɓe ndimaagu leydi am.

Mbeɗe yiɗi mi yimat ngenndi am

Hoore am teddaani balabe am

Mi wuurtinat pinal am

Muritani mi yiɗii ma mi añtataa

Ko e maa nokki jayngol ngenndiyankaagal

Nde yaynii jaambareeɓe ndimaagu leydi am.

Ooyre ndimaagu fuɗtii lewlewtii

Ƴiiƴe jaambareeɓe laatii docotte kuɓɓii

Hisnude ngenndi am ndi koloñaal meerii

Cinndingal laɓal kiñci-kañca ceerndowal leƴƴi

Huubna kalifaandi ɗo hay gooto umsaaki.

Hiitaaɓe ko majjinaaɓe e kaasaara tiindii

Ngati kiñcowal darnde jaambareeɓe sikkitaaki.

Fooyre sukkii ooyre ndimaagu duñcooɓe hakkaani

Yarooɓe ƴiiƴam naatii leydi am bommbooje ina mbakkii

Cohirɗe jaambareeɓe cukkii haɗtaa duttal alaa

Hare ndimaagu duukii arani hartaa heytaa.

Kono sukña jommbii ko meeɗɗo ɗo hay gooto dillaani

Nde jaambareeɓe laaɓaa ndimaagu rokketaake sakketaake

Law ɓe laawii salaade e leydi maɓɓe yaɓɓeede.

Caasal e pellital pilñitii ɓerɗe ɓe puuntetaake

Kalfowel sikki fof ina yamiraa ngati ɗojjooje sinndaade

Kumpinaangel ko tiiɗi jaambaraagal ñemmbetaake.

Ɓe coorii Waalo no yamiraaɓe yo coñ ko ngaawaani

Diile Faatim Kummba Njommboos Caam ina siimtee

Ko ɗeŋñintu maa beeyooje ina nganndi weeɓaani.

Jodom foolii tuuba e Ndate Yalla Fatim Yamar

Jokkondirii e barogal Jolof jabgol mum bonɓe cikkitaaki

Hurɓannde Aliburi Njaay mo faayaani koloñaal wemjii

Bona-kitangel no hojom geenol luggol rokkii

Kono janfa ɓadtiiɓe konu Waalo feƴtiima

Doole gaño cowiima mosol yoolaare feraama

Salaŋeeje ndoontiima yaaɓan’de Fuuta e kummaari.

Leydi ngulndi jaw gila e piyanɗe hattaaɓe

Umar Saydu Taal mo fuutankooɓe njejjittaa

Sileymaani Baal dillere maa findinii Fuuta

Satigaagal lomtin-ɗaa almamaagal ko ƴellitaare

Muudo kalifaandi tokkit-ɗaa ko karsol yowitaare

Mata ndimaagu leem-ɗaa ko mbaydi ɓeydaare.

Jaambaraagal, nuunɗal e cuusal mo bettataa

Abdul Bookara Aali Dunndu Segele mo Daabiya

E kalfowel e naafigel sago maa ko daande coddtitaa.

E takko maa golle Baydi Kacce Paam en njaafnataa

Yedditii naamndoo battane solimaaru Abel Sanndeer

Tooro haa Laaw e Booseya… Ngenaar haa Damga e Dimat

Jayli kuɓɓii kure e conndi ñaamii sagataaɓe Fuuta halfataake

Añɓe tamii teppe nde heɓata ɓe suusɓe e ɓakkere nikña ɓe.

Kalfowel ko ŋatngel wallitirtoo ko seerndude feewnitoo sorkoo

Fuuta jiimaa udditi damal Ngalam waɗaa takko.

Gidimaƴa gaddiima, mo giddan maa gaddee koƴombol mum tinaani

Maalamin Demmba Dabaase Daraame:jeetati ndunngu njahdii e naange

A dartiima koloñaal hisnude Ngalam e kalifaandi

Cuusal maa, newaare maa e ganndal maa ina keri ŋeŋ

Fayndaare maa a hollii tigi Galiyeni e kapiteen Forteŋ..

Rewo e woodi boowe yerɓannde mum humpaani

Sheeƴ Melayniin ganndal maa a suuɗaani

Ƴiiƴe jaambareeɓe ceenal woɗjii hare a addaani

Koloñaal ko ko mawnikinii ndimaagu a yeeyaani

Siidi Sagiir wul Mullaay Seyn e Taganiit sahodinii

E nguurndam Siidi añii gaño haa maayi yiɗtaani

Bakkaar wul Suweid Ahmed yiɗde ngenndi mum ɓurɗo weeɓaani

Barooɗe Taganiit daande Koppolani kirsi haa kirsi leydi.

Ɓee e woɗɓe ɓadiiɓe e woɗɗuɓe fof en limtaani

Ɓe maayaani maa juut inɗe maɓɓe ko en haaltooɓe

En njaɓataa ko salinoo taaniraaɓe e njaatiraaɓe

Ndimaagu ! ndimaagu enen njeyi wune e manoore ndokkenɓe

Golle ! golle maɓɓe en njokkat e ɗee mawɗe ko en tuugnotooɓe.

Kalifaandi ! kalifaandi kesiri e ngenndi men fewjaama

Mawɓe men hanki leñƴi men kaɓɓondiraama

Leñƴi men hannde taƴooɓe mbelsindaama

Ɓee heen woɗeeɓe ! ɓee heen ɓaleeɓe ! madditooɓe kersataa

En paamii wostaaɓe soodaaɓe law ɓe cuuɗtaama

Yaakaare ko ɓe sarkitooɓe leñƴi men ɓe njilliima

Maabanɓe ko mbaawaa so nikñaama mbaɗtataa.

Abdallaahi mo Inaal fooɗii Sammba mo Fuuta

Muhammed mo Tiiris sinngiima Maƴa mo Gidimaƴa

Duudu mo Waalo naŋtiima e Siidi mo Neema

Doole men ko dental baawal men naafige heɓataa

Seekooɓe ko ñootataa moojobere mon yiytaama

Doole ngootaagu leñƴi peeje pelle mon mbaawanaa

Onon soofaaji bonɓe caggal leydi ndi mon on naftataa

Daabaaji laamuuji gañaaɗi gañtaaɗi ɓesngu mon on njurmotaako

Kuutorɗe laamuuji wostaaɓe yeeyde muuɗaandi mon on ɗeŋƴotaako.

Ndiwkeeru hassaneeɓe rewo e senngo worgo juutii min cuuɗaama

Goonga suuɗaaki wirni ɗo woɗɗaani sanndolinɓe penñinaama.

Ndii leydi ko liingu lummbotoo ko e luggam

Ceŋdi mon anndaama soomi ko bonan’de

Aamde janfante e ruttooɓe e ngumndam dewus

Dummbooɓe e majjere mgoni tufdi bane mon kogole

Mbippee ! mbippee loŋon ko ndoolon mon mbaawataa

Kattantaa ɓadin’de pokopokolam saka ƴeeŋnude

 

Battane mon ko buñcaŋ ! no noɗde pay-ɗon ko ɓakkere.

Ngootaagu senngo ngenndiyankooɓe hisnata ndii leydi

Berɗe amen ina njeedi balle amen moggaaka

Dental amen ina heri ɗoo beeroowo heƴataa

Sukkii on corataa toowii on ndiwataa wontii loggaare

Ɗo mbaaw-ɗon ardude inan tommbii on ɓe tampataa.

Janfante haawtii ndoolon mum sikki teddungal teddii maa daasee

Puuyɗo majjuɗo ngal roondete roŋkii horkitee

Feere fenndii fedannde nde ɓiraɗam haaɗaani

Fuunti duumotaako amin ngoɗii ngenndi amen aɗa hona

Fuunti hoore mum so berliiɗo naange ɗooɗe.

Haɓɓere ngenndiyankooɓe ɗo ndiyam sorataa

Daraniiɓe haɓde e añɓe e janfantaaɓe : hisana ndii leydi

Añɓe huutorteeɓe caggal leydi booraaɓe ko serindiiɓe

Ɗo nafata ma on nimsu haɗtaa bolle mon ko min fenñinooɓe

Njurum alaa ! so on ndillii ko min monñooɓe

Ndogee ! so min pilñitiima becce mon ko min lappooɓe

Goonga e doole minen ndokkaa penoowo kaari min loppaaka.

Ndimaagu ngenndi juutat ko min habantooɓe

Ngootaagu leñƴi haa bada ko min dartantooɓe

Ɗo waɗi cereeli giɓ ! ko min sukkooɓe

Min mbaasaani leydi amen min ngonaa yeeyooɓe

Min kalfaaka ndiwkeerunkooɓe min ngonaa huutorteeɓe.

Kaaddi nguurndam ndii ko min teddinooɓe ɓamtooɓe

No taaniraaɓe e njaatiraaɓe ngenndi amen ko min reenooɓe.

Ɓe mbiyi ! kamɓe ɓee ɓe mbiyi ! e tee minen min njaɓii

Muuɗaandi ko mbonndi .

Aamadu Malal Gey
Settaamburu 1982