Ganndal “SAWRU” (3)

0
520

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

tawa eɓe keli monngo eɓe lappi, eɓe keli makka eɓe njuɗi, eɓe ɓooli ñebbe e jaheeje e padaas eɓe nguuɗi. Ko aɗa yiɗi ɗum tan, a yiɗaa ɗuma, ɓe tiima heen : ɓee ina monngoo, ɓeya ina koɓoo makka ina ciirta ñebbe, heddiiɓe ina muuɗa padaas e jaheeje, ina njartoo ndiyam tawi jeewte e yanooji hakkunde maɓɓe taƴondiraani. So deedi keewii kesri, ɓe cofta, ɓe ngummo ɓe ngona e amde, eɓe nduƴƴa, eɓe piya beñte, sukaaɓe rewɓe ɓee penta jimɗi : “Ayaa ! Ayaa ! Hooyi ! Kiwen colli, ngoppen ɗeeleeli !” Ɓe ndiwa, ɓe ndoƴƴoo, ɓe ndippa haa punndi ruuka dow, ɓe mbiya : “Ndippiri ɓayi ! ndippiri ɓayi ! Hande dey punndi ruuka dow ! “ Ɓe ngoni ko e dolnaade sabu kesiri tawtii kiiɗndi. Ɓooyi ɓooyaani fof yontannde arta e ɗiɗo e maɓɓe njaha ngoorndoyoo gese, ngarta, ɓe njokka ñalnde maɓɓe.

So colli kiirndiima, gooto e maɓɓe kala ruttoo ngesa mum, dartoo e lobbudu mum haa naange daay-daayna mutde, ɓe nanngita laawol fayde wuro eɓe mbeelnii maa eɓe ndoondii kedde ñalando maɓɓe, eɓe nawana ñalli wuro en. So ɓe njottiima ko seeɗa ɓe memata e bottaaje maɓɓe, ɓe cabboo kiraaɗe. Jaangol jofii gila mutal naange, mawɓe e nayeeɓe fof naattii, duɗe kuɓɓaama, yimɓe kiirtiima nder cuuɗi. Dingiral noddii, yontannde nootitiima e fijirde sooti, duɗal huɓɓaama haa lewlewti, keelmbo jappilaama jooɗɗinaama hakkunde dingiral, senngooji ɗiɗi cuɓaama hono no fijirde koora nii. Ñaawoowo rokkii yamiroore, teetondiral waɗii, sooti wonii e siirtaade no koowoyel ndunngu nii, sagataaɓe ina tera ɗum ina lotta ina ngulla : “Ummbuyi ! Ummbuyi !” Sooti ina yaha ina arta e nder dingiral, boombi e seemedɓe ina poɓɓa ina njima ina kirjina sagataaɓe. Yeeɓooɓe ina ngulla ina luukaa haa sooti juuloya, ngaari dañee, arnooɓe fof mbeltoo. Gulaali e luukaali ɓeydoo seekde jamma. Beñuwaaruuji konngee, bawɗi cerkitee weltaare. Jamma o jirwii sanne, tawtoranooɓe fof mbeltiima kaaɗtudi. Hankadi noon gantinii : “HUYI ! HUYI !” Fijirde fusa tawtoranooɓe caakoo, mo woni kala hoota leloyoo, sabu so weetndoginii ko doƴgol gese hade colli ngidaade hiwooɓe dawde.

Koora e sooti ina keewi nafoore hayi so tanaaji ina coomii heen : ɗi njannginta yontannde ko nehdi e muñal, jurmondiral, jaafondiral, jaajgol hakkille e teeylaare. Ɗii pijirlooji ko goonga eɗi keewi pelɓondire kam e gaañii gaañii kono battintaa, lomtotoo tan ko muñal e jaafondiral, njurum e jaleede.

Hanki e nder reedu Fuuta, ɗii pijirlooji, yantude e lammbaaji e sorbooji, beeyni e ƴaroo, cudduli e kuurtuli kam e yanngeeji keewɗi goɗɗi ko duɗe ngonnoo. Kañnje tammbinoo pinal men e coñce men, ɗi kaɗi ɓesnguuji men hebbinde ɗanle woto hakkillaaji mum en wosteede, aadaaji bonɗi ɗi ɓe nganndaano naatnee e maɓɓe.

Ɗanno-ɗen ɗaɓɓoyen jawdi e ganndal, ngartiren e Fuuta, nafa en, nafa ɓesnguuji men itta ɗaminaare e wodɓe.

Muusaa Aamadu Jallo