Ganndal e nuunɗal kesniima sibu Buddahaa wul Buseyri wayniima

0
537

 

Ko ñalnde jeeɗiɗi lewru mee hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeenay (2000) BUDDAHAA WUL BUSEYRI ruttii e joom mum «En ngoodanii Alla e tee ko e makko tan nduttoto ɗen». Wonande ɓe nganndaa Buddahaa, ko kaŋko woni Almaami gadano wuro Nuwaasoot walla mbiyen leydi ndi kala, sabu ko kayri fof tuuginoo e makko.

 

Ko ñalnde jeeɗiɗi lewru mee hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeenay (2000) BUDDAHAA WUL BUSEYRI ruttii e joom mum «En ngoodanii Alla e tee ko e makko tan nduttoto ɗen». Wonande ɓe nganndaa Buddahaa, ko kaŋko woni Almaami gadano wuro Nuwaasoot walla mbiyen leydi ndi kala, sabu ko kayri fof tuuginoo e makko.

Tawaaɓe jeytaare Moritani hoore mum e cosgol laamorgo dowla o, kañum en fof majjaani Buddahaa, sabu jamaa gadano mo o juulnatnoo lolliri ko jamaa Buddahaa, etee o darii ko e wuro Liksaar (leegal hannde), sara jehre adannde wuro ngoo fof. Teskini e gardagol makko e nder oon jamaa ko yimɓe ɓee fof ina njaɓannoo mo, ina keɓtini ganndal makko e nuunɗal makko, ɗum noon wonii ko haalpulaar en, wonii ko safalɓe. Heewii ko leƴƴi ɗi njawondiri to banngal tabitingol diine lislaam, kono haalpulaar en kam ina njaɓani Buddahaa.

Natal keddingal e hakkilaaji amen minen sukaaɓe liksaarnaaɓe e kitaale capanɗe jeegom, ko mawɗo capaato, joom waare mawnde, meetolol danewol, kala ɗo njiy-ɗaa ɗum fof ina moyla, ina yahra mamdu, ina ɓitti paɗe mum, cukalel ina rewi caggal mum ina dursitoo, sahaa, nanaa omo reftina ɗum e laawol so telɓii, tawa ɗum dartinaani yahdu makko.

E ɗiiɗoo duuɓi battindiiɗi, tuggi kitaale 89 feewde jooni, ganndal lislaam majjaani e leydi he, kono nuunɗal eggii e yoga e hoohooɓe diine sabu jarabi jawdi aduna e ɗaminaare. E nder kitaale 89-91, dawrugol bonngol feeñii e leydi he, dawrugol añamleñaagu, tawi tammbii ɗum ko laamu, e gardagol Maawiya wul Sidahmed Taayaa. Enen fof eɗen ciftora ko ɗum jibinnoo gila e daaygol ɓaleeɓe, taccingol feewde Senegaal e dow waawnere, e warngooji limti-limtinɗi daande maayo, ɗum jidaa e warngo soldateeɓe. E oon sahaa, nde annduɓe heewɓe e juulɓe muumɗi, hoodere siirtii e nder oo asamaan niɓɓo, yaynii, siftini juulɓe kala, e laamiiɓe e oon sahaa, «mo wari juulɓe e lewru korka e dow amdu e belaaɗe, maa heɓ ko Alla resannoo ɗum ñalnde darnga darii.. ». Ɗiiɗoo konnguɗi o haali ɗum en ko e khutba makko ñalnde  juulde koorka e lewru abriil 1991, caggal nde warngooji militeer en peeñani aduna o. Maawiya ina sawndii mo, o ñohaani, o mallaani ; Ɗo Maawiya jooɗii ɗo ina jogii leggel e juŋngo ina diida e leydi, Alla tan kay anndi ko o miijotonoo, Alla e ɗii konnguɗi naatde !

Ina gasa tawa Buddahaa ɓuraani seernaaɓe leydi ndii fof ganndal, won heen nii ma a taw daɗɓe mo, kono yoga e maɓɓe o ɓuri ɗum en ko nuunɗal, sabu o woɗɗiti kala jarribaaji aduna keewɗi ardude e fiyakuuji politik, kala ɗo yonti yo o haalan juulɓe ko Alla yamiri e fiyakuuji renndo, o yettina ɗum en. Nde o faami leydi ndi naatii e jamaanu ɗo diine natti wonde maantorgal etee o waawaa ɗum falaade, o felliti daayde o feewi Makka, o woppiri almamaagal makko, ɓee laatiiɓe no ɓiɓɓe tekke, falooɓe ɗemɗe, ngooña kunduɗe, kaala ko weli laamɗo, ngoppa ko Alla wiyi. O seerti ɗoon e ɓee roondiiɓe faggooji mum en, njaɓɓoyii laamɓe daande maayo ina ndagnana ɗum en goofi mum en, nduttoo manta ɗum en, njarfa ɗum en haa «nanndina ɗum en e sahabaaɓe nelaaɗo Alla».

Mo wiyi ina daarta moƴƴi Buddahaa, maa jamma naywu joofnaani, kono tesko-ɗen tan wonde mbaasɗen ko neɗɗo mo meeɗaa woorde ko foti wonde darnde mum, so hormaade aadee e jojjanɗi mum, haɓɓaade e ngootaagu leydi e wonde ceerno dimo mo reftaaki hay laamu ngootu, so wonaa ngu Alla ngu.

Buddahaa a suddiima leppi leydi, leydi suddiima leppi Teddungal.

Maamuudu Haaruuna Joop