Tonngol kiite to bannge dawrugol

0
893

«Afriknaaɓe, ɓe kollitaani weltaare no feewi e toɗɗegol Muammaar Kaddaafi e gardagol Dental Afrik, ina poti yuurnitaade pele ɗe o rewi, ngam etaade faamde ko jogori heɓtaade ɗum en. E lewru Mars 2009, tuggi Muritani, ƴaaŋan maa Gine Bisaaw haa yettii Niiseer, taasanɗe ‘’laamɗo’’ laamiiɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik, ngonaa maale weltaare. Ɗum ɗoon noon alaa mo foti haawde walla surwinde, sibu Kadaafi ɗo suuɗii woɗɗaani, o hoɗdi ko e juume e jamfa. So neɗɗo waɗii mo sehil, ina foti jooɗtoraade jamfa.»

«Afriknaaɓe, ɓe kollitaani weltaare no feewi e toɗɗegol Muammaar Kaddaafi e gardagol Dental Afrik, ina poti yuurnitaade pele ɗe o rewi, ngam etaade faamde ko jogori heɓtaade ɗum en. E lewru Mars 2009, tuggi Muritani, ƴaaŋan maa Gine Bisaaw haa yettii Niiseer, taasanɗe ‘’laamɗo’’ laamiiɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik, ngonaa maale weltaare. Ɗum ɗoon noon alaa mo foti haawde walla surwinde, sibu Kadaafi ɗo suuɗii woɗɗaani, o hoɗdi ko e juume e jamfa. So neɗɗo waɗii mo sehil, ina foti jooɗtoraade jamfa.»

Ɗii konngi ko naatirde winndannde ganndo gooto, ñaawoowo, biyeteeɗo KAMGA Souaib. Eɗen pula ɗo huunde e loowdi winndannde makko.

Puɗɗoro-ɗen wolde Tansaani e Uganndaa e lewru oktoobar 1978. Ndeen, Kaddaafi dogiino arde faabaade Idi Amin Dadaa. O neldi toon 3 000 soldaat ngam reende oon. Kono yoga e maɓɓe ko toon keddii, sibu neldaa ko e nokkuuji mettuɗi, nder dunli ɗo ɓowɗi njoɓii ko ɓuri heen heewde. Konu Tansaani jaggi heen feccere woɗnde nde. Konu Ugannda fiyaa baral. Ñalnde 11 abriil 1979, Idi Amin Dadaa joli e ndiwoowa Libi, dogi fayde Tiripoli. Milton Obotee lomtii mo ɗoon e laamu. Kono gacce ngardaani, ina heddii.

Kaddaafi jaɓɓii Idi Amin kono wattini ko riiwde ɗum, sabu roŋkude muñde mette koyeera konuyel Libi. Idi Amin mooltoyii to Sawuud, ina accoo mette, ina huɗa Kaddaafi, mo ballal mum alaa ko ɓeydani mo so wonaa mette.

Ngam heɓtude soldateewon mum, maa Libi yoɓi Tansaani teemedde miliyoŋaaji dolaar.

E lewru saawiyee 1979, murto elewaaji e sanɗaaji e seppooji mum en nder mbeddaaji Banngi, njuumti e iiñcuru mawndu to bannge politik e renndo, haa ɗum yerɓini leydi ndi.

Ñalnde 17 e 19 abriil Bokasaa wuurti e maɓɓe konu mum ; woodi nanngaaɓe, woodi waraaɓe. Jaayɗe leyɗe hirnaange takki mo cukñaagu. Hakkunde leydi makko, Centrafrique e Pari boni nde tawnoo kadi hakkunde hooreejo Farayse hono Giscard d’Estaing e Jean Bedel Bokassa gadano welaani. Kolonel Kaddaafi neldi Bokasa laana ndiwoowa ina rimndi kaɓirɗe haa heewi, rokki mo kadi kaalis, yantude e soldeteeɓe, waɗti heen ñiŋde Farayse e Demokaraasi kam e jojjanɗe aadee, hono no o waɗirnoo e nder Galle Mooɓondire ɗo e Nuwaasoot ñalnde 11 marse 2009.

E nder ndee ñaññeende o piriyii Jean Bedel Bokasaa to Tiripoli ñalnde 19 settammbar 1979. O hunanii ɗum ndeenka, e yuppude e leydi mum kaalis petroŋ, haa laatoo aljanna. Ko hono ɗum o fodani Seneraal Abdel Asiis mo Muritani, puɗɗitɗo kuudetaaji e nder Afrik. O woondi, e innde Allah, foolde Empeiyaalisma to Centrafrique.
Balɗe ɗiɗi ndewi heen, weetndoogo 21 settammbar 1979, konu Farayse liɓi Bokasaa, joɗɗini ɗoon denɗum, hono Dawid Dako (David Dacko). Kikiiɗe oon ñalawma, 17 soldaat Libi nanngaa saraaji kanndaa, 20 woɗɓe ndokkiti koye mum en (ndanndilii), soldateeɓe Kaddafi heddiiɓe arnooɓe danndude Bokasaa, mberlii petelaaji mum, mbiicii araaraay mum en, ndogi mooloyii to Ammbasaad mum en…

Janngo mum, Kaddaafi neldi Bokasaa mesaas, wonde bismaaka Libi.

Ko ko duumii

Gardiiɗo Libi hannde o, ko miliyaaruuji e muliyaaruuji depisii, e nder duuɓi sappo, to leydi Caad ngam wallitde, hade makko weñcitaade, goomuuji jogitiiɗi kaɓooji toon ɗi, caggal nde Ngartaa Tombalbaay ittaa e laamu e hitaande 1975.
O fuɗɗorii ko rokkude fedde wiyeteende FROLINAT mo Doktoor Abbaas Siddiik, caggal ɗum o duñi Hisen Habree yo liɓ oon. Kono, nde tawnoo Habree ko neɗɗo leñamleñamo tinɗo hoore mum, o salii naatgol Libi e fiyakuuji makko, haa arti noon e dahngo tuubaako biyeteeɗo Françoise Claustre (Fransuwaas Kolostre). Nde Libi anndi ɗum, woppi mo, huccani wallitde Gukuni Waday, jogorɗo kadi bettude ɓe, sabu mum tiiɗeede ndimaagu mum. Kono hade ɗum, laamɗo Libi rokki mo diwisiyoŋaaji no ngoorunoo, teemedde belinndeeji, awiyoŋaaji wolde … Kaddaafi naatdi e makko e wolde nder jeereende Tibesti haa muti. Kono, ɗum haɗaani ɓe fooleede. Ɗum addani Kaddaafi finnande Gukuni. Ñalnde 17 oktoobar 1986, o waggini yo Gukkuni nannge, biyeteeɗo Asheek Ibn Umaar lomtoo ɗum. O neldi konuuji goɗɗi to Faya Largeau, to Waadi Dum e nder hettere leydi wiyeteende Awusu* (bande d’Aouzou).

Ñalnde 2 saawiyee 1987, Hasan Jaamuus, gardiiɗo konu Caad fiyi libinaaɓe baral, warani ɓe 781 soldaat, nanngi heen 81 ; ɗum jiidaa e kaɓirɗe keɓtaaɗe …
Kono ɗum addanaani Kaddaafi yeggude, o werlii abiyoŋaaji yo mbommbu rewo Caad.

Ñalnde 22 mars 1987, konu Caad, ngu njogitari mum alaa no wayi, caggal jaggondiral muusngal, heɓti kanndaa Libi biyeteeɗo Waadi Dum : ina boni no feewi, sibu Libi maayraama ɗoon fotde 1269 soldaat, fotde 438 nanngaa, ina heen seneraal Kalifa Haftar kam e kumaandaŋ Sabhan Al Magribi, denɗum kumaandaŋ Abdel Salaam Jalluud, cukkunooɗo Kaddaafi e oon sahaa e gardagol leydi Libi. Ina jeyanoo e nanngaaɓe hee kadi kumaandaŋ Sabah, debbo gidiiɗo wonde garde makko, gondiiɗo makko mo o ɓurnoo horsinde.
Ngarten seeɗa to Banngi (Centrafrique) duuɓi 23 caggal Bokasaa. Ñalnde 25 oktoobar 2002, Ange Felix Patassé ɓoccitii e kuudetaa mo deenatnooɗo ɗum, hono major François Bozizé, etinoo waɗde mo.
Kaddaafi laawii, ñiŋi keɓrugol laamu ndoolndoolaagu, hunii wontaa jaɓ kuudetaa waɗee e nder Afrik…
O neldi Ange Felix Patassé soldeteeɓe ngam reende ɗum. O yuɓɓini kewu mawɗo to Libi e batu hakkunde Patassé e Idris Debi Itno mbele oon ina jaɓa neltirde seneraal Bozize to Banngi.

O waɗi feere kadi haa Jean Pierre Bemba jaɓi neldude konu ngam wallude Bozize.

Nii woni, e dow feere makko e ngalu makko e kaɓirɗe makko, merseneeruuji makko tacci maayo Ubanngi, tiindii Banngi : alaa ko ɓe mbaɗaani e bonannde e nokku kala ɓe ndewnoo. Kono Bozize dartii, riddi Patassé haa mooloyii to Lome.
Ko ɗiin bonanndeeji ndewi Jean Pierre Bemba, gardinooɗo Dillere Ndimaagu Konngo (MLC), ngopaani, haa ko ina ñaawee hannde to Ñaawirde Kuuge Adunankoore (CPI). O yooɓtoranoo ko warhoore winnderankoore, e warhoore wolde, e njanngu e rewɓe.
E woote 30 sulyee 2006, Kaddaafi alaa no walliraani Jean Pierre Bemba : o deppisii heen kaalis keewɗo ngam soodde wootooɓe, yuɓɓinde njilluuji e marsinde teleeji ɗiɗi e rajooji keewɗi ; kono ɗum fof haɗaani oon fooleede e wattinde e nder kasoo to La Haye, tawti toon sehil Kaddaafi goɗɗo, hono Charles Taylor (Sharle Tayloor).

Cuuɗndi

Nde Tayloor dognoo kasoo to wuro Massachussetts (Dental Amerik), ko Kaddaafi mooli mo, heblani mo konu. Ina jeyaa e nguun konu biyeteeɗo Prince Johnson, mo yoorɓerndaagu mum alaa mo humpi hay gooto, sabu golle mum bonɗe e warngo hulɓiniingo ngo o wardi Sersaa Samuel Doe, teleeji ina pota. Duuɓi jeetati bonanndeeji kulɓiniiɗi ɗi Libi hebli, rokki kaɓirɗe e kaalis e juuɗe Tayloor.
Ko ɗum reɓi haa yettii leyɗe catiiɗe. Nii woni Libi sosi rebel en to Sieraa Leon, hono Maalde Sawriyaŋkoore Rentunde (Front Révolutionnaire Uni, RUF e ɗemngal Engele)), rokki ɗum en kaɓirɗe e kaalis, yo taƴ juuɗe, ko lollirnoo toon «manche longue/manche courte», woni «juuɗe juutɗe e juuɗe daɓɓe». Ko cukalon tokoson kon kellifaaka tawo mbaɗatnoo ɗum. Foday Sankoh e Sam Bokary ko e ɓeen warkoyeeɓe woynuɓe Liberiyaa.
Charles Tayloor, sofru Kaddaafi, ina anndaa ɗo wattini, so e kasooji Ñaawirde Kuuge Winndereyaŋkoore. Foday Sankoh e Sam Bokary noon ko pittaali mum mbaasi e ngalɗoo cehilaagal Gardiiɗo Libi. Milisaaji ɗi Libi heblunoo, kawii, kono mbattini ko warondirde e koye mum en nder wuro Freetown…

Ko buulol

Caad noon roŋkii seertude e caɗeele : E hitaande 1993, luural joli hakkunde Persidaa Idriis Debi e Gardiiɗo taamasoor (Etat Major) mum, hono kolonel Abbaas Koti, naatɗo e murto nder Njamenaa. Caggal mbaawnoraaji mawɗi, o jaɓi arde Libi ngam yeewtidde e senngo Debi. Ɓe ciifondiri nanondiral ñalnde 14 abriil 1993 e tawtoreede Kaddaafi e hoore mum.
Kuulal gadanal nanondiral ngal wiyi ko Kolonel Abbaas Koti e jahdiiɗo mum e deenoowo mum ina koota Njamenaa e ɗow ɗoftal lappol Jamahiriyaa, sabu guwarnama Caad yaafiima ɗum. Ko Kaddafi gaddii kisal maɓɓe. Balɗe ɗiɗi pawii heen, ɓe naatti kapitaal Caad e ndeenka timmuka, njiytiniika doole kisal Libi e gardagol kolonel Abdu Rahmaan Al Seyyid, jooɗaninooɗo Jamaahiyaa e kaaldigal he.
Ñalnde 22 ut 1993, kolonel Abbaas Koti, e jahdiiɗo mum e garde koor mum e huunde e terɗe galle mum mbaraa, hedde w13 ñalawma, tawi ina ngottoo nder galle mum en, ɗo Njamenaa ɗo. Haa hannde Gardiiɗo (jomngol Libi) ɗippaani.
Yarham mum hooreejo leydi Niiseer, Ibraahiim Maynasara Bare meeɗiino e korsa Jomngol (Guide) nde waɗi kuudetaa e lewru saawiyee 1996. O noddi denndaangal ardiiɓe luulndo, rentunooɓe e nder maalde ngam gartirgol demokaraasi (FRDD). Alaa ko o haalani ɓe so wonaa ko o haalani Muritaninaaɓe ñalnde 11 mars 2009, to Galle mooɓondire Nuwaasoot.
Nde seneraal Bare waraa ñalnde 9 abriil 1999, Alfaa Umar Konaare, gonnooɗo hooreejo leydi Mali e oon sahaa, seyfiti oo jamfa, salii fottude e baɗnooɗo ɗum o. O darii laŋ, e nder nuunɗal timmungal, mbele Niiseer ina yowee e denndaangal juɓɓule diiwaan o e duunde nde. Kono, musiɗɗo Maynasara, hono Kaddaafi, hoofnanii, jaɓɓii barhoore sehil mum, ɓiy-yummum hanki, hono Daawuuda Malam Wanke, mo o piriyii, o teddini, o jaɓɓii e batu cosu Dental Afrik ñalnde 9 settammbar 1999 to Syrte.
Ñalnde 15 settammbar 2004, Daawuuda Malam Wanke sankii, tawi Kolonel Kaddaafi woppii ɗum, waklitiima, faytii e Mammadu Tañnjaa.
Doggol yoɓirɓe nguurndam mum en cehilaagal Kaddaafi ina juuti, ina ɓeydoo ñalnde kala juutde e nder Afrik e banngeeji goɗɗi. Ɓuri hersinaade heen, ko kala nde sehilaaɓe makko naati e caɗeele, o waklitto, o wondoya e yandinɓe ɗum en ɓe.

Alaa ko waawaa heen

… Hakkille oo neɗɗo, Kaddaafi, deeƴaani, nde tawnoo ko o mawnikiniiɗo, omo tini hoore makko haa ɓurti, ko o beywal, alaa ɗo o duumii. Nde tawnoo o gollirtaa hakkille, kala ko o ummaanii yuumtataa ; o woƴaaka batte majje, o woƴaaka ɓe peeje makko njogori bonnande. O siftortaa hay juume makko, saka o reenoo waɗtude ko feewaani.

E hitaande 1969 o jaggirnoo hoore makko ko no ngenndiyanke Aarabaagal, rewolisiyoneer (waklitereyanke) mo fayndaare hare mum wonnoo ngootaagu Ummaa. O naati heen ha o muti. Kono kala dente ɗe o ummaninoo, njuumtaani, kono haɗaani mo ruttaade heen : dentugol e Tunisi e h 1973, caggal ɗum e Ejipt, e Siiri, e Maruk, e Sudaan, haa e Shiipre (Chypre), haa e Malt (Malte), leydi kereciyee en…
Ɗuum jaggi mo meseer, riiweede ɗo ari kala. O wayli feere, o waɗti huutoraade jawdi, miliyoŋaaji dolaar e haɗde deeƴre e nder leyɗe caliiɗe. Kala caliiɗo cehilaagal makko e hurum makko, kala caliiɗo jaɓde yeeneede, «jomngol» daranoo haɗde ɗum deeƴde. O rewra e luulndooji, o tafa dille ndimaagu to Libi. Ardiiɓe ɗeen dille maa ngonii kuutorɗe makko, ngonta Libinaaɓe walla mooytoo ndoga, so ɗum alaa mbattinta ko ɗo Muusaa Saadr, Libaannaajo majjuɗo menndeŋ ñalnde 31 ut 1978. Kala goongɗinooɓe mo e payndaale makko, mbattini ko ɓilaade e nder goomuuji cunnotooɗi e nder leyɗe mum en.
Kaddaafi roŋkii seertude e jikku mum, hay so tawii omo etoo. O ronkii renndinde leñaadu makko, hono no o yiɗiri nii, ko o teelɗo sibu mettere mawnde o joganii koreeji makko Ligue Arabe (Fedde Kaɓɓondiral Aarabeeɓe), o woɗɗitiima hay pelle Palestinnaaɓe ɗe o yiɗnoo hippaade.

Heen sahaaji, so o miijiima caɗeele hakkunde makko e koreeji makko, o wiya omo fiɗɗoo, omo ɓooroo kala aarabaagal, o wiya iwdi Libinaaɓe ko Bantuu en, ko Konngoonaaɓe, ko Gaboonaaɓe, ɓuri ɓee laddankooɓe Magreb wonde koreeji maɓɓe. Majel peeral hakkille wirtiima mo, o ummanii mahde Dental Afrik. Oo neɗɗo wuuri tan ko koyɗi, o ummantoo tan ko ko aamnotaako, ɗo o bonnata jot makko e jawdi leydi makko. Kono, kanko fof e wiyde ko ɗuum o daranii, ñalnde kala, hade joɗnde Dental Afrik kala, ma o ɓola arnooɓe yiylaade ko dañi to Libi, o hoyna ɗum en, o waɗta ɗum en e abiyoŋaaji, o yaltina ɗum en leydi makko.

Haawniinde

Hannde o, gonnooɗo ngenndiyanke Aarabaagal, ngenndiyanke Afrikiyaagal, wontii mbir laamaandi. .. Kaɓatnooɗo e kamaliŋkuyaagal, wiyi ko kam woni Laamɗo Laamɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik. Hol no ɗii baklitaali e beñcitaali waasirta haawde yimɓe !
Gila o waɗi kuudetaa, kolonel Muammaar Kaddaafi, Jomngol Jamaahiriyaa Mawɗo Arab, Ɓesnguyanke, Sosiyaalist mo Libi, Laamɗo Laamɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik, huutoriima miliyoŋaaji miliyoŋaaji dolaar, walla golwole ngam tabitinde politik mum walla ñawndude luure, ɗum fof mbele ina hoonoo, kono alaa heen ko meeɗi yuumtude.
O naatnii hoore makko e luure ngardiigu, kono alaa fof ɗo o meeɗi ñawndude huunde.

Ko bone kiitangel

Jerry Rawlings, meeɗnooɗe wonde sehil makko e cirridiiɗo makko seedtiima wonde « ko o neɗɗo mo hay gooto waawaa fooɗondirde ɓure, kaarambure». Ñalnde nan-mi ɓuri o haali e seneraal Asiis, nganndu-mi balɗe mum ko dottaaɗe. Oo mo alaa fof ko ñiiɓi e mum so wonaa kiite, mo haali moƴƴere fof, malaaka…
Gargol Kaddaafi e Muritani, ndii leydi ndi faarniiɓe kono yankiniiɓe, ngaddaniino ardiiɓe militeer en ɗaminaade maa o wallu ɗum en dartaade aduna o. Kono oon ɗamaawu tasii law. Yanti heen, huunde yurminiinde, Kaddaafi wonti ko masloowo guuriiɗo, huunde luulndiinde golle ɗe Dental Afrik halfinnoo mo. Ɗum addani pelle politik ɓurɗe maantinde e leydi ndi, hono RFD e FNDD fuɗɗaade nanondirde ngam salaade maslahaa makko.
Njillu Jomngol hollitii Muritaninaaɓe no seneraal wayi yaawde woppude ndimaagu leydi mum e ndeenka nafooje mum ɓurɗe ɓadaade. Ko heewi e maɓɓe ina ngaaccoo oo koyeera e mettere sabu maɓɓe waasde laamorgo maɓɓe e nder ɗii waktuuji 72 e ballal HCE e gardiiɗo ɗum.

Nde kewuuji nguuɗoo njillu kollitaa e tele Libi, ina njaha ina ngarta, ina metti Muritaninaaɓe, bonni faayiida maɓɓe : capanɗe sukaaɓe rewɓe ɓoorniiɓe daneeji ina koofnanii Jomngol e yimɓe mum ! Hol ko faanditanoo e oo sinemaa bonɗo, ittoowo faayiida Ndenndaandi Lislaamiyankeeri Muritani ?
Ina hasii nde cangarte bayɗe nii njuumtata e yerɓannde mawnde.
Ɓaayo janngo mum, Kaddaafi yahi Gine Bisaaw e Niiseer, jiiɓi toon hakkillaaji, seneraal Asiis jokki kampaañ mum e wondude e hoolaare mawnde, o dikkii aduna o fof. No baɗaaɗo yargo nii : ina fettoo tan ɓoggol ina ɓeydoo ŋeerde, haa joomum fekkora, maaya. E nder oo aduna noon, ñalnde kala meere ina wara yimɓe, haa tuubakooɓe Farayse mbaɗti wiyde, goonga maɓɓe ne, ko jalnii nattii warde.

19 mars 2009
Maitre KAMGA Souaib,
Aamwokaa, Dillere demokaraat Afriknaaɓe
Yaawunnde, Kamaruun
kamgsouaib@yahoo.fr
Fulo : Bookara Aamadu Bah