Belees Kompaawore (Blaise Compaoré), hooreeejo leydi Burkinaa hollitii feere sakkiti ngam wallitde ginenaaɓe diwtude luural mum en. Eɗen ciftina tan ko caggal warngo 28 settaammbar 2009 waɗnoongo to Estaad Konaakiri, CEDEAO halfini mo ɗowde njiylawu maslahaa hakkunde militeeruuji, ɓe ardii ɗum en CNDD e pelle politik e renndo Gine rennduɓe e ko anndiraa « Doole Guurɗe : Forces Vives).
Belees Kompaawore (Blaise Compaoré), hooreeejo leydi Burkinaa hollitii feere sakkiti ngam wallitde ginenaaɓe diwtude luural mum en. Eɗen ciftina tan ko caggal warngo 28 settaammbar 2009 waɗnoongo to Estaad Konaakiri, CEDEAO halfini mo ɗowde njiylawu maslahaa hakkunde militeeruuji, ɓe ardii ɗum en CNDD e pelle politik e renndo Gine rennduɓe e ko anndiraa « Doole Guurɗe : Forces Vives).
Ñalnde 20 noowammbar 2009, Belees jooɗodiima e yonaaɓe kooninkooɓe Gine e yonaaɓe luulndo, gooto kala bannge mum.
Caggal ɗum, gooto kala hollita miijo mum e ndee feere. Miijo Belees Kompaawore ko sosde Diiso Ngenndi fotngo dowɗe daawal hakkunde ngal (lebbi 10) tawa ardotoo ɗum ko neɗɗo CNDD. Oon ne toɗɗo hooreejo hilifaaɓe e yimɓe luulndo ngo. Ɗum firti ko Dadis Kamara ina waawi heddaade ɗo wonnoo, tee so woote yontii wona kanndidaa. CNDD kañum hollitii weltaare mum e ndee feere, luulndo ngoo noon hollitii mettere mawnde e luulndagol mum ndee feere. E miijo maɓɓe, Belees Kompaawore teskaaki yiɗde ɓesngu Gine, kam e miijooji CEDEAO e Dental Afrik e Dental Orop e Goomu Kisal Fedde Ngenndiije Dentuɗe cakkitnoo. Ɓee fof kollitiino wonde koninkooɓe ɓe potaani jeytoreede e woote gardagol leydi payɗe sabu warhoore mo ɓe mbaɗi o.
Kamɓe « Doole Guurɗe » ɓe kollitii (walla ɓe ñuumbiima) wonde ɓe nattii qirraade Belees.
So Alla noon, caggal ndeeɗoo bonannde mawnde nde ɓeeɗoo kooninkooɓe mbaɗi, wiyde yo ɓe njokku ardaade, ko huunde hersiniinde ; wiyde kadi yo Dadis won kanndidaa e woote payɗe, ko huunde nde jaɓanooka ko adii warngooji ɗi, ɗum noon waawaa jaɓeede caggal mum en. Heddii ko « deftere janngirtee ko banndum » : kala janfiiɗo laamu e Afirik, maa wiy ina wona kanndidaa e woote ɗe yuɓɓini kam e hoore mum, sibu wiyata ko alaa ɗo fawii «ɗum jaɓee Muritani, haɗee to mum» !
- Feere Kompaaworee nde ina hersinii
Jonte ɗiɗi ko idii nde ɓe mbarata hoore, ɓe moññni yimɓe, lappol koninkooɓe Gine yiyndirii e hoohooɓe laamu Farayse. Habri ɗum ko jaaynde Amerik wiyeteende The New York Times. Ɗumɗoon haawnaaki.
Afriknaaɓe ina nganndi wonde, wonande Farayse, senngo laamuuji jaasɗi ɓuri waawde huuɓnude nafooje maɓɓe e Iraaniyoom mo Niiseer walla petroŋ Gabon, walla tufɗe Kamaruun e Togo, walla boksit Gine, maa jamaŋ Santarafrik, walla, hol ko haɗata, buhe jooɗɗe won ɓeen rewɓe Senegaalnaaɓe. Wonande nokkuuji keniiɗi, haala Bernaar Kusneer kaa fof, ko haa nanee boy laawii nay tan, kono kay Pari paraani seertude e koninkooɓe Gine, haa arti noon e Dadis Kamara. Finnde mum ko Patrik Balkani, ɓalliiɗo Sarkosi no feewi, wiyi wonde « kanndidatiir Dadis Kamara wonaa porbelem ». Ko ɗum tagi, jeyaaɓe e leyɗe Afrik kaaloowo Farayse, mettinande no feewi laamu Farayse e lietnaaji mum cuuɗiiɗi e nder duunde he, ina cikkitii wonde koyɗe Belees Kompaawore yahata ɗee ko e dow wagginoore laamu Farayse ngam addande « buusee 28 settammbar » heddaade e laamu.
Ko hono noon ɓe mbaɗnoo to Togo, ɗo Faure Gnassingbé waawi heddaade e laamu e hitaande 2005 e dow ballal Pari, kanko fof e saabaade warngo ko ina tolnoo e 500 neɗɗo jeyaaɓe e luulndo (ciimtol ONU). Ko ɗum waɗi hay gooto hoolaaki ɓe e Gine.
Miijo ngo Kompaawore sakkiti ngo ina jalnii no feewi, sibu ko waasde hormaade e hiisaade Ginenaaɓe e Afriknaaɓe kala : so guwarnama e mudda mo ardotoo Dadis Kamara, potɗo toɗɗaade hoyreejo hilifaaɓe jeyaaɗo e luulndo. Kompaawore haaɗaani ɗoon, sibu o rokkii mawɗo koninkooɓe fartaŋŋe wonde kanndidaa e woote gardagol leydi payɗe ɗe. So tawii ndee feere ñolnde ɓennii, ina wayi no maayɓe 28 settaambar ko yejjitaaɓe. Kooli ɗum woni jaasre !
Belees faamaani wonde aduna o idii ɗaɓɓude ko yo « buusee biyeteeɗo Kamara o» woppu laamu. Yimɓe kay ma a taw coklaani limtande mo yeruuji kollitooji wonde hono ndeeɗoo feere alaa fof ɗo yuumti e Afrik, tee ɗe mbonnanii duunde men nde no feewi.
Afriknaaɓe jeyaaɓe e leyɗe kaalooje Farayse ina poti faamde wonde luulndaade laamuuji jaasɗi e Afrik, fuɗɗorii ko luulndaade tawo Farayse. Geɗe keewɗe ina ciftina en ɗuum : to Gabon, Alain Joyandet yondikinaaki tan e heede yeeso nde Aali Bonngoo fiiletee nde, alaa, o hollitii mo wonde Farayse ina wondi e makko no doole mum potirnoo. « Ɗaccanee Aali seeɗa », ɗum woni ko o haali toon. Haaɗaani ɗoon, sibu Robeer Burgi hollitii heen weltaare mum en. Tengiti ngal dow ko Pari Aali Bonngoo idii ɗannanaade.
E lewru maayndu ndu, ko Muhammed wul Abdel Asiis, dagnirɗo kuudetaa mum woote mukñaa, yillinoo Pari. Alaa fof teddungal ngal o teddinaaka : tappi boɗeejo e gardebuu gardeeɓe rippoobilik wonande janfante laamu, darodiiɗo e persidaa Farayse e dow peron Elisee, ina moosa weltaare. To Niiseer, persidaa Mammadu Tañjaa, caggal nde yaɓɓi wellitaare ɓesngu, dummbi hoohooɓe luulndo, waawii ɓeydude e manndaa mum duuɓi tati. Oo « laamɗo Sahel » mo dowlaani ko ciicaaɗo e winndere hee kala. Ɗum haɗaani mo fotodaade e Nikolaa Sarkosi, foto ngoo ɗisaa e tufnde Quai d’Orsay (galle laamorɗo Farayse). Wonaani tawo jonte ɗiɗi, gooto e hoohooɓe laamu Farayse hollitii wonde aɓe njogodii e laamu Niiseer jotondire toowɗe. Ko hono ngaal cehilaagal kadi ɓe njogodii e Paul Biya mo nganndu-ɗaa waɗtii hoore mum laamɗo kaaɗdi nguurndam, caggal duuɓi 28 laamu.
O jaɓɓanooma jaɓɓungal mawngal to Pari e lewru sulyee ɓennundu ndu tan.
« Afriknaaɓe ngañiri Farayse ko politik koloñaal kaɗɗo ɗum en suɓaade e nder wellitaare ardiiɓe hattanɓe, waawɓe ». Ko ɗuum woni ko yoga e annduɓe kaalata, haa arti noon e Kamaruunnaajo biyeteeɗo Achile Mbembé, porfeseer ko fayti e siyaas politik to Iniwersitee Afrik Worgo biyeteeɗo Witwatersrand. « E nokkuuji hee kala demokaraasi roŋkii yahrude yeeso » sabu darnde Farayse e kaɗooje mum.
E ndeeɗoo hitaande 2010 leyɗe tati maa njuɓɓin woote gardagol leydi (Togo, Koddiwaar, Santarafrik). Yimɓe fof, gila e nder Afrik haa e caggal mum, ina padi e anndude darnde Farayse jogori daraade heen kadi. Hay gooto hoto fuuntu hoore mum, kala ko Sarkosi haalnoo ko fayti e mbayliigu jotondiral hakkunde Farayse e Afrik, ko bawɗi gaɓɓule ɓole. Eɗen njaakorii tan maa « Doole Guurɗe » leydi Gine maa calo, njattinoo, caloo moojobere nde Farayse sakkiti, nde ardii ɗum jamfo-laamu burkinaanaajo Belees Kompaawore.
Kodjo Epou
(Washington DC – USA)
© Ici Lomé (Togo) – Novembre 2009
Firo : BAB
