Batu 18ɓu jowitiingu e Sida jooɗiima to wuro ina wiyee Vienne to leydi Otris, tuggi 18 haa 23 sulyee 2010 . Udditi ngu ko Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe e hoore mum, hono Ban Ki Moon. Ko ina wona 20 000 neɗɗo ina tawtoraa : karalleeɓe cellal, wiɗtooɓe, jeyaaɓe e pelle, wonduɓe e rafi o ekn …
Ñalnde 19 sulyee nde, won golle kollitaa e batu he, jibinɗe ɗamaawu mawɗo. Waɗi ɗeen golle, yettini ɗum en batu ngu, ko Nokku Afrik worgonaajo ko fayti e wiɗto yowitiingo e Sida to Durban (Caprisa). Ina wayi no gila 2007, annduɓe Afrik worgonaaɓe gollotooɓe e oon nokku ngonnoo ko e jarribaade penndam (gel e Farayse). 900 debbo, yahrooɓe hakkunde duuɓi 18 e 40, njarribiima ɗam. Teskaama wonde aɗam usta raaɓo Sida, fotde feccere. Ɗum ɗoon noon kohuunde mawnde wonande annduɓe ɓe, sibu kala ko ina usta raaɓo ngo, ina haɗa ñawu ngu ɓeydaade saraade. Ko ɗum addani ɓe semmbinde duhagol (ɓoornagol walla kaddungal) worɓe, sibu teskaama, ɗuum ne kadi ina jeyaa e ko ustata raaɓo Sida, fotde 60%. Yimɓe fof ina kawri ɗumɗoo fotaani woppinde kuutoragol ko wiyetee « préservatif » ko (ndeentorka).
Ko noon kadi wonande safaara kuutorteeɗo e ooɗoo sahaa o, ganndiraaɗo ‘trithérapies’ woni safaara denɗiɗo safaruuji tati. Oon ne kadi teskaama ina usta raaɓo.
Feso ina ɗaminaa
Won goomuuji wiɗto faytungo e cellal njiyti ngeɗon ɗiɗon mbiyeteekon « antijeen », ngonowon e ƴiiƴam, mbaawkon faddaade ko ɓuri heewde e eddaaji mboros gaddoowosida o. Ɓeen wiɗtooɓe ko Ameriknaaɓe. Oo kabaaru jibinii ɗamaawu mawɗo, sibu koyiytaa ko ina waawi wonde ndaɗɗudi peewnugol feso faddotoongo ñawu ngu kam eñawbuuli goɗɗi keewɗi.
E wiyde Michel Sidibé, Gardiiɗo Onusida (Njuɓɓudi Fedde Ngenndiije toppitiinde Sida),ko ina ɓura miliyoŋaaji 5 neɗɗo ina cafroo ; ɗumɗoo ko huunde maantinde, sibu koɓeydaare nde hono mum meeɗaa waɗde e ɗiiɗoo duuɓi 20 cakkitiiɗi. Yanti heen kadi, ustagol ñawooɓe ina teskaa, fotde 17%.
Wonande Afrik noon o ɓuri teeŋtinde ko raaɓo ummaade yumma feewde e ɓiɗɗo, sibu fotde 400 000 ina njibidinee hitaande kala e Sida e nder Afrik, tawi nattii woodde enokkuuji winndere nde keddiiɗi ɗi. Tataɓal ɓeen sukaaɓe keewi ko sankaade ko adii nde ndañata hitaande.
Wonannde penndam njiytaɗam ɗam, o wiyi wonde alaa ko ɓuri ɗumɗoo himmude to bannge paddagol ñawu ngu. Sibu, wonaa tan sabu aɗam usta raaɓo, kono ko sabu kadi rewɓe ɓe maa mbaaw tamde fiyakuuji mum en to oon bannge, sibu ko kamɓe kuutortoo ɗam, tawi ɓe coklaani ɗaɓɓude yamiroore hay gooto : ɗum maa addan ɓe waawde hisnude koye e maɓɓe e yoga e jotondire njogoram ɗe koolnaaki. Ko ɗum huunde maantinde sibu denndaangal kuutorɗe goodnooɗe adan ɗe pawinoo e ko eworɓe.
Ko woni ONUSIDA ?
ONUSIDA (walla UNAIDS e Engele) ko tuugnorgal Fedde ngenndiije toppitiingal yuɓɓinde golle juɓɓule fanniyankooje Fedde nde ngam haɓde e ñawu VIH/Sida. Ngal sosaa ko âlnde 1 desammbar 1995. Joɗnde njuɓɓudi ndi woni ko Jeneef, to leydi Siwis. Ardii njuɓɓudi ndi ko Malinaajo biyeteeɗo Michel Sidibe, gila 1 desammbar 2008.
Addani ONUSIDA soseede ko faamde wonde SIDA haɓortaako tan to bannge cellal, sibu no ngu sardortoo nii kam e njaajeendi maggu, alaa e fannuuji nguurndam ɗi ngu woppi. Pelle keewɗe e leyɗe keewɗe ina njoginoo tuugnorɗe mum en hare, kono ɗe njokkondiraano : ko yuɓɓinde denndaangaal golle ɗe addani ONUSIDA soseede. En paamii tan golle ONUSIDA wonaa hokkude ngaluuji, alaa, ko yuɓɓinde golle erenndinnde keɓe e kabaruuji e humpitooji, woni gollal gadanal. Gollal ɗiɗmal ONUSIDAko rokkude kabaruuji jowitiiɗi e batte ñawu ngu, gila to bannge cellal (limoore ñawɓe) haa to bannge renndo (nguurndam wonduɓe e Sida) haa to bannge faggudu (batte ñawu ngu e faggudu leyɗe ɗe). Gollal tataɓal ONUSIDA ko ardaade politik kuftodinɗo hare feewde e SIDA, ko wayi no cosgol won ɗeen tuugnorɗe.
Bookara Aamadu Bah
