Mbeɗe yiɗi mi yimat ngenndi am
Hoore am teddaani balabe am
Mi wuurtinat pinal am
Muritani mi yiɗii ma mi añtataa
Ko e maa nokki jayngol ngenndiyankaagal
Nde yaynii jaambareeɓe ndimaagu leydi am.
Mbeɗe yiɗi mi yimat ngenndi am
Hoore am teddaani balabe am
Mi wuurtinat pinal am
Muritani mi yiɗii ma mi añtataa
Ko e maa nokki jayngol ngenndiyankaagal
Nde yaynii jaambareeɓe ndimaagu leydi am.
Ooyre ndimaagu fuɗtii lewlewtii
Ƴiiƴe jaambareeɓe laatii docotte kuɓɓii
Hisnude ngenndi am ndi koloñaal meerii
Cinndingal laɓal kiñci-kañca ceerndowal leƴƴi
Huubna kalifaandi ɗo hay gooto umsaaki.
Hiitaaɓe ko majjinaaɓe e kaasaara tiindii
Ngati kiñcowal darnde jaambareeɓe sikkitaaki.
Fooyre sukkii ooyre ndimaagu duñcooɓe hakkaani
Yarooɓe ƴiiƴam naatii leydi am bommbooje ina mbakkii
Cohirɗe jaambareeɓe cukkii haɗtaa duttal alaa
Hare ndimaagu duukii arani hartaa heytaa.
Kono sukña jommbii ko meeɗɗo ɗo hay gooto dillaani
Nde jaambareeɓe laaɓaa ndimaagu rokketaake sakketaake
Law ɓe laawii salaade e leydi maɓɓe yaɓɓeede.
Caasal e pellital pilñitii ɓerɗe ɓe puuntetaake
Kalfowel sikki fof ina yamiraa ngati ɗojjooje sinndaade
Kumpinaangel ko tiiɗi jaambaraagal ñemmbetaake.
Ɓe coorii Waalo no yamiraaɓe yo coñ ko ngaawaani
Diile Faatim Kummba Njommboos Caam ina siimtee
Ko ɗeŋñintu maa beeyooje ina nganndi weeɓaani.
Jodom foolii tuuba e Ndate Yalla Fatim Yamar
Jokkondirii e barogal Jolof jabgol mum bonɓe cikkitaaki
Hurɓannde Aliburi Njaay mo faayaani koloñaal wemjii
Bona-kitangel no hojom geenol luggol rokkii
Kono janfa ɓadtiiɓe konu Waalo feƴtiima
Doole gaño cowiima mosol yoolaare feraama
Salaŋeeje ndoontiima yaaɓan’de Fuuta e kummaari.
Leydi ngulndi jaw gila e piyanɗe hattaaɓe
Umar Saydu Taal mo fuutankooɓe njejjittaa
Sileymaani Baal dillere maa findinii Fuuta
Satigaagal lomtin-ɗaa almamaagal ko ƴellitaare
Muudo kalifaandi tokkit-ɗaa ko karsol yowitaare
Mata ndimaagu leem-ɗaa ko mbaydi ɓeydaare.
Jaambaraagal, nuunɗal e cuusal mo bettataa
Abdul Bookara Aali Dunndu Segele mo Daabiya
E kalfowel e naafigel sago maa ko daande coddtitaa.
E takko maa golle Baydi Kacce Paam en njaafnataa
Yedditii naamndoo battane solimaaru Abel Sanndeer
Tooro haa Laaw e Booseya… Ngenaar haa Damga e Dimat
Jayli kuɓɓii kure e conndi ñaamii sagataaɓe Fuuta halfataake
Añɓe tamii teppe nde heɓata ɓe suusɓe e ɓakkere nikña ɓe.
Kalfowel ko ŋatngel wallitirtoo ko seerndude feewnitoo sorkoo
Fuuta jiimaa udditi damal Ngalam waɗaa takko.
Gidimaƴa gaddiima, mo giddan maa gaddee koƴombol mum tinaani
Maalamin Demmba Dabaase Daraame:jeetati ndunngu njahdii e naange
A dartiima koloñaal hisnude Ngalam e kalifaandi
Cuusal maa, newaare maa e ganndal maa ina keri ŋeŋ
Fayndaare maa a hollii tigi Galiyeni e kapiteen Forteŋ..
Rewo e woodi boowe yerɓannde mum humpaani
Sheeƴ Melayniin ganndal maa a suuɗaani
Ƴiiƴe jaambareeɓe ceenal woɗjii hare a addaani
Koloñaal ko ko mawnikinii ndimaagu a yeeyaani
Siidi Sagiir wul Mullaay Seyn e Taganiit sahodinii
E nguurndam Siidi añii gaño haa maayi yiɗtaani
Bakkaar wul Suweid Ahmed yiɗde ngenndi mum ɓurɗo weeɓaani
Barooɗe Taganiit daande Koppolani kirsi haa kirsi leydi.
Ɓee e woɗɓe ɓadiiɓe e woɗɗuɓe fof en limtaani
Ɓe maayaani maa juut inɗe maɓɓe ko en haaltooɓe
En njaɓataa ko salinoo taaniraaɓe e njaatiraaɓe
Ndimaagu ! ndimaagu enen njeyi wune e manoore ndokkenɓe
Golle ! golle maɓɓe en njokkat e ɗee mawɗe ko en tuugnotooɓe.
Kalifaandi ! kalifaandi kesiri e ngenndi men fewjaama
Mawɓe men hanki leñƴi men kaɓɓondiraama
Leñƴi men hannde taƴooɓe mbelsindaama
Ɓee heen woɗeeɓe ! ɓee heen ɓaleeɓe ! madditooɓe kersataa
En paamii wostaaɓe soodaaɓe law ɓe cuuɗtaama
Yaakaare ko ɓe sarkitooɓe leñƴi men ɓe njilliima
Maabanɓe ko mbaawaa so nikñaama mbaɗtataa.
Abdallaahi mo Inaal fooɗii Sammba mo Fuuta
Muhammed mo Tiiris sinngiima Maƴa mo Gidimaƴa
Duudu mo Waalo naŋtiima e Siidi mo Neema
Doole men ko dental baawal men naafige heɓataa
Seekooɓe ko ñootataa moojobere mon yiytaama
Doole ngootaagu leñƴi peeje pelle mon mbaawanaa
Onon soofaaji bonɓe caggal leydi ndi mon on naftataa
Daabaaji laamuuji gañaaɗi gañtaaɗi ɓesngu mon on njurmotaako
Kuutorɗe laamuuji wostaaɓe yeeyde muuɗaandi mon on ɗeŋƴotaako.
Ndiwkeeru hassaneeɓe rewo e senngo worgo juutii min cuuɗaama
Goonga suuɗaaki wirni ɗo woɗɗaani sanndolinɓe penñinaama.
Ndii leydi ko liingu lummbotoo ko e luggam
Ceŋdi mon anndaama soomi ko bonan’de
Aamde janfante e ruttooɓe e ngumndam dewus
Dummbooɓe e majjere mgoni tufdi bane mon kogole
Mbippee ! mbippee loŋon ko ndoolon mon mbaawataa
Kattantaa ɓadin’de pokopokolam saka ƴeeŋnude
Battane mon ko buñcaŋ ! no noɗde pay-ɗon ko ɓakkere.
Ngootaagu senngo ngenndiyankooɓe hisnata ndii leydi
Berɗe amen ina njeedi balle amen moggaaka
Dental amen ina heri ɗoo beeroowo heƴataa
Sukkii on corataa toowii on ndiwataa wontii loggaare
Ɗo mbaaw-ɗon ardude inan tommbii on ɓe tampataa.
Janfante haawtii ndoolon mum sikki teddungal teddii maa daasee
Puuyɗo majjuɗo ngal roondete roŋkii horkitee
Feere fenndii fedannde nde ɓiraɗam haaɗaani
Fuunti duumotaako amin ngoɗii ngenndi amen aɗa hona
Fuunti hoore mum so berliiɗo naange ɗooɗe.
Haɓɓere ngenndiyankooɓe ɗo ndiyam sorataa
Daraniiɓe haɓde e añɓe e janfantaaɓe : hisana ndii leydi
Añɓe huutorteeɓe caggal leydi booraaɓe ko serindiiɓe
Ɗo nafata ma on nimsu haɗtaa bolle mon ko min fenñinooɓe
Njurum alaa ! so on ndillii ko min monñooɓe
Ndogee ! so min pilñitiima becce mon ko min lappooɓe
Goonga e doole minen ndokkaa penoowo kaari min loppaaka.
Ndimaagu ngenndi juutat ko min habantooɓe
Ngootaagu leñƴi haa bada ko min dartantooɓe
Ɗo waɗi cereeli giɓ ! ko min sukkooɓe
Min mbaasaani leydi amen min ngonaa yeeyooɓe
Min kalfaaka ndiwkeerunkooɓe min ngonaa huutorteeɓe.
Kaaddi nguurndam ndii ko min teddinooɓe ɓamtooɓe
No taaniraaɓe e njaatiraaɓe ngenndi amen ko min reenooɓe.
Ɓe mbiyi ! kamɓe ɓee ɓe mbiyi ! e tee minen min njaɓii
Muuɗaandi ko mbonndi .
Aamadu Malal Gey
Settaamburu 1982
