- Diiño jannginooɓe yowaaɓe
E hitaande maaynde ndee, jannginooɓe duɗe hakkundeeje ɗee mbaɗiino geddooji keewɗi ngam ɗaɓɓude ñawndugol hujjaaji mum en. Ina jeyanoo e ɗiin hujjaaji, bayyingol doosɗe kese juɓɓinooje golle jannginooɓe jaŋde hakkundeere, ɓeydugol njoɓɗeele e moƴƴitingol ngonka jaŋde ndee e sifaa kuuɓtodinɗo. Gila ndeen, kalifu nehdi e jaŋde jaɓaani haaldude e maɓɓe,
- Diiño jannginooɓe yowaaɓe
E hitaande maaynde ndee, jannginooɓe duɗe hakkundeeje ɗee mbaɗiino geddooji keewɗi ngam ɗaɓɓude ñawndugol hujjaaji mum en. Ina jeyanoo e ɗiin hujjaaji, bayyingol doosɗe kese juɓɓinooje golle jannginooɓe jaŋde hakkundeere, ɓeydugol njoɓɗeele e moƴƴitingol ngonka jaŋde ndee e sifaa kuuɓtodinɗo. Gila ndeen, kalifu nehdi e jaŋde jaɓaani haaldude e maɓɓe, kono suɓii ko yowde njoɓɗeele maɓɓe ñalɗi ɗi ɓe njahi geddo ɗii. Yimɓe fof cikkatnoo ko ɓayri jannginooɓe njahii geddo (huunde nde laawol sariya dagnani ɓe), kalifu nehdi “tiirii” ɗum e njoɓɗeele maɓɓe, hay so tawii noon, e tuugnaade e fiɓnde “deftere janngirtee ko banndum”, laamu nguu nuunɗaani e nder golle mum, sibu safrooɓe mbaɗiino geddo, kono “tiiraaka” e njoɓɗeele mum en, ɗum noon cikkatno-ɗen ko “yahdii”. Kono, kalifu nehdi e jaŋde ndeke ina moofti wuufre guut. Ko ɗum addani mo fektude ko ina wona 108 porfesoor jaŋde hakkundeere, o itti ɗum en e nokkuuji mum en ɗo ngollotonoo duuɓi keewɗi jooni, ko aldaa e daliilu, sibu, fotnoo ko joom en ɗaɓɓa ɗuum walla hujja peeñɗo wooda. Eɗen mbaawi wiyde ɗuum woodaani, sibu alaa e maɓɓe ɗaɓɓuɗo fekteede, tee kamɓe fof, ɓe meeɗaa yooɓtoreede ŋakkere e golle maɓɓe. Ko ɗum addani ɓe salaade ngaal kuulal gontungal kuugal, e wertude leece maɓɓe nder ministeer jaŋde ɗoo, ɓe mbiyi ɓe ummotaako ɗoon so wonaa kuulal “fenaande” ngal niilna. Ko ɗoon ɓe ñallata, ɓe mbaalata, ko ɗoon nii ɓe pummi, ɓe layyii e juulde taaske ɓennunde ndee.
Ɓataake ummoraade e porofoseer jowaaɗo…
Ɓataake ummoraade e porofoseer jowaaɗo, egginaaɗo riddaa, feewde e dooldooliijo kiiɓoowo mum, Jaagorgal Ngenndi kalfinaangal Jaŋde, Ahmed wuld Bahiyaa.
Dooldooliijo, kiiɓoowo am tedduɗo, heewaani ko waɗi, so kiiɓaaɗo ɓamde kuɗol haa jogoo cuusal winndude ɓataake feewde e kiiɓoowo mum. Ina saɗi, ko ngoonga, mi jaɓii. Kono e ñalɗi men hannde ɗii, ko woowaaka ina yiyee, ko haanaani haanta, ko dagaaki dagtoo…
Ko adii ko eɗen ngoɗɗoya mbeɗe jogii ɗoo seeɗa naamnde gaadoraaɗe; aɗa jogii ndimaagu jaabtaade walla mbaasaa, so tawii feewnitaaki ma. Mbele aɗa jogii jinnaaɓe, jiɗ-mi wiyde ko yumma e baaba ? Mbele aɗa jogii joom suudu e sukaaɓe ? Mbele aɗa jogii miñiraaɓe e mawniraaɓe rewɓe e worɓe ? Mbele aɗa duwii, hay so ko e hojom gooto, ɗomka, heege, raafi walla meseer heɓtoo gooto e maɓɓe ? Mbele aɗa heɓii ɗafteede e gannginorde maaɗa Kalifu Ngenndi ndee, sabaabu tan a horiima hujjikininaade to suudu sarɗiiji too, ndeen lowre nde huuɓaani, nde laamu halfinno maa ndee ? Mbele a meeɗii ñallude noon (ñallude wottaaki) walla waalde noon (waalde hirtaaki), waalde a muɓɓaani yiytere, mijaade kadi subaka janngo holi no finirtee? Mbeɗe yiɗnoo kadi anndude, ɗo ɓernde wonantunoo aadi ɗoo, aan, holi ko wonan maa ɗoon ?
Kiiɓoowo am tedduɗo, nganndaa ko wonde temeedde galleeji pusii, beeli rewɓe owii kaljii, sukaaɓe mbeftilaama, e tee nganndaa ɓe ndaardat maa ko gite ngañgu, nde tawnoo ɓerɗe ɗee ko keewɗe fitina e nguutu. So hakkille maaɗa kay diftaaka, maa a faam no haanirta nii, wonde biineegara maɓɓataa buubi. Subaka Allah kala pinaaɗo, Taariik nani winnda jeece men binndanɗe ɗe momtotaako haa bada, ɗawaa heen tan ko mo faamataa. Dooldooliijo kala noon wattan mum tan ko peleɓ. Amin nganndi dooldooliijo ko dafaaɗo ɗiɗi dowrowi : wumde e faaɗde. Ɗum ne o horoto sowde heen, heddantoo mo tan ko boomaade heen. O yiytotoo hoyre makko tan ko e koongu kam e toow-kufnaagu. Kono koy sahaaji nana njirloo, ndeke baklitanɗe mbuntataa.
Kiiɓoowo am tedduɗo, mi ñaagimaa ma nde ndaɓɓinantaa mi musallaaji am ɗii. Tiiɗno, heño, mbaraa mi so aɗa waawi kay, miin nii, mi nattii waawde muñde. Njolnen callalle petten, sabu yontii hankadi. Ko potnoo-mi waɗde fof mi waɗii, mi alaa wasiyaaji cakkitiiɗi. Muñan am tan noon mi weddoo konngol cakkitiingol hay so tawii mbeɗe yenanaa ko aan jogii mbaawka, sabu wonde ma dooldooliijo baroowo, heño potten laakara, siftor ko a aadee, welii mettii maa ngaraa. Ɗo e ndeen noon yoo ɓennire jam juulde kirse… porofoseruuji.
Gooto e layyiiji ma
Kuɗol pr Wad Usmaan, Fulo Dooro Gey (Boobo Loonde).
Nate juulde taaske jannginooɓe (porfeseruuji) nder gollordu kalifu nehdi e jaŋde Muritani
