Jimol ngam mawninde Baydi Kacce Paam : Gumbalaa hartiima

0
1260
Baydi Kacce e Abel sanndee2222.jpg

 

Ɓernde am dilli haamtii nde arti e nduu fiɗtaandu

Jam finaani nde wordu hofii e nduu rawaandu
Gulaali ngulli oljo-oljo heewtii Haayre Laaw
Cente-cente yimɓe tiindii tuddunde subaka law
Oolel huɓtodini rewo e worgo fuɗnaange e hirnaange
Kala ɗo njahru-ɗaa daande ko wootere ko woy heege !

 

Ɓernde am dilli haamtii nde arti e nduu fiɗtaandu

Jam finaani nde wordu hofii e nduu rawaandu
Gulaali ngulli oljo-oljo heewtii Haayre Laaw
Cente-cente yimɓe tiindii tuddunde subaka law
Oolel huɓtodini rewo e worgo fuɗnaange e hirnaange
Kala ɗo njahru-ɗaa daande ko wootere ko woy heege !

Baydi Kacce Paam gollii ko ina haalee haa bada yejjittaake
Oo beetawe ceeɗu e wooto e laamorɗe Laaw reedu Fuuta
Jirwere tuddunde koloñaal jawɗi e damɗi ina kuttaa
Abel Sanndeer yooɓnaa ko firtude haɓɓere Fuuta
Tawoyde Abdul Bookara no coofnaandi ruufta
Abel Sanndeer woondii maa hoyna laamtooro Sidiki
Waɗtude mo taamakuru roondo-kaake ina saɗti tigi
Baydi Kacce jaɓaani Fuuta hoya tawa ina tawaa.
Nde naange ummini hoore raaŋani dow hoore
Nde meenaali e kunaali ɓirateeɗi ciftinta kala ɓure
Nde gole kacitaaje mbaɗdata oolel hakkunde gure,
Fuuta finii fin’daani fewjanaama firtere
Abel Sanndeer finii fin’daani yooɓanaama halkaare.
Baydi wakkii jaaru raaŋani Sanndeer
Baydi maa jiima teeɓ-teeɓ tawoyi ngal nder
Keeferal ina fiyi ceŋi kono pellitɗo aanaani
Jeeyɗo nguurndam mum ndimaagu oon alaa ko roŋki
Conndi ruppeet ! kural e goddol pat ! ɗaldaani ngal e woŋki.
Coreet-coreet ! tuddunde muum ullii e sooynde
Njeƴtitaaki njeeƴaaki fof wontii wiinnde.
Baydi waɗii fotde ko yiɗi fof yo won
Tuubakooɓe pilñitii mbiyi ngoo warngo yo ƴiiƴam ron.
Leelde e yaawde ndimaagu Fuuta wontii ɓiɗɓe-naange
Araaraay jeytaare ɗah e Ndar werlaa e jaynge
Baydi suuɗii tati balɗe wiyaaka konngee.
Baydi janfaa wattan ko ma o tonngee
Laamtooro Sidiki jaggaa waraa werlaa e naange
Maamuudu Yero Sal jaggaa waraa werlaa e naange.
Laawaare koloñiri humpaani Fuuta fof waɗi oolel
Baydi hirsaa hoore mum waɗaa beeynel
Caari ƴiiƴam keccam deleb ngojjini mbeddaaji Ndar
Hitaande 1890 ñalngu sappo settaamburu
Ko sunaare jeese ngarti no goobiraaɗe boru.
Jaambaraagal wonaa haalde ko welaa ɗo welaa
Jaambaraagal yilloto miin mbiy-mi ko alaa
Ko ngal jikku yiɗde e teylaade hoore mum
Daranaade ndimaagu e nafoore ngenndi mum.
Baydi Kacce yiɗanii Fuuta mum kala ɓure
Mumtiri koyeera Fuuta mum conndi e kure
Golli tuubakal ko jom lati heɓata e ñaaki.
Kono janfa Arɗo garɗo mo ardaani peewki
Arɗo suuɗti mo kulol e kerse ɗeŋƴaaki
Arɗo miijaaki janngo ko daartol jaŋtoytoo
Arɗo mo wonaa hannde mo min paarnortoo.
Kono hannde gumbalaa e bawɗi alamari kartiima
Ɓoggi jaambareeɓe noddii jaambareeɓe nootiima
Hanki janfiiɓe ma hannde min kaaltat
Golle maa haasideeɓe ubbu haande min piɗɗitat
Yarlitaare mon hanki haa njanfa-ɗon mbara-ɗon
Ɓiɗɓe Fuuta coodtii on ndañii ronɓe on
Heɓiiɓe ummitinii hare umminn-ɗon.
Aamadu Malal Gey
Deesamburu 1982